Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.02.2018 18:40 | Tapio Arvola | ||
| Onkohan kuva kuitenkin vanhempaa vuosikertaa? Sähköistyksestä ei näy merkkejä. Vanhan peruskartan mukaan aseman edessä oleva raide on lännenpuoleinen pääraide, joten sen sähkötolpat ja langat näkyisivät tässä kuvassa. Samalle päivälle merkityssä Hakkarin kuvassa lehdet ovat puussa, tässä oksat ovat paljaat. | ||||
|
06.11.2017 21:48 | Tapio Arvola | ||
| Kuvassa rata menee nykyisellä paikallaan, mutta 60-luvulle asti teki mutkan kallion juurta myötäillen. Vuoden 1967 peruskartassa mutka näkyy, ei tosin kovin silmiinpistävänä. Tuo kartta perustuu ilmakuvaukseen 1962. Liekö oikaisu tehty samassa yhteydessä kuin Pohjankurun keski-ikäinen tunneli eli 1963-64. | ||||
|
|
06.11.2017 20:41 | Tapio Arvola | ||
| Lähestyy Pohjankurua Turun suunnasta. Kallion juurta kaarsi vanha ratalinja. | ||||
|
06.11.2017 20:38 | Tapio Arvola | ||
| Piikkiöltä näyttää. Turkuun päin menossa, takapää siis lähimpänä. | ||||
|
08.09.2017 18:20 | Tapio Arvola | ||
| Tämä on ollut aikaansa edellä pyörien osalta. Renkaiden profiili lienee 145/00-30. Tähän on vielä matkaa niillä, jotka kaipaavat autoonsa täsmällistä ajotuntumaa lähes ilmattomien renkaiden muodossa. | ||||
|
22.08.2017 08:54 | Tapio Arvola | ||
| Makkara-auto näyttäisi etuvetoiselta Fiat Miralta. Vasemmalla näkyy Renault 12:n perä. Mutta mitä ovat muut autot? Tasoristeyksellä pyöräilijan naamioima henkilöauto voisi olla Datsun 120A, mutta tuon näköistä mallia ei vuonna 1975 vielä ollut. Mikä on sitten Renaultin takana oleva vaalea, kulmikas auton nokka? Vai onko se vain hämäävästi auton näköinen? Radan toisella puolella on lisää autoja. Paku Toyota Coronan edessä näyttää Mercedes TN:ltä. Sitä alettiin valmistaa 1977, joten voisiko kuva olla pari vuotta uudempi? |
||||
|
02.08.2017 12:43 | Tapio Arvola | ||
| Selvää lainkiertoa. Tasoristeyksessä muu liikenne väistää rautatiekulkuneuvoa. (Puutietä tämä ei koske.) :) | ||||
|
30.07.2017 12:38 | Tapio Arvola | ||
| Tuon ajan pitkiä siltarakennelmia voisi olla Kemijoen ylitys vanhalla linjauksella Laurilassa tai Pielisjoen ylitys Joensuussa. | ||||
|
24.07.2017 19:14 | Tapio Arvola | ||
| Kuvan ajoittamiseksi arvioisin sen olevan noin vuodelta 1974 - 1975. Taustalla rakenteilla oleva kerrostalo on valmistunut 1975 ja siitä vasemmalle liki samoihin aikoihin rivitaloyhtiö, josta kuvassa ei ole vielä merkkejä. Valtatie 2 Nummelan kohdalla valmistui samoihin aikoihin. Kuva näyttäisi olevan otettu valtatien sillalta. Tien penger näyttää vielä uudelta, joten noista vuosista olisi kyse. | ||||
|
Kuvasarja: Eilispäiväin ruuhkajunia |
17.06.2017 22:41 | Tapio Arvola | ||
| Hieno kuvasarja arkisista vaunuista. Niin kuin muukin erityistä intoa herättämätön kalusto, nämäkin saavat hohtoa, kun käyttö vähenee ja loppuu. Ihmetyttää, kun ne viherrettiin omassa ajanlaskussani aika äskettäin ja sitten kohta niistä luovutaan ja otetaan vanhempaa kalustoa tilalle. Olettaakseni nämä poistuvat aika vähän ajettuina, kun ovat uusimmasta päästä teräsvaunukalustoa ja pääasiallinen käyttö on ollut ma-pe Riihimäki-Helsinki edestakaisin. | ||||
