Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.08.2011 19:09 | Timo Salminen | ||
| Olisiko syy reilunkokoisiin istumapaikkoihin tämä: http://vaunut.org/kuva/70863 ? | ||||
|
04.08.2011 20:03 | Timo Salminen | ||
| Joskus sitten voi käydä niinkin, ettei juna pääse tänne kannelle lainkaan. Kuten tuolla Nyymansmikkelin Tanskan-kuvien yhteydessä mainitsin, tällainen tilanne osui kohdalle viime lokakuun lopussa. Matkustajat kävelytettiin tavaroineen Puttgardenissa lautalle ja Tanskan-puoleisessa päässä toiseen junaan. Siellä ei yllättäen jalkamatkustajille tarkoitettu lautan uloskäynti toiminut ja meidät komennettiin (først paa dansk, siden paa engelsk) kantamuksinemme portaita alas auto- eli junakannelle ja sieltä ajoramppia pitkin ulos. Välimatkat olivat pitkähköjä ja portaat jyrkänpuoleisia. Joukossa näytti olevan suhteellisen iäkkäitä ja huonojalkaisia matkustajia, joille tilanne on voinut olla hyvinkin vaivalloinen, etenkin kun tanskalainen juna ei odotellut kovin pitkää aikaa ennen kuin lähti. Ehkä kaikki silti ehtivät kyytiin. | ||||
|
Kuvasarja: Turun seudun pusikoita |
30.07.2011 19:40 | Timo Salminen | ||
| Nämä ja eräät muut samantapaiset kuvat täällä nostattavat väistämättä mieleen ajatuksen tutkimus- ja julkaisuaiheesta, jonka merkitys kohoaa pelkän harrastuksen yläpuolelle: Suomen käytöstä poistetut pistoraiteet maamme teollisuus- ja liikennehistorian kuvastajina. Ensiksi kaikki tällaiset raiteet tulisi inventoida ja kartoittaa niiden vaiheet, minkä jälkeen olisi ainesta esittää yleisempiäkin kysymyksiä. Millaisissa oloissa ja millaisia tarpeita varten sittemmin hylätyt raiteet on rakennettu ja etenkin miksi ja missä olosuhteissa niiden käyttö on päättynyt? Mitä on tullut tilalle? Onko kyse raiteita hyödyntäneen toiminnan päättymisestä tai muutoksesta vai kenties liikenne- ja kuljetusperiaatteiden muuttumisesta? Kyseessä on aivan ilmeinen historiallisen ajan arkeologian piiriin kuuluva kohde, vaikkei rautatiekohteiden asemaa muinaisjäännöksinä olekaan vielä tiedostettu ja tunnustettu. Teollisuusarkeologia on jo arkipäivää, joten rautatiearkeologian aika voi tulla piankin. |
||||
|
28.07.2011 09:05 | Timo Salminen | ||
| Ahaa, VPVP. Kuva VP. ;-) | ||||
|
27.07.2011 17:41 | Timo Salminen | ||
| Arvokkaan museokaluston säästely ja työkaluston eriyttäminen siitä on ehdottomasti järkevää ja vastuullista. - Mitä tulee talkoo-osallistumiseen, se ei osaltani tällä hetkellä käytännössä onnistu. Ehkä joskus tulevaisuuden hämärässä olosuhteiden muututtua. | ||||
|
|
27.07.2011 07:58 | Timo Salminen | ||
| Eiliset kysymykseni näyttävät saaneen pohdittuja vastauksia, jotka osoittavat, ettei näkemys sittenkään ole kadonnut MRY/JMR:ltä. Erinomaista. | ||||
|
|
26.07.2011 13:20 | Timo Salminen | ||
