845-112787 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.09.2014 15:15 Olli Aalto  
  Jaa niin joo, sitähän tuo "ajallisesti" sana meinasikin :) Hieman taas kuume pehmentää päätä...
kuva 25.09.2014 15:07 Olli Aalto  
  Näinhän se on virallisesti, kuten Karit kertoivat. Leppäluoto näyttää olevan Ilmatieteen laitoksen käyttämä, mutta en osaa sanoa, missä määrin alueen suomenkieliset tuota muotoa käyttävät. Ja taitaa ruotsi pysyä Pietarsaaren enemmistökielenä maailman tappiin saakka, kun suomenkielisten osuus on laskusuunnassa.
Kuvasarja:
Kivikukot
 
 24.09.2014 22:43 Olli Aalto  
  http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32006D0679 kertoo, että tukiaseman lähetysteho oli 10 wattia ja veturiradion 15 wattia. Lisäksi mainitsemiani linjaradiokanavia 1A & 1B, 2A & 2B ja 3A & 3B kutsuttiin kanavaryhmiksi, ja jos veturiradiossa oli valittu jokin kolmesta kanavaryhmästä (1-3), osasi se tehdä automaattisesti valinnan kanavaryhmässä A- ja B-kanavien välillä sen mukaan, kumpi kuului paremmin. Eli ainakin paperilla on jotain selektiivisyyttä radioissa ollut. Ratapihakanavia ei sen sijaan oltu jaettu kanavaryhmiin, vaan sama taajuus palveli yhtä kanavaa.

Tukiasemissa on täytynyt olla sellainen hienous, että selektiivikutsun tullessa signaalin vastaanottaneet tukiasemat haistelevat sen voimakkuutta, ja parhaimman vastaanottanut sitten muodostaa yhteyden vastaanottajalle. Siinähän oli muutaman sekunnin viive viimeisen piippauksen jälkeen, kun tukiasema käynnisti jonotusäänen lähetyksen.
Kuvasarja:
Kivikukot
 
 23.09.2014 23:58 Olli Aalto  
  Miro, Parkanon radalla tukiasemat olivat vuonna 1970 painetun kartan mukaan rakenteilla seuraavilla liikennepaikoilla: Jalasjärvi, Madesjärvi, Parkano, Vahojärvi, Karhejärvi, ja Lakiala. Mainittakoon, että näiden tukiasemien runkoyhteydet olivat toteutettu radiolinkeillä kuten koko muu tiedonsiirto rataosalla. Jotain vimpaimien selektiivisyydestä kertoo se, että vierekkäiset samaa linjakanavaa palvelevat tukiasemat olivat erotettu toisistaan 0,05 MHz alikanavilla. Eli esimerkiksi Varkaus lähetti taajuudella (Kimmon mainitsema "B"-taajuus) 167,700 MHz kanavalla 1A, mutta Pieksämäen Eiffel taas kanavalla 1B taajuudella 167,750 MHz. Jos veturiradiossa oli valittu kanava 1, vastaanotti se lähetyksen molemmilta taajuuksilta. Mainitulla kanavalla 1 veturiradio lähetti taajuudella (Kimmon mainitsema "A"-taajuus) 172,400 MHz. Tukiasema monitoroi tuota taajuutta, ja releoi sieppaamansa lähetykset joko 167,7 tai 167,75 MHz taajuudella. Näin kaikki kuulivat muiden kalustoyksiköiden lähetyksen yhtä hyvin kuin kaukonkin.
Kuvasarja:
Kivikukot
 
 23.09.2014 23:39 Olli Aalto  
  Varkauteen matkasi Hauki- yms. vesien yli Saimaan kaukon signaali lähes säällä kuin säällä, ja jopa skannerilla saattoi kuulla ilmeisesti Talvisalon tai Ruunavuoren mastossa sijainneen tukiaseman lähetyksen, kun Savonlinnassa vankka pyysi luvat siirtyäkseen seisontaraiteeltaan laituriin, samoin myöhemmin lähtöluvat.

