Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.10.2025 20:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Melkoista ratainfraa tässä! Hienon päivän hyviä kuvia. | ||||
|
20.10.2025 19:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Oma käsitys on ollut että juurikin SSAB:n terästuotteita menee. | ||||
|
20.10.2025 19:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Noissakin trendinä keskittää suurempiin terminaaleihin, jolloin pienempiä on jäänyt ja jäänee edelleen pois. Vuoden 2022 kuormauspaikkaselvityksessä Väylävirasto toteaa: "Ruukin kuormauspaikka sisältyy vuosien 2022 ja 2023 verkkoselostuksien kuormauspaikkaverkkoihin. Sitä ei kuitenkaan ole sisällytetty vuoden 2030 verkkoon. Kuormauspaikka edellyttää korvausinvestointia, sen käytön arvioidaan jäävän vähäiseksi, jos Stora Enson Oulun tehtaan toinen kartonkikone toteutetaan, minkä lisäksi sijainti ruuhkaisella Ylivieska–Oulu-rataosuudella aiheuttaa haasteita." Selvityksen päivitys 2023 ei mainitse Ruukin suunnitelmien muuttuneen, mutta toki ne aina elävät tilanteen mukaan. |
||||
|
19.10.2025 14:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Raatekankaan puut ovat edelleen kellastuneet sitten viime julkaisun! Sopii se Dr19 tällaisiin kehyksiin lähes yhtä hyvin kuin Deeveri. | ||||
|
19.10.2025 14:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvin se Dr18 istuu tuonnekin raikkaaseen näköiseen maisemaan. Tänään 102 vei saman näköistä letkaa Kuusankoskelle, tosin se taisi olla Parkanosta tullut runko eikä tämä sama. | ||||
|
16.10.2025 13:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Karkaa vähän jo kuvan ulkopuolelle, mutta Jyväskylän ja Pieksämäen väliltä viime kesänä rataosaan tutustuessani jäi Sauvamäki erityisesti mieleen, kun lähes poikkeuksetta kaikki Ferrin lastissa olevat Dr18-vetoiset junat tuntuivat hidastuvan siinä 20 km/t vauhtiin, vaikka oli hyvä kesäkeli. Yhtä kävin seuraamassa ja kuvaamassakin siinä. Pituusleikkausta katsoen juuri se voisi ollakin tuon välin vaikein mäki. (ps. 13.10 -kommentissa tietenkin % -po. ‰) |
||||
|
|
15.10.2025 22:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Seudun mäkien nimet eivät ole tuttuja, mutta kun siinä km 332 vieressä on Huttula -niminen paikka niin varmastihan juuri se on Huttulan mäki sitten. Ja erottuuhan se mäki rataosan pituusleikkauksessa (ainakin lähes) komeimpana. Jyrkkiä ja pitkiä ovat myös nousu samaiselle mäelle Petäjäveden suunnasta, ja sitten myös heti alku Jyväskylästä länteen. | ||||
|
15.10.2025 22:21 | Tuomas Pätäri | ||
| No nythän nämäkin kuvat olivat näkyvissä. Kyllä se deeverinpunainen istuu miljööseen kuin miljööseen, on se vaan tämäkin yhdistelmä hienon näköinen. | ||||
|
15.10.2025 22:19 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienot veturit hienossa tilanteessa. Ja voiko syksyn värimaailma enää nätimmin auringossa loistaa. | ||||
|
15.10.2025 22:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Huikean hienoja kuvauspaikkoja tarjoaa tällainen kaupunkien lehtipuiden ruska. On loistavia ratikkaotoksia. | ||||
|
13.10.2025 21:48 | Tuomas Pätäri | ||
| Asemalta ei taida olla Vorgissa kuin yksi kuva ennen ikkunoiden levyttämistä, Eli Jukka Martion kuva https://vaunut.org/kuva/83575 vuodelta 1986. Jos jollain on lisää, mielelläni näkisin. Paljon kiinnostaisivat myös kuvat Haapakosken tehtaan rautatiestä aktiiviajalta, sellaisia ei näyttäisi olevan Vorgissa yhtäkään? |
||||
|
Kuvasarja: Neljän operaattorin iltapäivä Järvelässä 11.10.2025 |