| Enhän minä missään ole väittänyt, että kaiken kaluston pitäisi olla kotimaista valmistetta. Tiedän hyvin, että Suomessa on kapearaiteisilla radoilla käytetty ulkomaisten valmistajien vetureita ym. (O & K, Tubize ym.), jotka siten täydellä oikeudella kuuluvat myös täkäläiseen historiaan. Toistetaan nyt vielä kerran kolmannen, mitä olen sekä eilenaamulla että aiemmin tänään puhunut. Olen sanonut, että jokaisella kalustoyksiköllä on oma historiansa ja jos kapearaidemuseo ei nimenomaisesti halua profiloitua kansainvälisenä museona, se hankkimalla yksittäisiä vetureita, vaunuja ym. sieltä täältä irrottaa ne omista historiallisista yhteyksistään ja tuo ne uuteen, jossa niillä on vain kuriositeetin arvo. Metsässsä makaava vaihtokauppaneuvostoromu ei paikkaa niitä aukkoja, joita on syntynyt täkäläisten ratojen kaluston romutuksessa aiempina vuosikymmeninä. Tietysti voi kysyä, paljonko on jäljellä esim. vaunun historiallisesta arvosta, jos se on jouduttu liikennekäyttöä varten rakentamaan alustaa lukuun ottamatta kokonaan uudelleen. Vähän. Toisenlainen näkökulma asiaan syntyy tietysti, jos JMR:ä ei tarkastellakaan museona ja museorautatienä vaan tavanomaisena liikennöitsijänä. Silloin sen ei tarvitse välittää hankkimansa kaluston historiallisista yhteyksistä vaan se voi ostaa, mitä kulloinenkin tarve vaatii, mutta tämä olisi käsittääkseni erittäin suuri linjanmuutos aiempaan verrattuna. Toistan vielä kertaalleen myös, että esimerkiksi radan ylläpitoon tarkoitettuihin työvälineisiin voidaan suhtautua toisin kuin varsinaiseen museokalustoon. Siten voidaan ottaa huomioon vaadittavat käytännöllisyysnäkökohdat. Viime aikoihin asti MRY/JMR.n toiminta on mielestäni antanut hyvin linjakkaan ja johdonmukaisen vaikutelman, mutta onko se nyt hylännyt aiemmat periaatteensa ja ryhtynyt tekemään heräteostoja muin kuin museaalisin perustein kerätäkseen vain radalleen kaikenlaista kivaa? |
||||
|
|
26.07.2011 10:12 | Timo Salminen | ||
| Totesinkin eilen, että TU4 on hankittu pääasiassa työkaluksi ja on siitä näkökulmasta ymmärrettävä ratkaisu. Sen sijaan täkäläisen kaluston hävittämistä ei ole mahdollista paikata hankkimalla kalustoa muualta. Jokaisella veturilla ja vaunulla on oma historiansa jossakin. Esimerkiksi täkäläiset moottorivaunut ovat olleet ja menneet, eikä virhe ole enää korjattavissa. Vain siinä marginaalisessa tapauksessa, että jostakin saataisiin hankittua juuri samanlaista kalustoa, joka täällä on romutettu, voisivat ulkomaiset hankinnat jollakin tavalla paikata menetyksiä. On kyse linjaratkaisusta: joko MRY/JMR keskittyy esittelemään suomalaista kapearaideliikennettä säilyneen aineiston kautta tai sitten se ryhtyy kansainväliseksi museorautatieksi, jolloin sen on heitettävä hankintaverkkonsa entistä laajemmalle. En ole MRY:n jäsen eikä minulla siis ole äänivaltaa kysymyksessä, mutta epäilen, tokko voimavarat riittävät kansainvälisen kapearaidemuseon perustamiseen, sillä se vaatisi systemaattista, suunnitelmallista kokoelmien täydentämistä. |
||||
|
25.07.2011 18:05 | Timo Salminen | ||
| Sommiteltu niin, että joka toinen vaunu on vihreä ja joka toinen punainen - vai onko tuo sittenkin VPPVP? VPVPV...-asetelman havaitsin ainakin jossakin pohjoisen suunnan IC:ssä viime viikolla. Keväämmällä havaittu on myös runko, jossa säännöllisesti joka kolmas vaunu oli vihreä. Liekö tuollainen tarkoituksellista vai sattumaa? - Oikein edustava muotokuva on tämä. | ||||
