1351-34701 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.11.2011 17:39 Niila Heikkilä  
  Perinteisesti sähkörataa käyttöönotettaessa lankaa koestetaan aluksi normaalia alhaisemmilla mittausjännitteillä. Kyltti tarkoittaa että tuosta hetkestä alkaen lankaan täytyy kuitenkin suhtautua että se on vaarallinen. Välttämättä siis juuri kyltin kertomalla kellonlyömällä ajojohtoon ei räväytetä vielä täyttä 25kV, ettei mahdollisen ennalta huomaamattoman kytkentävirheen seurauksena kuulu jostain *poks*. Riippuu varmaan urakoitsijasta ja sen toimintatavoista. Jokos ensimmäinen (koe)sähköjuna on liikkunut ko. radalla?
kuva 15.11.2011 19:09 Niila Heikkilä  
  Taustan vastakaarteen tyypistä voisi päätellä että paikka on siinä Länkipohjan Kesoilin alapuolella, kuvan taustalla Lapinvuori, ja juna menossa kohti Orivettä. Taitaapi Vt9 tien asfaltti häivähtää kaarteen takana harmaana vaakasuorana viivana. Juna Vilkkilän entisen seisakkeen läheisyydessä. Kuvauskuukauden oltava toukokuu?
kuva 15.11.2011 15:32 Niila Heikkilä  
  Taustalla erottuu Nojosvuoren kolmiomittaustorni. Kesällä 1988 kiipesimme siihen aikaan jo melko huonokuntoiseen torniin, ja parin vuoden kuluttua se jo romahti. Tornin huippu oli Leppäveden pinnasta 110 metrin korkeudessa. Vuonna 1988 leppävedellä koettiin suurtulva, jonka nousu saatiin pysäytettyä vasta säännöstelyn ylärajalla 81.5 metriin merenpinnasta, pitämällä Vaajakoskella kaikkia viittä tulvaluukkua täysin auki. Tällöin vettä virtasi Päijänteeseen 500m3 sekunnissa. Vertailukohtana Vaajakosken voimalaitoksen koneiston läpi saadaan ajettua maksimissaan 220m3 vettä sekunnissa. Leppäveden vedenkorkeuden pysäytysalaraja on 80.25m merenpinnasta.
kuva 11.11.2011 01:26 Niila Heikkilä  
  Boot cut -farkkumalli johdattelee myös osaltaan 1970-luvun puolelle.
kuva 08.11.2011 00:52 Niila Heikkilä  
  Tulisiko siihen Vks pohjoispään erottimet? Tuntuisi ainakin järkeenkäyvältä että uusi ajojohto olisi vedetty työn edistyessä kerralla koko aseman alueelle ettei jännettä tarvitsisi katkoa ja rakentaa myöhemmin uudelleen. Tuo silta on muuten varsin pitkä, liekö sillä haettu radan estevaikutuksen vähentämistä. Olikos kehä III alun alkujaan tuolla vanhan linjauksen kaarrealueella 2-kaistainen, vai rakennettiinko Hämeenlinnanväylän ylityksen lähialue jo alunperin 4-kaistaiseksi? Valtaosaltaanhan se oli 2 kaistaista ilman eritasoliittymiä.
kuva 05.11.2011 13:35 Niila Heikkilä  
  Mutta..sitten sivurata, betonipölkyt ja raskas kisko eivät enää täsmäisi Hv:n aikakauden kanssa. Kyllähän sisu, Suomi ja sauna ovat olemassa 2010-luvullakin! Saunomaan mennään vain uudemmalla kalustolla.