Koska rikokseni on jo vanhentunut, kerron anekdootin. Pieksämäeltä Savonlinnaan matkalla ollut tavarajuna lähestyi Huutokoskea, ja kauko-ohjaaja antoi normaalisti lähtöluvan ko. junalle. Kauko päätti lyödä useamman kärpäsen yhdellä iskulla, ja niinpä hän lausui vielä seuraavat sanat: "xxxx ei tiedossa olevaa rautatieliikennettä reitillä suoraan Savonlinnaan. Lähtölupa Joroinen, Rantasalmi ja Kallislahti. (kuljettaja lukee takaisin lähtöluvat) Hyvää yötä." Eihän sitä nimittäin koskaan voinut raiteiden vapaanaolon valvonnan puuttuessa tietää, jos joku vaikka sattuikin olemaan resiinalla liikenteessä :)
kuva 23.09.2014 22:10 Olli Aalto  
  Eli jos halusi soittaa vaikka Seinäjoelle kaukolle, niin menikö puhelu sitten Jyväskylässä yleiseen puhelinverkkoon siirtyen edelleen Seinäjoen vastaavaanlaiseen paikalliskeskukseen, vai oliko siellä jokin rautateiden puhelinverkkoon liittyvä keskus? (Ts. oliko rautateillä enää omia/vuokrattuja kaukoyhteyksiä vai käytettiinkö siihen yleistä verkkoa)
Kuvasarja:
Kivikukot
 
 23.09.2014 15:28 Olli Aalto  
  Eikö linjaradio ollut kehittyneempikin? Kauko-ohjaajan puhe siirtyi kiinteää verkkoa pitkin tämän valitsemaan tukiasemaan, joka puski lähetyksen ulos Kimmon mainitsemalla ulostulokanavalla B. Jos kuljettajalla oli asiaa kaukolle, painoi tämä ennalta määrätyn sarjan selektiivikutsupainikkeita, jotka lähettivät A-kanavalla (tukiaseman sisäänmeno) 2500 Hz (kutsu 1 tai 2) tai 2900 Hz (kutsu 1 tai 2, en muista enää, kumpi oli korkeampi) ääniä, ja tukiasema loi yhteyden kaukon päätelaitteeseen vastaanotettuaan nämä "puhelinnumerot". Kauko-ohjaajan odotellessa tukiasema lähetti B-kanavalla puhelinverkon jonotusääntä. Muistuttaa siis jossain mielessä ARP:ta, mutta yhteys oli NMT-tyyliin kaksisuuntainen ja kauko&kuljettaja saattoivat puhua samanaikaisesti ilman vuorottelua.

Joillain keskeisillä liikennepaikoilla junasuorittajat pystyivät puhumaan yllä mainitulla tavalla suoraan tukiaseman kautta, joillain pienemmillä taas omalla radiolla A-kanavalla lähettäen.

Veturiradion kantama oli huomattavan pitkä, sillä mm. Varkauden tukiasema kykeni sieppaamaan Pieksämäen länsipuolella liikkuneiden junien signaalit ja toistamaan ne.
kuva 22.09.2014 20:47 Olli Aalto  
  Kyllä digitaalikeskus on edelleen olemassa, sillä VR-linjassa on yhä jännite, mutta vapaa-ääni on jo vaimentunut. Vielä tämän vuosikymmenen vaihteeseen saakka kyseisen keskuksen kautta saattoi pyytää kaukolta luvat vaihtotöihin, jos tallialueelta oli tarvetta siirtyä lupia vaativille raiteille. Puhelinkeskukseen liittyvä koaksiaali/kuitu (kumpi?) on lienee kääritty rullalle GSM-R:n tulon jälkeen?
Kuvasarja:
Kivikukot
 
