Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.09.2011 08:40 | Timo Salminen | ||
| Tämän laitteen yhteydessä on muistettava, että kyseessä on museoesine, jonka kunnostus on tehtävä museaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Se tarkoittaa ennen kaikkea konservointia, ei uudelleen rakentamista. Konservointialan koulutusta kenelläkään harrastajista ei liene. Nämä vaatimukset oletettavasti tiedostetaan myös SRM:ssa. Olisiko sittenkin niin, että hintaakin nostaa se, että esimerkiksi peltejä ei pidä eikä saa vaihtaa? | ||||
|
07.09.2011 08:01 | Timo Salminen | ||
| Kuva vahvistaa taannoin sanomaani: kun kerran väritystä lähdettiin uudistamaan, se olisi pitänyt suunnitella kokonaan uusiksi eikä vain vaihtaa punaisen tilalle vihreää ja vähän muuttaa jotakin raitaa. Samaa mieltä Jarkon kanssa, kalpea ja lattea. | ||||
|
|
05.09.2011 19:50 | Timo Salminen | ||
| Keväällä kuullun mukaan esteen nimi olisi 160 000 €. | ||||
|
05.09.2011 08:25 | Timo Salminen | ||
| Mutta onko tuo ChME Viron rautateiden käyttämä muoto? Ei välttämättä. Vetureiden kylkiin siellä ei taideta maalata mitään sarjatunnuksia, mutta käytetäänkö niitä kalustokirjanpidossa ja millaisina? | ||||
|
|
04.09.2011 19:57 | Timo Salminen | ||
| Virolainen järjestelmä: http://www.eki.ee/books/ekk09/index.php?p=2&p1=6&id=37 . Poikkeaa suomalaisesta ainoastaan с-, х- ja ы-kirjainten osalta. | ||||
|
|
04.09.2011 19:01 | Timo Salminen | ||
| Tuo "epätieteellinen englantilainen" järjestelmä ei ole käytössä virossa vaan virolaisilla on ihan omansa - joka tosin taitaa tässä nimenomaisessa tapauksessa mennä yksiin suomalaisen kanssa. ISO9:ssä pitäisi käsittääkseni vielä avoin e merkitä È:llä, siis aksentti "grave". | ||||
|
|
04.09.2011 14:09 | Timo Salminen | ||
| Pieni oikolukumerkintä mainion kuvan tekstiin: kolmannen venäläisen merkin pitäisi olla Э, ei З. Jälkimmäinen merkitsee siis z-äännettä. | ||||
|
27.08.2011 19:39 | Timo Salminen | ||
| Savuttomuus on kyllä omasta näkökulmastani yksi parhaita uudistuksia, ellei paras, joka rautatiematkustamisessa on tapahtunut, enkä pahastuisi, vaikka se koskisi aivan kaikkia junia. Entisessä vaunujen osastojaossa savua tuppasi levittäytymään myös tupakoimattomien osaston puolelle varsinkin silloin, kun väkeä kulki vaunun läpi, eivätkä väliovetkaan tiiviitä olleet. Istumapaikka piti siis yrittää aina hakea sieltä päästä vaunua, joka oli mahdollisimman kaukana tupakkaosastosta. Nykyisen lippujärjestelmän voimassa ollessahan se olisi huomattavasti hankalampaa. | ||||
|
27.08.2011 19:32 | Timo Salminen | ||
| Kun lähdettiin ihmisten ilmoille, vaihdettiin siivot vaatteet päälle. Edes kesämökiltä ei lähdetty kyläkauppaan ilman, että vaihdettiin kauppahousut jalkaan, siis pukeuduttiin siistimmin kuin omissa oloissa. | ||||
|
24.08.2011 12:05 | Timo Salminen | ||
| Saksalaisessa translitteraatiossa kirjainyhdistelmä sh tarkoittaa ž-äännettä. Š eli suhu-s on saksalaisilla sch. Paikka lienee siis Kožva. | ||||
|
23.08.2011 18:38 | Timo Salminen | ||
| Niin, ja pitää vielä tarkentaa sen erikoisuuden verran, että naapuritalo tai sen tontti ei ole koskaan ollut Paloheimon omaisuutta vaan on hankkinut kiskot jostakin muuten. Aitakin on tietääkseni vasta 1980-luvulta. | ||||
|
|
23.08.2011 18:29 | Timo Salminen | ||
