Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2011 19:02 | Timo Salminen | ||
| Ja koska ollaan kiskoliikennesivulla, on tietysti mainittava eräs apulaiskaupunginjohtaja Loukko. | ||||
|
16.01.2011 13:27 | Timo Salminen | ||
| Vastakkainen suunta vuonna 2000: https://vaunut.org/kuva/67612 . | ||||
|
16.01.2011 13:03 | Timo Salminen | ||
| Siis nimenomaan se komea lasijulkisivu ja aseman kokonaisuus ovat 1960-luvulta. Enpähän muista, olisiko Riiassa sama tilanne kuin Tallinnassa, että aseman sisään olisi jätetty edellinen, vanha asemarakennus. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/67607?s=1 näkyvä rakennuksen osa taitaa jäädä tästä kuvasta juuri vasemalle ulos ja tässä keskellä oleva pienempi on käsittääkseni ollut alkuaan paikallisliikenteen asema. Siis sama ratkaisu kuin Tallinnassa, jollen erehdy. Tornin eteen on kymmenen viime vuoden aikana rakennettu ilmeisesti jotakin uutta ja outoa. - Stockmann ei ole näköjään suostunut latvialaistamaan nimeään (Stokmanis). | ||||
|
|
16.01.2011 12:57 | Timo Salminen | ||
| Vuonna 2000 on saman asemahallin vastakkaisessa päädyssä ollut koko tuon tumman yläosan kokoinen lähtevien junien taulu ja sen alla tuollainen pieni, ehkä jopa sama kuin tässä kuvassa. En saa diastani skannaamatta selvää, mikä on ollut pikkutaulun otsikko, mutta siinä silloin näkyneet junat ovat olleet paikallis- tai alueluonteisia, määräasemina Jelgava, Ogre, Saulkrasti ja Ķemeri. Skannaan kuvan vertailuksi tälle jahkas ehdin. | ||||
|
|
16.01.2011 12:49 | Timo Salminen | ||
| Siis samoin kuin siika ja piika. - Riian rautatieaseman tornissa oli digitaalinen kello ainakin vuonna 1994. Sieluuni on nimittäin syöpynyt eräs sen näyttämä kellonaika. Olimme erään virolaisen kollegani kanssa olleet Riiassa pari päivää. Majapaikkanamme oli halpa, pieni ja huono Viktoria-niminen hotelli asemaa vastapäätä. Sunnuntaiaamuksi olimme ostaneet linja-autoliput Pärnuun, josta aioimme pienen pysähdyksen jälkeen jatkaa Tarttoon. Linja-auton lähtöaika oli klo 7.00. Olimme nousseet aamulla aikaisin ja lähdimme heti kuuden jälkeen kohti linja-autoasemaa. Siinä vaiheessa tulin vilkaisseeksi aseman kelloa. Se oli 7.15. Kumpikaan meistä ei muistanut, että kellot oli edellisenä yönä käännetty kesäaikaan... Siinä sitten seisoimme sunununtaiaamuna Stacijas laukumsilla ilman santiimiakaan Latvian rahaa (olimme antaneet viimeiset katusoittajalle illalla) ja mietimme, miten pääsemme yksinkertaisimmin joko Pärnuun tai Tarttoon. Ensimmäinen valuutanvaihtopiste avautui klo 8, joten rahaa saimme taas siloin vaihdetuksi. Junia ei kulkenut oikeastaan mihinkään. Linja-autoasemalla totesimme, että parhaalta näyttävä keino oli lähteä joskus klo 10 aikoihin lähteneellä bussilla rajalle, mennä vaikkapa kävellen Viron puolelle ja katsoa siellä taas tilannetta. Ostimme liput. Istuttuamme jonkin aikaa linja-autoaseman odotushallissa kuulimme kuulutuksen, josta erotimme vain