Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rata |
07.04.2019 18:22 | Johan Karsten | ||
| Muistan hyvin sokeritehtaan raiteen Hespan puistossa 1960-luvulta, kulkivat nykyisen Finlandia-talon ja rannan välissä. Oopperan takana on muuten vieläkin pätkä punaista tiilimuuria, jätetty sokeritehtaan muistoksi. Katselimme usein broidin kanssa höyryjunia M:heimintie 36:n kuudennelta kerrokselta - häipyivät Linunlauluun, näkyi vain savupylväs kunnes paljastuivat taas Eläintarhan silloilla. Fredriksberg:ssä kaksiraiteet jakautuivat neljään, siellä oli koppimies joka hoiti vaihteita ja opastimia. Vain paikallisjunat pysähtyivät siihen aikaan Pasilassa. |
||||
|
26.09.2012 11:39 | Johan Karsten | ||
| Muistan hyvin tuon paikan ja "Varokaa Savijunaa" -kylttiä. Vuosi oli jotain 72 - 73, olin itse jotain 11 - 12 vanha. Seurasin rataa savikuopalle, siellä oli sivuutusraide muistelen. Ilmeisesti veturin siirtämistä letkan toiseen päähän varten. Kuvassa pääradan tasoristeys jää, niinkuin JR totesi, aivan selän taakse. Itse asiassa aikamoinen motti vaikkapa kuorma-autolle jääda kahden radan väliin jos savijunan kolkotusta ei sattunut huomaamaan ja huruvetoinen toista sataa pyhkäiseva siniruskea sekavaunuinen pikajuna ilmestyikin Ryttylän suunnalta. Samalla reissulla fillaroin myös Turengin sokeritehtaan Sokeri-seisakkeelle - siinä lojui Porin moottoripikajunan kiskoilta suistuneen vaunun raato pellon reunassa. Kyseessä oli ravintola-vaunu ja sen kaunis violetinvärinen koristemaalaus ja naisellisen pyöreä pääty ovat edelleen vailla vertaansa VR:n kalustoissa. Tästä onnettomuudesta en ole löytänyt mitään täältä vaunut.org:sta, se vaunu lojui kyllä siellä aika pitkään. |
||||
|
14.01.2007 22:33 | Johan Karsten | ||
| Kaunista. Eli tuolta vasemmalta tultiin vähän reippaasti muutama vuosi sitten. Pikajuna Helsingistä saapuu raiteille 1, 3, ja 5... Ikävä tapaus. | ||||
|
14.01.2007 22:27 | Johan Karsten | ||
| Onko Kuovilassa ollut sivuraidetta? Mihin Rantaan? | ||||
|
14.01.2007 22:22 | Johan Karsten | ||
| Kyllä Hariviala oli oikein "merkittävä" liikennnepaikka vielä 60-70-luvun taitteessa. Sivuraide ja kaikki. Taimitarhahän Harvialan on maailmalle tuonut. Ja H:linnaanpäin kun lätällä kulki niin tuli ensin Vanaja sitten Kantolanniemi. Joskus tuli jäätyä Vanajalle odottamaan palaavaa lättää koska kohtasivat H:linnassa. Mutta varsin mielenkiintoinen seisake oli Turengin ja Harvialan välissä, nimittäin "Sokeri", Turengin silloisen sokeritehtaan kohdalla. Olen ollut mukana kun lättä pysähtyi kuluneen hirsilaiturin viereen koska oli "tärkeä henkilö" kuljettajan mukaan, joka VIP sai siis jäädä seisakkeelle vaikka Turistissa ei enää ollut koko seisakettakaan. Vuosi oli jotain 1970-72. | ||||
|
29.12.2006 21:40 | Johan Karsten | ||
| Tämä on hyvin mielenkiintoinen kuva. Tietenkin siitä, että se on hyvin kaunis ja Hr11 + kiitojunan vaunut vetävät vertoja kauniin naisen muotoihin. Mutta myös siitä, että ohjaamossa selvästi on vieras, "solmiomies". Nimittäin, säännöthän kielsivät - jo silloin - ylimääräisten henkilöiden vierailun ohjaamossa. Myös lättähatun kuski kyykyttäessä nurkassaan sanoi yleensä "matkustamon puolelle, kiitos" tai hyvin harvoin "omalla vastuulla saat istua". Ja 10-vuoikas nullikka vastasi tietenkin "joo, omalla vastuulla..." jos sellaista herkkua oli tarjolla. Mutta muistan tapauksen, ehkä 1970 - Helsingissä missä diplomaattirouva yritti saada meitä kanta poikaa Turun aamujunan pullahurun ohjaamoon, passia heiluttamalla ja painostamalla. Mutta ei, niin ei. Vetku oli tiukkana. Siihen aikaanhan diplomaatit pääsivät ihan minne vaan, yhteiskunnan säännöistä viis veivaten. | ||||
|
26.12.2006 01:29 | Johan Karsten | ||