|
14.06.2017 22:16 | Tapio Arvola | ||
| Sattuisko olemaan tämä? https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6686189.284895613&e=286373.702789012&title=&desc=&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D Jos on, niin tässä ollaan saapumassa Perniöön Turun suunnasta vanhimmalla linjauksella. Matkaa asemalle vielä noin kilometri. |
||||
|
04.05.2017 14:38 | Tapio Arvola | ||
| Se on niin hyvin paikallaan, kuin maastosta oli mahdollista paikantaa. Ei varmaan paljoa heitä, kun pölkynpaikat molemmilta raiteilta on vielä nähtävissä siellä täällä. Jälleenrakennuksesta on kyse. Tämä 24 metrin (kolmen kiskonpituuden) raide valmistui 2001. Välissä oli 33 vuotta ei-rautatieaikaa Hunsalassa. | ||||
|
04.05.2017 10:20 | Tapio Arvola | ||
| Siinä se on. Nimittäin vaunu 25. Näin väittäisin. Kaikki, mikä kuvassa on täsmää. Tuo sähköjohdon sisäänmenoreikäkin. Se on näköjään jo tuossa vaiheessa kokenut päätysillan poisleikkauksen. Silta olisi siis vaunujen välissä. Kiitos tästä! Kuva tältä vuosisadalta: https://vaunut.org/kuva/118635?a=1 Jos tästä vaunusta on konkarijoukolla lisää kuvia tai tietoja, olen niistä kiitollinen. |
||||
|
01.05.2017 22:37 | Tapio Arvola | ||
| Mielenkiintoista kuulla havainto vaunusta 25 liikenteen loppumisen tienoilta. Oliko vaunu 15 samanrakenteinen kuin Reinon kuvassa oleva 13? 25 on erilainen, melko varmasti avovaunusta muutettu. Seinien pystytolpat ovat rungon ja seinäpaneloinnin ulkopuolella samantapaisissa lenkeissä kuin avovaunujen irtotolpat. Vaunun puolivälistä lähtien tolpanlenkit on hitsattu runkoon, toisessa puolessa taas niitattu. Niitatut ovat alkuperäisillä sijoillaan, hitsatut muutostyön jäljiltä uusissa kohdissa. Seinäpaneeli on vain yksinkertainen ja vaunu puuosiltaan siten kevytrakenteinen. | ||||
|
|
30.04.2017 21:06 | Tapio Arvola | ||
| Saako negatiivista tiirattua sivuraiteella olevan vaunun numeroa? Näytöltä en onnistu sitä erottamaan. Toiveikkaana näen numeron 25, mutta se voi olla jotain muutakin. 25 on minulla ikuisuusprojektina Hunsalassa, mutta en ole nähnyt siitä yhtään varmaa kuvaa. Vaunun pääty täsmäisi rakenteeltaan kyseiseen vaunuun. | ||||
|
23.04.2017 19:57 | Tapio Arvola | ||
| Kiskotus näyttäisi K43:lta. Näyttää olevan käytetty kevyenliikenteen reitti, kun kasvusto tuolla tavoin kulunut. Kevytkäyttäjiäkin näkyy taempana. Aurinko paistaa kohtisuoraan rataan ja aika alhaalta, on ilta tai aamu. Vuodenajasta ei saa varmaa selvyyttä, mutta voisi olla loppusyksyä. Puut näyttävät lehdettömiltä, mutta radanvarsiheinä on pystyssä. Joku sivuraide tämä on, mutta liittyy taempana "isompaan" rataan. E-merkki viittaa vartioituun tasoristeykseen, joka lienee tuolla peremmällä kuvan ulkopuolella. | ||||
|
05.02.2017 23:01 | Tapio Arvola | ||
| Siellähän näyttäisi tulevan myös Minkiöllä kunnostettu matkustajavaunu tai ainakin sen kaveri vielä alkuperäisessä ulkoasussaan. | ||||
|
23.01.2017 22:19 | Tapio Arvola | ||