|
|
25.07.2011 08:10 | Timo Salminen | ||
| Noiden SNTL-peräisten kulkupelien yhteydessä tulee väkisinkin miettineeksi, miksi tänne on "museoitaviksi" raahattu sellaisia vetureita, vaunuja ym., joilla ei ole minkäänlaista historiaa täkäläisessä liikenteessä tai muuta yhtymäkohtaa tänne ja jotka siksi jäävät täällä kuriositeeteiksi. Jokioisten TU4:n ymmärtää siinä mielessä, että se lie hankittu työkaluksi eikä museoesineeksi, mutta esimerkiksi tuon taka-alalla näkyvän kaunokaisen tapauksessa selitys ei käsittääkseni toimi. Toinen asia olisi, jos tavoitteena olisi luoda todella kansainvälinen, yleismaailmallisesta tai edes -eurooppalaisesta näkökulmasta kohdettaan tarkasteleva museo, mutta valitettavasti siihen ei riitä pari neuvostovaunua. | ||||
|
25.07.2011 08:04 | Timo Salminen | ||
| Siis Kolomnan tehdas. | ||||
|
24.07.2011 18:18 | Timo Salminen | ||
| Minä lukisin 2008. | ||||
|
18.07.2011 12:52 | Timo Salminen | ||
| Näinköhän rautatie- ja linja-autoaseman keskinäinen asema kuvastaa myös liikennemuotojen kehityksen painopistettä? Vaikken tunne tilannetta, Balkanilla lienee sama ongelma kuin Baltian maissakin: nykyisten pikkuvaltioiden rautatiet on alkuaan suunniteltu ja rakennettu suuremman kokonaisuuden osiksi, jolloin yhden pienen uuden valtion rajojen sisään ei välttämättä jää mitään liikennöinnin näkökulmasta kovin mielekästä ratakokonaisuutta. Silloin vaihtoehtoja on kaksi, joko yhteistyö naapurimaiden kanssa tai liikenteen alasajo. | ||||
|
18.07.2011 07:46 | Timo Salminen | ||
| Saanko saivarrella: ei laiturilla ja laiturille vaan laiturissa ja laituriin. Niillä on vissi ero, jonka kyllä kysyjä itsekin varmasti oivaltaa... ;-) | ||||
|
17.07.2011 18:59 | Timo Salminen | ||
| Tuore kuva kadun puolelta: http://vaunut.org/kuva/70581 . | ||||
|
17.07.2011 12:46 | Timo Salminen | ||
| Muista kuvistani näen, että juuri tämä pari veti kuvan http://vaunut.org/kuva/70550 junaa tai ainakin että jälkimmäisenä veturina oli 3075. | ||||
|
|
17.07.2011 09:31 | Timo Salminen | ||
| Kyllä ne olivat välillä käyneet jossakin, sillä tiistaina ne eivät olleet tuossa. Torstaina parin muodostivat 3075 ja 3002. | ||||
|
16.07.2011 19:21 | Timo Salminen | ||
| Ei näyttänyt kuvaputkelta, sikäli kuin asiasta mitään ymmärrän, matkustaessani Sm3 7001:n kyydissä Tampereelta Kokkolaan viime tiistaina. Kuori sen sijaan oli alkuperäinen ja hassusti sivusaumoistaan auki, koska sisään lienee muutostöissä tungettu liian suurikokoista tavaraa. Nykyistenkin näyttöruutujen kuvan (tekstin) laatu jäi kyllä selvästi jälkeen siitä, mihin IC-junissa on tottunut. Todettakoon, että olen yleensä yrittänyt välttää pendoilla matkustamista ja viimetiistainen kerta oli vasta kaikkien aikojen neljänteni. |
||||
|
16.07.2011 19:14 | Timo Salminen | ||