13.10.2025 21:36 | Tuomas Pätäri | ||
| Jotain monipuolistumista sentään tavaraliikennerintamalla, kun operaattoreita alkaa olla. Mutta ehkä aavistuksen puupainoitteista se itse kuljetettava tavara nykyisin on, siinä näkisi mieluusti enemmän kirjavuutta. | ||||
|
13.10.2025 21:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyviä kuvia Kouvolan seudulta. Sr2 Kuusankoskella ei ole ollut mitenkään yleinen. Pasilta on kuitenkin melko samanlainen foto 13 vuoden takaa: https://vaunut.org/kuva/74828 väritys on tosin ehtinyt muuttua vuosien aikana :) | ||||
|
13.10.2025 21:27 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvausrepussa vakiovarusteena on ristikkolehti (Punainen pelikaani tai Mantan mainiot) ja kesällä / syksyllä autossa kulkee aina marja- ja sieniämpärit mukana, muun muassa tällaisilla menetelmillä saa ajan kulumaan. Korvaavan aktiviteetin mahdollisuus toki riippuu avoimen datan aikanakin siitä, miten äkkiä pitää olla hollilla kun jotain tapahtuu. Esimerkiksi kun viikko sitten Hakojärvellä odotin pitkään Alavudelta myöhässä lähtevää 3384:a, alkuodottelun pystyi tekemään sieniämpäriä täyttäen puolen kilometrin päässä kuvauspaikasta, kun avoimesta datasta pystyi päättelemään ettei veturi ollut vielä edes rungon edessä. Sitten kun juna saatiin kasattua, pitikin siirtyä jo kuvauspaikalle kynäilemään, kun matka Alavudelta kuvauspaikalle ei ollut niin pitkä että junan lähdettyä metsästä sinne välttämättä olisi ehtinyt. | ||||
|
|
13.10.2025 21:17 | Tuomas Pätäri | ||
| Erinomaisia kuvia AR:sta ja muusta liikenteestä, maisemissa joissa itsekin juuri satuin pyörähtämään. Tässä on vajaan kolmen kilometrin pituinen noin 35 metrin nousu enimmillään 12,5 % kaltevuudella. Reitti lienee täältä kuitenkin helpompi kuin Jyväskylän kautta, jota Arctic Rail kokeili ensimmäisellä puunhakureissullaan 1.10. heikolla menestyksellä. Nopeusdatan mukaan siellä vauhti katosi jo Keuruun jälkeen pienemmässä nousussa, mutta lopullinen niitti oli mäkeenjäänti kilometrillä 332. Siinä mäessä noustaan vajaan neljän kilometrin matkalla noin 45 metriä enimmillään 11 % kaltevuudella. Lopultahan sekin juna ajettiin uudella aikataululla tätä reittiä pitkin. | ||||
|
08.10.2025 22:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Okei, kiitos tiedosta, sittenhän on jostain syystä tullut äkkinäinen veturiparin vaihtotarve. Nopealla varoajalla se tuli, sillä VET:tien aikataulut luotiin kello 11:59 ja ensimmäisen VET:in lähtöaika Alavudelta oli kello 12:20. | ||||
|
|
08.10.2025 21:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Eihän tosibongarille kolme tuntia ole temppu eikä mikään, kunhan vain tarpeeksi vaatetta on päällä :) | ||||
|
07.10.2025 20:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Mainittu sivusto oli käytössä tätäkin kuvatekstiä kirjoitettaessa, mutta taisin tässä jaksaa plärätä karttoja vain vuoteen 1979 asti :) Pykälää vanhempi 1964 olisi tuonut kohtausraiteenkin esiin. Muutetaan kuvatekstiä "seisaketta" -> "liikennepaikkaa". | ||||
|
07.10.2025 20:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Oho, ihan kirjoitusvirhe. Korjataan... | ||||
|
07.10.2025 20:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Paikkatietoikkunan ilmakuva 1954 paljastaa että tuolloin on ollut jo olemassa. Tältä paikalta ei löydy vanhempaa ilmakuvaa sieltä, tai vanhempaa karttaa Vanhat kartat-palvelusta. Tuota oli yhdessä kohtaa aika hurjaa kävelläkin, kun isohko lohkare alkoi kääntyilemään jalan alla :) | ||||
