23.09.2010 / Berliini, Saksa
23.09.2010 Siemensin(?) näkemys automaattisesta keskuspuskimesta, jonkinlainen ilmayhteys myös mukana.
Kommentit
| 03.10.2010 00:41 | Jorma Toivonen: | Ruotsalaisella sivustolla lisää kuvia kytkimestä http://postvagnen.com/forum/index.php?id=357762&PHPSESSID=46fca2935d50569f3e5702aff6400797 | |
| 03.10.2010 12:39 | Kimmo T. Lumirae: | Faiveleyn automaattikytkin, jossa jarrujohto mukana. Siinä on vanha kunnon Willison/SA3, ja tuo vasemmalla näkyvä ohjain ohjaa keskellä oikealla näkyvän pötikän niin, että pystysuuntaista liikettä ei pääse tapahtumaan, ja ilmaliitin pysyy kohdallaan. Ja tilavaraus on myös pääsäiliöjohdolle. Vähän tuollainen smörgåsbord; SA3, Unilink-tyyppinen lenkki ja ilmaliitos; jokaiselle jotakin. Vastaavaa kehitettiin Saksassa joskus jo 1970-luvun alkuvuosina muistaakseni Unikuppler-nimellä vaan ei näköjään yleisty siellä sen enempää kuin muuallakaan. | |
| 04.10.2010 21:03 | Jani Aas: | Kimmon tekstistä voisi olettaa olevan mielenkiintoinen ja miksikäs ei toimivakin,vaan miksi ei ole yleistynyt? Kärsiikö kytkin jotakin peruskroonista sairautta? (Vuoto) tms? |
|
| 04.10.2010 21:06 | Olli Aalto: | Joku voisikin kertoa tuon letkustandardin, eli mitkä letkun värit merkitsevät kutakin käyttötarkoitusta? Esim. tuohon keltaiseen letkuun harvemmin törmää.. Standardiahan tuntuu Venäjällä ja Euroopassa olevan letkut sekä suurjännitesyöttörasia- ja kaapeli. | |
| 04.10.2010 21:58 | Kimmo T. Lumirae: | Veikkaan Faiveleyn olevan uutuus, kun kerran oikein messuilla esitellään. Mutta Unikuppler ja kumppanit ovat olleet siis (koe)käytössä aiemmin. DB ja SNCF olivat tiettävästi sopineet yhdessä automaattikytkimiin siirtymisistä ja DB sijoitti silloista rahaa 2,5 miljardia DM, mutta SNCF vetäytyi hankkeesta noin 1980. Toisaalta, Euroopan mittakaavassa rahaa palaa valtavia summia, kun ja jos kaikki kalusto on varustettava uudella kytkintyypillä, toisaalta, jos kenellä niin meillä suomalaisilla on laaja kokemus ystävyyssiteiden avulla tehtävästä lenkkikytkin/SA3 sekakäytöstä. Eli ilmeisesti riittämätön tahto yhdistettynä isoon kasaan puuttuvaa rahaa on ollut se pääongelma eikä välttämättä lainkaan tekninen puoli. |