3246-85464 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.06.2014 02:47 Niila Heikkilä  
  Mitäs kaikkia lakkautettuja Sm-liikenteen seisakkeita on Helsinki-Tampere -välillä liikenteen lakkautusajankohtineen? Joku pystyy varmaan vastaamaan tuohon silmää räpäyttämättä. Ehdin jo mielessä listata jonkin verran, mutta sitten tuli vastaan muutama epävarma, joten yritys tyssäsi siihen.
kuva 09.06.2014 01:15 Niila Heikkilä  
  Ahaa, tältä uudelta ylikulkusillalta aukeaa näinkin hyvät tötteröintinäkymät. Olisiko niin, että pohjaveden pinta on niin korkealla että jos tähän olisi tehty alikulku, edessä olisi ollut tiiviin kaukalon tai pumppuaseman rakentaminen. Jepuan sorakuoppa (jonne johti soraraide) on lähimaastossa, ja siellä taitaa nykyään pohjavesi olla pysyvästi näkyvissä kun on uimarantakin. Kuvatekstissä mainitusta opastintyypistä on joskus ollut keskustelua tämän kuvan yhteydessä https://vaunut.org/kuva/73940
kuva 07.06.2014 11:10 Niila Heikkilä  
  Lätässä kun olisi Comprex-aaltopaineahdin kuten Valmetin 1203:ssa niin junan tulon kuulisi jo kaukaa. Kannattaa "kuunnella" tämä video, alku on pitkälti tasakaasulla ajoa, mutta kohdasta 5:45 eteenpäin on jonkin verran kaasupolkimen ja vaihteiden kanssa manöveerausta http://youtube.com/watch?v=ZmzmOYG5gAc
kuva 04.06.2014 01:47 Niila Heikkilä  
  Tuomas osui oikeaan. Kyseessä on todellakin entinen Pohjanmaan radan silta, vaikkakin nykyisellään lähimmälle radalle on matkaa yli 40 kilometriä. Tämä on pitkän elinkaarensa aikana jo ainakin kolmannessa sijoituspaikassaan, joten voisiko sanoa että tässä on jopa harvinaisen paljon seikkaillut iso rautatiesilta. Viimeisen kerran junat kulkivat sillan yli vuonna 1950, jolloin Temmesjoen ylitse rakennettiin nykyinen ristikkosilta, ja tämä siirrettiin pari sataa metriä lännemmäksi Tupoksentien jokisillaksi. Kolme vuosikymmentä myöhemmin liikennemäärien kasvu pakotti Oulun tiepiirin rakentamaan uuden, leveämmän maantiesillan. Vanhalle sillalle löytyi kuitenkin vielä yllättäen käyttöä Rantsilasta. Hyttikosken kohdalla Siikajoki oli sopivasti siltajänteen levyinen, ja koska paikalle oli kaivattu joen ylitysmahdollisuutta, päätettiin tämä silta kuljettaa kokonaisena Hyttikoskelle. Itse siirrosta näyttäisi olevan varsin mielenkiintoisia kuvia osoitteessa http://vaalanmaa.kuvat.fi/kuvat/TEMMESJOEN+ristikkosillan+siirto+Rantsilaan/ Muutamassa kuvassa näkyy myös Limingan tasoristeyksen ylitys, jossa Ttv siirtämässä ajolankaa. Tuosta voisi päätellä että sähköistys on jo niin pitkällä että vuosi voisi olla 1981-1982.
kuva 28.05.2014 00:31 Niila Heikkilä  
  Eikös vilkkuvien opastinkäsitteiden paluu ole tavallaan paluuta menneeseen ja siten parempaan ja turvallisempaan suuntaan. Joka tapauksessa näille uusille kaksoisraideosuuksille joudutaan rakentamaan turvalaitteet, joten nythän on hyvä mahdollisuus rakentaa pitkä pätkä uutta rataa uusilla opastimilla ja käyttää kotimaista alkuperää olevia (Mipron) asetinlaitteita.