|
05.10.2025 12:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Juuri kun Ilarin kuvasta katsoin että Lahdessa on hakevaunuja ratapihalla, niin tässähän on selitys. Ehkä ovat jatkamassa huomenna Kouvolaan. Hyvä otos aina niin kuvaukselliselta rataosalta! | ||||
|
04.10.2025 09:07 | Tuomas Pätäri | ||
| En ole niin hc-harrastaja että mitenkään jaksaisin paneutua tuohon dokumenttiin (avasin kyllä ja selasin läpi) mutta jos olet itse perehtynyt niin mielenkiiinnosta kuulisin oleellisimman tai oleellisimmat syyt jotka tekevät siitä mahdotonta? | ||||
|
03.10.2025 15:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno ilmakuva taas Eemililtä! | ||||
|
|
03.10.2025 15:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Äkkiseltään maalaisjärjellä voisin olettaa, että GOST-vaunujen muuttaminen sellaisiksi että ne voi rekisteröidä EU-vaunuiksi tulisi halvemmaksi kuin kokonaan uusien tilaaminen, mutta ei maailma aina ennenkään ole toiminut yhtä yllätyksettömästi kuin se maalaisjärkeni. | ||||
|
30.09.2025 22:39 | Tuomas Pätäri | ||
| Jälleen hienoa hämärätyöskentelyä. Leikkaukselta löytynyt näkymä puiden lomitse, muistaakseni aika ahdasta puusto tuossa kuitenkin on? | ||||
|
|
30.09.2025 22:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Huippuotos uudesta liikenteestä! | ||||
|
27.09.2025 09:10 | Tuomas Pätäri | ||
| Ohhoh! Mitenkäs usein vgk-vaunuja Suomessa enää käy? Itse en ole vuosiin nähnyt yhtään. | ||||
|
26.09.2025 10:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia. Lähinnä onkin kiinnostanut, onko tuo säädös sellaisessa laissa jonka soveltamisalueena on vain valtion rataverkko vai myös yksityiset radat, ja näin ilman juristin taitoja alun soveltamisala-kappaletta tulkiten säädös koskee myös tällaisia yksityisraiteita, jotka ovat yhteydessä valtion verkkoon ("Lakia ei sovelleta muusta rautatiejärjestelmästä erillään oleviin rataverkkoihin.") Tarkennusta säädöskohta ei tuo siihen mikä on Väyläviraston ohjeen "välitön läheisyys", itse asiassa termiä ei säädöskohdassa edes käytetä, mutta omasta mielestäni maalaisjärki pelaa näissä asioissa aina hyvin. |
||||
|
|
24.09.2025 16:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Käytin joskus muutaman minuutin sen selvittelyyn mihin lakiin kielto perustuisi, mutten löytänyt. Oletan kuitenkin että johonkin lakiin se perustuu, koska viranomaistaho niin sanoo. Suora lainaus Väylävirastolta: "Liikkuminen raiteilla tai niiden välittömässä läheisyydessä on vaarallista ja kiellettyä myös laissa." https://vayla.fi/vaylista/rataverkko/turvallisuus/miksi-rautatiella-ei-saa-liikkua https://vayla.fi/-/luvaton-liikkuminen-rataverkolla-on-aina-riski |
||||
|
|
24.09.2025 15:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvaamiselle ei missään tapauksessa ongelmaa olekaan, mutta kommentissani tarkoitin liikkumista. Ehkä tässä pureudun asiaan nyt jo liian syvälle, mutta... Tiedän ettei yleisellä rautatiealueella saa liikkua radan välittömässä läheisyydessä (puhutaan nyt vaikka alle 5 metristä). Tiedän myös ettei tehdasalueella (toiminnallinen ympäristö) saa liikkua, oli se sitten aitaamaton tai aidattu. Tiedän myös että jokamiehenoikeuksiin luettavilla alueilla (kuten metsälämpäreet) saa liikkua, oli ne sitten aitaamattomia tai aidattuja (aidan saa ylittää, jos sen takana on jokamiehen oikeuksien piiriin katsottavissa oleva alue). Mutta mihin lokeroon solahtaa yksityinen rautatie, joka ei ole toiminnallisella tehdasalueella, vaan keskellä metsää? Saako sen välittömässä läheisyydessä liikkua vai ei? |
