Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.10.2013 23:30 | Niila Heikkilä | ||
| Tuohan ei oikein voi olla varsinainen ajolanka, koska siinä tapauksessa semaforin pitäisi seistä kiskojen välissä. Kyseessä on ennemminkin joko paluu- tai reduktiojohtimet järjestelmästä riippuen. Niissä ei juuri kulje virtaa kuin junan ohittaessa paikkaa, joten ihan samalla lailla ei siipi olisi välittömässä sähköiskuvaarassa kuin jos kyseessä olisi varsinainen ajojohdin. Sinällänsä asialla ei ole merkitystä koska opastinmasto on epäilemättä kaadettu ennen sähköradan valmistumista. | ||||
|
24.10.2013 11:27 | Niila Heikkilä | ||
| Ihan puhtaana verrokkina: Saturn V kuuraketin ykkösvaiheen F-1 -moottori tuotti n. 7MN:n työnnön ja kerosiinia paloi noin tonni sekunnissa. Näitä oli 5 kappaletta eli kokonaistyöntö oli n. 35MN ja kulutus 5 tonnia sekunnissa. Näiden järkälemäisten koneiden työskentelyä voikin sitten seurata koko keholla. Olisipa aikakone. Toisaalta nykyajan rakettilaukaisukin on vaikuttava näky. | ||||
|
23.10.2013 22:50 | Niila Heikkilä | ||
| Makuuvaunujen ominaistuoksuun tuo oman esanssinsa liinavaatteiden pesussa käytetty pesuaine. | ||||
|
21.10.2013 23:40 | Niila Heikkilä | ||
| Kyllähän siinä kieltämättä ennenkokematonta tunnelmaa on, kun Sr1 vetää yöpikuria ja kisko kolkkaa nopeaan tahtiin. Tässä ensi kesänä tehty tallenne Hanhikoskelta http://efiab.sr2.fi/louskutusta.mp3 | ||||
|
19.10.2013 23:06 | Niila Heikkilä | ||
| Ottamatta kantaa muuhun kuin turvavärin havaittavuuteen, tehdäänpäs pieni simulaatio jossa olet autoilijan tai ratatyömiehen roolissa. Käännä katseesi kokonaan sivulle pois monitorista. Ala kääntää katsettasi niin että tämä kuva alkaa juuri ja juuri näkyä syrjäsilmällä. Minkä näet ensimmäisenä? | ||||
|
19.10.2013 13:08 | Niila Heikkilä | ||
| Jos mukaan luetaan asemat jotka ovat kokonaan jääneet ratalinjasta sivuun rataoikaisujen yhteydessä, niitä alkaakin sitten löytymään jo ihan eri lailla. Muutamana sekalaisena esimerkkinä vaikkapa Rovaniemi, Perniö, Koski, Heinoo, Pitkälahti, Savonlinna jne. (siellä muuten oli länsipään lähdön oikaisukin) Tulossa olevia lähtökaarteen oikaisuja taitaa olla mm. Kälviä, Sievi ja Riippa? | ||||
|
|
18.10.2013 23:42 | Niila Heikkilä | ||
| Jos ajatellaan pelkkiä pääsuuntia ja junien kulkua Suomen kartalla, tähän kategoriaan voitaneen laskea myös Jyväskylä, jossa sekä etelän- että pohjoisen suuntiin taitaa olla käytössä kolmas lähtölinjaus. Löyhästi ajatellen mukaan mahtuu myös Tampere, jossa pohjoiseen kulkevat junat lähtevät alkuperäiseen nähden jopa täysin päinvastaiseen suuntaan. Parkano taitaa mennä jo ulos alkuperäisestä aiheesta, koska muutettujen Mierontien tulokaarteiden keskellä ei ollut ennen asemaa ollenkaan. Jos pitää mainita muutama merkittävä lähtökaarteen oikaisu, listaisin Lapuan ja Jepuan. Lapualla koko aseman ohittava oikaisuraide, Jepualla melkoisen pitkä uusi ratalinjaus heti aseman pohjoispäästä alkaen. | ||||
|
18.10.2013 16:55 | Niila Heikkilä | ||
| Onkos tuossa merkattu Ellilän ja Vaskuun välille matkustajien otto tai jättö linjalle? ;) Hieno homma että säilytetty tällaisia aikoinaan hyvin tavallisen arkisia peruspapereitakin. | ||||