sanan "Tallina" - kumpikaan meistä ei tuolloin osannut lättiä eli latviaa, ja arvelimme sen tarkoittavan Tallinnasta saapuvaa autoa, mutta kun kuulutus toistui, lähdimme katsomaan. Ulkona oli kuin olikin linja-auto juuri lähdössä Pärnun kautta Tallinnaan, vuoro, jota ei näkynyt missään aikatauluissa. Koskaan emme saaneet tietää, oliko kyseessä klo 7 auto, joka vain sattui lähtemään kaksi ja puoli tuntia myöhässä, vai jokin aivan muu, mutta Pärnuun sillä pääsimme ja edellispäivänä ostamamme liputkin kelpasivat. Lisäksemme autossa oli kaksi muuta matkustajaa. | ||||
|
15.01.2011 19:43 | Timo Salminen | ||
| Noita puna-harmaa-keltaisia Flirtejä seisoi suuri paljous jollakin Frankfurtin ja Marburgin välisellä asemalla (ehkä Friedbergissä tai Giessenissä?) lokakuussa. Siihen en osaa sanoa mitään, olivatko silloin jo liikenteessä. | ||||
|
15.01.2011 08:09 | Timo Salminen | ||
| Suomen Yhdyspankki 1862 - 1919, Pohjoismaiden YP 1919 - (yhdistyttyään Pohjoismaiden Osakepankin kanssa). Takaisin SYP:ksi nimi muuttui muistamani mukaan 1980-luvulla. Koska tässä kuvassa näyttää olevan SYP, kuvausaika lienee ennen vuotta 1919. | ||||
|
20.12.2010 18:30 | Timo Salminen | ||
| Tulipa vielä mieleen eräs mielenkiintoinen kysymys. Tähänastisissa mainoskuvissaanhan VR on hyvin pitkälle pelannut sillä kontrastilla, joka on syntynyt punavalkean junan ja sinivihreän maiseman välille. Mitenkähän asia ratkaistaan tämän uuden värin kanssa? Vesistön äärellä saattaa entinen kuvakieli edelleen toimia, mutta metsää ei enää voine käyttää. | ||||
|
20.12.2010 18:16 | Timo Salminen | ||
| Teemun ajatus edellä on sama, joka omassakin mielessäni kävi eilenehtoolla tätä sulatellessani. Ehkä on ajateltu, että Sr2 on rautateillämme se veturityyppi, jolla on pisin tulevaisuus edessään, tai sitten marsua on käytetty mallikappaleena, koska sen möykkymäiseen muotoon lähes mikä hyvänsä väritys on helppo istuttaa. Haasteisiin on törmätty heti muita vetureita väritettäessä. ;-) | ||||
|
|
19.12.2010 19:20 | Timo Salminen | ||
| Eräistä toisista kun olen mutissut, niin täytyy todeta ääneen, että tämä näyttää ainakin kuvassa onnistuneelta. | ||||
|
18.12.2010 19:41 | Timo Salminen | ||
| Ja tälläkin on kylmä: https://vaunut.org/kuva/38861 . | ||||
|
|
18.12.2010 19:02 | Timo Salminen | ||
| Tulee mieleen, että nythän on rautatiemuseon hallissa vaununmitan verran tyhjää, kun Eikd muutti pois, vai onko? Muun muassa eräs Hrrrrrr11 palelee ulkona... | ||||
|
|
18.12.2010 13:04 | Timo Salminen | ||
| Mutta... tuota... mitäs tuon junannumeron oleminen tunnisteissa käytännössä auttaisi? Jos kyseessä olisi jokin säännöllisen liikenteen juna, tilanne olisi toinen, mutta tässähän koko numero on pelkkä kuriositeetti periaatteella "onhan tuollakin junalla numero". | ||||
|
15.12.2010 20:06 | Timo Salminen | ||