| Onko vasen puskin korkeussuunnassa säädettävä? Mikä idea siinä on? Kytkin näyttää pelkistetyn tyylikkäältä. Toteutus on minimalistinen verrattuna Pendon kytkimeen, mutta tässä ei kuljekaan muuta informaatiota kuin vetovoimaa. Vedettiinkö tällä jotain, vai onko kytkentämahdollisuus vain hinauksessa oloa varten? | ||||
|
23.01.2017 19:37 | Tapio Arvola | ||
| Mukavaa, kun entisajan radanoikaisuissa vanhat penkat jätettiin lähes koskemattomiksi ja harrastajien iloksi. Ihmeesti ne säilyvätkin vuosikymmeniä tunnistettavina. Toimintatapamuutos taisi tulla 80- 90-luvun taitteessa. Vanhat penkat alkoivat hävitä remonttien yhteydessä harrastajan silmiä tärkeämpään käyttöön. Rantaradan oikaisuissa tämä näkyi. Varsinkin Pitkänkaaren oikaisu Halikon ja Hajalan välillä hävitti vanhan peltomaisemassa kulkeneen penkan ja maaleikkaukset. Avoimessa maisemassa muutos oli melkoinen, ainakin kaipaamaan jääneen harrastajan mielessä. Siellä saatiin lisää peltoalaa ja yhdistettyä radan molemmin puolin olleita peltolohkoja, jos sattuivat olemaan saman omistajan maata. Viimeinen siis päätelmää. | ||||
|
06.12.2016 19:26 | Tapio Arvola | ||
| Lohjan keskusta erotuksena Lohjan "pääasemasta", joka on harjun eteläpuolella noin 3 km päässä ja Keski-Lohjasta, joka oli myös harjun toisella puolella vähän Karjaan suuntaan. Tämä liikennepaikka on siis satamaradan varrella lähellä kirkkoa ja Tytyrin kaivosta. Liikennepaikkahaussa näkyy olevan nimenä Lohjan kirkonkylä tai Tytyri. | ||||
|
|
06.12.2016 19:12 | Tapio Arvola | ||
| Linkissä oleva silta on juuri tuo, jos ollaan Lohjan keskustassa. Yhteiskunnan nykyaikaistuminen on joka tapauksessa ankeuttanut tuon liikennepaikan, jossa oli myös tavaramakasiini vielä 90-luvulla. Nyt on liikenne loppunut, kiskot ruosteessa ja tasoristeyksissä etuoikeus autoilla. | ||||
|
06.12.2016 19:07 | Tapio Arvola | ||
| Tämä voisi myös olla Lohjan keskustasta. Taustalla oleva talo näyttää kyllä äkkiseltään oudolta, mutta tasoristeysmerkki paljastaa raiteen kulkevan myös aseman takaa ja se sopisi tuon liikennepaikan kuvioon. | ||||
|
|
06.12.2016 19:04 | Tapio Arvola | ||
| Olisikohan Lohjan keskusta, Lohjan kauppala tai mitä nimeä siitä on käytettykään, | ||||
|
26.11.2016 20:47 | Tapio Arvola | ||
| Mutkassa oleva Nissan-avolava on mielestäni 80-luvun tuote. Olisiko oikea vuosiluku esim. 1985? | ||||
|
14.11.2016 20:30 | Tapio Arvola | ||
| Savonlinna-Parikkala taisi olla viimeinen rataosa K30 -kiskotuksella, jolla ajeli pikajunia. Vai oliko tuo junapari loppumatkan henkilöjunan nimellä? Oma muistikuvani on, että se oli 80-luvun alun porkkana-aikana pikajuna, mutta en ole penkonut aikatauluja varmistukseksi. Joka tapauksessa pikajunanomaista menoa kaluston puolesta. Punkaharjulla on tullut tuota A-rataa nopeusmerkkeineen ihmeteltyä. Kuvaajan mahdollinen liikkuminen rata-alueella lienee osaltani jo rikoksena vanhentunut. https://www.vaunut.org/kuva/32425?u=1188 |
||||
|
28.10.2016 11:25 | Tapio Arvola | ||
| Ei ole ainakaan alimitoitetusta kiskopainosta kiinni, jos juna suistuu tuolta raiteelta. :) | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattujen liitevaunuja |
14.09.2016 12:03 | Tapio Arvola | ||