| Ei tuolla, nuo ovat entistä VR:n kiskoa kaikki kuten aikanaan koko aluekin. Sen sijaan RLR:n kiskoa oli vielä jokin aika sitten lähes kaikkien Paloheimo-Yhtymälle jossakin vaiheessa kuuluneiden tonttien rajoilla. Nyt on hävitysvimma iskenyt ja melkein kaikki on viime vuosien aikana korvattu mikä pensasaidoilla, mikä milläkin. Jäljellä olevat voi laskea yhden käden sormin. Itse satun asumaan talossa, jonka naapuritalo on ympäröinyt tonttinsa RLR-aidalla, siis myös tämän meidän talon vastaiselta rajalta. | ||||
|
23.08.2011 09:32 | Timo Salminen | ||
| Onko meillä lisää pienikokoisia rautatieläisiä, vrt. https://vaunut.org/kuva/11869 ? | ||||
|
22.08.2011 08:53 | Timo Salminen | ||
| Ymmärsin tehtaan edustajien puheista, että kaikkien istuimet kunnostetaan. Vaihdeta siis ei. | ||||
|
21.08.2011 15:06 | Timo Salminen | ||
| Keskustelun puolella tuosta Vaasan uudesta suorasta yhteydestä kertoviin uutisiin taisi olla kaksikin linkkiä muutama päivä sitten. | ||||
|
21.08.2011 08:56 | Timo Salminen | ||
| Lappila on sentään ihan kunnon taajama, joten voisi olettaa tulevan enemmänkin. Ehkä päävirta suuntautuu Lahteen päin. | ||||
|
17.08.2011 20:33 | Timo Salminen | ||
| Saksaksi Kleinbahn, mutta en minäkään tätä pienoisrautatieksi nimittäisi. | ||||
|
|
16.08.2011 17:42 | Timo Salminen | ||
| 381. | ||||
|
13.08.2011 18:49 | Timo Salminen | ||
| Mitenkäs se olikaan: vain kanavarkaat kulkevat ilman lakkia, sanottiin. - Kuvaajan nimelle on kohta kuvanlisäyssivulla vähän kuvatekstin jälkeen. | ||||
|
11.08.2011 14:19 | Timo Salminen | ||
| Markku: onhan tuo täällä moneen kertaan jo todettu, että näiden istuimia ei saneerauksessa vaihdeta vaan ainoastaan verhoillaan. Sisäkuvakin muistaakseni on. - Mitä Eil-istuimien mukavuuteen tulee, itse sijoitan ne VR-istuinmukavuusasteikon häntäpäähän. Lyhyt istuin ja pysty selkänoja, melkein kuin orrella tai riu'ulla istuisi... Olisivat minun puolestani saaneet vaihtaa parempiin. | ||||
|
09.08.2011 18:36 | Timo Salminen | ||
| Jospa tuo veturi onkin akkukäyttöinen Sr2a. ;-) | ||||
|
07.08.2011 09:14 | Timo Salminen | ||
| On myös niitä, jotka tietoisesti ovat tehneet valinnan olla lentämättä, vaikkei siihen lentopelkoa liittyisikään. Kuulun itse näihin. Tähänastisten vajaan 44 elinvuoteni aikana olen tehnyt ainoastaan yhden edestakaisen lentomatkan, kesällä 2009 Helsingistä Frankfurtiin. Muun ratkaisun perusteleminen senkertaisen matkan maksajalle olisi voinut olla työlästä. Jonkin verran tuo periaatteesta poikkeaminen edelleen harmittaa. | ||||
|
06.08.2011 19:09 | Timo Salminen | ||
| Olisiko syy reilunkokoisiin istumapaikkoihin tämä: https://vaunut.org/kuva/70863 ? | ||||
|
04.08.2011 20:03 | Timo Salminen | ||
| Joskus sitten voi käydä niinkin, ettei juna pääse tänne kannelle lainkaan. Kuten tuolla Nyymansmikkelin Tanskan-kuvien yhteydessä mainitsin, tällainen tilanne osui kohdalle viime lokakuun lopussa. Matkustajat kävelytettiin tavaroineen Puttgardenissa lautalle ja Tanskan-puoleisessa päässä toiseen junaan. Siellä ei yllättäen jalkamatkustajille tarkoitettu lautan uloskäynti toiminut ja meidät komennettiin (først paa dansk, siden paa engelsk) kantamuksinemme portaita alas auto- eli junakannelle ja sieltä ajoramppia pitkin ulos. Välimatkat olivat pitkähköjä ja portaat jyrkänpuoleisia. Joukossa näytti olevan suhteellisen iäkkäitä ja huonojalkaisia matkustajia, joille tilanne on voinut olla hyvinkin vaivalloinen, etenkin kun tanskalainen juna ei odotellut kovin pitkää aikaa ennen kuin lähti. Ehkä kaikki silti ehtivät kyytiin. | ||||