 22.09.2014 20:42 Olli Aalto  
  Arin kysymykseen liittyen, eikös VR:llä ollut ennen linjaradion rakentamispäätöstä kokeilussa puolustusvoimilta saatuja radioita? Mikon mainitsemasta tekniikoiden välisestä yhteydestä olen myös ollut näkevinäni jonkinlaisen artikkelin netissä.
kuva 22.09.2014 18:08 Olli Aalto  
  Viihdejärjestelmän ohjauskeskus
kuva 21.09.2014 19:38 Olli Aalto  
  Eiväthän nuo Eilejä ole, vaan vielä lähiliikenteeseen saneerattuja puuvaunuja ;)
Kuvasarja:
Kivikukot
 
 19.09.2014 15:16 Olli Aalto  
  Ainakin Haapamäen kivikukossa on myöhempinä aikoina sijainnut myös rautateiden omaa puhelinverkkoa 2000-luvun lopulle palvellut digitaalinen Ericsson MD-110 -puhelinkeskus. Keskus lienee vieläkin paikoillaan, kun puhelinlinjassa on yhä jännite (tosin "vapaa"-ääni mykkänä).
kuva 18.09.2014 01:53 Olli Aalto  
  Dunder-sanan ymmärrän tarkoittavan pamausta, liittyen siis ukkoseen seen yhteydessä kuuluvana äänenä. Ellei nyt norja ja ruotsi ole eriytyneet suunnattoman paljon, niin tunturin (fjell) kanssa sanalla ei ole mitään yhteistä.
kuva 17.09.2014 21:44 Olli Aalto  
  Nyt olisikin hyvä olla olemassa Postivaunun matkassa -niminen kirja. Siellä muistaakseni käsitellään Petrin mainitsemaa ilmiötä. Toki muisti voi pettää.
kuva 14.09.2014 20:07 Olli Aalto  
  Paperirullat siirtyivät tosiaan lasiseinäistä siltaa pitkin tasaisena jonona painon puolelle. Vaan eipä siirry enää, ne tuodaan tätä nykyä melkoisen matkan päästä kumipyöriä pitkin. Jopa taaavallan presidentti Niinistökin totesi siellä vieraillessaan syyskuussa 2012, että edellisen kerran hänen käydessään Varkaudessa saattoi hotellin ikkunasta seurata paperirullien taivalta painoon, mutta nyt sekin on historiaa.
kuva 14.09.2014 19:08 Olli Aalto  
  Kyllä, ja kyseessä on sentään 110 miljoonan euron investointi.
kuva 14.09.2014 18:39 Olli Aalto  
  Enää vain yksi (hieno)paperikone neljästä pyörii, PK3 vuodelta 1961. Kananmunakennotehdas lopetettiin tänä vuonna, mutta sellu ja saha ovat edelleen toiminnassa.
kuva 14.09.2014 15:37 Olli Aalto  
  Mutta missä mahtaa 564 olla nykyään?
kuva 13.09.2014 14:44 Olli Aalto  
  Unohtui sanoa, etten toki Martinlaaksossa koskaan ole asunut, mutta vastaavanlainen tapahtuma - eli koko luokka karkaa kauppaan - sattui myös.
kuva 13.09.2014 14:08 Olli Aalto  
  [ot]Mikon kuvaama toiminta on tuttua samalta vuosiluokalta, mutta me kyllä pääsimme pälkähästä.[/ot]
kuva 13.09.2014 12:09 Olli Aalto  
  Eikö ole helpompi keskittää syöttöaseman muuntajat (2 kpl) yhteen paikkaan syöttämään omaa puoliskoaan. Mikon ratkaisussa syöttöasemapaikkoja tarvittaisiin tuplaten ja niille olisi vedettävä jokaiselle oma 110 kV syöttö. Sama muuntaja ei syötä erotusjakson molempia puolia normaalitilanteessa, jos käytössä on ne kaksi muuntajaa.