| Hieno kooste liitevaunuista. Varsinkin noita Eiab -vaunuja näkyy ilahduttavan paljon. Dm6 -vaunuissahan nostettiin vain korit Dm7 -tasoon, mutta pienipyöräiset telit jäivät käyttöön. Kirjallisista ja kuvallisista lähteistä minulle oli jäänyt muistikuva/käsitys, että EFia- ja Eia- liitevaunujen telitkin vaihdettiin isopyöräisiksi korotuksen myötä. Tunnuskin sai b-kirjaimen peräänsä. Näissä kuvissa näkyy, että ainakin EFiab 11503:ssa ja Lv-Lko 1:ssä oli pienet pyörät, kun taas Eiab 12001:ssä isot. Liitevaunumatkustaminen jäi minullakin tosi vähäiseksi. Jos vain moottorivaunun takaohjaamo junan perässä oli käytettävissä, se oli vakiopaikka. Liitevaunu matkatavaraosasto takimmaisena herätti sisäistä vihapuhetta (nykyajan termi), kun takanäkymiä ei ollut tarjolla matkustajalle. 80-luvulla pelkät veto-liite -kokoonpanot taisivat olla harvinaisempia kuin varhaisempina vuosina. |
||||
|
09.09.2016 18:45 | Tapio Arvola | ||
| Minua on harmittanut, kun en ole koskaan nähnyt/muista nähneeni Eiab -vaunua liikenteessä. Siksipä ryhdyn vänkäämään, ettei tässäkään junassa olisi sellaista. Toinen vaunu se ehkä on, mutta siinäkin näkyy katolla ilmanottotötterö tai joku tötterö, joka paljastaa sen olevan moottorivaunu. Puskinlyhdyn reunankin voi ehkä nähdä pilkottavan. Puskisto estää mahdolliset havainnot vaunun helmasta alaspäin. Näin ollen Geoab olisi vaatinut neljä vetovaunua. No ehkä junassa oli matkustajiakin. Tosi hieno kuva, joka tuo muistoja lapsuuden Nummela-Karjaa -välin matkoista. Vasta vartuttuani minulle selvisi, että Geoab olikin varsin niukkalukuinen vaunusarja. Tällä välillä niitä liikkui, josta syntyi käsitys yleisestä vaunutyypistä. Kerran kurkkasin Geoabin avoimesta lastausovesta lämpimänä kesäpäivänä ja sisältä tuli melkoinen kalanhaju. |
||||
|
13.07.2016 18:25 | Tapio Arvola | ||
| Tästä kuvasta tuli mieleeni etelä-suomalaisen koulupojan Lomalippu-matkat 80-luvun alkupuolella. Yksi vakioreitti oli lätällä Oulusta Joensuuhuun. Ensikertalaiselle oli jonkinlainen tunne-elämys matkata tällä radalla. Kaukana kotoa, kuuma hellepäivä, yli kolme tuntia matkaa Oulusta ja saman verran edessä Joensuuhun. Karun kauniit korpimaisemat ympärillä. Oulusta Kontiomäelle tultiin 43-kiloista sepelöityä pätkäkiskorataa, Vuokattiin edelleen samanpainoista, mutta sorapohjalla. Siitä alaspäin kiskopaino keveni 30-kiloiseksi. Lätän menohaluja radan keventyminen ei haitannut. Jossakin Vuokatin eteläpuolen alamäessä nopeusviisari nousi 114 kilometriin tunnissa. Matka oli myös ensitapaaminen uusimpien vetovaunujen kanssa, joissa on korkeat selkänojat. Tosin viides vaihde oli jäljellä enää kojelaudan merkkivalorivistössä. Niinpä tuo mainittu vauhti selvitettiin IV-vaihteella. Tämän rataosan järviin liittyy kysymys paremmille rautatie-järviluonnon tietäjille. Junan edetessä, muutaman kymmenen metrin päässä radasta, vedessä näkyi kuin pisaran putoamisen jälkiä. Olivatko asialla junaa tarkkailleet kalat, vai mistä tällainen johtuu? Muualla en ole kiinnittänyt huomiota tähän ilmiöön. |
||||
|
02.11.2015 21:24 | Tapio Arvola | ||