|
Kuvasarja: Turun seudun pusikoita |
30.07.2011 19:40 | Timo Salminen | ||
| Nämä ja eräät muut samantapaiset kuvat täällä nostattavat väistämättä mieleen ajatuksen tutkimus- ja julkaisuaiheesta, jonka merkitys kohoaa pelkän harrastuksen yläpuolelle: Suomen käytöstä poistetut pistoraiteet maamme teollisuus- ja liikennehistorian kuvastajina. Ensiksi kaikki tällaiset raiteet tulisi inventoida ja kartoittaa niiden vaiheet, minkä jälkeen olisi ainesta esittää yleisempiäkin kysymyksiä. Millaisissa oloissa ja millaisia tarpeita varten sittemmin hylätyt raiteet on rakennettu ja etenkin miksi ja missä olosuhteissa niiden käyttö on päättynyt? Mitä on tullut tilalle? Onko kyse raiteita hyödyntäneen toiminnan päättymisestä tai muutoksesta vai kenties liikenne- ja kuljetusperiaatteiden muuttumisesta? Kyseessä on aivan ilmeinen historiallisen ajan arkeologian piiriin kuuluva kohde, vaikkei rautatiekohteiden asemaa muinaisjäännöksinä olekaan vielä tiedostettu ja tunnustettu. Teollisuusarkeologia on jo arkipäivää, joten rautatiearkeologian aika voi tulla piankin. |
||||
|
28.07.2011 09:05 | Timo Salminen | ||
| Ahaa, VPVP. Kuva VP. ;-) | ||||
|
27.07.2011 17:41 | Timo Salminen | ||
| Arvokkaan museokaluston säästely ja työkaluston eriyttäminen siitä on ehdottomasti järkevää ja vastuullista. - Mitä tulee talkoo-osallistumiseen, se ei osaltani tällä hetkellä käytännössä onnistu. Ehkä joskus tulevaisuuden hämärässä olosuhteiden muututtua. | ||||
|
|
27.07.2011 07:58 | Timo Salminen | ||
| Eiliset kysymykseni näyttävät saaneen pohdittuja vastauksia, jotka osoittavat, ettei näkemys sittenkään ole kadonnut MRY/JMR:ltä. Erinomaista. | ||||
|
|
26.07.2011 13:20 | Timo Salminen | ||
| Enhän minä missään ole väittänyt, että kaiken kaluston pitäisi olla kotimaista valmistetta. Tiedän hyvin, että Suomessa on kapearaiteisilla radoilla käytetty ulkomaisten valmistajien vetureita ym. (O & K, Tubize ym.), jotka siten täydellä oikeudella kuuluvat myös täkäläiseen historiaan. Toistetaan nyt vielä kerran kolmannen, mitä olen sekä eilenaamulla että aiemmin tänään puhunut. Olen sanonut, että jokaisella kalustoyksiköllä on oma historiansa ja jos kapearaidemuseo ei nimenomaisesti halua profiloitua kansainvälisenä museona, se hankkimalla yksittäisiä vetureita, vaunuja ym. sieltä täältä irrottaa ne omista historiallisista yhteyksistään ja tuo ne uuteen, jossa niillä on vain kuriositeetin arvo. Metsässsä makaava vaihtokauppaneuvostoromu ei paikkaa niitä aukkoja, joita on syntynyt täkäläisten ratojen kaluston romutuksessa aiempina vuosikymmeninä. Tietysti voi kysyä, paljonko on jäljellä esim. vaunun historiallisesta arvosta, jos se on jouduttu liikennekäyttöä varten rakentamaan alustaa lukuun ottamatta kokonaan uudelleen. Vähän. Toisenlainen näkökulma asiaan syntyy tietysti, jos JMR:ä ei tarkastellakaan museona ja museorautatienä vaan tavanomaisena liikennöitsijänä. Silloin sen ei tarvitse välittää hankkimansa kaluston historiallisista yhteyksistä vaan se voi ostaa, mitä kulloinenkin tarve vaatii, mutta tämä olisi käsittääkseni erittäin suuri linjanmuutos aiempaan verrattuna. Toistan vielä kertaalleen myös, että esimerkiksi radan ylläpitoon tarkoitettuihin työvälineisiin voidaan suhtautua toisin kuin varsinaiseen museokalustoon. Siten voidaan ottaa huomioon vaadittavat käytännöllisyysnäkökohdat. Viime aikoihin asti MRY/JMR.n toiminta on mielestäni antanut hyvin linjakkaan ja johdonmukaisen vaikutelman, mutta onko se nyt hylännyt aiemmat periaatteensa ja ryhtynyt tekemään heräteostoja muin kuin museaalisin perustein kerätäkseen vain radalleen kaikenlaista kivaa? |