Edit: Mikko Otava ehti ensin ja paljon kattavamminkin.
kuva 12.09.2014 17:44 Olli Aalto  
  Keskiviikkona tämä vedettiin Sr1:llä.
kuva 11.09.2014 17:49 Olli Aalto  
  Aiemmin käytetyissä paperista ja hartsista puristetuissa laminaateissa (IKI-levy, ym.) on vaikea nähdä mitään hyviä puolia jos näihin vertaa. Yhdessä lasivillan kanssa ne imevät kosteutta kuin sieni, ja homehtuvat alta aikayksikön. Lisäksi niiden puhtaanapito on hankalampaa, kuten edellä todettiin. Sen sijaan nämä rakenteet eivät kovin helpolla homehdu ja ne voidaan pestä höyryllä hyvillä mielin.
kuva 11.09.2014 16:12 Olli Aalto  
  Seinän paksuus näissä on ungefär 10 cm ja eristys kivivillaa. Vanhoissa saksalaisvaunuissa oli ilmeisesti 5 cm lasivillaa ja Porkkana-Sm1/2-sarjoissa vain 4 cm. Viimeksi mainittujen seinät olivat sen 7,5 cm paksuisia. Eil-kalusto (ja ilmeisesti myös x-vaunut) pärjää yhteensä 19,5 kW tehoisilla lämmittimillä, kun taas sinisten kattilaoissa on käytössä säästä riippuen joko 20 kW tai 40 kW sähkölämmitys ja ei-sähköradoilla 50 kW öljylämmitys. Siitä päätellen 1980-luvun lopulla valmistetut vaunusarjat ovat saaneet paksummat ulkoseinät. Toki tuosta 19,5 kW:sta puuttuu tuloilman lämmitys toisin kuin sinisten lukemista, muttei se yksin riitä asiaa selittämään.
kuva 11.09.2014 15:36 Olli Aalto  
  Erään kerran kloorivuotoepäilyn sattuessa oli kesä kuumimmillaan ja ilmalämpöpumppu tietysti oli työntämässä lämpöä sisältä ulos. Asukkaita kehotettiin sulkemaan ilmastointi, mutta emme kuitenkaan noudattaneet viranomaisten kehotusta, vaan suljimme sen sijaan ilmanvaihdon, ja jätimme ilmastoinnin päälle. Mitään ei siitä huolimatta tapahtunut. Joskus on uskottava itsenäiseen ajatteluun ja oltava välittämättä viranomaisten propagandasta :)

Ilmastointi-sanan väärinkäyttö taisi olla voimakkaimmillaan joskus kylmän sodan viimeisinä vuosikymmeninä.
kuva 11.09.2014 12:56 Olli Aalto  
  Kaikki eivät tietenkään kaipaa lämpimiä sävyjä ja "kodikkuutta" junaan. Kylmä ja raikas valaistus/sisustus piristää kummasti kaamoksen keskellä.

Edit: tietystikin VR olisi voinut tilata vaunuihin valaistuksen, jonka sävy muuttuu kulloisenkin tilanteen mukaan. LEDeillä kun on mahdollista simuloida vaikka auringonlaskua/nousua.
kuva 11.09.2014 00:23 Olli Aalto  
  Ai että miksikö juhlia? Kyseessä oli muistojuhla, jolla muistettiin tuolloin 150 vuotta aiemmin sattunutta kaupunkimme paloa. Tuhot olivat mittavat, jonka seurauksena Vaasa päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen. Samalla alkoi Nikolainkaupungin aikakausi, hyh hyh.
kuva 10.09.2014 22:20 Olli Aalto  
  Eivät nämä toki mielipidekysymyksiä ole. Ilmastointi=ilman mekaaninen jäähdytys ja muu käsittely, ilmanvaihto=sisäilman vaihtaminen tuoreeseen ulkoilmaan siihen tarkoitetulla järjestelmällä, johon avattava ikkuna ei kuulu, tuuletus=ilmanvaihdon tehostaminen mm. ikkunan avaamisella.
kuva 05.09.2014 23:37 Olli Aalto  
  Ehkäpä tuulimyllyjä vastaan taistelemista ei tosiaan kannatakaan jatkaa.
kuva 05.09.2014 21:33 Olli Aalto  
  Eihän tämä mikään suojavaunu olekaan tässä merkityksessä. Pelkkää termin väärinkäyttöä ja sillkaa palturia. Suojavaunu on käytössä tavarajunissa kun kuljetetaan vaarallisia aineita.