kuva 26.05.2014 22:27 Niila Heikkilä  
  Alikulkusilta. https://infogis.infokartta.fi/infogis-pohjanmaanrata/php/liitetiedosto-avaa.php?customer=infogis-pohjanmaanrata&id=1200&fileid=50cb33669a14f
kuva 22.05.2014 20:27 Niila Heikkilä  
  Jos aikoisi lähteä Allegrolla kohti Murmanskia, voisi sitä ennen tiedustella muutamia venäläiseen 25kV sähkörataan liittyviä teknisiä yksityiskohtia: Mikä on ajojohdon minimi- ja maksimi, sekä keskimääräinen korkeusasema kiskon pinnasta, suurin alenema pylväsvälillä, siksakin laajuus, virroittimen hiilen puristuspaine ja erotusjaksoautomatiikan toiminta. Myös langassa majailevan sähkön raja-arvot voisivat kuulua kysymyslistalle. Mm. Harmoniset yliaallot ja tasavirtakomponentti jne. Tuleeko sitä kautta mitään rajoitteita linja-ajossa Suomi-virroittimella. 3kV tasajännitteellä ajettaessa käytössä on eri virroitin, joten sen puolesta on sama missä Allegro seikkailee tuon jännitteen alueella.
kuva 22.05.2014 11:09 Niila Heikkilä  
  Neänkö oikein että tuossa on puupylväillä rakennettua vanhempaa sähköistystä. Mikähän on radan sn tuolla kohtaa, tuskin kovin korkea?
kuva 19.05.2014 01:56 Niila Heikkilä  
  Päälinkkien kanavapäätteiltä oli otettu jokaiselle liikennepaikalle ulos 4 kanavaa siten, että niissä kulki edellämainittu rataosan liikennepaikkojen välinen Parkanon automaattikeskukseen liitetty puhelinliikenne, kauko-ohjaus sekä ilmaisut, opastinpuhelinyhteydet ja linjaradioliikenne. (Tukiasemat olivat mm. Karhejärvellä, Parkanossa, Madesjärvellä ja Loukossa) Päälinkissä kulki myös VR:n kaukopuhelinverkon puhelinyhteyksiä Tampereen ja Seinäjoen välillä. Nämä olivat kuitenkin ns. läpikytkettyjä yhteyksiä.
Turvallisuuslinkissä kulkivat alussa vain junasuorituspuhelut liikennepaikalta toiselle, hieman myöhemmässä vaiheessa kauko-ohjauksen valmistuttua asemavälisuojastuksen akselinlaskennan rekisterien vertailutiedot. Päälinkit toimivat 2 GHz:n taajuusalueella, näiden kaikkien lähetysteho oli 2W. Turvallisuuslinkkien taajuusalue oli huomattavasti alhaisempi, vain 450MHz. Lähetystehot vaihtelivat kuitenkin hieman linkkijänteen pituuden mukaan, ollen 5-10W. Linkkipeilien halkaisijoita muuteltiin myös jonkin verran suhteessa jännepituuksiin, siten että rataosan pienin peili oli halkaisijaltaan 1.5 metriä, suurin 3 metriä. Pisimmät jänteet olivat Karhejärven ja Parkanon (36.8km) ja Madesjärven sekä Loukon välillä (36.4km). Tämä järjestely siksi, että tuolloin kaiken signaalin ei tarvinnut aina kulkea kaikkien väliasemien lävitse, vaan jos maasto salli suoran näköyhteyden ilman kohtuuttoman korkean maston rakentamista, pystyttiin rakentamaan myös suoria linkkijänteitä Parkanon keskusmastoon. Osalla asemista ei siis tavallaan aina ollut molemmilla linkeillä fyysistä jännettä naapuriliikennepaikkaan, vaan signaalin välitti kauempana sijaitseva liikennepaikka. Rataa rakennettaessa oli lisäksi käytössä myös koko matkalla ratatyömaan oma radioverkko, jonka avulla pystyttiin puhumaan langattomasti ainakin liikennepaikalta toiselle, releoimalla vielä kauemmaksikin.