| Hieno kuva ja vuodenajan värisävyt. Kiskotus taitaa olla uusiotavaraa, kun on hitsaussaumoja siellä täällä. Ovatko nuo reiän näköiset reikiä vai jotain patteja? Minua on askarruttanut kysymys kiskojen painumisesta junan pyörän alla. Varsinkin kevyemmällä kiskotuksella painuminen oli selvästi havaittavaa. Tässäkin kuvassa näyttäisi ilmiö esiintyvän deeverin alla. Kysymys kuuluu: mikä joustaa? Kun pölkkykin näyttää painuvan kiskon alla, onko pölkyn alla tyhjää? Eli pölkky kantaisi vain keskeltä ja joustaisi molemmista päistään painon alla. Ei tunnu uskottavalta. Silloinhan raide voisi keinua junan alla hallitsemattomasti. |
||||
|
08.10.2015 16:21 | Tapio Arvola | ||
| Oma muistikuvani on se, että perjantain myöhemmälle iltajunalle Riihimäelle ei ollut paluuvuoroa takaisin päin. Lauantaiaamun junassa Karjaalle päin oli siksi kaksi runkoa, jossa palasivat perjantain molempien iltajunien rungot. Sunnuntai-iltana oli myös Riihimäki-Karjaa -suunnassa myöhäisempi iltajuna, joten maanantaiaamuna ei ollut vedettäväksi kuin normaali runko. Vähän sekava selitys, mutta Kr-Ri oli ma-to,la kaksi junaa kumpaankin suuntaan. Perjantaina oli kaksi junaa Karjaan suuntaan ja kolme Riihimäen suuntaan. Sunnuntaina taas kolme junaa molempiin suuntiin. |
||||
|
01.09.2015 14:55 | Tapio Arvola | ||
| Taaksekatselumahdollisuudet alkavat nykyisin käydä vähiin. Edot/Sr 2:t tukkivat IC-junien päädyt ja pendoissa ne on jo tehtaalla tukittu. Onkohan Edoja tulossa niin paljon, että niitä riittää lähes kaikkiin runkoihin? Eikös niillä ajeta jo nytkin pitkiä reittejä? Silloin, kun kaikki oli paremmin - eli 80-luvulla, umpiperäisiä olivat päiväkaukoliikenteessä vain porkkanat. Voi sitä harmituksen määrää, jos pikajunarungon perässä oli Not tai Nom tai muita suljettuja vaunuja. Paikallisliikenteessä tietenkin Sm:t olivat umpinaisia. Lätässä oli useimmiten tuo mainio takaohjaamo, ellei sitten EFiab ollut viimeisenä tavaraosasto taaksepäin. Eli tästä voi jo päätelläkin, että vietin pitkiä aikoja rataa katsellen. Sivuikkunoista ei oikein näe kuin maisemia. Sinisten vaunujen takaeteinen oli kätevä paikka, kun sivuovet mahdollistivat katsomisen myös sivuille melkein samoilta jalansijoilta, jos siihen oli tarvetta. YksikerrosIC:ssä eteinen oli jo hankalampi, kun sivuovet ovat kaukana perästä. En olisi osannut aavistaa, että takaeteisetkin ovat katoavaa rautatiehistoriaa. No kai niitä sentään jää veturivetoisiin taajamajuniin ja vaikkapa Tampere-Pori -IC:hen. |
||||
|
24.08.2015 20:30 | Tapio Arvola | ||
| Kiskotus on ainakin tehty varta vasten myös kumipyöräliikenteen sietäväksi, kun on toinen kisko pitämässä laipan uraa auki hiekasta. Kuvaperspektiivi saattaa hämätä, mutta näyttää siltä, että katos menee niin pitkälle suhteessa raiteen linjaan, että se menee aukean tilan ulottuman sisälle. Kuvasta ei voi ihan varmasti päätellän raideleveyttäkään, mutta saattaisi olla 1524 mm. Käyttöä paikalla on, koska kasvillisuus ei rehota hiekassa ja etualalla näkyy tuore pyöränjälki. Jos käyttöä olisi paljon, katoksen edusta olisi asfaltoitu. Ihan äkkiseltään tuli mieleen, että tämä on jonkin vanhan ratalinjauksen uusiokäyttöä. |
||||
|
19.08.2015 20:19 | Tapio Arvola | ||