Oikeasti EFs on mm. uuden ravintolavaunun tekniikan testausta varten. Vaunu ei ole siis mitenkään vaarallinen, joten suojavaunusta puhuminen on tasan sama asia tässä yhteydessä kuin puhuttelisi Gbls:ää makuuvaununa tavarajunassa.
kuva 30.08.2014 18:39 Olli Aalto  
  Ilmeisesti osuit enemmän kuin täsmälleen naulan kantaan.
kuva 30.08.2014 18:28 Olli Aalto  
  Tarvitseeko Tonin suoltaa mielipiteitään eri kalustosarjoista jokaisen kuvan yhteyteen? Haluaisin myös kuulla hyvät argumentit siitä, millä perusteella Sr2:t ovat romuja.

Asiantuntijat ovat jo moneen kertaan tuoneet esille tällä sivustolla, miksi Sr2 kepittää Sr1:n tullen mennen. Toki mahdotonta ei ole niin helppo muuttaa mahdolliseksi (ei mene jakeluun, vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi).
kuva 30.08.2014 17:22 Olli Aalto  
  Niinpä, Kimmo. Ilmaisin itseäni huonosti/epäselvästi. Juurikin tyrannivalta on ollut ylläpidon perisynti, mutta sitä sen ei tarvitsisi enää olla saati käyttäjien pidä alistua sille.
kuva 30.08.2014 16:53 Olli Aalto  
  Martin, jotta niitä ei vahingossakaan päätyisi mahdollisille kilpailijoille tulevaisuudessa.
kuva 30.08.2014 16:23 Olli Aalto  
  Niillä voinee pyyhkiä persettä. Ei tämä mikään tyrannivaltaan alistettu paikka ole.
kuva 29.08.2014 23:47 Olli Aalto  
  Täysin käsittämätöntä, että verorahoilla hankitut 29-vuotiaat nuorukaiset joutuvat ottamaan osaa joukkomurhaan.
kuva 25.08.2014 13:36 Olli Aalto  
  Kolmosraiteen pääopastimen puuttuminen (raideopastin tilalla), puupöllit ja 2x25 kV = Vaala. En olisi ilman Panun kommenttia muuten kyllä arvannut.
kuva 24.08.2014 17:15 Olli Aalto  
  Emme me mistään kinastele, ystävällisesti vain oikaisin pikku detaljin.
kuva 24.08.2014 17:07 Olli Aalto  
  Taisi kaimaltani lipsahtaa 10 centtiä liikaa vaununmittaan. Eli 26400 mm on todellinen mitta.

+: Ja edelleenkään EFits EI ole mikään "jonkinlainen suojavaunu". Suojavaunu-termi on varattu ihan toista käyttöä varten.
kuva 24.08.2014 15:10 Olli Aalto  
  Rysky, joka tuli itse ulos tallista, mutta Jenbach, joka heitettiin ulos sieltä.
Kuvasarja:
Våren i svenskspråkig Österbotten
 