| Nämä Dr16:t kun ovat eteläsuomalaiselle eksoottisia laitteita, ne piti tietysti käydä kaikki kuvaamassa yksin kappalein. Siltä varalta, että tieto olisi jollekulle merkityksellinen ja kiintoisa, tiistaina 12.7. Kokkolassa oli 2813, keskiviikkona 2807 ja 2820 sekä torstaina 2807. Mikä veturiyksilö vei tämän talvivaaralaisen tiistaina, en tiedä, sillä näin sen vain matkan päästä kävelykadulta. | ||||
|
|
16.07.2011 08:00 | Timo Salminen | ||
| Kuvasin tämän myös kadun puolelta. Katsotaan, olisiko kuva sen verran kelvollinen, että sen viitsisi ladata tänne. | ||||
|
16.07.2011 07:59 | Timo Salminen | ||
| Kyseessä on 2813. | ||||
|
11.07.2011 19:23 | Timo Salminen | ||
| Kuten moni varmasti on huomannut, kesän alussa ilmestyneen uuden lähiliikenneaikatauluvihon kannessa on vihreä VR-logo valkoisella pohjalla mutta kaukoliikenneaikatauluvihon kannessa toisinpäin. Minkähän vuoksi samaa tai jotakin vastaavaa tehokeinoa ei voitu noudattaa myös kalustossa? Olisi lähi- ja kaukoliikenne saatu yksinkertaisella keinolla erottumaan toisistaan. | ||||
|
07.07.2011 18:53 | Timo Salminen | ||
| Veikkaukseni: koskee vain Ri - Lh -osuutta, sehän nimittäin kuuluu lähiliikennetariffialueeseen. | ||||
|
07.07.2011 18:50 | Timo Salminen | ||
| -et | ||||
|
07.07.2011 18:49 | Timo Salminen | ||
| Tuolla oli remontti ja ilmeisen perusteellinen muutostyö meneillään vielä viime syksynä. | ||||
|
07.07.2011 18:48 | Timo Salminen | ||
| Koko tuo kellotornin jälkeen oleva kaksikerroksinen osa on tyypillistä 1800-luvun puolivälin arkkitehtuuria, eli näin mistään asiaa varmistamatta olettaisin, että palanut asema olisi korjattu. Silloin tämä etualalla näkyvä olisi itse asiassa päärautatieaseman uusi rakennus... | ||||
|
06.07.2011 12:36 | Timo Salminen | ||
| Museon päätoimipaikka on Gävlessä. | ||||
|
05.07.2011 08:18 | Timo Salminen | ||
| Talli on myyty. Tämän olen kuullut tuttavaltani, jonka tuttava on tallin ostanut. | ||||
|
04.07.2011 18:58 | Timo Salminen | ||
| Vanhaherra katsoo rouvaansa vähän epäilevänä: "Selviätkö sinä Alma nyt varmasti noista portaista? Ne ovat vähän jyrkät." | ||||
|
03.07.2011 18:29 | Timo Salminen | ||
| Ilkka Teerijoen postivaunuhistoria Postivaunun matkassa (Postimuseo 1999) kertoo sivun 30 kuvatekstissä näistä vaunuista, että "yksi vaunuista vältti romutuksen ja on nykyisin Postimuseossa Helsingissä". Tällä välin kuluneiden 12 vuoden aikana vaunu olisi siis siirretty Helsingistä Toijalaan ja nyt siis Haapamäelle. Jpl antaa kommentissaan 3.7.2011 klo 13.51 ymmärtää, että koska yhdistys huolehtii, muu keskustelu aiheesta ei ole suotavaa. Monessa muussakin yhteydessä useankin ihmisen lausumana tai lausumatta jättämisenä on muun muassa näillä sivuilla käynyt ilmi, että museaalista rautatiekalustoa koskevaa keskustelua pitäisi välttää. Siitä huolimatta (ja HMVY:n jäsenmaksun maksaneena) en voi olla toteamatta niitä näkökulmia, joita itse tällaisen esineen yhteydessä pidän keskeisimpinä. 1) Aivan ensimmäiseksi vaunulle on taattava kunnolliset säilytysolosuhteet sisätiloissa. 2) Jos ja toivottavasti kun vaunun kunnostukseen jossakin vaiheessa ryhdytään, hanketta ei pidä toteuttaa pelkästään harrastajavoimin vaan siihen on valjastettava mukaan museoalan asiantuntemusta, jota saa esimerkiksi maakuntamuseoiden kautta. 