| Mutta mikä on oikeanpuoleisella raiteella oleva kiskokulkuneuvo? Näyttää melkein kahdesta lättävaunusta yhdistetyltä yksiköltä, joka jäi suunnitteluasteelle. | ||||
|
13.07.2015 20:07 | Tapio Arvola | ||
| Mukavia kuvia menneeltä ajalta. Ojakkala-Olkkala -radan aikana täällä oli aika iso 600 millinen ratapiha. Kuvan vasemassa laidassa oleva navetan näköinen rakennus on käsittääkseni Olkkala Oy:n höyläämö. Sinnekin meni raide sisälle. Puutavaran reitti lienee ollut esimerkiksi seuraavanlainen. Puita kaadettiin Hiidenveden ympäristön metsistä ja siihen laskevien jokien lähistöltä jopa Lopelta asti. Hiidenvedellä hinaaja veti tukit Vihdin kirkonkylän Haudankallion rannassa olevalle nostolaitteelle, johon tuli pistoraide. Juna vei puut sieltä noin 5 kilometrin päähän Olkkalaan, jossa ne vyörytettiin Averia-järveen. Järvestä puut nostettiin sahalle, joka toimi höyryturbiinin voimalla. Sahattu puutavara oli tapuleissa odottamassa kuljetusta eteenpäin. Puu lastattiin tapulien väleissä kulkevilta raiteilta vaunuihin ja juna vei ne Ojakkalaan kuormattavaksi VR:n kyytiin. Osa puutavarasta käväisi vielä höyläämössä jalostumassa ennen jatkokyytiä. Tässä kuvassa kapearaiteinen ratapiha ja lautatapulien alue oli asemarakennuksesta ylävasemmalle. Ratalinja Olkkalaan kulki vasemman laidan puskavyöhykkeiden välistä. Tämän kuvan suunta on kohti itää. |
||||
|
13.07.2015 19:46 | Tapio Arvola | ||
| Tässä ollaan Vihdin kirkonkylässä Männikössä Puistolan työväentalon kohdalla. Työväentalo ja kirkonkylä jäävät vasemmalle. Tasoristeyksen yli kulkee nykyinen Nurmijärventie. Kuvan paikka nykykartalla: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kuvan+paikka%2C+kuvaussuunta+pohjoiseen&srs=EPSG%3A3067&y=6700848&x=353763&lang=fi Tässä oli myös lastauspaikka ja sivuraide. Olisikohan niin että vasemmanpuoleinen vaunu on juuri sivuraiteella ja juna tulee sen vierestä. Tästä on matkaa Ojakkalan asemalle noin 8 km ja Olkkalan sahalle noin 4 km. Radan varsinainen liikenne lopetettiin vuonna 1957, mutta tästä Olkkalaan rata oli käytössä vuoteen 1960, koska tästä lastattiin tavaraa autoihin. Radan alkuaikoina 1910-1920-luvuilla Männiköstä Ojakkalaan kulki maitovaunu. Männikössä oli myös varasto, johon juna toi paikallisille liikkeille tarkoitettua tavaraa. Varaston sisältö tyhjeni väestön vapaaehtoisen aktiivisuuden takia usein aika nopeasti. |
||||
|
05.03.2015 18:32 | Tapio Arvola | ||
| Olisiko entiseltä Lentokonetehtaan radalta Ojatien mutkan kohdalta. Olettamus muiden kuvien sijainnin ja Kansalaisen karttapaikan pohjalta. | ||||
|
08.02.2015 13:16 | Tapio Arvola | ||
| Tämä jäi vieläkin viimeistä sinettiä vaille. Hunsalassa ei olla, mutta onko tämä Linnamäki? Osaisiko joku tuota aikaa elänyt valaista asiaa. Onko sinulla Jyrki lisää näitä kiinnostavia HKR-kuvia? | ||||
|
|
04.02.2015 20:35 | Tapio Arvola | ||
