28.09.2018 23:18 | Petri P. Pentikäinen | |||
Seepra on sanavalintana samaa sarjaa kuin Argentiinan Pusta. Aikakausi, jona suuri maailma oli vielä kaukana, ja eksotiikan tunteen ilmaisemiseen kelpasi kömpelömpikin kielikuva. | ||||
27.09.2018 21:35 | Petri P. Pentikäinen | |||
Onpas täällä nyt kiukkuinen sepelinheitto menossa. Tuohan on taidemuseossa, ei rautatiemuseossa. Taidetta, ei tiedettä. (Taustalla näkyy myös katsojia häpäiseviä tauluja, jotka eivät riittävällä tarkkuudella esitä jotain konkreettista seikkaa. Päinvastoin saattaa niissä olla jopa jotain, joka ei pidä paikkaansa.) |
||||
26.09.2018 00:09 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kaitafilmiä näistä Vaajakosken moottoritien maisemista. https://www.youtube.com/watch?v=KY7hTkfHmfM | ||||
22.09.2018 14:30 | Petri P. Pentikäinen | |||
Voisiko vaikuttaa, että Drl6 on älyveturi, jossa tietokone päättää antureiden tuottaman informaation perusteella akseleille jaettavan vetovoiman olosuhteiden mukaan. Eikä useinkaan päätös ole antaa 100% jokaiselle. Liikkeellelähdössä myös kevennetään tiettyä akselia ajosuunnan mukaan. Joskus voi näiden laskelmien seurauksena kiihtyvyys olla huonompikin, mutta ei kuljetustaloudellisesti huono verrattuna ympärilyövään älyttömään tekniikkaan. Eli vähän kuten kumipyöräajoneuvoissa absittomat jarrut jarruttavat noin teoriassa ajateltuna "paremmin" kuin absilliset - saa nähdä mitä varjopuolia tulee. | ||||
19.09.2018 23:22 | Petri P. Pentikäinen | |||
Edustaen molemmat kulkuneuvot hienostunutta keskimoottoriteknologiaa. | ||||
18.09.2018 19:34 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kuluuhan siinä miltei puoli tuntia ylimääräistä, kun Haukivuorella pysähtynyt juna laitetaan Otavaan odottamaan samalla kellonlyömällä Mäntyharjun asemalta liikkeelle lähtevää vastaantulijaa. https://www.facebook.com/groups/292234454161439/permalink/1889688231082712/ | ||||
17.09.2018 18:37 | Petri P. Pentikäinen | |||
Maston mukanaoloa myöten kerrassaan mainiota kameratyöskentelyä. Veikeää, että totesin tuon kyseisen junan Kalvitsan iltahämärässä ikkunasta ja pohdin, että siinä olisi jollekin hauska kokoonpano kuvattavaksi, kunhan vain olisi valoa. Näinhän se sitten järjestyi. | ||||
17.09.2018 14:36 | Petri P. Pentikäinen | |||
Also, Ziggy hat es richtig prophezeit. http://vaunut.org/kuva/122141 | ||||
03.09.2018 00:50 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ikävää keskustelukulttuuria ja outo veto Tampereen kaupungilta. Kannata hankkeitamme, tai päädyt mainoslakanaan pilkattavaksemme. Olikos totalitaristisissa valtioissa plakaateja, joissa varoitetaan toisinajattelun vaaroista? | ||||
02.09.2018 00:46 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tämäniltaisten havaintojen mukaan on kuvan liikenteessä oleva kalusto päivittynyt Suonenjoella Volvon 200- ja 700-sarjalaisiin. | ||||
02.09.2018 00:43 | Petri P. Pentikäinen | |||
Sähkömoottorijunat eivät aloittaneet aivan heti, mutta kuitenkin kesäaikataulussa 1981. Mikkeli-Pieksämäki-osuudella lätät jatkoivat kevääseen 1983 ja Pieksämäki-Kuopio-välillä kevääseen 1988. R niinkuin Rättimäki. |
||||
01.09.2018 23:36 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kylläpähän on erittäin Der Ruhrpott, Nordrhein-Westfalen. | ||||