kuva 15.05.2014 02:04 Niila Heikkilä  
  Huomio kiinnittyy siihen että linkkivälitteisen puhelinverkon numeroavaruutta ei ole näköjään alun alkaen varattu rakentamattomille liikennepaikoille, vaikka tulevien lisäliikennepaikkojen maantieteellinen sijainti on ollut tiedossa. Ratikylä ja Peräseinäjoki jotka tehtiin myöhemmin, on jouduttu numeroimaan etelä-pohjoissuuntaisesta järjestyksessä etenevästä logiikasta poikkeavilla numeroilla, kuitenkin tavallaan niin että eteläisemmällä Ratikylällä on pienempi numero kuin pohjoisemmalla Peräseinäjoella. Ei ole uudempaa puhelinluetteloa nyt tässä käsillä, mutta voisi optimistisesti ajatella että Sisättöön on voinut soittaa numerolla 250 ja Ylivalli on vastannut numerosta 251. Opastinpuhelimista tapahtunut luurin aukaisu on taasen luonut liikennepaikkojen välisille Telettran 2Ghz päälinkkien kanaville 2W:n tehoista radiotaajuista aktiviteettia ja hälytyskellon kilinän numerossa 211. Toki sitä ennen on käyty kääntymässä myös täällä http://efiab.sr2.fi/Pko_puhelinkeskus.jpg
kuva 14.05.2014 15:45 Niila Heikkilä  
  Noita mustavalkoisia liikennepaikkakylttejä oli vain ennen vuotta 1986 (viimeinen oli Ylivalli) rakennetuilla Parkanon radan liikennepaikoilla, joihin Madesjärvikin kuuluu. Kyltit ovat vieläpä pääosin siltä ajalta jolloin liikennepaikka oli vain työaikainen sivuraide keskellä metsää, ja niillä tunnistettiin missä ollaan. Nyt noita kylttejä on pystyssä enää Ratikylässä ja Loukossa. (vanha Louko) Madesjärvi oli siitä merkityksellinen, että se oli alkuperäisistä liikennepaikoista ainut jolla oli kolme sähköistettyä kohtausraidetta. Tässä kuvassa on vielä vanha raidejärjestely olemassa, eli kakkos - ja kolmosraide olivat radan pohjoispuolella. Kyltti tapasi kohtalonsa kun 1980-luvun lopulla alkaneiden muutostöiden yhteydessä raiteisto muutettiin keskeltä läpiajettaviksi, eli kuvanottopuolelle rakennettiin uusi kohtausraide ja vanha kolmonen purettiin pois. Kuvan tasoristeys on siis olemassa viimeisiä vuosiaan. Harvinainen kuva sinällänsä, samalla ensimmäinen ainakin vorgissa, jossa tämä varoituslaitos näkyy. Parkanon radan varoituslaitosten tarina on sikäli mielenkiintoinen, että osa niistä oli todellisia korpilaitoksia. Esimerkiksi Juhanin listassa näkyvä Vahojärvi Leppänen (Leppästentie) km 237+898 palveli alussa vain yhtä taloa, historiansa loppuvaiheessa jonkin aikaa kahta, kun tasoristeysparin toinen ylikäytävä purettiin. Harvoin voi sanoa että varoituslaitoksen poisto tuo hyötyä kiinteistöille, mutta tässä tapauksessa matka Ikaalisten keskustaan lyheni yli 3 kilometriä kun huonokuntoinen ja mutkainen radan yli tullut kärrypolkua vastaava yhteys korvattiin Sisätön asemalta rakennetulla uudella tiellä vuonna 1997. Olisi hauska nähdä vaikkapa vuoden 1984 tasoristeysluettelo Parkanon radalta. Arviolta noilla paikkeilla varoituslaitosten ja vartioimattomien tasoristeysten määrä on ollut suurimmillaan. Noihin aikoihin alettiin korvata vilkasliikenteisempiä tasoristeyksiä eritasoratkaisuilla, ja tahti kiihtyi 1990-luvulle tultaessa.