kuva 04.11.2011 14:27 Niila Heikkilä  
  Viipurissa on muutamia suomalaistaloja, joissa hissin toiminta oli pysähtynyt 1950-luvulla hissin koneiston rikkouduttua. Tämän jälkeen hissit eivät olleet käytössä vuosikymmeniin. Näin jälkikäteen voidaan ehkä vitsailla että miksei kukaan soittanut rautaesiripun takaa Hyvinkäälle Kone OY:lle ja tilannut hissille huoltoa, ei olisi tarvinnut laahustaa portaita korkean asuintalon yläkerroksiin. Vaikkei tavallinen henkilöhissi ehkä suoranaisesti kuulu tämän rautatiesivuston aihepiiriin, ja aika kaukaa saa hakea että sen voisi kirkkain silmin rinnastaa rautateihin muuta kuin sitä palvelevana jatkoyhteysvälineenä, on hisseillä ja kiskokalustolla ollut sentään joskus yhteinen valmistaja suomessa. Valmet lentokonetehdas teki Härmälässä aikanaan junien lisäksi myös hissejä Valmet-Schlieren tuotemerkillä. Hisseihin liittyvää keskustelua on lisää eräässä toisessa vorgissa http://elevaattorit.org/
kuva 03.11.2011 16:40 Niila Heikkilä  
  Mites hiihtohissi? Ennen lumilauta-aikaa nousuladulla mentiin kuin kiskoilla :)
kuva 31.10.2011 22:32 Niila Heikkilä  
  Tuohon aikaan Parkanon radan junaliikenne alkoi olla jo varsin tiheää, joten vanhan kauko-ohjauksen, linjasuojastuksen puuttumisen ja liikennepaikkojen sn35 vaihteiden aiheuttamat kapasiteettirajoitukset tuottivat junille kohtaustilanteissa hyvinkin pitkiä seisomisia. Pikajunan ja tavarajunan peräkkäinajo ja nopeamman ohitus tuotti hitaammalle junalle Jalasjärvellä ihanteellisissakin olosuhteissa vähintään 15-20 minuutin odottelun. Tämä siis kuvanoton hetkellä 1990, jolloin naapuriliikennepaikat Peräseinäjoki ja Ylivalli olivat jo olemassa. Kuvassa näkyy myös kauko-ohjauksen masto, joka Jalasjärvellä oli 42 metrinen. (itse masto on yhä pystyssä) Peilejä on kaksi kappaletta, Parkanon kauko-ohjaamoon yhteyksissä oleva päälinkki ylempänä ja lähimpään vasta-asemaan eli Ylivalliin suunnattu turvallisuuslinkki alempana. Siinä kulki akselinlaskentatiedot asemilta toiselle. En nyt jaksa muistaa oliko päälinkin toistinasema Madesjärvellä, mutta teoriaa tukisi se että Parkanon radalla pisimmät linkkijänteet olivat joka tapauksessa maksimissaan 37 kilometriä. Loukosta Madesjärvelle on juurikin tuo matka, ja samaten radan eteläosassa, Karhejärveltä Parkanoon kyseinen jänneväli. Radan korkein masto on Karhejärvellä, 92 metriä. Jos jollakulla on tarkentaa linkkijänneasiaa, mielellään sen täällä näkisi.
kuva 28.10.2011 13:06 Niila Heikkilä  
  Eikös Suomalainen kaksikerrosvaunu kuulu maailman suurimpien matkustajavaunujen kärkipäähän, tai jopa ole ykköspaikalla? Johtuen leveämmän raideleveyden tarjoamista mahdollisuuksista. Siinä mielessä ei aina tarvitse mennä merta edemmäs kalaan.
kuva 27.10.2011 10:58 Niila Heikkilä  
  Kolosjoelta eli Nikelistä löytyy joitain kuvia. Tässä on yksi https://vaunut.org/kuva/19314
kuva 23.10.2011 14:24 Niila Heikkilä  
  Sillä kriteerillä jos keskustellaan lempinimien syntypaikoista, tässä on esim. lättähattujen tekijän eli Valmetin Lentokonetehtaan kotisivut. http://www.hatsandcaps.co.uk/category.asp?cat_id=_borsalino_hats&gclid=CKy63LDW_qsCFcLwzAodWEIuwQ
kuva 21.10.2011 13:47 Niila Heikkilä  
  Ylhäälläolevaa virroitintakaan ei n e ä.
kuva 21.10.2011 09:41 Niila Heikkilä  
  Jo 1980-luvulla oli lehdessä isoja kirjoituksia Parkanon baanan tasoristeyspoistoista. Siellähän ei niitä koskaan ole ollut paljoa, mutta koska radanrakennus oli halkaissut 1960-luvun lopulla monen tilan maat, joitakin korpitasoristeyksiä oli tehty mahdollistamaan tilojen elinkelpoisuus. Myöhemmässä vaiheessa niistä haluttiin luopua. Tämä aiheutti sen että joillakin tiloilla matkaa aivan radan takana oleville pelloille olisi tullut traktorilla jopa parikymmentä kilometriä. Muistelisin että ainakin joku harvaliikenteinen korpialikulku rakennettiin sittemmin tämän takia alkuperäisistä poistosuunnitelmista poiketen.