| Tilannetietoa 9.12.2010. Julkisivu kaupungin puolelle on valmiin näköinen, ykköslaiturin katoskin suunnilleen ja välilaiturin katos pitkällä. Sen sijaan sisätilat ovat alkutekijöissään. Tämän saattoi todeta avoinna olleesta laiturille johtavasta ovesta. Sisällä oli puutavaraa ja kaikenlaista rojua kuten (ehkä hyvinkin käyttökelpoisia) vanhoja nojatuoleja ym. Jo muutama vuosi sitten luvatusta uudesta odotuspaviljongista ei edelleenkään näy merkkiäkään. | ||||
|
15.12.2010 19:53 | Timo Salminen | ||
| Katselin tänä aamuna Helsingissä tämän junan paria, P103:ko hän nyt olikaan, ja matkustajia näytti olevan alle kymmenen koko junassa. Lähtöaikaan ei ollut enää viittä minuuttiakaan (R-juna Ri:ltä oli taas kerran myöhässä...), joten määrä tuskin kovin paljoa siitä enää nousi. Osa vaunuista oli vallan tyhjiä. | ||||
|
07.12.2010 18:39 | Timo Salminen | ||
| Hetken oli tunne, etteihän tällaista olekaan - oikeastaan koko sarjan kanssa. Etenkin tämä kuva on helmi, täynnä paljon ajastaan kertovia yksityiskohtia. | ||||
|
04.12.2010 13:23 | Timo Salminen | ||
| Ikkunat ja ovet uusittu mutta tuskin kovin paljon muita muutoksia. | ||||
|
04.12.2010 13:21 | Timo Salminen | ||
| Asema on itse asiassa suureksi osaksi 1910-luvulta, muistaakseni 1914 - 1917. Ulkokuvia on muistaakseni näilläkin sivuilla. - Muutostöissä asemarakennus säilyy yhtä pientä osaa lukuun ottamatta, eli se ei ole mielenosoitusten syy. | ||||
|
03.12.2010 19:39 | Timo Salminen | ||
| Tämä ohitti Riihimäen (pohjoista kohti) aamulla noin klo 7.45. | ||||
|
30.11.2010 20:00 | Timo Salminen | ||
| Ainakin kuvan perusteella ulkoa oikeinkin tyylikäs. Omin silmin olen nähnyt vain pikaisesti (IC-junan pysähdys) raiteiden puolelta, eikä siinä ehtinyt muodostua minkäänlaista vaikutelmaa. | ||||
|
29.11.2010 15:22 | Timo Salminen | ||
| Samanlainen kuin lokakuussa Kööpenhamina - München -välillä junassa CNL 483 kokemani hytti (https://vaunut.org/kuva/66314 ja https://vaunut.org/kuva/66315). Itse sain kyllä 174 senttimetriäni ongelmattomasti oikaistua pitkälleen, mutta vähänkään pidemmällä olisi ollut jo ahdasta. Kahta metriä ei vuode siis ollut. | ||||
|
18.11.2010 18:57 | Timo Salminen | ||
| Se, että vuoden 1941 leimaaja on sk-piiri, johtuu siitä, että puolustuvoimien aluejärjestelmä rakennettiin talvisodan jälkeen kokonaan uudelleen nimenomaan sk-piirien varaan. Ne siis korvasivat silloin siihenastiset sotilaspiirit. Talvisotaan astihan sk-järjestö oli vapaaehtoisjärjestö, mutta sen jälkeen siitä tuli valtion virallisen sotilasorganisaation osa. | ||||
|
04.11.2010 19:49 | Timo Salminen | ||
| Itse asiassa en tainnut ainakaan oikein lukemalla lukea ensimmäistäkään tekstiä. Pikemmin katselin noin yleisesti, miten näyttely oli toteutettu. Vaikutelmani oli, että näyttelyssä yritettiin lähinnä havainnollistaa muuallakin esitettyjä väitteitä kuvien, karttojen ja erilaisten laatikoiden avulla, joissa syttyi ja sammui valoja, kun kävijä paineli nappuloita. Das neue Herz Europas ja miten se nyt meni... | ||||
|
03.11.2010 13:06 | Timo Salminen | ||