|
17.10.2013 20:25 | Niila Heikkilä | ||
| Parkano-putkeksihan tuota tötteröä aikoinaan kutsuttiin. Syyn varmaan pystyy päättelemään, miksi. | ||||
|
15.10.2013 11:08 | Niila Heikkilä | ||
| Aivan oikein, kyseessä on sivuraide kuten sähköratarakenteista voi päätellä. Sinällänsä 2x25kV sähköistysjärjestelmän perusteella paikkaa ei voi haarukoida pelkästään Oulun yläpuolelle, koska sitä löytyy Pohjanmaan radalta myös Oulun alapuolelta. Tuomioja-Hirvineva -väli muutettiin jo n. vuonna 1998 ensimmäiseksi 2x25kV koeosuudeksi. Raahen rata oli sitten ensimmäinen kokonaan uusi rata joka sähköistettiin tällä uudella järjestelmällä. Siitä saatujen kokemusten perusteella Rovaniemen ja Kontiomäen radat uskallettiin sähköistää kokonaisuudessaan 2x25kv järjestelmällä. Alun alkujaankin oli teoreettisena tietona että tämä järjestelmä aiheuttaa maastoon hieman enemmän häiriötä kuin perinteinen imumuuntajilla toteutettu systeemi. Häiriöiden määrä on kuitenkin jäänyt sille tasolle että se soveltuu suhteellisen hyvin normaalille suomalaiselle maaseudulle ja taajamiinkin. Tiiviin kaupunkirakenteen keskelle ei tiettävästi tätä järjestelmää rakenneta, esimerkkinä vaikkapa kehärata. Myös häiriönhallinnan tietotaito on kehittynyt huimasti sitten ensimmäisen koepätkän 1990-luvun lopulla jolloin vasta päästiin tekemään Suomessa ensimmäisiä mittauksia niinkin suurella jännitteellä kuin 25kV. Ruotsissahan oli jonkin verran kokemusta 2x15kV järjestelmästä. | ||||
|
15.10.2013 00:36 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös silloin sivun kauttakin olisi päässyt koukkaamaan takaisin päätielle ilman suurempia haittoja, vai oliko kauempana edessä jokin toinen juna? | ||||
|
10.10.2013 19:29 | Niila Heikkilä | ||
| Nykyisistä yöjunista ei kai mikään ole lakkautusuhan alainen? Kemijärven sähköistys nyt tietysti tuo jonkunlaisen paineen ajaa yhtä yöjunaa jonka loppupätkästä tuskin saa aina ihan maksimituottoa, mutta kumminkin.. | ||||
|
09.10.2013 00:30 | Niila Heikkilä | ||
| Tuosta mutkasta tulee mieleen kantatie 77. Kuinkas moni on ajanut sinistä tietä Viitasaaren ja Kannonkosken väliä ja kiinnittänyt huomiota tien linjaukseen? Tieosuus on uudehko, valmistunut 1986. Kuitenkin sillä kertaa 1980-luvun tiesuunnittelija on unohtanut viivoittimensa pöytälaatikkoon ja alkanut piirtää tietä pelkällä harpilla. Tie on tavallaan nykystandardin mukainen, jouheasti kaarteileva, mutta jatkuva loivassa kaarteessa ajo alkaa turhauttaa ennen pitkää. Tiellä ei taida olla käytännössä yhtään suoraa osuutta. Kartalta pääsee käsitykseen miltä tien profiili näyttää http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=harpilla+piirretty+tie&srs=EPSG%3A3067&y=6989122&x=418833&lang=fi | ||||
|
07.10.2013 23:04 | Niila Heikkilä | ||
| Jännä että myös punaisiin keuloihin lisätään vihreää turvaväriä. Jotenkin mieltäisi punaisen olevan jo itsessään turvavärin. Näihin punakeuloihin sopisi ehkä paremmin neonoranssi turvaraita. | ||||
|
06.10.2013 03:15 | Niila Heikkilä | ||
