Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.04.2013 17:08 | Oskari Kvist | ||
| Siis onko tämä nyt tulossa täältä: http://www.youtube.com/watch?v=gum9hXIpcGI ? Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi että mille tehtaalle tämä vasemmanpuoleinen raide vie, Puhos Boardille vaiko Pellokselle? Ilmakuvassa kun näkyy tuolla kuitenkin joku tehdas. | ||||
|
22.04.2013 17:56 | Oskari Kvist | ||
| Hieno Platformskjul kyllä tuo asemarakennus. | ||||
|
22.04.2013 12:48 | Oskari Kvist | ||
| Ihan kuin tästä puuttuisi Kovjoen liikennepaikan sivuraide? Ahaa, se onkin taaempana. Jostain syystä tuota porttaalirakennelmaa on jatkettu varsinaisen sivuraiteen jälkeenkin, olisiko tilavaraus sivuraiteen jatkolle/turvavaihteelle? | ||||
|
22.04.2013 01:19 | Oskari Kvist | ||
| Olisiko Proxionin Deeveri tämän värinen, jos VR suostuisi myymään tai vuokraamaan niitä? | ||||
|
20.04.2013 20:33 | Oskari Kvist | ||
| JKV-laite on jo tässä paikallaan. | ||||
|
18.04.2013 21:08 | Oskari Kvist | ||
| Toivotaan että uudet operaattorit palauttaisivat öljykuljetukset Kelloniemeen. Kumpusaareen menee kyllä kuljetuksia VR:n toimesta, mutta harvoin. Viimeksi olen nähnyt ja kuvannut sellaisen viime heinäkuussa. | ||||
|
|
18.04.2013 14:42 | Oskari Kvist | ||
| Nykyään lähinnä Savon Sellun liikennettä täällä on. VR:n hinnoittelun toimesta öljyliikenne Kelloniemeen on kuihtunut pois. | ||||
|
18.04.2013 11:56 | Oskari Kvist | ||
| Eaov-vaunujen aikaan TraFia ei ollut olemassa. | ||||
|
Kuvasarja: Jyväskylän energiaa |
17.04.2013 18:29 | Oskari Kvist | ||
| Tämä liikenne on ilmeisesti nykyään loppu? Tuliko tänne nykyään kivihiiltä Siperiasta rekoilla Varkaudesta, jonne se tulee vesitse Viipurista, jonne se on tullut rautateitse? | ||||
|
17.04.2013 00:54 | Oskari Kvist | ||
| Mitenkäs tämän käyttö, Sm1/2-sarjoissa lienee AC-moottori, mutta entäs porkkanassa? | ||||
|
16.04.2013 12:59 | Oskari Kvist | ||
| Todellisuudessa varmaan ei noita yksikerrosvaunuja tulla näkemään tämän Edon kanssa. | ||||
|
15.04.2013 16:24 | Oskari Kvist | ||
| Tämä täällä käytössä ollut suojastusjärjestelmä oli Selbstblock "itsetoiminen suojastus", Helsingin seudulla se taitaa olla Centralblock (jos muistelen oikein), ja lisäksi suojastusopastimia taitaa siellä olla asetinlaitteiden ohjaamana, jolloin suojastusopastimet tosiaankin palautuvat punaiselle ja myös pysyvät sellaisina mikäli kulkuteitä ei ole asetettu suojastusopastimesta eteenpäin. Asiasta enemmän tietävät varmaan kertovat enemmän? | ||||
|
15.04.2013 13:22 | Oskari Kvist | ||
| Milloinkahan nämä tasoristeykset poistuivat? Ilmeisesti 2000-luvun alussa? | ||||
|
|
15.04.2013 13:20 | Oskari Kvist | ||
| Harvinaisen tyylikkäästi kaksiraiteisen radan liikennepaikalla kaksi varoituslaitosta sijoitettu kyllä. Molemmilla varoituslaitoksilla oli ilmeisesti kaksi raidetta vahdittavana? | ||||
|
15.04.2013 13:15 | Oskari Kvist | ||
| Milloinkahan välisuojastuspaikkoja aletaan Ilm-Kon-välille rakentamaan? | ||||
|
14.04.2013 02:10 | Oskari Kvist | ||
| On se kyllä aika huvittavaa, että Suomessa, joka nyt on kohtuullisen länsimainen, VR ei myy eikä vuokraa vetureita kilpailijoille, mutta Unkarissa, joka on vasta reilu 20 vuotta sitten noussut rautaesiriipun alta, MÁV myy vetureita kilpailijoille. | ||||
|
14.04.2013 01:59 | Oskari Kvist | ||
| Mikäs tämä terminaali on, en ole siitä ennen kuullutkaan? | ||||
|
13.04.2013 14:46 | Oskari Kvist | ||
| Hyvin asianmukainen kuva. Tämäkään pikuri ei enää kulje.. (?) | ||||
|
12.04.2013 00:20 | Oskari Kvist | ||