| Jos Dr16 on Isokalpee niin onko tämä sitten Pikkukalpee? Eihän niitä enää erota toisistaan muu kuin koko... | ||||
|
02.11.2010 19:33 | Timo Salminen | ||
| Siis tämä: https://vaunut.org/kuva/66322 ? | ||||
|
Kuvasarja: Repin |
01.11.2010 20:32 | Timo Salminen | ||
| Tästä sarjasta on tulossa yksi sivuston mielenkiintoisimpia dokumentteja aikoihin, ja on tullutkin jo. Kiitokset siitä. (Pienenpieni sivuhuomautus: vierastan vähän sitä, että Pietari on kuvauspaikkakentässä englanniksi, eihän englanti ole sen enempää Suomen kuin Venäjänkään virallinen kieli - vai onko tuo ainoa liikennepaikkapudotusvalikkohirvityksen antama vaihtoehto?) | ||||
|
30.10.2010 21:01 | Timo Salminen | ||
| Väitän taas kerran, että Kouvolan laiturikatokset ovat veistoksellisuudessaan maamme asemien katosarkkitehtuurin ehdotonta aatelia, ehkäpä hienoimmat, mitä meillä on. Jyväskylän matkakeskuksen lipassa on (tietysti toisenlaisen ajan tuotteina) samaa otetta ja asennetta kuin näissä mutta eipä juuri muualla. Historiallisesta näkökulmasta Kouvolan katokset kuvastavat 1960-luvun edistysajattelua niin loisteliaan, lennokkaan havainnollisesti, ettei oikeastaan ole väliä sillä, että ne eivät aina tosiasiassa täytä käytännöllistä tarkoitustaan eli suojaa sateelta. Tuo lasikoppi onkin sitten varsinainen kananlento vanhan katosmallin joutsenmaisuuteen verrattuna. | ||||
|
24.10.2010 20:54 | Timo Salminen | ||
| Denkmalpflegehän tarkoittaa myös muinaisjäännösten suojelua. Olisiko se tässä sitä?? | ||||
|
04.10.2010 20:05 | Timo Salminen | ||
| Kyseinen uudelleenväritetty kappale tuli tänään klo 16 aikoihin etelää kohti välittömästi Keravan pohjoispuolella ilmeisesti Z-junassa. Pikavilkaisun perusteella se näyttää luonnossa ehkä hiukan paremmalta kuin kuvassa. Silti perusongelma jää: kuvioinnissa ei ole otettu huomioon eikä hyödynnetty kappaleen omaa muotoa/omia muotoja. Tässä uusi väritys poikkeaa selvästi edeltäjästään - kielteiseen suuntaan. Sama vika on Pendolinon uudessa paketoinnissa. - Mitään yhtä totuuttahan tällaisissa asioissa ei ole, vaan tarkastelukulmia on yhtä monta kuin on tarkastelijoitakin. Kyse on ennen kaikkea kunkin tulkitsijan mielessä syntyvistä vaikutelmista. Uudistusten torjunnassa on usein kyse siitä, että jäädään kaipaamaan jotakin sellaista, johon on kiinnytty. Se onkin aivan luonnollista. Jos ajattelen omia reaktioitani uusiin värityksiin, en ainakaan tietoisesti tunnista (ja tunnusta), että minua värimuutoksissa vaivaisi ja häiritsisi tuttuuden häviäminen. Korkeintaan tämä sukeltaa esiin ajatellessani punakeltaisten liekkikeula-Sm1/2:ien lopullista katoamista, ehdinhän katsella niitä sellaisina nelisenkymmentä vuotta. Sen sijaan en tunnista itsessäni minkäänlaista tunnesidettä Sm4:n punavalkoväritykseen tai koko junaan muutenkaan. Enimmät merkitykset liitän niin rautatie- kuin muussakin maisemassa kiinteisiin elementteihin, en liikkuviin kappaleisiin. Näin