| Hunsala ei voi olla, koska siellä ei ole kuvassa näkyviä rakennuksia. Kansalaisen karttapaikassa näkyvät lähitalot ovat uudempaa tuotantoa. Tuona aikana ensimmäinen talo radan oikealla puolella on ollut aseman tavaramakasiini ja kylätie kulki n. 25 metrin päässä radasta radan suuntaisena. Lisäksi kuvassa pitäisi näkyä ratapihan toisessa päässä vesitorni/halkokatos. Ratapenkan muoto ja maasto muutenkaan ei ole tuon ajan Hunsalaa. Ratapihan vasen puoli on ollut puutonta noin 400 metrin päähän. Voisiko olla kuitenkin Linnamäki. Se on itselleni kaikkein vierain näistä asemista. Kartan(1965) mukaan vasemmalla olevaa peltoplänttiä ei kyllä ole. Rakennukset voisivat sopia niin, että lähinnä näkyvästä ikkunattomasta rakennuksesta seuraava olisi asemarakennus. Sitten kuvasta pitäisi näkyä kylätien tasoristeys suunnilleen junan puolivälissä. En kyllä huomaa sellaistakaan. |
||||
|
03.02.2015 20:26 | Tapio Arvola | ||
| Mukava kuva Vaskijärveltä. Juna, rata ja asema. Nykyisin enää lastauslaituri ja onneksi radan paikka näkyvissä maastossa. Tästä alkaa noin 2,5 km:n suora Karkkilaan päin. Nykyään puusto on niin lähellä "rataa", ettei koko suoran mittaa näe, mutta kuvanottohetkellä varmaankin näkyvyys oli hyvä. | ||||
|
|
03.02.2015 19:53 | Tapio Arvola | ||
| Tämä onkin kimurantti paikka. Mahdollisista liikennepaikoista ei oikein natsaa mihinkään. Sivuraide kuitenkin on. Peruskartan mukaan sivuraiteita ei ollut pääteasemien lisäksi kuin Hunsalassa (ei sovi), Vaskijärvellä (ei sovi), Läyliäisissä (ei sovi), Linnamäessä (maasto ja rakennukset eivät sovi) ja Kytäjällä (ei sovi). Jos kuva on samasta junasta, kuin muut, ollaan menossa Hyvinkään suuntaan. Silloin kyse on melko varhaisesta aamusta. | ||||
|
11.11.2014 20:16 | Tapio Arvola | ||
| Voisiko olla Tiituspohjan eteläpuolelta kohti pohjoista. Mielestäni Jounin mainitsemassa kohdassa kulkee vanha rata poikki tämän uuden linjauksen. Aurausmerkkejäkin näkyy. Vanhassa 1963 peruskartassa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3212/321209/321209_1963.jpg näkyy hyvin entisen S-mutkan paikka, jossa uusi linja leikkaa vanhan keskellä S-kirjainta. Linkki nykyaikaan olisi http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6909256&x=439969&lang=fi Tosin uusi linja kuvassa näyttää kaartavammalta kuin kartta antaisi olettaa. Roninmäen kohdalla uusi linja on vieläkin suorempi. No nyt huomasin, että kyse olikin samasta paikasta, johon Niila jo viittasi ylempänä. |
||||
|
19.10.2014 22:27 | Tapio Arvola | ||
| Hyvinkään-Karkkilan radan toisessa päässä eli valtatie 2:n sillan alla näkyy edelleen jäljet kapearaidehöyryjen savuista. Silta lienee valmistunut vuoden 1960 tienoilla, joten sillä oli muutama vuosi aikaa imeä itseensä kömyjä. Siltaa rempattiin muutama vuosi sitten ja alapuoltakin puhdistettiin, mutta kaikki noki ei lähtenyt. Kyse on siis Porin puoleisesta silta-aukosta. Onkohan muita kapearaiteisten savuja vielä nähtävissä siltojen alla? Ojakkala-Olkkala -radallekin tehtiin alikulku silloisen valtatie 2:n, nykyisen mt 120:n alta Olkkalassa. Alikulku on edelleenkin jäljellä ilman mitään käyttöä. Sen käyttö kiskoliikenteessä jäi tosi lyhyeksi, ennenkuin tämä radan haara purettiin. Olen ihmetellyt, että tätä pientä siltaa on ylläpidetty viitisenkymmentä vuotta. Mielenkiintoinen pikku kohde se kuitenkin on. |
||||
|
10.10.2014 09:36 | Tapio Arvola | ||