| Tka-harjaukset ovat valitettavasti ainakin täältä päin tyystin hävinneet (2010-2011 alkoi näkyä häviämisen merkkejä) ja korvautuneet kiskopyöräkaivinkoneilla, joissa on kauhan paikalla hydraulikäyttöinen harja.. | ||||
|
10.04.2013 23:58 | Oskari Kvist | ||
| Mahtaakohan tässä vaihteessa olla aukiajettava kääntölaite, joka ei ole kuitenkaan lukinnut kieliä pääteasentoon, vaan antanut periksi? | ||||
|
10.04.2013 12:47 | Oskari Kvist | ||
| Mitkä telit näissä on? Näyttää vähän brittiperäiseltä K17-teliltä. | ||||
|
10.04.2013 02:37 | Oskari Kvist | ||
| Ei raskas, mutta tyhjät pankkovaunut ovat aika kova ilmanvastus. Huomattavasti suurempi kuin täydet. | ||||
|
09.04.2013 12:32 | Oskari Kvist | ||
| On siinä kyllä lämmittäjän pitänyt ihan tosissaan lappaa hiiltä arinalle. Voisin kuvitella että työvuoron jälkeen se on jo jossain tuntunutkin. | ||||
|
08.04.2013 16:01 | Oskari Kvist | ||
| Toisaalta Suomityyliin voitas rakentaa yli- tai alikulku joka on passiivinen risteys, eikä tarvitse oikeastaan mitään muuta kuin vähän kunnosspitoa. | ||||
|
|
08.04.2013 12:47 | Oskari Kvist | ||
| Näidenkin automatisointi ja kaukovalvonta valvontakameroilla ei olisi mitenkään mahdotonta toteuttaa. Aikamoiset työvoimakustannukset syntyy tollasesta nelivuorotyöstä 24/365, vaikka palkkataso on tietenkin alempi mitä Suomessa. | ||||
|
Kuvasarja: Vaunujen siirtoa Nokelassa |
08.04.2013 01:43 | Oskari Kvist | ||
| Nämäkin olivat mäntyöljyvaunuja kuten Vammalan suistumisessa. Hmm... | ||||
|
08.04.2013 01:18 | Oskari Kvist | ||
| Kummallista ettei edes tilapäistä varoituslaitosta ole tähän asennettu, junia kun kulkee ihan jatkuvasti tässä (?). | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan |
04.04.2013 15:42 | Oskari Kvist | ||
| Asiaankuuluvia ohjaamovideoita löytyy mm. http://www.youtube.com/watch?v=u3tiEzGR_ow (Näsbypark-Stockholm) ja http://www.youtube.com/watch?v=-_p3oiCDp9A (Lindholmen-Kårsta). Näitä oli enemmänkin aiemmin, mutta näiden tekijä on jostain kumman syystä muuttanut niitä yksityiseksi, ainakin Djursholms Ösby-Lindholmen-väli oli neljän videon pätkissä. | ||||
|
04.04.2013 13:33 | Oskari Kvist | ||
| Valkotasapaino taitaa olla vähän tavallisuudesta poikkeava, kun tuo kilometrimerkki näyttää syaanin väriseltä? | ||||
|
03.04.2013 21:12 | Oskari Kvist | ||
| Pienellä, noin 1,5 kW:n oikosulkumoottorilla ja sitä taajuusmuuttajalla ohjatessa kyllä onnistuu suunnanvaihto vauhdissakin. Asetellusta (tai asettamattomasta = 0) ramppiajasta riippuen moottori vaihtaa suuntaa nätisti ajamalla moottorin kierroslukua rampilla ensin nollille ja sitten takaperin (Toiminta vastaa TS2013:n BR101:stä). Eli tehoja käyttämällä hidastetaan ja sitten lähdetäänkin toiseen suuntaan. Tai sitten käy sillä lailla että oikosulkumoottori lähes pyörähtää oman akselinsa ympäri, kun suunta vaihtuu niin nopeasti. (Jälkimmäinen tapaus asettamattomalla ramppiajalla) |
||||
|
|
03.04.2013 13:00 | Oskari Kvist | ||
| Train Simulatorin kokemusten perusteella, jos esim. 200 km/h nopeudessa käyttää täysiä tehoja taaksepäin ja jättää tehot päälle, ei virrat heti kovin korkeaksi nouse, koska veturilla on niin paljon liike-energiaa yksinkin kulkiessaan. Hidastuminen on aluksi hitaampaa, ja se lähtee jollain tapaa eksponentiaalisella käyrällä kiihtymään. Toki alle 50 km/h vauhdissa ja sen alle mentäessä alkavat virrat nousta jotakuinkin korkeaksi, mutta eivät kuitenkaan korkeammaksi kuin täysiä tehoja lähdössä käytettäessäkään. Voisin uskoa että taajuusmuuttaja olisi kohtuullisen kovalla koetuksella tuossa. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan |
03.04.2013 12:35 | Oskari Kvist | ||
| Onpas kyllä hieno kuvasarja! Mielelläni näkisin tässä enemmänkin kuvia, jos niitä löytyy. | ||||
