555-61828 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.10.2010 23:19 Niila Heikkilä  
  Keuruulla ei ole kauko-ohjattuja sähkövaihteita, joten junakohtaus vaatisi melkein suorittajan paikalle. Kulkutien muodostaminen sivulta olisi yhtä lailla hankalaa. Haapamäen kiertolaisjunien aikaan Keuruuta olisi kyllä tarvittu monestikin kohtauspaikkana. Kiskobussien kääntyminen on tuolla sen verran pikainen ja kiihkeä operaatio joten sitä varten ei ainakaan nykytilanteessa tarvita sivuraidetta.
kuva 07.10.2010 00:47 Niila Heikkilä  
  Vieläkin pidempi kolmiodraama kolmea kolmioraidettakin jo hyödyntäen taitaapi olla Turku - Tampere (kolmioraiteen kautta) - Haapamäki- Seinäjoki - Oulu (suunnanvaihto) - Kontiomäki - Joensuu (suunnanvaihto) - Siilinjärvi (kolmioraide) - Kuopio - Pieksämäki (kolmioraide) - Huutokoski - Parikkala - Kouvola- Riihimäki -Karjaa - Turku. Huh huh.
kuva 07.10.2010 00:17 Niila Heikkilä  
  Turku - Tampere (kolmioraiteen kautta) - Jyväskylä (suunnanvaihto) - Seinäjoki - Oulu (suunnanvaihto) - Kontiomäki - Pieksämäki (kolmioraiteen kautta) - Huutokoski - Joensuu - Kouvola - Riihimäki - Karjaa - Turku. Ai niin, eihän tuota Sm4:llä voisi ajaa, mutta jos vaikka Turkulaisilla tulisi Dm12 kääntötarve.
kuva 06.10.2010 12:39 Niila Heikkilä  
  On myös muutamia asemia jotka ovat pitäneet vanhan suomalaisnimensä, vaikka itse taajama onkin nimetty uudelleen. Vähässäpä ovat, mutta esimerkkeinä Kanneljärvi Pietarin radalla, ja Kuolemajärvi Koiviston radalla.
kuva 04.10.2010 23:12 Niila Heikkilä  
  No hyvä, sittenhän minun ei tarvitsekaan vastata :) Mutta vastaanpa kuitenkin sen verran, että tilasin omani aikoinaan Delotec:ltä Jyväskylästä netin kautta. Tuolla on näköjään muitakin malleja jo tarjolla, ja hieman tehokkaampiakin. Yhteisenä kriteerinä kuitenkin ledin väriksi "Neutral white"
kuva 04.10.2010 16:58 Niila Heikkilä  
  Kovasti ainakin näyttää siltä että erotuskenttä on suomalaisten rakentama, eli yksi pylväsväli naapurin puolella. Voisi olettaa että tuossa rajan ylittävässä johtimessa kulkee mittaustietoa josta esim. Kouvolan sähköratavalvomo näkee onko vastapuolella jännitteet päällä. Sama tietysti toisinpäin. Erottimen rakenteesta voisi johdatella myös toisen olettamuksen, eli jos joku jostain syystä ajaisi tähän asti virroitin ylhäällä, ehtisi automatiikka katkaista vastapuolen langasta sähköt, ennenkuin veturi saapuu väärän jännitteen alueelle. Koneistovaurion välttämiseksi.
kuva 04.10.2010 10:32 Niila Heikkilä  
  Vastataanpa tässä kommentissa muutamiin esitettyihin kysymyksiin. Kuvaa ottaessa maisemaa on valaistu Fenix TK20 leditaskulampulla. Kokemusperäisesti ehkä uskaltanee sanoa että sen tuottama 4000 Kelvinin, eli valkoiseen vivahtava värilämpötila sopii aikavalotuskuvauksiin, etenkin filmikuvauksiiin, ehkä kokeilluista sävyistä parhaiten. Normaali ledilamppu (n. 7000K) tuottaa melko sinertävää valoa, joten sellaisella saa kyllä maiseman valaistua, mutta lopputuloksesta tulee aavistuksen epäluonnollinen. Ylläoleva kuva on otettu yhdellä 30 sekunnin mittaisella valotuksella (EOS 400D) siten, että taustaa on valaistu loivilla liikkeillä oikealta, noin 5 metrin päässä kamerasta. Tämä sivuetäisyys siksi ettei valokeila muodostaisi kameran linssin eteen huntua. Aikavalotuskuvan nautittavuus yleensä paranee, ja esineet irtoavat paremmin alustastaan, jos kuvassa on myös joitakin kohteiden luomia varjoja. Valon perustulosuunta on hyvä pitää samana. (vrt. vaunun varjo) Yökuvien valaisussa ei siis aina kannatakaan pyrkiä siihen että koko kuva-ala olisi kirkas kuin päivällä. Apuvaloa pihapiirin kuvauksessa pääsee kelin puolesta käyttämään melko harvoin, sillä pitkissä valotuksissa puut ja pensaat, ja jossain määrin nurmikkokin muuttuvat epäteräviksi tuulen heilutellessa niitä. Voisi sanoa että 30.9. yöllä vallitsi erittäin optimi keli tällaiseen kikkailuun, ilma oli niin tyyni kuin olla voi. Siksi kuvasarjassa on mukana myös otos vaihdekoivusta.