Yksi esimerkki muinaisesta varoituslaitoksesta on vaikkapa Viljakkala-Karhejärvi -tien ylikulku n. kilometrillä 221. Osa ylikäytävistä on jo rataa rakennettaessa ajateltu väliaikaisiksi, mutta kummallisuuksiakin esiintyi. Muutamissa paikoissa oli jo ratatyömaan yhteydessä rakennettu ylikulkusilta, mutta aivan niiden lähellä oli ylikäytäviä ja puomilaitoksia jonka olisi voinut korvata jo alusta saakka muutamilla lyhyillä tiejärjestelyillä.Vartioimaton ylikäytävä vielä mahtuu järkeen, mutta puomilaitos maksaa rahaa, jonka olisi voinut laittaa tien tekoon. Esimerkkinä vaikkapa tuo Majajärven nykyisen liikennepaikan pohjoispäässä ollut Suvilampi, km 217+180 joka sittemmin korvattiin lyhyellä kiinteistötien rakentamisella. Tästä on tainnut olla joskus aikaisemminkin puhetta, mutta radalla oli myös rakentajansa mukaan Jaakonsillaksi kutsuttu ylikulkusilta joka oli lähes 25 vuotta keskellä korpea ilman yhteyttä tieverkkoon. Silta sijaitsee Kuivasjärven liikennepaikalta 2 kilometriä etelään. Silta pääsi tautolla ajettavaan tiehen kiinni vasta 1990-luvun puolessa välissä kun huoltotie linjattiin kulkemaan sillan ylitse. Syy miksi näitä nykypäivän mittapuun mukaan keskeneräisen oloisiksi jätettujä kohteita jäi, lienee pääosin raha. Rataa kuitenkin rakennettiin pitkälti työllisyystöinä. Tämä lista radan valmistumisvuodelta kertonee paljon siitä mihin oheistöihin rahaa paloi. Listassa on siis lueteltu vain radan rakentamisen yhteydessä tehdyt sillat: Tiesiltoja 4kpl, vesistösiltoja 10kpl, alikulkusiltoja 11, ylikulkusiltoja 16, teräsaaltolevykulkusiltoja 12 ja ratarumpuja 176. Siltoja kaikkiaan 61 kpl. Eriluokkaisia teitä 60km.
Ensimmäinen vartioitu tasoristeys joka on korvattu ylikululla, lienee Ylöjärven keskustassa sijainnut valo-ja äänivaroituslaitos. En ole toistaiseksi nähnyt siitä muita kuvia kuin nämä lehtileikkeistä skannatut otokset. Tästä pääsee kuitenkin käsitykseen missä tasoristeys sijaitsi vuoteen 1972. Taustalla muuten näkyy nostalginen Sulo Vilenin huoltoasema. http://efiab.sr2.fi/Ylojarvi_tasoristeys_1971.jpg
kuva 13.05.2014 17:44 Niila Heikkilä  
  Kuvaa katsoessa jää miettimään että olisiko tämän voinut ottaa myös asemalaiturilta? Silloin ei tarvitsisi kuvata liikkuvasta junasta tummasävyisen lasin läpi, ja tuo portaalikin olisi jäänyt pois.
kuva 13.05.2014 12:37 Niila Heikkilä  
  Ajaakos tuo SJ 3000 Botniabananin kautta?
kuva 13.05.2014 00:58 Niila Heikkilä  
  Syksyyn mennessä pitäisi valmistua. Päivitin siltä osin kuvatekstiä hieman.
kuva 07.05.2014 21:09 Niila Heikkilä  
  Tarkennuksena siis samaa sillan kantta pitkin.
kuva 07.05.2014 18:13 Niila Heikkilä  
  Ahaa, eli kartta siis piti paikkansa. Näistä yhdistetyistä silloista tuli mieleen että Suomessa on yhä olemassa ainakin yksi silta jossa rautatieliikenne ja autoliikenne kulkevat samaa siltaa pitkin, ja silta ylittää myös erään voimalaitoksen alakanavan. Paikalla on päivittäistä kisko- ja autoliikennettä, paljon rekkoja. Tästä aiheesta saisi pienen knopinpoikasenkin. Missä?
kuva 07.05.2014 00:01 Niila Heikkilä  
  Paikassa missä Inlandsbanan ylittää Porjuksen voimalaitoksen alakanavan eli Luulajajoen, siltaa pitkin kulkee myös pieni tie. Kartassa tie on näköjään poikki, mutta ilmakuvassa se näkyy yhä. Mikä sitten on aivan viime hetken tilanne, en osaa sanoa. Viime käynnistä paikalla on jo jokunen vuosi.
kuva 05.05.2014 00:46 Niila Heikkilä  
  Orivesi-Jyväskylä välin Ganz taisi olla alusta saakka erilainen kuin Kuopio-Iisalmi siltä osin että suojastuksen alkuopastimet oli korvattu vastuksilla. Vai muistaako Lasse purettiinko alkuopastimet pois muutostöiden yhteydessä?
kuva 01.05.2014 21:07 Niila Heikkilä  
  Minulla kävi eräällä suomalaisella kuvausreissulla tilanne, jossa olin palailemassa erään pussinperätien päästä takaisin ihmisten ilmoille. Sillä välin tien poikki oli kaatunut keskikokoinen Haapa. Mukana ei sillä kertaa ollut muita raivausvälineitä kuin puukko, jolla kaivertamalla sain puun poikki ja raahattua latvan tien sivuun. Melko pitkään meni äheltäessä, mutta pois onneksi päästiin.