| Sitten kun kuvaa junan Kyyjärvellä tai Perhossa, täytyy kamerassa olla jo yli 300 millinen putki ja kirkas keli. | ||||
|
30.09.2013 11:06 | Niila Heikkilä | ||
| Tuo siltahan muuten menee aivan pikapuoliin uusiksi. Nyt kannattaa ottaa kuvia jos haluaa vielä ikuistaa junan Jämsänkosken teräsristikkosillalla. | ||||
|
25.09.2013 13:12 | Niila Heikkilä | ||
| Näköjään tämänkin pätkän sähköistyskeskustelut ovat saaneet uutta tulta http://yle.fi/uutiset/puuterminaalin_siirto_vauhdittui_kemijarvella/6845183 | ||||
|
19.09.2013 18:33 | Niila Heikkilä | ||
| Tällä vaunulla voisi vuodenvaihteen jälkeen tehdä ensimmäinen harrastajaretki Kemijärvelle. Matka tehtäisiin valvotuissa olosuhteissa. Hyteistä ei näe ulos joten kuljetuksen aikana ei olisi pelkoa junakohtauksesta. Sitten perillä, vannoutuneen dieselharrastajan saadessa vaunun ovella itkupotkuraivarin sähköistetyn Kemijärven nähdessään, hänet voitaisiin kätevästi taluttaa takaisin hyttiin lepäämään tämän lyhyen sähkösiedätyshoidon jälkeen. Sama olisi tietysti paluumatkalla. Vaunu pysäytettäisiin aina jonkin puretun laiturin tai poistetun tasoristeyksen kohdalle, ovi avattaisiin ja vähintään neljä miestä olisi varmistamassa kaiken vanhan hävittämisestä aggressiota saavan harrastajan siedätyshoitojakson etenemistä. Yökuvaajia hoidettaisiin luonnollisestikin niin että pimeään aikaan juna ei pysähtyisi ollenkaan, tai sitten pysähdysten pituus olisi alle 10 sekuntia ja jalustan käyttö kielletty. Höyryhiivatijoitsijoiden hoidon vuoksi junaa vedettäisiin koko matkan Helsingistä Kemijärvelle Hr1 1021 ja 1009 parivedolla, mutta heitä ei päästettäisi hyteistä ulos ollenkaan, vaan videolla pyörisi koko ajan nonstoppina Sr3 mainosfilmi. Lättähattumiesten hytissä taasen pidettäisiin luentoja Dm12-kiskobussin erinomaisuudesta pitkille matkoille. Turvalaiteharrastajien vuoksi pysähdyttäisiin hetkeksi Kokkolan yläpuolella jossa kaivinkonenäytöksen aiheena olisi "näin kaadetaan suojastusopastin". | ||||
|
19.09.2013 00:35 | Niila Heikkilä | ||
| Paikallisen liikenteen ohjaaminen kokonaan tai osittain ohitustielle ei välttämättä ole ihan niin yksioikoisen helppo asia kuin voisi ajatella. Havainnollisena esimerkkinä voisi toimia vaikkapa Tampereen asemalle ajaminen länsipuolisista kaupunginosista tai kauempaa Ylöjärven suunnasta. Jos otetaan yhdeksi skenaariomme solmukohdaksi nykyisen kolmosmoottoritien päätepiste Ylöjärven Elovainiolla, sieltä tulee matkaa rantaväylää pitkin asemalle melko tarkkaan 15 kilometriä. Asema-esimerkki on siitäkin hyvä että tälle reitille osuu myös tuleva tunneli ja uusi Ratapihankatu joka haarautuu tunnelin itäpäästä. Mikäli liikenne Elovainiolta kierrätettäisiin tyystin ohitustien kautta, matka pitenisi vain kolmen kilometrin luokkaa olevan matkan. Helppoa siis kuin heinänteko. Ei kun tunneli hyllylle ja liikenne kiertämään Lakalaivan kautta. Mihinkäs ne ruuhkat siirtyisivät? - Tampereen eteläiselle sisääntulotielle ja Viinikan liikenneympyrään sekä katuverkostolle. Jos ajatellaan että jo Ylöjärven keskustan kohdalta ja sen itäpuolelta liikennettä ei voi enää realistisin menetelmin kierrättää ohitustien kautta (pitäisi ajaa kilometritolkulla