tehnevät muutkin. Kuten toisaalla olen sanonut, niin vaunujen kuin ainakin osittain veturien (erit. Sr1) tapauksessa pääongelma on itse asiassa, ettei mitään todellista muutosta tehty vaan ainoastaan vaihdettiin väriä. Ratkaisu jäi puolittaiseksi. Näissä moottorijunissa puolestaan vaivaa, ettei kyseessä ole juuri tämän junan vaan minkä hyvänsä pitkänomaisen kappaleen väritys, keskivertostandardi, joka istuu yhtä hyvin tai huonosti niin matkustajamoottorijunan kuin säiliövaunun kylkeen. Säiliövaunuun muuten ehkä jopa paremmin kuin tähän... | ||||
|
|
03.10.2010 13:22 | Timo Salminen | ||
| Pakettinarun/laastarin korkeus on epäilemättä päätetty lamppujen mukaan. Voisi näyttää paremmalta, jos raita esimerkiksi joko katkeaisi välillä tai sen sijoittelu seuraisi ikkunalinjaa. Olisivatkohan vinoraidat olleet paremmat niin, että toisessa vaunussa ne olisikin kallistettu vastakkaiseen suuntaan? Liekö kokeiltu? - Näistä uudelleen väritetyistä ajokaluista on tähän mennessä näyttänyt onnistuneelta vain Dr16 sopivasta kulmasta katsottuna. Sr1:een tottuu, mutta nämä muut... kai niihinkin sitten... | ||||
|
|
02.10.2010 20:52 | Timo Salminen | ||
| Tuo koko junan ympäri kiertävä vaakaraita on kuin mikäkin pakettinaru tai suun eteen vedetty laastari. Tietysti kaikkeen tottuu, kun on pakko... | ||||
|
01.10.2010 19:48 | Timo Salminen | ||
| Tämä voisi siis olla vanhan linjauksen mukaisen pääraiteen pohja eikä vain teollisuusraide. Pitäisi verrata karttoihin. Vähän matkan päässä (kenties 100 m) selkäni takana oli vielä toinen, isompi lastauslaituri muttei mitään siihen liittyneitä rakennuksia enää. Nykyinen seisake jää arviolta parin kilometrin päähän kylästä. | ||||
|
21.09.2010 14:14 | Timo Salminen | ||
| Enpäs käynyt katsomassa, ja nyt olen jo kotona taas. Toisaalta matkakeskuskin valmistuu vasta ensi vuonna, eli veikkaisin, että museojunan lähtöpaikkaa ei ole vielä siirretty. - Selvyyden vuoksi todettakoon vielä, että kapearaiteisen lähtöasema on perinteisesti ollut rautatieaseman kohdalla, mutta nyt rakennustöiden aikana se on väliaikaisesti sijainnut kauempana. | ||||
|
19.09.2010 19:51 | Timo Salminen | ||
| Tuossa kuvatekstissä kuvaaja arvelee, että pullistuneet kyljet ovat osaltaan tehneet mahdolliseksi 2 + 3 -istumajärjestyksen tässä junassa. Matkustin tänään ensi kertaa elämässäni X52:lla, joka siis on jokseenkin samankaltainen kuin kuvan X51, ja oikein kiinnitin huomiota tilankäyttöön. Kyllä todellakin kylkipullistumat on nimenomaan käytetty hyväksi istuintilaa järjestettäessä. Mitä yleisesti matkustusmukavuuteen tulee, mainitut istuimet olivat varsin istuttavat, mutta toisaalta nopeuden noustua jonkin rajan yli juna alkoi tutista tuntuvasti. Seinälevyt pitivät myös kuuluvaa kolinaa. Nämä kokemukset lyhy(ehkö)iltä väleiltä Uppsala - Örbyhus, Örbyhus - Tobo ja Tobo - Uppsala, joten tilastollinen edustavuus ei liene taattu... | ||||
|
|
18.09.2010 20:34 | Timo Salminen | ||