Erittäin mielenkiintoinen tämä Ruotsalaisista lakkautetuista radoista kertova Jounin kuvasarja. Paikkojen löytämishaastetta lisää se, että osa radoista on ollut muussa käytössä jo puoli vuosisataa ja ylikin. Ruotsissa on lakkautettua sähkörataakin yllättävän paljon. Onko Taalainmaalla vielä tullut linssin eteen puskittunutta sähkörataa?
kuva 29.04.2014 10:48 Niila Heikkilä  
  Huomattavan paljon parempi kartta pohjoismaisten rautatielinjausten tutkimiseen on tämä http://kartor.eniro.se Tuossakin kartassa näkyy vielä Kiirunan ratapiha osin purkamattomana, mutta uudet linjaukset ovat jo valmiina. Järnvägshotellet on yhä pystyssä, vaikkakin nykyiselle asemalle tulee jo kävelymatkaa kilometrin verran http://www.jarnvagshotellet.net/
kuva 25.04.2014 00:20 Niila Heikkilä  
  Ruotsi toimii myös hyvänä esimerkkinä kuinka pelonsekaisesti suhtauduttiin rannikkoa myötäileviin ratoihin, vaikka esimerkiksi lähes kaikki Pohjois-Ruotsin isot kaupungit ovat rannikolla. Olkoonkin että rannikkomaasto on paikka paikoin, varsinkin Höga Kustenin kohdalla radan rakentamisen kannalta haasteellista, etelä-pohjoissuuntainen rata rakennettiin koko matkaltaan kiemurtelemaan sisämaahan, ja kaupungit ovat vain pistoraiteiden välityksellä yhteydessä päärataan. Tätä puutetta on alettu korjaamaan vasta viime vuosina mm. Botniabananin avulla. Myös Kalix-Haaparanta vastikään valmistunut uusi rata voidaan laskea tähän sarjaan. Vuosikymmeniä sitten jo suunniteltiin suoraa rataa Luulajasta Haaparantaan. Asian taustat miksi oikorata valmistui vasta nyt, saattavat olla osin hyvinkin mielenkiintoista historian painolastia. Suora rata Luulajaan olisi joutunut läpäisemään Bodenin ympäristön suoja-alueita joilla oli paljon sotilaallista laitteistoa aina 1990-luvun loppupuolelle. Mm. Kalixlinjen-niminen puolustusketju ylsi ylhäältä aina rannikolle asti. Moni 1980-luvulla E4-tietä Haaparannasta kohti Luulajaa ajanut suomalainen muistaa Kalixin jälkeen tien varren isot keltaiset pelottavat taulut joissa luki: Militärt skyddsområde, tillträde förbjudet för uttlänningar - Suoja-alue, pääsy ulkomaalaisilta kielletty. Kylmä sota oli silloin Ruotsissakin tosiasia.
kuva 23.04.2014 12:07 Niila Heikkilä  
  Vaunujen määrä on suurehko yhdelle veturille ainakaan kovin pitkää linja-ajoa ajatellen? Tietyissä paikoissa varmaan tämäkin voisi toimia vaihtotyöyksikön tunnusmerkkinä.
kuva 20.04.2014 00:12 Niila Heikkilä  
  Pm-Ol taitaa olla liian pitkä matka yhden ja saman kuskin ajettavaksi. Eikös Kontiomäellä vaihdu kuljettaja vielä kerran?
kuva 18.04.2014 11:07 Niila Heikkilä  
  Eräässä VR:n mainoksessa esiintyy kyllä sivuosassa kivinaisiakin. Siinä kivimiehet suunnittelevat junamatkaa Tampereelle. Yhdellä on kädessään Tampereen esite jossa komeilee kivinen Hämeensillan Suomen neito-patsas. - Siis yksi houkutin kivimiehelle miksi matkustaa Tampereelle. Hauskan humoristinen kohtaus.