ensin väärään suuntaan), työmatkaruuhka rantaväylällä on ja pysyy, ja siihen ei enää auta kuin joko massiiviset eritasoliittymät tai tunneli. Tampereen ohittava liikenne on tutkimusten mukaan jo pitkälti siirtynytkin ohitustielle. Tässä pohdinnassamme emme käsittele idän suunnasta rantaväylälle tulevaa liikennettä, mutta siihen pätee pitkälti samat perusasiat kuin tässä edellämainitussa Ylöjärven Elovainion solmupiste-esimerkissä. Lyhyesti: Itä-länsi ja länsi-itä suuntaisessa liikenteessä kaupungin läheltä lähtiessä ja/tai riittävän lähelle mentäessä tunnelin läpi ajamista ei voi välttää ellei aja keskustan katuverkostoa pitkin. Tässä siis yksi syy miksei ohitustie pysty yksinään avaamaan rantaväylän pullonkaulaa. | ||||
|
|
18.09.2013 22:04 | Niila Heikkilä | ||
| Karkuvuoren tunnelin remontti ruuhkauttaa nykyistä ohitustietä tämän ja ensi kesän, mutta voidaanko puhua jatkuvista remonteista jos tunneli on valmistunut 20 vuotta sitten, ja nyt on ensimmäinen isompi (vesieriste)remontti? Rantaväylän tunnelihankkeessa ei taida kukaan päästä täysin eroon maksumiehen rooolista, sillä osan tunnelista kustantaa valtio. Niin, kyllähän tuo jakaa hieman Tamperelaisia kahtia. Rantaväylän aamu- ja iltaruuhkat eivät silti ole ihan puolen tunnin mittaisia, vaan voidaan jo sanoa että arkiaamuin ja illoin liikenne seisoo tai matelee molempiin suuntiin vajaan parin tunnin ajan. Nelisen tuntia mateluruuhkaa päivässä on jo paljon mille tahansa tielle. Ruuhka-ajan ulkopuolellakin liikennettä on paljon. Tunnelihankkeellahan ei pelkästään tähdätä nykypäivän asuntorakentamista varten (vaikka painaakin vaakakupissa paljon) vaan liikenteen lisääntymisen näkökohdat on pyritty ottamaan huomioon vuosikymmeniä eteenpäin. Tässä tunnelihankkeessa ja erilaisissa kannanotoissa pätee varmaan parhaiten vanhan isännän aforistmi. Kaikki muu vastustaa mutta saha sentään puoltaa. | ||||
|
17.09.2013 19:05 | Niila Heikkilä | ||
| Nykypäivän autonvalmistajat ovat pitkälti karsineet vaikkapa moottorikoosta kertovat merkinnät pois auton perästä. Enää ei pysty pelkän kuvan perusteella sanomaan onko auto ykspilkku kutonen vai kakspilkku äkänen. Turbokin alkaa olemaan vakiokamaa. Ennen vanhaan tehonnosto suoritettiin autotallissa pelkällä turbotarralla. | ||||
|
17.09.2013 13:49 | Niila Heikkilä | ||
| Asjallista dokumentaatiota Jormalta. Eräs toinenkin Dr13-kahvinkeittokuva löytyy näemmä vorgista. Kuvateksti tukee Kimmon selostusta liikkuvan kahvilan ergonomiasta. Rautakanava pyörii kahvin voimalla https://vaunut.org/kuva/67910 | ||||
|
12.09.2013 13:07 | Niila Heikkilä | ||
| Entäs jos tuohon Kimmon mainitsemaan "hoitohuoneeseen" alkaisi tulla anomuksia siihen malliin että lopulta pöydällä komeilisi 5 436 678 (huomatkaa tarkka lukuarvo mihin se viittaa) hoitohakemusta. Kenen vastuulla olisi sammuttaa valot perinteisen sananlaskun mukaan? |
||||
|
11.09.2013 16:54 | Niila Heikkilä | ||
| Kotkakilvenlahti, vanhan alkuperäisen radan päätepiste? | ||||
|
09.09.2013 23:27 | Niila Heikkilä | ||
| Äärimmäinen heitto: Voisiko olla Haapajärven saha/satamaraiteelta? | ||||
|
09.09.2013 19:27 | Niila Heikkilä | ||