| Kuvatekstiä korjattu. | ||||
|
12.09.2010 19:12 | Timo Salminen | ||
| Pikajuna 631. Junavuoroilla oli myös asianmukaiset Eija-kuulutukset. Tämän vuoron paluuajan lähetessä puolenpäivän jälkeen kuultiin: "Pikajuna 632 Järvelästä, saapumisaika on muuttunut. Arvioitu saapumisaika on kello 12.22. Pahoittelemme myöhästymisestä aiheutuvaa haittaa." Ja sama ruotsiksi ja englanniksi. Aikataulunmukainen saapumisaika olisi ollut 12.17. Myös Järvelän seisakkeella Eija kuulutti kuten pitikin Riihimäen-pikajunan. | ||||
|
10.09.2010 20:43 | Timo Salminen | ||
| Mutta kyllä näitä silti katselee mielikseen. | ||||
|
25.08.2010 20:38 | Timo Salminen | ||
| Antti: toisen taitoja ei kannata yliarvioida näkemättä, ainakaan tässä tapauksessa... Voi mennä metsään pahemman kerran (meni jo). | ||||
|
25.08.2010 19:16 | Timo Salminen | ||
| Nyt kun on nähnyt nämä kaikki tähän mennessä väriä vaihtaneet omin silmin ainakin pikaisesti, pitää tätä niistä onnistuneimpana. Vaunujen kyljissä muuten alkavat teippien reunat jo lupaavasti nuhraantua. | ||||
|
|
25.08.2010 19:14 | Timo Salminen | ||
| Sitä aina silloin tällöin tulee miettineeksi, miten sellainen HMVY.n rivijäsen, jolla on peukalo keskellä kämmentä ja joka ei edes ehdi Haapamäelle, voisi olla jotenkin hyödyksi, mutta pidetään nyt ainakin silmät ja korvat auki - ja maksetaan tietysti jäsenmaksu. On kai sekin tuki tyhjää parempi... Menestystä porkkanaprojektille! | ||||
|
21.08.2010 19:05 | Timo Salminen | ||
| Eli kaikki versiot ovat olleet käytössä. Mikä lienee niiden keskinäinen aikajärjestys? | ||||
|
|
20.08.2010 19:40 | Timo Salminen | ||
| Tässä kysyisin Jokioisten museorautatien väeltä, onko tämän veturin kyljessä nykyään oleva teksti "Äänekoski - Suolahden Rautatie" jonkin todellisen historiallisen tilanteen mukainen. Sehän on nimittäin kielenvastainen. Kapeat kiskot -kirjan ÄSR-artikkelista selviää, että jossakin vaiheessa teksti on ollut "Äänekoski - Suolahti Rautatie" ja joskus "Äänekosken - Suolahden Rautatie", mutta siitä ei käy ilmi, olisiko näiden versioiden risteytyskin ollut käytössä. Joku varmaan osaa kertoa, mihin lähteseen nykyinen teksti perustuu. - Tässäkään (sinänsä ennestään tunnetussa) kuvassa Suolah--- loppu ei valitettavasti näy, mutta veikkaisin sen olevan -ti. | ||||
|
19.08.2010 19:15 | Timo Salminen | ||
| Oli se museolla: https://vaunut.org/kuva/64755 . Minä puolestani jäin miettimään, oliko myös Robert siellä. En nimittäin onnistunut näkemään rtmuseopvänä. | ||||
|
17.08.2010 07:58 | Timo Salminen | ||
| Tuohon kuvatietokysymykseen olisi tietysti ainakin _teoriassa_ olemassa yksiselitteinen ratkaisu. Koska sivusto on kuva-arkisto, se voisi toimia normaalilla arkistoperiaatteella sikälikin, että kuvien varustaminen tunnistetiedoilla olisi kokonaan ylläpidon tehtävä. Käyttäjä antaisi vain tarvittavan informaation. Silloin tunnisteittaminen nykyistä todennäköisemmin tapahtuisi yhdenmukaisia periaatteita seuraten. Tämä ei tosin taitaisi tämänhetkisillä kuvanlisäysmäärillä ja ylläpidon voimavaroilla toimia käytännössä... - Kuten toisaallakin olen todennut, noin keskimäärin ja yleisellä tasolla pidän nykyisen ylläpidon toimintaa asiallisena. | ||||