kuva 18.04.2014 00:22 Niila Heikkilä  
  Jos idän suunnan metroa rakennettaisiin nykypäivänä, tehtäisiinköhän pintarataa ollenkaan, vai päädyttäisiinkö länsimetron tavoin 100% tunnelointiin? Kysymykseen on ehkä vaikea vastata, koska maankäyttö- ja tilavaraukset on itämetrolle tehty jo vuosikymmeniä sitten jolloin asutusta oli vähemmän. Entä Mellunmäen haaran jatke Vantaan puolelle, onko sitä tarkoitus tai edes mahdollista enää jatkaa pintaratana?
kuva 16.04.2014 12:37 Niila Heikkilä  
  Jos ajatellaan aikojen varrella sattumanvaraisesti syntyneitä veturisarjasta kertovia rekisterikilpiä, Hämeen läänin autoilijoilla on ollut mahdollisuus dieseleihin, kun taas Pohjois-Karjalassa autoilijat ovat joutuneet tyytymään sähkövetureihin. Turun ja Porin läänissä on puuskuteltu linjalla höyryvetureilla, kun taas Vaasassa tehty vaihtotöitä, mutta dieselmoottorijuniin ei ole kellään ollut valitettavasti mahdollisuuksia. Eikä muuten ole edelleenkään.
kuva 12.04.2014 03:20 Niila Heikkilä  
  Tilausajopuolelta löytyy tietysti vielä paljon pidempiä bussimatkoja, joissa rajana on enää maapallon tieverkko. Itsellä taitaa kilometreissä pisin bussireissu olla Etelä-Suomesta Murmanskiin ja takaisin.
kuva 10.04.2014 23:34 Niila Heikkilä  
  Tässä junassa kaikki vaunut vetävät, paitsi viimeinen?
kuva 10.04.2014 18:12 Niila Heikkilä  
  Ainakin pohjoisemmassa Ruotsissa rataverkon korkeuserot ovat suuremmat kuin Suomessa, joten esimerkiksi tuiskulumen todennäköisyys on isompi. Radat ovat myös mutkaisempia ja nopeudet monin paikoin pienempiä jolloin lumi ei pöllyä pois. Varmaan on muitakin syitä, vaikkapa se että auroja ollut aina, miksei siis nykyäänkin. Onkohan kiinteissä auroissa millaisia lieveilmiöitä asemalaitureiden kohdalla. Voisi kuvitella että joskus voi tulla lunta matkustajien niskaan. Ehkäpä se ei kuitenkaan ole ongelma.
kuva 05.04.2014 02:57 Niila Heikkilä  
  Hiilivaunuja on mennyt jo hyvän aikaa Rauhalahden voimalaitokselle purkuun. Ehkä nämäkin? Ilmeisesti Keljonlahdella on jo riittävä määrä tavaraa.
kuva 02.04.2014 23:55 Niila Heikkilä  
  Linjakilpi puuttuu vielä? Automaattiajossa noilla ajovaloilla ei juuri ole muuta funktiota kuin toimia merkkivaloina, mutta voi sitä kuljettajaparkaa joka joutuu noilla tihrustamaan tunnelissa kokonaisen työpäivän. Siis jos automaattiajoa ei tulisikaan.
kuva 02.04.2014 23:46 Niila Heikkilä  
  Töysässäkin on näemmä K43 - lyhytkiskon louskutus harvenemassa, kun uutta pidempää kiskoa on jo jaettu radalle.
kuva 01.04.2014 19:20 Niila Heikkilä  
  Junan penkeistä tuli mieleen tämä tasoristeysturvallisuutta parantava uutinen http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/junamatkustajille-turvavyopakko-vaasan-radalla-1.1583941
kuva 30.03.2014 22:38 Niila Heikkilä  
  Tässä kuvassa on huomattavissa määrin nostalgista asjallisuutta.