kuva 16.10.2011 09:39 Niila Heikkilä  
  Sähköistettyjä palakiskosivuraiteita löytyy eri puolilta rataverkkoa monilta liikennepaikoilta, mutta äkkiseltään lueteltuna normaalin matkustajaliikenteen pääraiteen lyhytkisko-osuudet taitavat olla Par-Sl, Ph-Sk (välillä myös hitsattuja osuuksia ja pitkää kiskoa) ja olikohan Mis-Kjä. Kolarin radan kolke loppui tänä vuonna kun kiskonvaihtotyömaa saavutti määränpäänsä. Hmm..siinäköhän ne sitten ovatkin..? Ov-Hpk ja Hpk-Jy on toki myös hitsaamatonta mutta 50m kiskoa, joten siellä kolke on hitaampaa.
kuva 12.10.2011 16:50 Niila Heikkilä  
  Tämä kuva kertoo että kiihkeänkin vakavamielisestä harrastuksesta on mahdollista tehdä kiireettömän humoristista. Ajatuksena ehdottoman kannatettava jos joku suunnittelee 1950-luvun tyyliin tehtävää museoajoa. Voi vain kuvitella kuinka huikeita kuvia saisi pelkästään vaikkapa vanhaan tyyliin sonnustautuneesta kuvausrintamasta. Nyt vain ullakolle pöyhimään sarkapompat esille ja vielä kerran vaarin kalossit tai kumiteräsaappaat käyttöön, etenkin jos sattuisi satamaan. Lättähattu päähän ja Illodiinia poskeen.
kuva 10.10.2011 10:17 Niila Heikkilä  
  Valotusaika on ollut 413 sekuntia eli vajaat 7 minuuttia.
kuva 30.09.2011 16:41 Niila Heikkilä  
  Sopisiko tuohonkin teksti: VARO SÄLEIKKÖÄ.
kuva 28.09.2011 23:51 Niila Heikkilä  
  Junakaluston tuotanto on toki aina taitavasti piilotettu teollisuusvakoilulta. Tehtiinhän vetureita ja vaunujakin ennen lentokonetehtaassa.
kuva 26.09.2011 20:28 Niila Heikkilä  
  Tuleekos Ervelän laitetilasta Suomen seuraava "saariasema"?
kuva 25.09.2011 19:02 Niila Heikkilä  
  Lla-Roi välillä taisi olla lähes koko -90 luvun ajan Dr16-sarjalla kalustokohtainen sn110 nopeusrajoitus jota pudotettiin radan kunnon vuoksi arvoon 100km/h aivan loppuvaiheissa ennen kiskotuksen uusimista 2000-luvun taitteessa. Mutta kuten Petri kertoi, viimeisinä vuosina ennen sähköistystä Dr16 saavutti täyspitkän yöpikurin kanssa tuolla välillä useammassakin paikassa täyden 120km/h matkavauhdin. Ol-Kem välillä tuon nopeuden pidempään jatkuva ylläpito oli hieman helpompaa maaston ja rataprofiilin ollessa tasaisempaa. Kolarin junissahan tätä väliä voi vieläkin matkustaa ja nauttia Dr16 tarjoamasta loivaliikkeisen rauhallisesta kyydistä joka sopii yöjunaan erinomaisesti.
kuva 24.09.2011 04:18 Niila Heikkilä  
  Johdatteleva välikysymys: Mikä olisi se kaikkein autenttisin punasävy, sekö että paperikuva skannataan vuonna 2011, vaiko vasta 2031 jolloin punertuminen on edennyt jo paljon pidemmälle? Kumpi skannausversioista on oikeampi? Entä jos naapurivalokuvaamon kuvat eivät olekaan punertuneet kun se on käyttänyt vuonna 1976 eri valmistajan paperia. Ovatko kuvat museomielessä auttamattomasti pilalla?