23.08.2018 00:02 | Petri P. Pentikäinen | |||
Savon Rautatien auetessa 1889 vallitsi sekava nimikäytäntö. Lehdistössä käytettiin sekä Suonenjokea että Suonnejokea, joku puhui myös nimen Suonijoki puolesta. Monissa lehdistössä julkaistuissa juna-aikatauluissa oli nimenä Suonenjoki. Wirallinen lehti kuulutti 1889 Suonenjoen asemapäällikön viran olevan haussa. Nimi Suonnejoki pääsi voitolle 1890-luvulla, ja sitä käytettiin myös Rautatietilastossa 1889. Viimeisen kerran Suonnejoki esiintyy vuoden 1931 Rautatietilastossa. | ||||
12.08.2018 23:34 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ihana kuva. | ||||
11.08.2018 00:02 | Petri P. Pentikäinen | |||
Korostettakoon, että M00TT0RlMAJA on kyllä myynnissä, mutta myös toiminnassa ketään kylmäksi jättämättä, minkä voi todeta myös asiakkaiden vuolaista kommentaareista kyseisen yömajan sähkösivuilla: https://www.moottorimaja.com/fi-fi/reviews | ||||
Kuvasarja: Savon radan asemat (Kv)-(Pm) kesällä 2018 |
31.07.2018 00:04 | Petri P. Pentikäinen | ||
Pasi: Mynttilä on kyllä ollut viime vuosina miehitetty. | ||||
30.07.2018 15:10 | Petri P. Pentikäinen | |||
Hyvä kuvasarja. Nämä rakennukset taitavat olla nykyisin hyvässä hoidossa. Yläkerran mielikuvitusta kiehtovat pikkuikkunat varastavat kaiken huomion. | ||||
30.07.2018 15:08 | Petri P. Pentikäinen | |||
Susi näyttää vahtivan salin pohjoispäädyn ikkunassa. | ||||
29.07.2018 18:50 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ihana paikka asuntovaunulle. | ||||
21.07.2018 00:15 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ihana kuva. | ||||
Kuvasarja: Yö Savon radalla |
11.07.2018 18:50 | Petri P. Pentikäinen | ||
Ylistyksen ansaitseva kuvasarja kerrassaan. Myös kontrasti hurmoksellisten yön hetkien ja tylsämielisen kesäpäivänvalon välillä tulee hienosti esiin kuvassa, jossa kiitojuna ohittaa arkisesti Multamäen. | ||||
23.04.2018 00:28 | Petri P. Pentikäinen | |||
H. E. soitteli valintalevypuhelimellaan. Myös ATK:ta jonkin verran käyttävänä hän suositteli kaikkia tutustumaan oheiseen Oy Yleisradio Ab:n Asiaohjelmien julkaisemaan artikkeliin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/22/keskustelukulttuuristamme-on-tullut-rajahdysherkkaa-katso-filosofi-markus | ||||
21.04.2018 00:42 | Petri P. Pentikäinen | |||
Eikö sinua Arto huolestuta Jukan kuvatekstissään mainitsema seikka, että Suomi on huhtikuun alussa kuluttanut luontoa sen verran, mitä olisi sopivaa kuluttaa vuodessa? Miksi tästä huolissaan oleva pitää leimata mielenterveysongelmaiseksi? Oletko sitä mieltä, että Jukan pitäisi käyttää neuroleptejä? Vai mitä tarkoitat? | ||||
20.04.2018 11:19 | Petri P. Pentikäinen | |||
Jarmo antaa meille kaikille synninpäästön: tuhlatkaa vaan, huolestujat ovat tekopyhiä. Jorman mainitseman laivaliikenteen yksi suurhaitta on kuljetusmuodon edullisuus. Nimenomaan jättimäisiksi kasvaneet konttilaivat ovat mahdollistaneet meidän kertakäyttökulttuurimme. HS äskettäin: "Ihminen pärjäisi 250 esineellä, mutta peruskodissa niitä on 50 000 – tutkija huomasi, etteivät tavarat enää palvele nykyihmistä vaan päinvastoin." Mitä tulee kuvassa kulkevaan junaan, en pidä sitäkään erityisen ekologisena, että maakunta toisensa jälkeen aina Pohjois-Karjalaa myöten haluaa suurnopeusrautatien liittääkseen itsensä osaksi Helsingin työssäkäyntialuetta. |