| Kaunis kuva Trädbollstadista! Se taisi olla paikan nimi, Brödtorp on tuo iso kartano reilun kilometrin päässä. Pohjan kunta ottaa vedensä Brödtorpsåsenista, siksi lienee rauhoitettu en usko että sieltä enää massaa viedään. Länsiuudellamaalla on uskoakseni monta Trädbollstad ja Bollstad nimistä paikkaa. Se tarkoitti varmaan jotain muinoin. | ||||
|
26.12.2006 01:10 | Johan Karsten | ||
| Mutta "lähistöllä" on myös toinen, pidempi sivuraide nimittäin se joka lähtee Kälan asemalta kaapelitehtaalle. Ja sillä oli aivan erikoinen käyttö 60-70 luvun taitteessa josta erikoiskäytöstä on vielä "jälkiä" maastossa. Se nimittäin toimi koepätkänä kun ensimmäiset uudet Sm-sarjan sähkömööttorivaujut testattiin, ja se oli sähköistetty! Vielä näkyy betonianturat tolpille, 51-tieltä näkyvät jos vilkaisee autosta sillalta. | ||||
|
|
26.12.2006 00:31 | Johan Karsten | ||
| Ervelän pysähdyksen muistan hyvin 70-luvulta, lättähattu tuotti tiukkaa dieselikörmyä ylämäkistartissa Saloon päin. Tuo Fiskarsin pysäkki oli juuri siinä Fikarsiin johtavan tien kohdalla, eli taas asema ja kylä kaukana toisistaan niinkuin monella toisella paikkakunnalla. Skurun (Pohjankuru) ja Skogböle:n (Kuovila) välillä oli vielä seisake Trädbollstad, hyvin kaunis pieni ratavartijamökki on vielä olemassa, se jää oikealle puolelle kun kääntyy Brödtorpin golfkeskukselle muutama kilometri Pohjan kirkonkylästä juuri ennen radan alikulkua. Trädbollstadissa oli vielä 1970-luvulla vaihde Brödtorpin isoille hiekkamontuille, kävin urkkimassa paikkoja kesällä 2006. Kiskot on viety mutta vielä aistii kahden (?) raiteen menon montun pohjalla ja pienellä mielikuvituksella tuntee pölkkyjen tervan tuoksun... Skogbölessähän viikonloppupikajunat pysähtyivät pitkään koska muutaman kilometrin päästä on Kisakeskus, sieltä kävivät aina hakemassa vieraat pienellä minbussillaan junalta. Ja todistetusti äitini sai vielä Turun pikajunan pysähdetyksi Skogbölessä 80-luvulla vaikka ei pitänytkään pysähtyä enää. Ahlstomi pisti ilmeisesti 12 pyörää lukkoon ja hiekoitusta perään... Aikamoinen saavutus. Kelkkala on mielenkiintoinen koska Kelkkala ja Barkala ovat isoja osoita Tenholaa muistelen. Kelkkala sai sitten jostain syystä seisakkeen, vähän niinkuin Tikkirilan asema olisikin Vantaan asema. Seisake oli siinä kohtaa missä Tenholasta tuleva tie kohtasi vanhan radan. Kuovilasta tuleva alla mainittu metsätie haaroituu ennen Koskea ja yhtyy juuri siihen kohtaan Tenholantiehen. Ja Kosken asemaparka joka jäi aivan sivulle kun rata pistettiin kallioon ja eri paikkaan. Koski on muuten tautisen kaunis paikka kesäisin, ruotsiksi se on Koskis ja siellä tapahtui kaameita asioita vapaussodan aikana. Jos menette tutkailemaan niin Kuovilasta menee yksityinen varsin jännittävä pieni (ajettava?) tie Koskelle, kunhan siihen ei ole puomeja laitettu. Se on hyvin metsäinen ja erämainen reitti, ja jos ei pääse läpi pitää kiertää joko Tenholan tai Aijalan kautta, kymmeniä kilometrejä. | ||||
|
25.12.2006 22:05 | Johan Karsten | ||
| Olipa mielenkiintoinen kuva! Juuri näitä pehmeätakamuksisia vaunujahan vedettiin Helsingin ja Turun välissä vielä 70-luvun alussa musitelen. Veturina useimmiten Hr11 "pullahuru". Muistelen tunnelman kun pikkupoikana sai tuon "jarrumiehen vinopaikan" ja ikäänkuin istui kiskojen päällä! Tällainen yhdistelmä oli aikamoinen maisematähti länsiuudenmaan kallioleikkauksissa esim. Karjaan ja Perniön välillä. Toisaalta vaunuja käytettiin myös Hki-Pori välillä, veturista en muista. Turengissa tapahtui joskus aivan 70-luvulla alussa onnettomuus, Porin junan viimeinen vaunu suistui raiteilta ja jäi koko kesäksi suon reunaan. Kävin useasti sitä penkomassa yksin sinä kesänä. Onnettpmuuspaikka oli Turengin sokeritehtaan "Sokeri"-seisakkeen kohdalla. Muistaako joku tätä tapahtumaa? Kyseessä oli nimenomaan tällainen "pyöristetty", lilanvärinen vaunu. |
||||