kuva 22.09.2011 23:17 Niila Heikkilä  
  Mikä lasketaan 1970-luvun lennättimeksi..? Kaukokirjoitin? Telex? :)
kuva 22.09.2011 17:26 Niila Heikkilä  
  Tämä taitaakin olla pohjoisin sodista säästynyt asemaravintolarakennus. Saksalaiset tuhosivat Kemin ratapihan ratalaitteet varsin perusteellisesti, mutta kaikkien rakennusten järjestelmällinen poltto alkoi vasta jonkin matkaa Laurilan jälkeen. Poikkeuksiakin tosin on, mm. Koivu ja Hirvas, mutta ne säästyivät omina yksittäisinä rakennuksinaan hävitysalueen sisällä. Jos haluaa nähdä miltä lappi näytti ennen sotia, kannattaa poiketa Pelkosenniemellä Suvannon kylässä. Se on ainut lapin kylä mikä jäi Saksalaisilta kokonaan polttamatta varsinaisen Lapin sodan aikana. Varsin vaikuttava paikka. Puolanka jäi myös polttamatta laajan hävitysalueen sisällä erillisenä saarekkeenaan, mutta se ei ole vielä lappia.
kuva 19.09.2011 19:12 Niila Heikkilä  
  Junan äänimaailma lienee vähintäänkin puolet matkustuksen tunnelmasta, joko huonontavasti tai parantavasti. Uusissa vaunuissa suurimmaksi häiriölähteeksi voidaan lukea ilmastoinnin jatkuva kohina, joka katkeaa matkan aikana vain erotusjaksoissa. Hiljaisuuskin on osa äänimaailmaa, jonka hoksaa kun matkustaa sinisillä vaunuilla ja asemalle pysähdyttäessä kaikki ääni lakkaa, ja jopa ulkoa saattaa olla kuultavissa poistuvien matkustajien etääntyvää keskustelua. Varsinainen meteliksi luokiteltava äänisaaste on tietysti nykykalustolla vähentynyt menneistä ajoista huomattavasti, mutta äänimaisemat tapaavatkin putkahtaa kuulomuistista vasta aikojen kuluessa kun korviin kantautuu joku ääni kaukaa menneisyydestä. Itse joskus yllätyin kuinka Dr12 ja TEP-70 vetoinen yöpikajuna makuuvaunun hytistä kuunneltaessa muistuttivat hivenen toisiaan. Syynä on tietysti osin veturin tuuletuksen ujellus, mutta oletettavasti myös jossain määrin se, että raskas vetokone tuottaa kiskoon tiettyä voimansiirron ominaisresonanssiaan joka sitten kuuluu ainakin alkupään vaunussa ja sen rakenteissa. Varsinkin kiihdytyksessä tai pitkässä vedätyksessä asia lienee kuultavissa selkeimmin. Koska en keksi muuta kuin tämän havaintoihin perustuvan teorian, voidaan sen paikkansapitävyyttä sitten kyseenalaistaa. Ainakin sitä voi pähkäillä kun seisoo radan varressa junan lähestyessä. Kiskon laulusta pystyy jossain määrin kuulemaan tuleeko kaarteen takaa sivistyneesti hölkkäävä Sr2, jäykän telinsä laippoja kirskautteleva Sr1, vaiko huomattavasti kauempaa kiskoa sirautteleva Dv12, kardaanin ja muun voimansiirron metelin välittyessä pyörän kautta kiskoon.
kuva 14.09.2011 00:42 Niila Heikkilä  
  Linkki on oikeassa. Kuvasta näkee että vanha K30 kiskotus on lakkautettu ja purettu.
kuva 07.09.2011 00:55 Niila Heikkilä  
  Taustalla Tiirismaan "yleisradioasema" kurkottelee salpausselän harjanteen päällä kohti iltataivasta. "Täällä Lahti, Suomi".
kuva 04.09.2011 03:34 Niila Heikkilä  
  Seinäjoki-Tampere -välillä on ajettu joskus Dv12-vetoinen Pendon aikataululla kulkeva Pendoa korvaava pikajuna, jonka aikataulu-sn oli 200. Tietenkään se ei moista haipakkaa pystynyt tosielämässä päästelemään.
kuva 31.08.2011 21:29 Niila Heikkilä  
  Taisi olla lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tuohon on tosin joku muukin liityntäbussi juuri purkanut lastinsa.