||||
|
24.09.2025 09:34 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuolla on lisäksi käynnissä isot investoinnit ja investointiohjelmassa on suunnitelmissa muitakin investointeja vielä tulevalle kymmenelle vuodelle: https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/uutiset-ja-julkaisut/news/2024/metsa-board-modernisoi-simpeleen-kartonkitehdasta/ https://yle.fi/a/74-20125297 |
||||
|
|
24.09.2025 05:54 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuolla kannattaa huomioida, että tehtaalla on tiukka linja tehdasalueella (ja sen harmaalla vyöhykkeellä) liikkumisen suhteen, ja Harakan ratapiha on nykyään tehtaan omistuksessa, vaikka sen tiedot ovat Väylän kartalla kuin se olisi valtion ja osa ratapihan alueen kiinteistöistä on nimellä "Valtion rautatiealue". Katso keskustelu https://vaunut.org/kuva/176147 Nämä Tainionkosken kuvani ovat vähän harmaalla alueella. Näissä ei olla aidatulla tai merkityllä tehdasalueella, mutta ollaan kuitenkin tehtaan kiinteistöllä, ja koska ollaan rautatien välittömässä läheisyydessä, ei olla välttämättä jokamiehenoikeuksien piiriin katsottavalla alueella. Jos olisin hieman enemmän metsän puolella, jokamiehenoikeudet toki olisivat voimassa (jokamiehenoikeuksiin sinänsä ei vaikuta kiinteistörajat, aitaamiset, tai mitkään "yksityisalue"-kyltit. Eikä liikkumiseen rakennetussa ympäristössäkään vaikuta aina kiinteistörajat: Vieressä menevä kaupungin katu Vuoksenniskantie kulkee sekin tässä kohtaa tehtaan kiinteistöllä, koska asemakaavan mukaista linjausta etelämpää ei ole koskaan toteutettu. Todennäköisesti tästä on joku sopimus olemassa tehtaan ja kaupungin välillä.) |
||||
|
23.09.2025 22:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuo onkin varmasti todennäköisin selitys, että saadaan vaihteet oikeaan asentoon valmiiksi. | ||||
|
23.09.2025 22:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Juliasta kun katsoo Simpeleen ratapihan raideosuuden 852 historiaa https://juliadata.fi/live/station?s=SPL§ions=1 saa varsin hyvän kuvan kulkuajoista. Sieltä huomaa että aamun käynnit ovat aina melko samaan aikaan, iltapäivällä ja illalla on enemmän vaihtelua. | ||||
|
|
23.09.2025 19:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Jonkun toisen kuvan alla oli tieto, että toimisivat vielä mahdollisesti varavetureina jos toinen Moveista on huollossa, mutten tiedä onko käytännössä niin tapahtunut. Omia havaintoja ei ole, koska Imatralla vierailuni ovat ihan satunnaisia. | ||||
|
23.09.2025 17:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Rasmus, tämän asian voi ihan totta ajatella noinkin että tasoristeys on kuvauspaikan tunniste eikä kuvassa esiintyvän asian tunniste. En ole vain koskaan hoksannut ajatella asiaa tuolta kantilta, enkä aiemmin missään muussa kuvassa tietoisesti huomannut, että tasuri olisi tunnisteissa vaikkei sitä näy kuvassa. | ||||
|
|
23.09.2025 17:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvinkin mahdollinen skenaario. Sillan alittava tie on rakennettu vasta 90-luvulla. Silloin on hyvinkin voitu muuttaa kadunnimi yhteneväiselle reitille, koska Pornaistentie on nimenä aina kunnanrajalle asti ja sillan alitus muutti linjausta vain 1,5 km matkalta. | ||||
|
23.09.2025 17:01 | Tuomas Pätäri | ||
| Lisää kiehtovia kuvia Bulgariasta. Tässähän on kuin vaihtotyöveturi Seepran etäinen sukulainen. | ||||
|
|