| Kas, ääniknoppi on ratkennut. Tuossa ollaan tosiaan Moskovan Jaroslavlin asemalla ja kuulutus menee näin: "Arvoisat matkustajat, matkustajien ottaminen aloitetaan matkustajajunaan 662 Moskova - Ivanovo. Juna lähtee raiteelta 4 klo 22:05." Sen jälkeen sama toistetaan uudelleen. Sitten tulee "Jatketaan matkustajien ottamista pikajunaan 42 Moskova - Vorkuta. Juna lähtee raiteelta 2 klo 21:50." Ja jälleen sama kahteen kertaan. | ||||
|
|
05.09.2013 12:11 | Niila Heikkilä | ||
| Asemakuulutusten tulkitseminen ja ymmärtäminen on varsinkin matkoilla oma taiteenlajinsa, joten tähän yhteyteen sopinee äänikoppi. Millä asemalla ollaan ja mitä kuulutetaan? http://efiab.sr2.fi/kuulutus.mp3 | ||||
|
03.09.2013 17:12 | Niila Heikkilä | ||
| Peruskartassa näyttäisi tosiaan olevan nuoli kertomassa laskuojan virtaussuunnan myös etelään Vuoksen vesistön suuntaan. Ilmakuvasta paikkaa tutkiessa kyseinen laskuoja näyttäisi varsin kuivahtaneelta. Missään ei kerrota millon Kalliojärvi on lakannut laskemasta etelään. Tutkitaanpa siis työkalujen avulla. Tässä paikkatietoikkunan linkissä kun laittaa päälle rinnevalovarjostuksen ja päävesistöalueiden näytön, pääsee käsitykseen miltä näyttää Kalliojärven ja Alasenjärven välinen kannas Maanselän aseman kohdalla. Oulujoen ja vuoksen vesistön raja näkyy mustana kiemurtelevana viivana. Karttaa pohjoiseen vierittämällä näkee että rata on linjattu kulkemaan Kalliojärven pohjoisen laskujoen eli Rommakkojoen laaksoa pitkin. Voisiko asia olla peräti niin että Kalliojärven bifurkaation loppumiselle on syynä ollut peräti rautatie? Uomaa on jouduttu perkaamaan ainakin ratasiltojen kohdalla.http://www.paikkatietoikkuna.fi/published/fi/5266 | ||||
|
Kuvasarja: Tuuppaappa |
03.09.2013 15:11 | Niila Heikkilä | ||
| Lisää tietoa karttoineen löytyy näemmä Fingridin sivuilta http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeet/voimajohtohankkeet/ontojokitihisenniemi/Sivut/default.aspx | ||||
|
01.09.2013 19:50 | Niila Heikkilä | ||
| Sm1:llä Kemijärvelle kuulostaa ajatukselta jonka toteuttamista ei kannata jättää ainakaan vakavasti harkitsematta. Ainutlaatuinen tilaisuus, kun pikapuoliin alkaa se hyvin lyhyt ajanjakso jolloin Kemijärvelle asti pääsee sähköllä, mutta Sm1:iä on vielä liikenteessä. Tuollainen reissu vain pitäisi toteuttaa niin että lähtö olisi jo perjantai-iltana Helsingistä, sitten suora veto matkustajia väliltä poimien ainakin Oulun tasalle jossa ensimmäinen yö. Sitten lauantaina hitaampaa matkantekoa kuvauspysähdysten kanssa Kemijärvelle, josta ehtisi vielä palata takaisinkin päin Ouluun seuraavaksi yöksi. Sunnuntaina sitten ajo Helsinkiin joko Savon rataa tai Pohjanmaan kautta. Jossain välillä ehtisi vielä koluta muutaman paikankin. Kiireisimmät osamatkalaiset pääsisivät yöjunilla molempiin suuntiin. Mikäli matkaa markkinoisi hyvissä ajoin, voisi olla järkevää ottaa matkalle parikin yksikköä esim. Sm1+Sm2. Olusta saattaisi tulla paljonkin Sm-matkalaisia Kemijärven keikalle, enkä epäilisi etteikö Rovaniemi-Kemijärvi-Rovaniemi -välillekin voisi myydä lippuja yleisöajon muodossa. Sm-juna on pohjoisessa harvinaista herkkua joka saattaisi jopa vetää porukkaa. Mene ja tiedä. Kemijärvi ei ehkä (enää) nykytilassa houkuttele rautatieretkikohteena samalla lailla kun Isokylää pidemmälle ei pääse. Toisaalta sähköistys voi olla uusi valttikortti jos sitä osaa hyödyntää oikein, eikä käytä vihollisenaan. | ||||