| Radanpitäjä ei saisi aiheuttaa tällaista päänvaivaa harrastajille, jotka uurastavat jäljittämässä oikeaa kohdetta. Jos ollaan keskellä kaupunkia, ei saa näyttää metsältä :) Lopulta saimme kuitenkin Arilta vinkkejä, niin että mahdolliset kohteet alkoivat rajautua. Kansalaisen karttapaikka ilmakuvineen on muuten mainio tällaiseen etsintään. Voi "käydä" paikan päällä tarkistamassa, voisiko siellä näyttää kuvan mukaiselta. Tässä kyllä ilmakuvakin huijaa maaston olevan paljaampaa. Etuvasemmalla aika lähellä on Prisma ja muita teollisuus- tms. rakennuksia, mutta nekin piiloutuvat puuston taakse. Onkohan tämä radanpätkä yksityisraidetta vai kruunun ylläpitämää? | ||||
|
|
10.10.2014 00:03 | Tapio Arvola | ||
| Voisiko sitten olla Lappeenrannan vanhan aseman suuntaan niin, että takana on Ratakadun ylittävä silta. Silloin kyllä Ari on photosopannut puustoa peittämään aika runsasta pientalokantaa varsinkin oikealla. :) | ||||
|
|
09.10.2014 23:05 | Tapio Arvola | ||
| Jos on Lappeenrannasta, niin sitten varmaan Mustolan radalta. Mutta onko se näin vanhanaikaisella päällysrakenteella? Olisiko tuossa muutaman kymmenen metrin päässä ollut tasoristeys? Ja radan vasemmalla puolella puiden takana jotain tekoaltaita. | ||||
|
|
09.10.2014 22:30 | Tapio Arvola | ||
| Kansalaisen karttapaikasta löytyy Raipon entisen kolmioraiteen tynkä, joka voisi jotenkuten täsmätä kuvan kanssa. Silloin radan pitäisi päättyä välittömästi kuvan taka-alalla. Mutta miksi se olisi näin hyvässä kunnossa. Viipurin lääniä ollut muinoin. | ||||
|
|
09.10.2014 16:03 | Tapio Arvola | ||
| Joo. Tämän arvasinkin, mutta kun paikkaa ei tunnu mistään löytyvän, täytyy ottaa kaikki pois rajaamattomat mahdollisuudet tarkastelun kohteeksi. | ||||
|
|
09.10.2014 15:45 | Tapio Arvola | ||
| Salaperäinen paikka. Jos kuva on otettu illansuussa, radan suunta lienee koilliseen? Kiskot näyttävät 43-kiloisilta harvinaisemmalla ruuvikiinnityksellä. Kuvassa ruoste näyttää sen väriseltä, että rata on ollut viime vuosina pois aktiivikäytöstä tai minimaalisessa käytössä. Pusikoituminen ei ole kuitenkan saanut yliotetta. Osa pölkyistä on vaihdettu uusiin valoisampaa tulevaisuutta odoteltaessa. Lähimmistä pölkyistä kreosootti on levinnyt ympäröivään hiekkaan, eikä pölkynvaihdosta näy hiekassa mitään jälkiä. Maakunnista ei ole vielä mainittu Lappia, Pohjanmaata, Keski-Suomea eikä Kymenlaaksoa. Koivujen lehtimäärästä voi päätellä, ettei olla Lapissa. Jos vielä viisastellaan: Koska Äänislinna on mainittu otsikossa, mukaan tarkasteltavin maakuntiin olisi otettava myös menetetyt alueet ja valloitetut alueet itärajan takaa. Oletettavasti ollaan kuitenkin nykyrajojen sisällä. Etsintä jatkuu... | ||||
|
13.07.2014 13:44 | Tapio Arvola | ||
| Onko tämä komeus nyt pääsemässä liikenteeseen vai onko jo ollutkin? | ||||
|
12.07.2014 18:24 | Tapio Arvola | ||
| Onko kiskonkiinnityksessä jonkinmoinen ruuvi-jousikiinnitin? Enteileekö sepeli pölkkyjen alla sepeliä tukikerrokseksi tällä uudella pätkällä? Olikos niin, että nykyisellä Jokioisten asemalla on kevyt 22 kg kiskotus? Tuleeko radan jatkon myötä siihenkin "raskas" kiskotus? | ||||