3) Jos halutaan säilyttää vaunun museaalinen arvo, on ensisijaisesti keskityttävä konservointiin ja vasta toissijaisesti entisöintiin. Tämä tarkoittaa siis, että periaatteessa mitään olemassa olevaa ei pidä korvata, jollei korvaaminen ole vaunun säilymisen kannalta välttämätöntä. Palauttamista johonkin alkuperäisenä pidettyyn asuun ei siis pidä ottaa tavoitteeksi, koska silloin hävitetään esineen myöhempi historia ainakin osittain. Periaate on siis sama, jota myös rakennusten restauroinneissa on 1900 - 2000 -luvuilla noudatettu. 4) Vaunun saattamista liikennöintikuntoon on syytä harkitakin vain siinä tapauksessa, että se voidaan tehdä edellä mainitsemaani museaalista arvoa vähentämättä. |
||||
|
|
02.07.2011 20:01 | Timo Salminen | ||
| Vai onkos niin, että tämä onkin vanhempaa sarjaa ja tyyppiä kuin SRM:n vaunu? - Sitä sopii pohdiskella, kuinka mielekästä tässä vaiheessa on edes ajatella vaunun kunnostamista ajokuntoon. Ensisijaisesti kai olisi keskityttävä huolehtimaan siitä, että se saa asianmukaisen säilytystilan eikä pääse rapistumaan enempää. | ||||
|
|
02.07.2011 19:05 | Timo Salminen | ||
| Rautatiemuseossa on jo tällainen, nro 9950. | ||||
|
27.06.2011 19:50 | Timo Salminen | ||
| Tätä kuvaa katsoessani en voi välttyä ajatukselta, että VR:n pitäisi maalata ainakin nämä raakapuuvaununsa tarkoituksellisesti muutamalla eri värillä. Iloisenkirjava kokoonpano voisi olla piristävä näky. | ||||
|
26.06.2011 12:58 | Timo Salminen | ||
| Eikös 1150 ole oikeastaan VR:n omaisuutta mutta Keitele-museon käytössä? | ||||
|
25.06.2011 08:11 | Timo Salminen | ||
| Ylen monopoli? Eihän sellaista ole ollut 30 vuoteen. Herätys, Hakala! | ||||
|
22.06.2011 10:21 | Timo Salminen | ||
| Näitä näkyy muistaakseni myös Hämeenlinnassa varsin säännöllisesti. | ||||
|
21.06.2011 19:54 | Timo Salminen | ||
| Puihin ja pensaisiin pitää tietysti lisätä vielä yksi näkökulma: sääty. Säätyläisten kulttuurimaisemassa on pelkän huvin vuoksi istutettuja puistoja ollut runsaat 200 vuotta kauemmin kuin rahvaan maailmassa. | ||||
|
|
21.06.2011 09:13 | Timo Salminen | ||
| Puistomaisuuden ihannetta alettiin levittää osana romantiikan ja nationalismin ideologiaa 1800-luvun mittaan. Siihen asti asutuksen lähellä olleet puut oli yleensä enimmäkseen hakattu polttopuiksi, eli vaikkei puuttomuutta sinänsä erityisesti tavoiteltu, siihen päädyttiin käytännössä. - Sen sijaan en sanoisi, että oikea kulttuurimaisema on aina puuton, sillä kulttuurimaisemia on eri-ikäisiä ja eri tyyli-ihanteiden mukaisia. | ||||
|
20.06.2011 09:05 | Timo Salminen | ||
| En minäkään vastaa kyselyyn, koska en ole varsinaissuomalainen (isoäitini isän suku oli kyllä Loimaalta), mutta tuo kyselty muoto ei ehkä ole ihan niin täysin ja kokonaan tuulesta temmattu, kuin äkkiseltään ajattelisi. Nimittäin varsinaissuomalainen murrehan on melkein kuin viroa, ja illatiivimuodon "Turkuun" voi kääntää viroksi kahdella tavalla, joita molempia käytetään: Turusse tai Turgu. Tuollainen virolaishaamu siellä kai ainakin menosuuntaan kummittelee. | ||||