|
31.08.2013 23:43 | Niila Heikkilä | ||
| Laitetaanpa tämän kuvan yhteyteen mielenkiintoinen kuvakooste Keiteleen kanavan rakentamisesta. Kanavahan täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Muutamassa kuvassa näkyy Vaajakosken vanha rautatiesilta ja sarjassa on myös kuvia Rautakanavan siirtymisestä vesistökanavaan, ensimmäiset sulutuskokeilut. Toivottavasti tämä linkki pysyy elossa mahdollisimman pitkään http://www.ksml.fi/incoming/keiteleen-kanava-20-vuotta-kuvasarja-rakentamisesta-nykypaivaan/1368741#loaded | ||||
|
29.08.2013 01:44 | Niila Heikkilä | ||
| Simola-Lappeenranta -väli on kokonaan lakkautettu. Sen näkee myös kaikkien ratalaitteiden purkutöiden perusteellisuutena ja maisemointina. | ||||
|
29.08.2013 00:14 | Niila Heikkilä | ||
| Unilinkkiähän ei edes saa heitettyä vaunun koukkuun kiinni jos puristaa liikaa, väli on ahdas. Kiristys on hoidettava kytkimen oman matoruuvin avulla. Jos taas käytetään ystävyyssidettä, sen pituus on vakio eli sitä ei voi edes kiristää. Sanoisin että kaalihäkki ei nyi junaa läheskään niin paljoa kuin Sr2. Tämä johtuu siitä että automaattista sähköjarrua ei kaalihäkissä ole, eli jarru- ja vetotila ei vaihtele mäkisellä radalla itsestään, kuten Sr2:n tapauksessa. Esimerkiksi yöpikurin vetäjänä pitkällä sinisellä rungolla Sr1 tarjoaa paljon pehmeämpää kyytiä. Sen huomaa kun nukkuu vaunussa. | ||||
|
27.08.2013 13:21 | Niila Heikkilä | ||
| Linjaradiossa on ruuhkaa ja rutinaa. Pikajunakin lähestyy uhkaavasti ja lähtölupa pitäisi pystyä sille antamaan. Enää ei ehdi vihreän lipun kanssa rappusille, joten radio on nyt ainut mahdollisuus. Hankasalmikin soittaa kiireisimmällä mahdollisella hetkellä. Matkaradiokin on unohtunut harmillisen kovalle, hässäkkää on muutenkin. 11963 ei saa jäädä myöhään. http://efiab.sr2.fi/venetmaki_suorittaa.mp3 | ||||
|
24.08.2013 18:15 | Niila Heikkilä | ||
| Niin tosiaan. Sähköistyksen mahdollistamasta Kemijärven päivähenkilöjunien lisäyksestä ei ole näkynytkään missään keskustelua. Illan IC47 voisi vaikka jatkaa Kemijärvelle yöpymään ja palaisi aamulla pois IC54:nä. Näin saataisiin aamu- ja iltajunat molempiin suuntiin :) | ||||
|
22.08.2013 17:12 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin pohtimaan miehitettyjen liikennepaikkojen vuosilukuja. Oriveden suuntaan näkyy taulussa Ristimäen suorituspaikka, mutta Parkanon suuntaan täytyy mennä Virroille asti jotta taulun tietotekniikka ymmärtää junan tulosuunnan. Eikö osassa paikoista kuitenkin ole ollut miehitystä taulun olemassaolon aikana? Radan varrella -kirjasta vakoilu kertoo seuraavaa miehitysten loppumisajoista: Yltiä 1964, Piili 1972, Kotala 1968, Mantilo 1963. Vuosiluvut eivät välttämättä ole synkronissa liikenteenohjauksellisten toimintojen loppumiseen, mutta kiinnittipähän vain taulussa huomiota kun Ristimäkikin merkitty. | ||||