||||
19.04.2018 23:48 | Petri P. Pentikäinen | |||
Poisson-chat. Tihkuvatunnelmainen hetki, kuin ranskalaisesta elokuvasta. | ||||
19.04.2018 23:45 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kaikkinensa olisi vähempään tyytyminen suositeltavaa niin luonnon kuin yksilöiden itsensä kannalta, mutta se olisi vastoin vallitsevaa taloususkontoa. | ||||
14.04.2018 13:55 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tämä on merkittävä huomio. Mitä tulee tähän indie-asemarakennukseen, siinä on viehättävä takauma Valtionrautateiden uusrenessanssiseen asema-arkkitehtuuriin viisikulmaisen ullakkoikkunan muodossa. | ||||
14.04.2018 13:41 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kyse ei ole jonkin värin prosentuaalisesta enemmistöstä: samalla tavalla punaista taloa sanotaan punaiseksi, vaikka alaltaan suurin väripinta voi olla ruskea katto. Vaunun fasadin väri on joku, ja sitä eri aikakausilla tehostetaan tai koristetaan jollain toisella värillä tai kuviolla, jonka pinta-ala voi olla suurikin. Erkki Aallon kaudella korostettiin diagonaalisella harmajalla, Eino Saarisen aikakaudella viistolla punaisella. Veturissa punaisen osuus on suuri, mutta veturin fasadi on valkoinen, eli Sr2 on valkoinen veturi samalla tavalla kuin IC-vaunut ovat valkoisia vaunuja, eivät punaisia tai vihreitä. | ||||
13.04.2018 17:47 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ihan noin Tem Expore ei lättähattujen osto tapahtunut. Keskisuomalainen kertoi 27/9/l987: "Suolahden kaupunginhallitus on tehnyt VR:lle ostotarjouksen viimeisestä Äänekoskelta kolkutelleesta junasta. Kulttuurisihteeri Matti Virtanen oli mukana matkalla ottamassa ylös vaunujen numeroita. Näin suolahtelaiset halusivat varmistaa, että he osaavat perätä VR:ltä oikeita vaunuja." | ||||
05.04.2018 00:55 | Petri P. Pentikäinen | |||
Kuulin 1.4. että kaikki lättien liitevaunut oli tuohon aikaan tarkoitus siirtää pääradan pitkänmatkan työläisjuniin, punaisiksi maalattuina ja varusteltuina Eil-vaunun tyyppisillä tuplaovilla sekä istuimilla. | ||||
04.04.2018 13:14 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tallin takana Tullintorin paikkeilla on nostokurki, josta myös voisi kaupungin rakentamisen tuntija päätellä vuotta. | ||||
29.03.2018 23:31 | Petri P. Pentikäinen | |||
Viimeinen vuosikymmen + Yleis-Suomi = ei kiirettä. | ||||
17.03.2018 20:33 | Petri P. Pentikäinen | |||
Onhan tämäkin töhritty. | ||||
16.03.2018 14:50 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tässähän ollaan tosiaan vielä logistisesti saaressa verrattuna aikaan ysitien valmistumisen jälkeen. Rautatie oli ainoa suora yhteys itään ja länteen, mikä näkyy kuvan matkustajamäärissäkin. Jos halusi ajaa Jyväskylään, reitti kulki etelämpänä liikennöineen Peiponsalmen lossin kautta. Mobiliassa esillä oleva lossi lakkasi kulkemasta l969. | ||||
16.03.2018 14:44 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ja dieselliikennettä tuossa toisessakin kuvassa runsaasti. | ||||
16.03.2018 14:43 | Petri P. Pentikäinen | |||