|
18.06.2011 08:08 | Timo Salminen | ||
| Onko pendolinot siis haluttu erottaa IC-junista siten, että IC:ssä on ekstraluokka ja pendossa ekstraekstraluokka? | ||||
|
17.06.2011 18:58 | Timo Salminen | ||
| Ja tuo kyseinen 26. maaliskuutahan oli siis vuonna 1949. - Jaa, voisiko kuvaaja korjata paikannimessä viimeisen ä:n tilalle a:n, siis Pääsküla? Löytyy sitten tarvittaessa helpommin. | ||||
|
14.06.2011 07:24 | Timo Salminen | ||
| Teksti näyttäisi olevan jopa harvinaisen paikkansapitävää. Kirjoittaja on tuntenut alkuperäislähteet ja niihin liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet ilmeisen hyvin. | ||||
|
12.06.2011 08:45 | Timo Salminen | ||
| Parikka? | ||||
|
12.06.2011 08:45 | Timo Salminen | ||
| Parikka? | ||||
|
11.06.2011 19:25 | Timo Salminen | ||
| Sikäli pitää vielä tarkentaa, että Itävalta oli olemassa yhtenä Saks.-room. keisarikunnan ruhtinaskuntana samalla tavalla kuin esim. Preussi, Baijeri tai Saksi, mutta jostakin "Saksasta" erillisenä valtakuntana ei. | ||||
|
|
11.06.2011 19:18 | Timo Salminen | ||
| Mozartin aikana, siis 1700-luvun lopussa, sen enempää Saksaa kuin Itävaltaa ei ollut olemassakaan vaan kaikki se, mikä nykyään kuuluu jompaankumpaan ja joukko muita maita vielä lisäksi, muodosti yhden Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan. Sen keskus oli tuolloin Wien. Joukko suurempia ja pienempiä kuninkaita ja ruhtinaita hallitsi omia maitaan keisarin muodollisessa alaisuudessa, ja Mozart oli syntyisin Salzburgin ruhtinaskunnasta. Sitä johti arkkipiispa. Erityinen Itävallan keisarikunta perustettiin 1804 ja Saksa vasta 1871. | ||||
|
08.06.2011 12:01 | Timo Salminen | ||
| Osaselitys sille, miksi kuvaaja sai matkustaa yksinään Hy - Ri -välillä, on tietenkin myös se, että hän näyttää olleen ensimmäisessä vaunussa. Riksulaiset asettuvat mieluummin lähemmäs junan loppupäätä, koska sieltä pääsee sujuvammin tunnelin portaisiin. Etupäätä puolestaan kansoittavat muun muassa hyvinkääläiset, joiden kolmesta kulkureitistä kaksi sijaitsee laiturin pohjoispäässä. - PPP:n mielleyhtymä ei taida antaa ihan koko kuvaa matkustajakunnasta, vaikka se osaan sopiikin... | ||||
|
|
08.06.2011 08:10 | Timo Salminen | ||
| Tuota... edellisessä kommentissa on yksi yksityiskohta, jota en totisesti tunnista. Kulku on nimittäin kaikkea muuta kuin tasaista. Jos Eil-vaunussa kirjoittaa aivan perinteisesti kynällä paperille, käsiala on kuin minkäkin Parkinson-potilaan tai muun tutajavan vanhuksen kynästä, sillä vaunu hytkyy koko ajan puolelta toiselle. | ||||
|
07.06.2011 18:16 | Timo Salminen | ||
| Tänään kaikki Hgissä näkemäni linjan 5 vaunut (3 kertaa) olivat manneja, joko välipalan tai ilman kanssa. | ||||
|
06.06.2011 19:56 | Timo Salminen | ||
| Auringonlaskun juna... Symboloiko tämä rautatieliikenteen tulevaisuutta Suomessa? | ||||
|
04.06.2011 18:57 | Timo Salminen | ||
| Pakko sopia... Toin Ruotsista matkatuliaisinani flunssan ja aivotoiminta näyttää olevan tavallistakin kankeampaa. | ||||