||||
|
|
26.07.2011 10:12 | Timo Salminen | ||
| Totesinkin eilen, että TU4 on hankittu pääasiassa työkaluksi ja on siitä näkökulmasta ymmärrettävä ratkaisu. Sen sijaan täkäläisen kaluston hävittämistä ei ole mahdollista paikata hankkimalla kalustoa muualta. Jokaisella veturilla ja vaunulla on oma historiansa jossakin. Esimerkiksi täkäläiset moottorivaunut ovat olleet ja menneet, eikä virhe ole enää korjattavissa. Vain siinä marginaalisessa tapauksessa, että jostakin saataisiin hankittua juuri samanlaista kalustoa, joka täällä on romutettu, voisivat ulkomaiset hankinnat jollakin tavalla paikata menetyksiä. On kyse linjaratkaisusta: joko MRY/JMR keskittyy esittelemään suomalaista kapearaideliikennettä säilyneen aineiston kautta tai sitten se ryhtyy kansainväliseksi museorautatieksi, jolloin sen on heitettävä hankintaverkkonsa entistä laajemmalle. En ole MRY:n jäsen eikä minulla siis ole äänivaltaa kysymyksessä, mutta epäilen, tokko voimavarat riittävät kansainvälisen kapearaidemuseon perustamiseen, sillä se vaatisi systemaattista, suunnitelmallista kokoelmien täydentämistä. |
||||
|
25.07.2011 18:05 | Timo Salminen | ||
| Sommiteltu niin, että joka toinen vaunu on vihreä ja joka toinen punainen - vai onko tuo sittenkin VPPVP? VPVPV...-asetelman havaitsin ainakin jossakin pohjoisen suunnan IC:ssä viime viikolla. Keväämmällä havaittu on myös runko, jossa säännöllisesti joka kolmas vaunu oli vihreä. Liekö tuollainen tarkoituksellista vai sattumaa? - Oikein edustava muotokuva on tämä. | ||||
|
|
25.07.2011 08:10 | Timo Salminen | ||
| Noiden SNTL-peräisten kulkupelien yhteydessä tulee väkisinkin miettineeksi, miksi tänne on "museoitaviksi" raahattu sellaisia vetureita, vaunuja ym., joilla ei ole minkäänlaista historiaa täkäläisessä liikenteessä tai muuta yhtymäkohtaa tänne ja jotka siksi jäävät täällä kuriositeeteiksi. Jokioisten TU4:n ymmärtää siinä mielessä, että se lie hankittu työkaluksi eikä museoesineeksi, mutta esimerkiksi tuon taka-alalla näkyvän kaunokaisen tapauksessa selitys ei käsittääkseni toimi. Toinen asia olisi, jos tavoitteena olisi luoda todella kansainvälinen, yleismaailmallisesta tai edes -eurooppalaisesta näkökulmasta kohdettaan tarkasteleva museo, mutta valitettavasti siihen ei riitä pari neuvostovaunua. | ||||
|
25.07.2011 08:04 | Timo Salminen | ||
| Siis Kolomnan tehdas. | ||||
|
24.07.2011 18:18 | Timo Salminen | ||
| Minä lukisin 2008. | ||||
|
18.07.2011 12:52 | Timo Salminen | ||
| Näinköhän rautatie- ja linja-autoaseman keskinäinen asema kuvastaa myös liikennemuotojen kehityksen painopistettä? Vaikken tunne tilannetta, Balkanilla lienee sama ongelma kuin Baltian maissakin: nykyisten pikkuvaltioiden rautatiet on alkuaan suunniteltu ja rakennettu suuremman kokonaisuuden osiksi, jolloin yhden pienen uuden valtion rajojen sisään ei välttämättä jää mitään liikennöinnin näkökulmasta kovin mielekästä ratakokonaisuutta. Silloin vaihtoehtoja on kaksi, joko yhteistyö naapurimaiden kanssa tai liikenteen alasajo. | ||||
|
18.07.2011 07:46 | Timo Salminen | ||