|
21.08.2013 11:17 | Niila Heikkilä | ||
| Tässä nähdään hyvin Edo-junakonseptin toiminnallinen joustavuus. Pattitilanteen ratkaisuvaihtoehtoja on lähes niin paljon kuin mielikuvitusta riittää, toisin kuin kiinteillä junakokonaisuuksilla joilla eri variaatiomahdollisuudet loppuvat huomattavasti aikaisemmin. | ||||
|
20.08.2013 01:22 | Niila Heikkilä | ||
| Mielenkiintoinen kysymys. Kaivoksen jäljelläoleva elinikä ei kuitenkaan ole enää kovin pitkä vuosissa mitattuna. Toisaalta ehtyyhän se Talvivaarankin malmio joskus.. | ||||
|
19.08.2013 00:42 | Niila Heikkilä | ||
| Ei alkuunkaan. Tuohan on täysin jokapäiväistä hommaa niillä asemilla missä yöpyy/seisoo sähkövedolla matkaan lähteviä matkustajarunkoja. Matkaveturi siirtää vaunustonsa lähtöraiteelle, tai seisontaraiteelle seisomaan. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa Helsinki-Ilmala saatot. Ennemminkin kysyisin onko vielä olemassa asemia joilla on jatkuvasti erillinen dieselpäivystäjä siirtelemässä henkilövaunuja? Ilmala, onko muita? | ||||
|
16.08.2013 12:37 | Niila Heikkilä | ||
| Jimi, Kolarin henkilöliikenne avattiin 1985 joten 7 vuoden odotus tuli sen vuoksi. Jos ihan tarkkoja ollaan, olisihan sitä kai voinut Pasilan sijasta matkustaa tyrkylle Kemiin, ellei Laurilaan asti. Tuohon aikaan joku juna pysähtyi vielä Laurilassa, mahdollisesti yöjunakin. Kolarin juuri aloittaneesta sesonkijunasta en ole varma, mutta mahdollinen Laurilan pysähdys varmaan selviäisi jos joltain löytyisi pölyttyneet aikataulut pöytälaatikosta? | ||||
|
|
16.08.2013 01:39 | Niila Heikkilä | ||
| Höh, aina on joku joka sanoo Soso. (Tuo fiktiivinen junamatka oli tosiaan suora lainaus Sulo Karpin kirjasta Juna lähtee) | ||||
|
|
15.08.2013 23:16 | Niila Heikkilä | ||
| Missä kaikkialla pitää seikkailla jos matkustetaan junalla Takaliston Perälästä Selänpään kautta Hätälän Haistilaan? | ||||
|
12.08.2013 00:56 | Niila Heikkilä | ||
| Keskisyöpäläisessä kirjoitettiin jokin aika sitten että mm. Jyväskylän kaikkien sisääntuloväylien varret rantaväylä ja rautatiepenger mukaanlukien harvennetaan ja osin raivataan kokonaan puustosta. Projekti maksaa itse itsensä myytynä energiapuuna. Nythän Jyväskylän läpi voi ajaa vihertunnelissa havaitsematta rantaväylältä keskustaa juuri ollenkaan. mm. Vaasankadun ramppisiltojen ympäristö on yhtä viidakkoa, kuten moni muukin järvinäköala. Mainittakoon että sillä kohdalla tapahtui Jyväskylän junaonnettomuus. Paikan pitäisi olla harvennettuna ensi kesään mennessä. | ||||
|
10.08.2013 22:52 | Niila Heikkilä | ||
| Tunnelin (2.3km) funktio on äärimmilleen referoituna se, että päästään ohittamaan peräti kolmet liikennevalot :) Tosin hieman laskentatavasta riippuen viidet tai jopa kuudetkin. | ||||
|
09.08.2013 18:36 | Niila Heikkilä | ||
| En ole varma, mutta ainakin tangon työntäminen valssiin on kielletty. | ||||
|
09.08.2013 01:18 | Niila Heikkilä | ||
| Kuvasta ei asiaa erota, mutta voisiko kuvanoton aikaan ollut vielä joissain susiyksilöissä puolapyöräkertoja käytössä? | ||||
|
03.08.2013 23:59 | Niila Heikkilä | ||