kuva 24.03.2014 10:50 Niila Heikkilä  
  Tämäntyyppisissä knopeissa joissa näkyy vain metsää, ei kannata ihmetellä miksi oikean paikan löytyminen saattaa teetättää töitä hieman tavallista enemmän. Knoppi on kuitenkin hyvä, koska kuvaaja on selvästi ajatellut asiaa ja poiminut mukaan tarpeellisia objekteja. Jos lähdetään purkamaan knoppia, kuvassaolevista yksityiskohdista voi päätellä seuraavia asioita: Sähköistys on yksiraiteinen 2x25kV, joten pohjoisessa ollaan. Kannatinlangan Y-köydettömyys rajaa lisäksi paikkaa alueelle jossa ei hurjastella. Paikannusmerkistä voidaan päätellä että ollaan menossa laskevien kilometrien suuntaan, eli todennäköisimmin etelään. Nopeusrajoituksen etumerkistä voinee (muutamin poikkeuksin) haarukoida että pohjoisen suuntaan on alkamassa alle 80km/h nopeusrajoitus. (60?) Radalla on melkoisesti lunta, ja sitä on jouduttu jopa auraamaan. Tuossa kohtaa siis ajetaan hiljaa ja junaliikenne on melko vähäistä, koska lumi ei ole juuri pöllynnyt pois. Voisiko siten olla Vartiusradan kolmioraide, itäinen sivu. Kuvattu kolmioraiteen pohjoiskärjen suunnalta kohti Kontiomäkeä?
kuva 23.03.2014 20:24 Niila Heikkilä  
  Höh, eikö Sr3:n dieselien käyttöönotto-operaatio vastaakaan ergonomialtaan samaa kuin Dr13:n moottorien käynnistys konehuoneen sopukoissa? Olen aivan pettynyt :)
kuva 21.03.2014 21:46 Niila Heikkilä  
  Näin muuten olikin. Muistojen viritysnuppi oli näköjään kuluneitten 21 vuoden aikana ryöminyt pykälän verran pieleen. Ilmankos kanava kuului hieman kohinaisena. Kuva ja ääni kirkastui heti kun viritti taajuudelle 21 Ocpp. [MGO-stereo]
kuva 21.03.2014 17:05 Niila Heikkilä  
  Niinpä, kuunnella ja katsella erästä rautaista kanavaa jonka ohjelmistona pyörii kesäisin Dr13 + 20 Ocpp!
kuva 17.03.2014 19:25 Niila Heikkilä  
  Usein Lauantaisin 6 x Dr16 nippu seisoo vieläpä samalla raiteella odotellen illan hämärtymistä. Melko juhlava jono Iso Vaaleita Kolarissa.
kuva 14.03.2014 12:08 Niila Heikkilä  
  Mukavia, jo kadonneita yksityiskohtia havaittavissa. Kuten vaikkapa tuulilasien välissä oleva raitisilmaventtiili, jonka ilmantuotto oli suorassa yhteydessä nopeusmittariin. Ja vaikkapa 110V:lla toimiva ylävalonheittimen jenkkipolttimo.
kuva 13.03.2014 09:43 Niila Heikkilä  
  Huomio kiinnittyy Kyrösjärvi-Kyröskoski -väliin. Onko tuohon vain laskettu tehtaan sisäiset miehistökuljetukset avovaunun päällä. Toisaalta jos ja kun kartta on otsikkonsa mukainen, pidemmistä sivuradoista Kolari-Rautuvaara/Äkäsjoki puuttuvat kuten pitääkin, sekä Raajärven rata jne. Mutta milloin Veitsiluotoon on kulkenut matkustajajuna? Entä Vihtavuoren ruutitehtaalle?
kuva 12.03.2014 23:17 Niila Heikkilä  
  Kuvassa on erotusjakso kipinäsarvineen. Siitä voi päätellä sijaintia. Yöpikuri on menossa pohjoista kohti.
kuva 10.03.2014 23:52 Niila Heikkilä  
  Näkyvyys ohjaamosta eri etusektoreihin on ilmeisen rajoittunutta, vai valehteleeko kuvakulma?
kuva 08.03.2014 01:42 Niila Heikkilä  
  Eikös kaukaisin piste missä VR:n veturilla on käyty ole Perm Siperian radalla. Vai käytiinkö sitä vieläkin idempänä?
kuva 06.03.2014 16:43 Niila Heikkilä  
  Kun tiedetään nosturin korkeuden olevan 120 metriä, hotellin katolle sijoitetun valonheitinmaston huippu on perspektiiviin verrattuna 200 metrin korkeudessa. Valonheittimien läpimitaksi voisi arvioida 15 metriä, ja tehoksi..