| Saanko saivarrella: ei laiturilla ja laiturille vaan laiturissa ja laituriin. Niillä on vissi ero, jonka kyllä kysyjä itsekin varmasti oivaltaa... ;-) | ||||
|
17.07.2011 18:59 | Timo Salminen | ||
| Tuore kuva kadun puolelta: https://vaunut.org/kuva/70581 . | ||||
|
17.07.2011 12:46 | Timo Salminen | ||
| Muista kuvistani näen, että juuri tämä pari veti kuvan https://vaunut.org/kuva/70550 junaa tai ainakin että jälkimmäisenä veturina oli 3075. | ||||
|
|
17.07.2011 09:31 | Timo Salminen | ||
| Kyllä ne olivat välillä käyneet jossakin, sillä tiistaina ne eivät olleet tuossa. Torstaina parin muodostivat 3075 ja 3002. | ||||
|
16.07.2011 19:21 | Timo Salminen | ||
| Ei näyttänyt kuvaputkelta, sikäli kuin asiasta mitään ymmärrän, matkustaessani Sm3 7001:n kyydissä Tampereelta Kokkolaan viime tiistaina. Kuori sen sijaan oli alkuperäinen ja hassusti sivusaumoistaan auki, koska sisään lienee muutostöissä tungettu liian suurikokoista tavaraa. Nykyistenkin näyttöruutujen kuvan (tekstin) laatu jäi kyllä selvästi jälkeen siitä, mihin IC-junissa on tottunut. Todettakoon, että olen yleensä yrittänyt välttää pendoilla matkustamista ja viimetiistainen kerta oli vasta kaikkien aikojen neljänteni. |
||||
|
16.07.2011 19:14 | Timo Salminen | ||
| Nämä Dr16:t kun ovat eteläsuomalaiselle eksoottisia laitteita, ne piti tietysti käydä kaikki kuvaamassa yksin kappalein. Siltä varalta, että tieto olisi jollekulle merkityksellinen ja kiintoisa, tiistaina 12.7. Kokkolassa oli 2813, keskiviikkona 2807 ja 2820 sekä torstaina 2807. Mikä veturiyksilö vei tämän talvivaaralaisen tiistaina, en tiedä, sillä näin sen vain matkan päästä kävelykadulta. | ||||
|
|
16.07.2011 08:00 | Timo Salminen | ||
| Kuvasin tämän myös kadun puolelta. Katsotaan, olisiko kuva sen verran kelvollinen, että sen viitsisi ladata tänne. | ||||
|
16.07.2011 07:59 | Timo Salminen | ||
| Kyseessä on 2813. | ||||
|
11.07.2011 19:23 | Timo Salminen | ||
| Kuten moni varmasti on huomannut, kesän alussa ilmestyneen uuden lähiliikenneaikatauluvihon kannessa on vihreä VR-logo valkoisella pohjalla mutta kaukoliikenneaikatauluvihon kannessa toisinpäin. Minkähän vuoksi samaa tai jotakin vastaavaa tehokeinoa ei voitu noudattaa myös kalustossa? Olisi lähi- ja kaukoliikenne saatu yksinkertaisella keinolla erottumaan toisistaan. | ||||
|
07.07.2011 18:53 | Timo Salminen | ||
| Veikkaukseni: koskee vain Ri - Lh -osuutta, sehän nimittäin kuuluu lähiliikennetariffialueeseen. | ||||
|
07.07.2011 18:50 | Timo Salminen | ||
| -et | ||||
|
07.07.2011 18:49 | Timo Salminen | ||
| Tuolla oli remontti ja ilmeisen perusteellinen muutostyö meneillään vielä viime syksynä. | ||||
|
07.07.2011 18:48 | Timo Salminen | ||
| Koko tuo kellotornin jälkeen oleva kaksikerroksinen osa on tyypillistä 1800-luvun puolivälin arkkitehtuuria, eli näin mistään asiaa varmistamatta olettaisin, että palanut asema olisi korjattu. Silloin tämä etualalla näkyvä olisi itse asiassa päärautatieaseman uusi rakennus... | ||||
|
06.07.2011 12:36 | Timo Salminen | ||
| Museon päätoimipaikka on Gävlessä. | ||||
|
05.07.2011 08:18 | Timo Salminen | ||
| Talli on myyty. Tämän olen kuullut tuttavaltani, jonka tuttava on tallin ostanut. | ||||
|
04.07.2011 18:58 | Timo Salminen | ||
| Vanhaherra katsoo rouvaansa vähän epäilevänä: "Selviätkö sinä Alma nyt varmasti noista portaista? Ne ovat vähän jyrkät." | ||||