22.09.2025 22:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Tässä on erikoinen tilanne, sillä Väyläviraston kartasta luntattuna tasoristeyksen nimi olisi "Iso kylätie / Nikkilä" mutta Julian kartassa se on "Pornaistentie / Nikkilä". Mistä tulee tämä ero, kun luulisi että molempien karttojen nimet ovat peräisin jostain samasta tietokannasta? Jos ajattelee risteävää katua, Väyläviraston nimessä on huomattavasti enemmän järkeä. (En kuitenkaan laittaisi tasoristeystä tämän kuvan tunnisteisiin, kun tasoristeys ei näy kuvassa edes osittain.) On kyllä pieneksi mennyt kun max kaksi junaparia viikossa on ollut. Mielenkiintoista jos nekin vielä vakituisesti yhdistetään, mutta ihan järkevää varmasti, kun aika nysiä ne vähäiset junatkin ovat ainakin välillä olleet. |
||||
|
|
22.09.2025 17:23 | Tuomas Pätäri | ||
| Vuoden 1971 kartassa näyttää että raide ulottuu Vuoksen länsipuolelle. Kun Tornan silta rakennettiin joskus 1950-luvulla, vaihtuiko Vuoksen länsipuolen järjestelyjä kapearaiteisesta leveäraiteiseen? Vanhemmassa 1947 kartassa näkyy, muten raide ulottuu vain Vuoksen itäpuolelle asti, missä lienee ollut siirtokuormauspaikka, kun myös länsipuolen kapearaidejärjestelyt ulottuivat vanhaa siltaa pitkin siihen. (Sivuhuomautuksena silloin leveäraide ei vielä mennyt tästä kuvan alueelta, vaan koukkasi enemmän kaakosta). Suurimmillaan kapearaideaikaan Vuoksen länsipuolella Niskalammen / Tornatorin alueella on joka tapauksessa ollut ällistyttävän laaja raiteisto. Muutamia kuvia löytyy Vorgista, ja kartta löytyy keskustelusta https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11874.0 | ||||
|
22.09.2025 17:08 | Tuomas Pätäri | ||
| "Huippumielenkiintoinen" kuvastaa hyvin tätä kuvaa. Mutulla olisin veikannut, että liikenteen loppumisesta olisi ollut kauemmin - 2017 tuli lievänä yllätyksenä. | ||||
|
15.09.2025 20:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Vain kolme vuotta vanha kuva, muttei taida olla enää näkynyt Joensuunkaan ympäristössä moisia vaunuja kuin vetureitakaan. Tyylikkäitähän tuon väriset pöntöt olivat. | ||||
|
15.09.2025 19:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Komppaan Rasmusta ihan siitä syystä, että Kalkkisissa tuli vietettyä 90-luvulla kesäviikkoja, kun isoäidin mökki oli siellä. Kymijoen ylittävää siltaa ei vielä ollut, ja kylällä oli käytävä lossikyydillä. Harvoin sinne tarvitsi kuitenkaan mennä, kun tuolloin vielä mökin lähistöllä pysähtyi myymäläauto. | ||||
|
14.09.2025 17:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä tämä ihan "feikkaamaton" on, kuten oheiset muutkin kuvat - ainoastaan "normaaleja" muokkaustoimepiteitä suoritettu, kuten valotusta, dynamiikkaa ja valkotasapainoa säädetty. Jos kuvaa katsoo tarkkaan, näkee kuun yli menevät sähkölinjat, jotka jatkuvat myös taivaan päälle. No voisivathan nekin olla teoriassa muokattuja, mutta kukapa moisia jaksaisi väsäillä, kun ovat niin rumatkin - en vain huomannut niitä etsimen läpi hämärässä, niin en osannut välttääkään niitä :) Tässä kuvassa spekseinä valotus 1/80, aukko f/5.6, ISO 5000, polttoväli 238 mm. Julian nopeuskäyrän mukaan junan nopeus tässä 70 km/t. |
||||
|
12.09.2025 23:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Tällä kertaa täydenkuun lähipäivinä kuunousun ajankohta muuttui päivä päivältä vain muutaman minuutin, eli se oli useana päivänä kuvattavissa auringonlaskun aikoihin. Sen sijaan kuunlasku oli auringonnousun tietämissä vain täydenkuun päivänä, ja muuttui aina melkein parilla tunnilla muina päivinä. Joskus taas koko homma on päin vastoin, eli kuunousun ajankohta siirtyy reilusti päivä päivltä täydenkuun tietämissä, mutta kuunlaskun ajankohta pysyy liki muuttumattomana ollen useana päivänä liki auringonnousua. En ole vielä koskaan jaksanut selvittää itselleni, MIKSI näin on, minulle on riittänyt vain havainto, että näin se vain on... | ||||