Jos tämä kuva on samalta kuvaussessiolta kuin Jukan aiemmin laittama http://vaunut.org/kuva/120295 , tuossa kuvassa näkyy SmI:n kattokaaressa Kodakin mainostarra, joita näkyy olevan muissakin vuonna l978 otetuissa SmI-kuvissa. | ||||
14.03.2018 22:32 | Petri P. Pentikäinen | |||
Siisteys ja järjestys vallitsee. | ||||
14.03.2018 22:09 | Petri P. Pentikäinen | |||
Yleisen asevelvollisuuden yhteiskuntien erityispiirre: mainitse "intti", ja kohta kuulet monta tarinaa. | ||||
05.03.2018 11:38 | Petri P. Pentikäinen | |||
Tässä kuvassa on jotain erityistä vetoa. Kiskoautojuna täysin "näkyy" kuvassa, samoin voi katsoja ilman teknillisiä erikoisnäkölaseja kokea sijaitsevansa tilanteessa. | ||||
22.02.2018 22:49 | Petri P. Pentikäinen | |||
Muistanko oikein, että ainoastaan venäjänkieliset paikannimet taivutetaan tuossa tapauksessa. | ||||
18.02.2018 18:15 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ja kun ottaa polttopuuta junaan mukaan, voi saunoa vaikka kuukauden yhteen menoon. http://vaunut.org/kuva/113089 | ||||
17.02.2018 16:52 | Petri P. Pentikäinen | |||
Koordinaatit lisätty. Hopeakaivoksesta juttua: http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=3524 - kuinka ollakaan, toimittaja mainitsee jutussa olevansa saarella jännittyneessä mielentilassa. | ||||
17.02.2018 15:57 | Petri P. Pentikäinen | |||
Miksi vastata asialliseen kysymykseen töykeästi? | ||||
17.02.2018 14:04 | Petri P. Pentikäinen | |||
Eljas ja Ossi ratkaisivat arvoituksen riittävällä tarkkuudella. Raiteet sijaitsevat Koskenkylän eteläpuolella Forsön saarella, joka kylläkin on nykyisin maayhteydellä. Saarella on tosiaan toiminut hopeakaivos, ja laivaliikenne on liittynyt mm. Koskenkylän ruukkiin. Rappiomaston voi nähdä vilaukselta 7-tien sillalta, joka ylittää vesistön Koskenkylän tasalla. Osa aluksista (proomuja?) on uponnut veteen, ja ne näkyvät myös karttojen ilmakuvissa. Edesmennyt Pernajan kunta yritti kaavoittaa Forsötä, mutta ympäristöministeriö esti hankkeen, joten hämyisyys saarella saa jatkua. | ||||
16.02.2018 22:20 | Petri P. Pentikäinen | |||
Oikeaa vastausta ei vielä ole tullut, mutta oikeassa kunnassa on oltu jo kahdesti. | ||||
16.02.2018 11:39 | Petri P. Pentikäinen | |||
Näin on, ei siis Koverhar tahi Teijo tällä kertaa. | ||||
15.02.2018 21:21 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ei Skallholmkaan. Teollisuuden historiaa on kyllä jonkin matkan päässä tässäkin. | ||||
15.02.2018 11:47 | Petri P. Pentikäinen | |||
Ei ole Heinola eikä Asikkala. Valkon kanssa on yhteistä saman meren vesi. | ||||
14.02.2018 12:10 | Petri P. Pentikäinen | |||
Matkapuhelinhistoriasta kiinnostuneet huomaavat tietysti TELIA-myymälän. Telian ja Soneran yhdistymisprosessi oli 2oo2 meneillään, mutta Telian nimellä toimittiin vielä. Ikkunan tarjouksessa luvataan järvimaiseman kera "PUHEAIKAA". Josko kuvaaja oli loppumisharrastuksen merkeissä liikkeellä keväällä 2oo2? | ||||
14.02.2018 11:48 | Petri P. Pentikäinen | |||
Harvinaisen junakokoonpanon jälkeen katse kiintyy lukuisista muovi- ja metallirakenteisista yksiköistä raiteiden vierille muodostuneeseen tarkoituksenmukaisuuspuistoon. | ||||
14.02.2018 09:36 | Petri P. Pentikäinen | |||
Sanokaamme, että esitetyistä paikkakunnista Pakaa on lähinnä kuvan positioa. |