| Melkoisen kova ajo yhdelle kuskille, vaikka onkin taukoa välillä. Mites työvuorojen aloitukset ja lopetukset, paljonko niihin kuluu aikaa? Onko auto valmiina lähtölaiturissa ja jääkö se tulolaituriin perillä, vai hoitaako kuski vielä auton siirrot molemmissa päissä? En tunne kovinkaan hyvin Suomen nykyisiä bussivuoroja, joten kysytäänpä tässä yhteydessä mikä on, tai on ollut kilometreissä pisin vuorolinja mitä ajetaan/on ajettu esim. kuljettajan vaihdon avulla? | ||||
|
02.08.2013 01:09 | Niila Heikkilä | ||
| Ruotsissa etenkin vanhemmat sähköistysrakenteet ovat tosiaan hyvinkin siroja ja kevytrakenteisia. Ratapihan ylittävä pitkähkökin ripustinpalkki saattoi olla vain tavallisten sähköratapylväiden kannateltavana. Siihen aikaan ei pylväitä galvanoitu, vaan ainoa ruosteenestotapa oli maalaus. Tämä lyhensi pylvään kestoikää, ja niitä jouduttiin, ja joudutaan yhä vaihtamaan suuria määriä uusiin. Katselin jokunen vuosi sitten kun mm. Kiiruna-Narvik -malmiradalta saivat vanhat vihreät pylväät väistyä. Nykyään Ruotsissakin on moderneissa sähköratarakenteissa paljaan sinkin värinen pylväs vallalla, mutta onpa tullut nähtyä myös uudenuutukainen vihreä pylväs. Maalin alla tuskin on kuitenkaan enää sinkittämätöntä rautaa. Mitä tulee tämän kuvan suomalaisiin rakenteisiin, yksipolvinen hirsipuuportaalityyppi tuli käyttöön käsittääkseni ensimmäistä kertaa Oulu-Kontiomäki -radan sähköistyksen yhteydessä. (ellei opastinportaaleja lasketa) Se on jo syystäkin järeä, onhan yhden pylvään kannateltavana vipuvarren kanssa tonni poikineen, joskus jopa kolmen raiteen orsisto ajojohtoineen. | ||||
|
31.07.2013 21:36 | Niila Heikkilä | ||
| Onko kellään valo - tai muistikuvia Vaajakosken veneensiirtoradasta, millainen kuljetusvaunu siinä oli? Laitos purettiin kanavasulun alta 1992. | ||||
|
|
30.07.2013 14:11 | Niila Heikkilä | ||
| Eikai sitä kannata harmitella? Eikös sähköistysorkesteri suuntaa seuraavaksi juurikin Kyösti Kallion radalle. Kun muistaa sähköistysvaihe I:n päättymisen jälkeiset 1980-luvun pysähtyneisyyden ajat, nyt sentään valmistuu uutta sähkörataa tasaisella tahdilla melkein mihin vain. Kemijoen uitto eli Lapin puut kulkevat nykyään pitkälti kiskoilla Rovaniemeltä eteenpäin, sähköistyksen avulla rautateiden kuljetusketjua pystytään jatkamaan ja kapasitetttia lisäämään vielä huomattavasti nykyisestä. Kunhan vain uuden puuterminaalin paikka saataisiin lopullisesti päätettyä. Kemijärvellä päivystävä yksinäinen deeveri pystyisi kai varsin pitkälti hoitamaan ja kasaamaan sähköllä etelän suuntaan lähtevät junat, varsinkin tapauksessa jossa uusi terminaali olisi sellutehtaalla. Kustannustehokkain pitkän tähtäimen hanke olisi kuitenkin kolmioraide, sähköistyksen jatkaminen Isokylään ja sellutehtaalle asti, sekä rakentaa lastausraiteet sähköllä operoitaviksi. Sitten ajaa puujunia tauotta yötä päivää. | ||||
|
28.07.2013 03:31 | Niila Heikkilä | ||
| Ihan kelpo otos. Kuvaa nettikokoon pienennettäessä se kuitenkin pehmenee, eli pientä terävöitystä ei ennen nettiin siirtoa kuitenkaan kannata unohtaa. Sen verran jokaiselle ohjelmallisen pienennysalgoritmin läpi käyneelle kuvalle pitäisi aina tehdä. | ||||