|
|
16.08.2010 19:54 | Timo Salminen | ||
| Lueskelin noita sivuston sääntöjä taas kertaalleen ja löysin niistä seuraavaa: "Ylläpito voi piilottaa kuvan huomatessaan esimerkiksi, jos [- -] kuvan tiedot ovat puutteelliset. Tällöin ylläpito tarjoaa mahdollisuutta [- -] täydentää kuvan tietoja. Ilmoitusviestissään ylläpito ilmoittaa lyhyesti, miksi kuva on piilotettu. [- -]" Sen sijaan en ainakaan yhtäkkiä löytänyt säännöistä kohtaa, jossa käyttäjä antaisi ylläpidolle tämän laajempia muokkausoikeuksia kuvan tietoihin nähden. Mitenkähän tämän asian laita nyt sitten oikein on? | ||||
|
|
16.08.2010 19:42 | Timo Salminen | ||
| Arvoisa herra Keski-Rahkonen, Tve1:n korjaaminen oli epäilemättä oikein ja paikallaan (en tunne noita vetureita lainkaan), mutta kuvan tunnisteissa oli tehty myös muuta, ja nimenomaan se muu meni pieleen. Valitettavasti tämä ei ollut ensimmäinen, toinen eikä kolmaskaan kerta, kun jouduin ylläpidon peukalointien jäljiltä korjailemaan kuvieni tietoja. Epäilykseni on (todistamaan en sitä tietenkään pysty), että ylläpito harrastaa sivuston kuvien kimpussa paljon sellaista askartelua, joka ei olisi lainkaan välttämätöntä, ja siten itse tarpeettomasti kasvattaa omaa työtaakkaansa. - Tällä kertaa ylläpito oli lisäksi ollut niin vikkeläliikkeinen, etten ollut vielä ehtinyt edes saada kuvasarjaani valmiiksi vaan viimeistely oli kesken, kun punakynä jo iski. Se taas johtui siitä, että koko sivusto kaatui kesken kaiken. | ||||
|
|
15.08.2010 20:06 | Timo Salminen | ||
| Kukahan tonttu tänne oli jo äskeisten muutaman minuutin aikana ehtinyt mennä lisäilemään tunnisteita "talon puolesta"? Oli nimittäin päin mäntyä - tai korkeintaan vähän sinne päin. Arvoisa ylläpito, jos käyttäjän merkitsemissä tunnisteissa on mielestänne täydennettävää tai korjattavaa, pyytäkää käyttäjää itseään tekemään tarvittavat muutokset, mutta olkaa hyvä ja pitäkää omat näppinne erossa niistä. | ||||
|
10.08.2010 20:00 | Timo Salminen | ||
| Minäkin kuvittelin lapsena, että ennen kaikki rautatiet olivat kapearaiteisia. En ole varma, minkä ikäisenä käsitykseni korjaantui... | ||||
|
10.08.2010 19:50 | Timo Salminen | ||
| Niin seisoi, seuranaan Dv12 2627, siis toinen täkäläisittäin epätavallinen kulkija. Elävältä nähtynä tuo Dr16 oli uudessa puhtaanvalkovihreässä värityksessään (siis nimenomaan siltä toiselta kyljeltä) varsin komea ilmestys. | ||||
|
09.08.2010 19:21 | Timo Salminen | ||
| Eikös Kanan sn ole nykyään 45 vai 40:kö? | ||||
|
08.08.2010 08:24 | Timo Salminen | ||
| Minusta se on juuri tästä suunnasta ihan kohtuullisen näköinen - ainakin puhtaana. ;-) Se kylki, jossa logo on konepeiton kohdalla, on sitten toinen juttu. | ||||