|
|
02.04.2013 14:39 | Oskari Kvist | ||
| Olen muuten huomannut tuossa Train Simulator 2013:ssa, että pelkällä veturilla (eteenkin sähkö-) ja muutenkin junia ajettaessa saa junan hidastumaan hyvinkin nopeasti sillä, että käyttää tehoja vasten kulkusuuntaa. (100-0 km/h pelkällä veturilla 10 s). Tälläista ajotyyliä ei varmaan todellisuudessa käytetä, ilmeisesti ohjelmisto estää sen käytön, eikä se olisi kovin taloudellistakaan? Onneksi simulaattorit ovat yleensä vapaita tuollaisista rajoituksista. |
||||
|
|
02.04.2013 14:33 | Oskari Kvist | ||
| Tulee mieleen Train Simulator 2013:n BR101, joka vastaa ihan hyvin Sr2:sta (paitsi 15 kV 16 2/3 Hz virtajärjestelmä), kiihtyy 0-100 km/h 7 sekuntia ilman vaunuja ja ilman hiekoitusta. Hiekoituksella 8 s. (0-140 km/h 12 sekuntia, 0-160 km/h 15 sekuntia, 0-200 km/h 22 s). Testattu Mering-Kissing asemavälillä (München-Augsburg), ilman pituuskaltevuutta. 0-100 km/h kolme kertaa ja aina tuli tuo 7 sekuntia. Muut mittaukset viimeisimmän mittauksen perusteella pausettaen nopeuden noustessa ko. nopeuteen. Speksit BR101:lle: Tehoa 6400 kW, painoa 83t, sn 220, maks. vetovoima 300 kN. Valmistettu 1996-1999 145 kpl. http://en.wikipedia.org/wiki/DB_Class_101 |
||||
|
31.03.2013 13:25 | Oskari Kvist | ||
| Piepposen ppl:n raide-eristyksen merkki näkyy jääneen vielä paikalleen. | ||||
|
30.03.2013 15:38 | Oskari Kvist | ||
| Minusta tämä kuitenkin näyttää puolipuomilaitokselta? | ||||
|
30.03.2013 00:44 | Oskari Kvist | ||
| Kunnossapidossa lienee säästelty... (?), ehkä jo vähän liiankin kanssa? | ||||
|
30.03.2013 00:28 | Oskari Kvist | ||
| Eroa Snpss:ään on... ? Sn 100-telit? | ||||
|
29.03.2013 13:45 | Oskari Kvist | ||
| Näiden käyttöönotto on kyllä viivästynyt melko lailla. Alunperin näiden ja uuden asetinlaitteen piti olla vuonna 2011 käytössä.. | ||||
|
28.03.2013 14:43 | Oskari Kvist | ||
| Pientä kurpahtamista havaittavissa. | ||||
|
28.03.2013 14:40 | Oskari Kvist | ||
| Hiukan ahtaanpuoleinen ATU kyllä :) | ||||
|
24.03.2013 19:10 | Oskari Kvist | ||
| Mutta mitenkäs tämä on P84? Vai oliko Savon radan yöpikajunan tunnus tuolloin jokin muu? | ||||
|
24.03.2013 01:54 | Oskari Kvist | ||
| Mietin että tässä olisi Mandolino aika eksoottinen näky. Kuubassa lienee käytössä CIS-alueiden (neuvostoperäinen) opastinjärjestelmä? | ||||
|
24.03.2013 01:24 | Oskari Kvist | ||
| Mahtaakohan tällaisella ohjausvaunu-IC2:lla olla erilaiset aerodynaamiset ominaisuudet "eteen"-ja "taaksepäin" ajettaessa? Tuli vaan mieleen että ns. taaksepäin ajettaessa voisi olla vähän aerodynaamisempi. | ||||
|
Kuvasarja: Suurensuon rataoikaisu |
24.03.2013 01:18 | Oskari Kvist | ||
| Näihin kuviin olisi hyvä saada karttakoordinaatit. | ||||
|
23.03.2013 13:46 | Oskari Kvist | ||
| Mekaaniset kellot kuuluvat isommankin melun yli paremmin, se on hyvä asia ajatellen liikenneturvallisuutta. | ||||
|
|
23.03.2013 00:01 | Oskari Kvist | ||
| Elektroniset kellot ovat nykyään muotia, valitettavasti. | ||||
|
22.03.2013 23:38 | Oskari Kvist | ||
| Mjaa, lienekö tuolla käytännön vaikutusta. Sn 135 taisi olla yksinäisellä Sr1-veturilla ajettaessa (korjatkaa jos olen väärässä). Ehkä Fots toimii testipenkkinä Edo:n takia. | ||||
|
21.03.2013 12:52 | Oskari Kvist | ||
| Ei ole mahdollista. Kulunvalvontalaitteen ja sen antennin on aina oltava siinä päässä junaa mistä ajetaan. | ||||
|
|
21.03.2013 12:07 | Oskari Kvist | ||
| "Rajoittunut näkökenttä" tuo mieleen Vectronin, siinäkään se ei ole kovin kummoinen.. Mahtaakohan tämän sisällä/alla olla JKV vai ETCS+STM? | ||||
|
|
20.03.2013 16:46 | Oskari Kvist | ||
| Keulan muotoilua on selkeästi apinoitu Alstomilta. | ||||