 23.08.2014 14:54 Olli Aalto  
  Täytyy vielä tarkentaa edellistä: jo neljä vuosikymmentä sitten täällä länsirannikolla perustettiin keskusantenniosuuskuntia, joissa kylälle pystytetyllä antenniviritelmällä siepattiin meren takaa vuotaneet tv-signaalit ja välitettiin ne edelleen osuuskuntaan liittyneisiin kotitalouksiin kaapeleita pitkin. Ensimmäinen tällainen osuuskunta perustettiin vuonna 1969 Uuteenkaarlepyyhyn (Nykarleby centralantennandelslag), ja siinä olikin monilla ulkopaikkakuntalaisilla hampaissa purtavaa, kun pitäjäläisillä oli jopa neljä tv-kanavaa joista valita, mikä oli siihen aikaan harvinaista.
kuva 20.08.2014 21:23 Olli Aalto  
  Nimen omaan mitä helvettiä!
kuva 18.08.2014 23:02 Olli Aalto  
  Onpa mukava nähdä täälläkin kuinka työn jälki näkyy. Varsin nopeasti tämä helpohko urakka eteni yhdessä kesässä, käsittäen pääpiirteittäin lahojen puuosien vaihdon, vanhat maalit sekä ruosteet teräsharjalla pois ja uutta maalia pintaan. Urakka oli lisäksi huomattavan edullinen.
kuva 18.08.2014 00:52 Olli Aalto  
  Rx-vaunut siirrettiin yhdessä Expt-vaunujen kanssa ns. InterPika-junissa olleiden Rkt+Eipt-parivaljakoiden tilalle. Hyviin, tarkoitustaan (sn jne.) palveleviin tehtäviin siis.
kuva 15.08.2014 23:04 Olli Aalto  
  Tuo nyt oli taas niin emävalhe. Näyttöä mainitsemastasi menettelystä ei ole, se kuuluu Yhdysvaltoihin. Jopa Jare "Cheek" Tiihonen menetti ajokorttinsa tarpeen vaatimaksi ajaksi ajettuaan ylinopeutta, tai Mikko Paatero, joka lopulta sai sakot samasta mutta lievemmästä rikkeestä.
kuva 15.08.2014 03:20 Olli Aalto  
  Kovin pitkiä pikajunia ei toki saatu koottua joissa näitä "roistoja" olisi ollut runsaasti - puu- ja teräskoristen vaunujen sekakäyttö oli yleistä siihen maailmanaikaan. Tutkin täällä olevia kuvia Pasilan vaunuista tuolta ajalta, ja niiden päätyovista kädet näyttäisivät puuttuvan, joten ongelma ilmeisesti rajoittui näihin neljääntoista vaunuun. Eli muutama roisto pikajunassa riitti nähtävästi aiheuttamaan ongelmia jarrujärjestelmään.
kuva 15.08.2014 03:10 Olli Aalto  
  Kyllä oli. Pääsäiliöjohtojen asennus alkoi vasta 1979 ja päätökseen se saatiin 1985. Vuonna 1980 valmistunut ensimmäinen uuden sarjan EFit (23515) oli ensimmäinen vaunu, joka sai tuosta uudesta ja hienosta johdosta käyttövoiman päätyoviin.
kuva 15.08.2014 01:14 Olli Aalto  
  Hyvin erottuu Esslingeneissä käytetty tasavirtageneraattori. Huomatkaa myös päätyovessa kiinni oleva "käsi", johon kytketty paineilmakoneisto ryösti paineilman jarrujohdosta aiheuttaen vakavia ongelmia. Sittemmin tuo mekanismi poistettiinkin, ja ovet jäivät käsikäyttöisiksi - ilmeisesti näiden vaunujen kohdalla loppuiäksi.
kuva 14.08.2014 21:20 Olli Aalto  
  Murhanyritys-nimistä rikosta ei taitane laki tuntea, mutta murhan yritys sen sijaan löytyy.
kuva 14.08.2014 20:11 Olli Aalto  
  Venäläisvaunuista en osaa vastata, mutta meikäläisissä iicee-vaunuissa se on kivivillaa, joka lasivillasta poiketen antaa anteeksi kosteuden. Luultavasti näissäkin jotain vastaavaa. Muovieristeet (polyuretaani, styrox) toiminevat tällaisessa käytössä varsin hyvin, nehän eristävät senttiä kohden jopa paremmin kuin villat.
kuva 12.08.2014 22:31 Olli Aalto  
  Eikö uudemman sarjan Edm-vaunuissa nimen omaan parannettu hyttien välistä äänieristystä?
<<   >>