kuva 24.08.2011 03:05 Niila Heikkilä  
  Tepon mainitsema Merikosken vanhempi ristikkosilta Oulussa toimi aiemmin maantieliikenteen kanssa yhdistettynä siltana, joten ihan puhdas ratasilta se ei ole ollut, jos sitä tässä haettiin. Oulujoen yli ei ennen 1950-lukua ja voimalaitosten rakentamista tainnut ollakaan kuin kaksi siltaa, tämä Merikosken silta ja Vaalankurkun vanha silta aivan joen yläjuoksulla. Se on ilmeisesti toiminut myös yhdistettynä siltana aikoinaan.
kuva 23.08.2011 11:23 Niila Heikkilä  
  Tämän vanhan suomalaisen ratasillan ylitys linja-autolla nostaa matkustajien verenpaineen ja pulssin tasolle 200 ja ylikin. https://vaunut.org/kuva/15283
kuva 22.08.2011 01:18 Niila Heikkilä  
  Kuinkas paljon tuolla välillä lukumäärällisesti on nopeutta rajoittavia tasoristeyksiä? Kyse ilmeisesti näkemäalueiden puutteellisuuksien lisäksi siitä että puomilaitosten hälytysosuudet mitoitettu aikoinaan 120km/h tasolle? Nopeuden nostosta hyötyisi eniten ehkä Pendo, tiuhemmin pysähtelevä taajamajuna poimii sähköistyksen tarjoaman välittömän hyödyn pikemminkin ko. venäläisen sähköveturisarjan deeveriä suuremmasta kiihtyvyydestä.
kuva 21.08.2011 12:25 Niila Heikkilä  
  Kuvan vasemmassa reunassa kaarteen takana näyttäisi olevan sivuunvientijänne. Sen tunnistaa noista tuplaorsista. Jänteen päässä olevat kiristyspunnukset ovat vapaastiliikkuvia, joten langan takaisinkiristys hoituu sieltä. Nostossa tarvittavaa joustoa tulee ainakin jonkin verran kääntöorsista ja ripustimista, joissa kaikissa on hieman liikevaraa. Kuvan kaarre tarjoaa varmaan hieman tavallista enemmän haastetta lähipylväiden rakenteiden suunnittelussa. Ihan perussähköratatekniikkaa tuo ei kuitenkaan ole, muuten noita olisi nähty jo 1960-luvulla.
kuva 21.08.2011 02:45 Niila Heikkilä  
  Ai näitä teleskooppipylväitä tulee ilmeisesti useampaan tasoristeykseen. Hyvä että tuo uusi konstruktio on saanut jalansijaa rautatiemaailmassa. Ei tarvitse ylikorkeiden kuljetusten takia rakentaa kallista eritasoristeystä, muttei hankaloiteta silti kohtuuttomasti kyseistä elinkeinoa kun ajolangat saa ylös. Mites Vaasan Konepajakatu, jatkuvatko langat vielä siitä yli/mihin tulee päätepylväs?
kuva 19.08.2011 11:08 Niila Heikkilä  
  Kuinka moni olisi voinut kuvitella että ensimmäinen vorgissa nähty kokovihreä juna olisi -Deeverivetoinen?
kuva 18.08.2011 00:59 Niila Heikkilä  
  Liittyykö Tuomarilan oikaisu varsinaisesti ELSA-suunnitelmiin?
kuva 13.08.2011 16:18 Niila Heikkilä  
  Tapio ilmeisesti tarkoitti Kuivasjärvellä Lamminkoskea, josta ollutkin aikaisemmissa kommenteissa jo puhetta. Parkanon radan korkein piste osuu muuten myös tälle suoralle, ollen 157m merenpinnasta, jotakuinkin Kuivasjärven ja Ratikylän puolessavälissä.
kuva 09.08.2011 19:19 Niila Heikkilä  
  Kuulutusten äänentoisto on ainakin huippuluokkaa kun oven yläpuolella on Gelenecin tarkkailukaiuttimet.