|
11.09.2025 22:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä bongaus, ei kauhean yleistä että näitä dieselillä menee. Kellonajan perusteella voi helposti kaivella junanumeron, T 57860 jos sen haluaa tunnisteisiin lisätä. | ||||
|
09.09.2025 21:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Norjan Kartverketin kartasta hahmottuu hyvin (kaiken muun lisäksi) alueen mökistö: https://www.norgeskart.no/#!?project=norgeskart&layers=1001&zoom=13&lat=7594556.97&lon=624781.05&markerLat=7594409.074972502&markerLon=624708.7671544078&p=searchOptionsPanel | ||||
|
|
09.09.2025 21:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Se mitä olen nähnyt, noista kävely on yleisintä, sitten pyöräily, ja mönkijä on harvinaisempi. Jos läheisimmältä ajotieltä on mitään mahdollisuuksia, autojakin on saatu sellaisten kallioiden ylitse, että normaalimaavaraisen vajaavetoisen omistajan näkökulmasta moiset suoritukset vaikuttavat täysin utopistisilta. Maastokartastakin näkee mainiosti, miten monet mökit ovat ajoteistä kuitenkin hyvinkin kaukana, esimerkiksi jos mennään Bjørnfjellistä Katterat-vuorelle päin Grusgropvattnetin suuntaan, tai Søsterbekkin asemalta länteen Nedre Bruvatnetin ympäristöön. Lähinnä autolla ajettavat pätkät menevät E10-tieltä vain Bjørnfjelliin ja Hauggfjellin entiselle asemalle. Tuolla on useita sellaisia P-aluieita, joissa on lisäkilpenä, että ovat varattu vain mökkiläisille. Hyvin monen mökin logistiikka näyttäisi hoituvan kottikärryin, sellaisia on monessa pihassa ja olen niitä nähnyt käytössä P-alueiden ja mökkien välillä. Vuoden 2023 reissulla todistin sellaistakin, että rakennustarvikkeita saa vietyä myös junalla: Haugfjellin seisakkeella mies jäi pois junasta melkoisen, varmaankin Narvikista ostetun puutavaralastin kanssa, ja junan pysähdysaika ylittikin tästä johtuen melko reilusti aikatauluun merkityn! Muutaman kakkosnelosen hän otti kantoon, ja ison pinon jätti jemmaan asemarakennuksen taakse. |
||||
|
Kuvasarja: Malmiradan reissu 2025 |
04.09.2025 17:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitoksia palautteesta; säästä voisin mainita sen verran, että nyt viime reissuilla 2023 ja 2025 olen mennyt paikalle vasta sitten kun ennusteessa on luvattu alueelle vahvaa pysähtynyttä korkeapainetta, ja siten poutaa, lämmintä ja selkeää. Eli lyhyellä varoajalla olen lähtenyt. Moinen itselleni mielusin säätyyppi on onneksi ennustettavuudeltaan melko varma. Tosin tällaisen sään valokuvat eivät ehkä anna parasta kuvaa Malmiradan, tai yleensäkään Norjan, tyypillisistä olosuhteista :) 2024 kesällä jätin reissun väliin, kun tuollaista säätä ei sattunut niinä aikoina kun olisi ollut mahdollista lähteä. 2022 ajankohdan määritti museojunatapahtuma joten silloin samankaltainen sää oli ihan tuuria, mutta ehkä silloinkin olisin jättänyt menemättä jos pelkkää koleaa myrskyä olisi ollut ennusteissa. |
||||
|
04.09.2025 17:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Onhan nämä revontulikuvat aina makeaa katsottavaa! | ||||
|
04.09.2025 17:40 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieman kulahtanutta, mutta siitä huolimatta, tai juuri siksi, niin idyllistä. | ||||