kuva 05.03.2014 00:18 Niila Heikkilä  
  Aivan vastaavilta jalansijoilta on muistaakseni melko haasteellista saada kelvollista verrokkikuvaa. Järven rannan puut kasvaneet melko korkeiksi, mutta aivan järven rannasta on kyllä mahdollista räpsäistä sivukuva. https://vaunut.org/kuva/52935 sen verran päivitystä on kuitenkin tapahtunut maisemassa näihin kaikkiin kuviin verrattuna että taustalla näkyvä metsäinen kalliokumpare, Sulkuvuori on parturoitu täysin paljaaksi aivan vastikään. Sen päälle saattaisi ehkä kannattaa tehdä visiitti kameran kanssa.
kuva 03.03.2014 11:34 Niila Heikkilä  
  Suurimmat Helsinkiin pudotetut pommit olivat 5000kg:n jytkyjä, joita esiintyi ensimmäisessä suurpommituksessa muutamia. Niitä pystyi kantamaan ainoastaan nelimoottorinen TB-7. Myöhemmissä pommituksissa näitä ei tiettävästi pudotettu, mutta 2000kg:n ja 1000kg:n miinapommeja tuli joitakin kaupunkialueelle asti. Yleisimmät pommityypit olivat (jos palopommeja ei lasketa) 100kg:n ja 250kg:n räjähdyspommeja. Niitä pystyi kantamaan käytännössä jokainen hyökkäyksiin osallistunut kone.
kuva 28.02.2014 00:51 Niila Heikkilä  
  Mikolle voisi vastata että Keljonlahti ei polta hiiltä samaan tahtiin kuin Naistenlahden voimalaitos turvetta, jossa sitä meni junallinen ellei enemmänkin päivässä. Ei olisi siis järkeä tehdä välipurkua minnekään, koska juuri purkamisen hitaus on se joka aiheuttaa ruuhkaa, ei junakuljetukset. Osa tilatusta hiilestä toimii myös polttoaineen huoltovarmuusvarastona Keljonlahden hiilikentällä, siksi sitä on noin paljon. Keljonlahteenhan asennettiin kuljetinlaitteisto junapurkua ajatellen vuonna 2010, mutta vaununkaatolaitteisto taitaisi olla turhan kallis investointi kun puhutaan kuitenkin sesonkiluonteisista kuljetuksista eikä jatkuvasta junarallista. (Ehkä ei olisi ympäristön kannalta toivottavaakaan jos pelkkää hiiltä tulisi junilla ja palaisi kattilassa kaiken aikaa) Naistenlahden toiminta perustui sitävastoin jatkuviin turvependelijuniin. Keljonlahdessa näkisi mielellään vielä joskus junia jotka tuovat päivittäin puuta poltettavaksi. Kunhan vain kattila sen mahdollistaisi.
kuva 28.02.2014 00:17 Niila Heikkilä  
  Aavasaksan silta oli ennen Lapin sotaa yhdistetty maantie- ja raitatiesilta. Saksalaiset räjäyttivät sillan, ja luultavasti ensin tehtiin pelkkä väliaikainen maantiesilta jotta pohjoisen joukkojen huolto saatiin hoidettua. Tämä kuva on otettu vähintään 10 vuotta sodan jälkeen jolloin maantiesilta on varmaankin ollut vielä olemassa.
kuva 27.02.2014 10:43 Niila Heikkilä  
  Tarkoittaakohan tekstin loppupuolella vihjattu asia että Kihniön kuormaus sai jatkoaikaa? http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/parkanon_raakapuu
kuva 25.02.2014 21:16 Niila Heikkilä  
  Tässä ollaan juuri siellä missä arvaajat arvelivatkin. Alla on Oulujoki ja Soson seisake erottuu oikealla. Lähdimme Ahmosuon kentältä ja harjoittelimme samalla ilmasta ilmaan -kuvausta. Hetkeä myöhemmin lennettiin varsin tiukkaa puljaa, mutta siitä otetut kuvat eivät enää sovi rautatieaiheeseen. Tämä kuva ehkä vielä mahtuu kategoriaan -rautatiemiljöö.
<<   >>