kuva 08.08.2011 23:15 Niila Heikkilä  
  Pientä oikealle suuntautuvaa kaarretta näyttäisi tosiaan olevan tuossa Närpiön suorassa. Ehkä kyse on kierosta tarinasta joka on vuosien varrella suoristunut. Suoran näkee ehkä parhaiten riittävän pitkällä optiikalla, onko tie täysin suora vai puhutaanko siitä vain jollain toleranssilla. Nelostien kuuluisa Rantsilan suora näyttää suoralta autolla ajaessa, mutta tosiasiassa tie kaartaa aivan hivenen verran eteläpäässä idän suuntaan jatkuen vielä hetken matkaa viivasuoraan. Silti voidaan puhua noin 10 kilometrin suorasta. Ohessa ottamani kuva suoran pohjoispäästä etelän suuntaan. Nähdään että katulamppurivistöt kaartavat hievenen vasemmalle kaukaisuudessa. Suoran pohjoispää on kuvauspaikalta noin 800 metrin etäisyydellä, eli kuvaan mahtuu tietä ehkä 9 kilometrin matkalta. Vaikuttavan suora osuus joka tapauksessa.

http://20.fi/4702

Kuvauspaikka http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=kuvauspaikka&srs=EPSG%3A3067&y=7151433&mode=rasta&x=437375&lang=fi
kuva 08.08.2011 12:05 Niila Heikkilä  
  Sieppijärven pohjoispään suora on melko tarkkaan 8 kilometriä. Hyvällä kelillä esiopastin näkyy suoran toisesta päästä saakka. Suomen pisin suora tämä ei siten ole, mutta täällä on joskus aikaisemmin keskusteltu samasta aiheesta https://vaunut.org/kuva/21845
kuva 07.08.2011 14:42 Niila Heikkilä  
  No, ei auta harmitella. Minä tunnen erään henkilön joka oli 3-kymppinen ennenkuin meni elämänsä ensimmäistä kertaa hissillä. Tämä kuulostaa todella hassulta, mutta kyllä näin vain on että Suomesta löytyy kuntia ja paikkoja joissa ei ole lähimaillakaan ainuttakaan henkilöhissiä.
kuva 04.08.2011 19:56 Niila Heikkilä  
  Eikös Knorrin jarrujärjestelmät ja Haslerin mittaristotkin ole kopioitu Saksaan alunperin suomalaisen nyrkkipajan keksinnöistä. Tampella laittoi rahoiksi kun myi Hanomagille Saksaan höyryveturien (esim. Vr3) piirustuksia. Sota-aikana meidän Messerchmitt -hävittäjiämme ja Junkers-pommikoneitamme kopioitiin tuhansittain kolmannen valtakunnan toimesta. Esslingen osti sinisten vaunujen lisenssivalmistuksen oikeudet Pasilan konepajalta vuonna 1961.
kuva 30.07.2011 12:54 Niila Heikkilä  
  Kuvien sommittelut ovat sen verran huolella harkittuja että näkee kuvaajan erikoistuneen juna maisemassa - kuviin. Näitä ei kyllästytä katsella, luonto muuttuu eri vuodenaikoina ja aina löytyy jotain uusia innovaatioita. Voisi kyllä kaikille suositella maisemakuvien harjoittelua, niissä on haastetta, mutta onnistuessaan kuva palkitsee kuvaajan ja katsojat. Asemalaiturilta pystyy harvoin (Suomessa) ottamaan kovin huikeita (maisema)kuvia.
kuva 28.07.2011 12:12 Niila Heikkilä  
  Seinäjoellla täytynee huomio kiinnittää tavarajuniin, kun matkustajajunissa ei sillä tasalla Sr1-vetoisia matkustajajunia juuri ole. Paitsi öisin.
kuva 26.07.2011 00:14 Niila Heikkilä  
  Tpe-Amu on sen verran lyhyt väli että mitenkähän konduktööri ehtisi tuolla välillä rahastaa tai tarkastaa kaikki Särkänniemeen pyrkivät matkustajat? Joku tavallisuudesta poikkeava lippuratkaisu pitäisi kehitellä.
kuva 23.07.2011 20:47 Niila Heikkilä  
  Minkäänlaiseen isompaan liikutteluun ei yhden kameran järjestelmä sovi, koska sillä ei saada aikaiseksi syvyysnäköä. Täytyisi olla stereokamera, ja kuskilla vastaavat lasit päässä. Ihmisellä on kaksi silmää mahdollistamassa juurikin etäisyyden arviointikykyä, ja yhdestä monitorista tuijotettuna tämä ei toteutuisi. Eri asia on muutaman metrin matkaa kuvaava auton peruutuskamera ja siitäkin on hyötyä vain ryömintävauhdissa.
kuva 22.07.2011 23:24 Niila Heikkilä  
  Entäs sotilasjunat?
kuva 17.07.2011 16:17 Niila Heikkilä  
  Pääradan kapasiteetin nostotarve Riihimäelle asti on ollut jo vuosia tiedossa. Maaperän laadusta riippuen pitkän sillan rakentaminen voi tietyissä tapauksissa tulla halvemmaksi kuin maapenkereen. Jos kantavaa pohjaa ei löydy tai se on syvällä, sillan paaluttaminen saattaa olla kokonaisvaltaisesti kannattavampaa kuin rakentaa pitkä penger kokonaan paalulaatalle. Myös maisemalliset seikat määräävät, korkealla penkereellä on yleensä huomattavasti suurempi estevaikutus. Näitä maasiltojahan on rataverkolla useita. Esimerkiksi Markkulan maasilta Korpilahdella olisi aika karmea maisemallinen este ja suunnaton maanajotyömaa jos se olisi tehty penkereenä. Yksi tapaus jossa maatuki on korvattu jälkikäteen sillalla löytyy Sääksjärveltä. Tasoristeyksen korvanneen ylikulun maatuki painui jatkuvasti pehmeän maaperän takia. Lopulta se purettiin kokonaan ja tilalle rakennettiin pehmeän maastonkohdan ylittänyt ramppisilta joka johtaa varsinaiselle ylikululle.
kuva 14.07.2011 14:55 Niila Heikkilä  
  Aivan oikein. Paikka on todellakin Koivumaa. Knoppikuvassa kilometripylväästä oli varjostettu kilometrilukuja, nyt kuva on vaihdettu alkuperäiseen. Liikennepaikka on ajankohtainen siksi, että Kolaria kohti etenevä Kiskonvaihtotyömaa etenee kovaa kyytiä kohti määränpäätään, saavuttaen sen syksyllä 2011, ja tälläkin kohtaa on jo nykyään raskas kiskotus ja betonipöllit. Minullakaan ei ole tarkkaa tietoa sivuraiteen purkuvuodesta, joten jos joku tietää tarkemmin tähän liittyvän vuosilukuhistorian, niin toivottavaa olisi että sen tänne ammentaisi. Vihellysmerkki on läheisen tasoristeyksen takia. Siitä on aikoinaan omakohtainen kokemus, kun rataa ylitettäessä moottorikelkan suksen ohjainrauta tarttui tasoristeyskanteen tai kiskoon ja vääntyi kaksinkerroin. Lähin varaosa piti hakea sillä kertaa Rovaniemeltä.
kuva 06.07.2011 23:55 Niila Heikkilä  
  Ajatusleikkinä aihetta voi toki jatkaa suuntaan jos toiseenkin. Kuvitellaanpa että kaikki Riihimäen alapuoliset yli- ja alikulut olisivatkin ruotsalaistyylisiä tasoristeyksiä. Puomit tulisivat alas huomattavan paljon aikaisemmin ennen junan tuloa kuin Suomessa. Voisi vain kuvitella niitä autojonoja, kun ruuhka-aikaan puomit olisivat alhaalla esimerkiksi puoli tuntia putkeen kun junia pyyhältäisi kaiken aikaa ohi :)
kuva 06.07.2011 23:39 Niila Heikkilä  
  Tuollaisen tasoristeyksen vikaantuessa junaliikenne joutuu pysähtymään tai matelemaan hiljaa. Voisi kuvitella tilanteen jos kaikki pääradan ali- tai ylikulkusillat olisivatkin tasoristeyksiä, ja niistä olisi vaikkapa ukkonen hajottanut puolet. Junaliikenne kärsisi valtavasti, ja syyttävä sormi.. niin, kenelle se pitäisi pitäisi osoittaa? Betoninen silta ei ainakaan kovin hanakka ole vikaantumaan luonnonilmiöiden seurauksena niin että siitä olisi liikenne- tai turvallisuushaittaa.
<<   >>