kuva 26.09.2010 21:20 Niila Heikkilä  
  Ai vähän niinkuin tähän tapaan? https://vaunut.org/kuva/6215?tt=16&i1=H&i2=594
kuva 24.09.2010 17:28 Niila Heikkilä  
  Talvisin oli lankoihin kertyvä huurre avojohtojen pahin vihollinen. Pitkillä yhteysväleillä ja etenkin kanavointitaajuuksien vuosi vuodelta noustessa alkoi huurteen aiheuttama vaimennus ja läpilyönti tuntua ja huonontaa kuuluvuutta. Oli tavallista että liikkeellä oli esim. resiinalla liikkuva huurteenpoistopartio, joka kalautteli rautakangella pylväisiin ja pudotti langoista huurretta. Riippuen kuinka kauas ajassa mennään taaksepäin, mutta monesti tavallisissakin puhelinyhteyksissä kävi niin että kaukopuhelun kummassakaan päässä ei saanut huonon kuuluvuuden takia sanoista mitään selvää, vaan keskus tuli apuun ja toimi asian välittäjänä.
kuva 24.09.2010 17:06 Niila Heikkilä  
  Erittäin hieno tutkielma. Ei pääse paljon koluttu lättäaihe lätsähtämään tästä kuvakulmasta. Löydetty jotain uutta uutta tuomalla kuvaan mukaan kaupunki-infrastruktuuria, joka ei tilausjunamatkustajille jää juuri mieleen elleivät he jalkaudu itse kaupunkiin. Jos kuvasta häivyttäisi suojatien keskisaarekkeen, design-katulampun ja editoisi autojen tilalle letkan Cortinoita ja Kuplia, voisi maisema hyvinkin toimia aikakoneena 1960/70-luvulle. Sen verran tarkennusta Jounin nostalgisiin muisteloihin että nelostie ei ehtinyt koskaan mennä Heinolan kaupungin läpi, vaan kyse oli tällä kohtaa aina vitostien ruuhkista. Nelostie kääntyi siihen aikaan Lahdesta kohti Jämsää. Heinolaan asti ajaminen Helsingistä saakka oli suomalaisen autoilijan selviytymistaisto, koska nelikaistaista tietä ei tosiaan ollut Järvenpään jälkeen. (Mäntsälän keskustan läpiajoon taidettiin rakentaa aivan 1980-luvun alussa pieni pätkä nelikaistatietä) Muistuu aina mieleen radion liikennetiedotteet juhannuksen aikaan, jolloin Fagerholm luki syvällä ja persoonallisella radioäänellään "Heinolan kohdalla liikenne ruuhkautuu", jonka jälkeen Esko Riihelä pohti siihen johtaneita syitä entistä matalammalla bassollaan. Ruuhkat helpottivat vaiheittain, ensin moottoriliikennetien, sitten moottoritien muodossa. Heinolan keskustan läpiajo loppui 1993 kun uusi Tähtiniemen silta valmistui. Aikaa kului kuitenkin vuoteen 2005 saakka ennenkuin Heinola ei autoilijan silmin enää tuntunut pelottavalta paikalta lähestyä, vaikka sadat pk-seudun mökkiläiset ajoivatkin vanhaan tapaan Hirvensalmelle viikonlopuksi mökkeilemään. Ajaminen alkoi sujua moottoritien valmistuessa lopullisesti. Nyt on Radiokin vaiennut Heinolan ruuhkista, ainoastaan automääriä joskus juhannuksena kuulee Heinolan kohdalla lueteltavan.
kuva 19.09.2010 22:50 Niila Heikkilä  
  Auringon sijainti on kutakuinkin kaakossa ja jo tosi matalalla. Jotenkin outoa että aurinko laskee Kemissä yöpikurin lähtöaikana etelälounaaseen? nimim. ihmettelenkö turhaan?
kuva 16.09.2010 17:17 Niila Heikkilä  
  2005 jälkeenkin Porin taajikset ovat jonkun kerran jättäneet luokkaretkiporukoita seisakkeelle. Ei siis täysin vailla käyttöä ole ollut.
kuva 13.09.2010 20:11 Niila Heikkilä  
  Mites olisi kolmosmoottoritien ylittävä silta? Jostain kumman syystä sieltä ei juurikaan löydy kuvia, ja kuitenkin se on (vielä toistaiseksi) jollain lailla avonaista maastoa. Mitä moottoritietä ohiajaessa katsonut, tästä tien päästä kun kävelee pellon reunaan, voisi ehkä saada kohtuulliset näkymät ainakin silloille http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=tien+p%C3%A4%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6717386&x=380107〈=fi
kuva 13.09.2010 15:16 Niila Heikkilä  
  Hyvä tilannekuva. Jos mahdollista, kannattaa kuvatessa pyrkiä ottamaan mahdollisimman paljon sellaisia kuvia jossa veturin perässä näkyy pitkälti vaunustoakin. Tällä kertaa itse höyryveturi edestä ei ole se äärimmäinen harvinaisuus, vaan juurikin sen ja puujunan yhdistelmä! Voisipa jokunen takaviistokuvakin toimia.
kuva 12.09.2010 22:14 Niila Heikkilä  
  Täysin oikea vastaus tulikin yllättävän äkkiä. Oulujoen Nuojuan voimalaitoksellahan tässä ollaan. Rata johtaa nosturin alta kytkin/muuntajakentälle. Tällä puolella jokea ei varsinaista junalla ajettavaa rataa ole koskaan ollutkaan, vaan Nuojuaan ja edelleen Jylhämän laitokselle haarautunut pistoraide oli joen eteläpuolella. Nuojuan käyttöönotto tapahtui kolmessa vaiheessa, siten että ensimmäinen koneisto saatiin syöttämään sähköä valtakunnanverkkoon 25.7. 1954, kakkoskoneisto 14.10. 1954 ja kolmonen 16.1. 1955.
kuva 12.09.2010 12:48 Niila Heikkilä  
  Ruotsi varustautui kylmän sodan aikana (etenkin lapissa) käytännössä jokaisella sisämaahan suuntautuvalla väylällä melko massiivisiin katkaisutoimenpiteisiin, jos vihollisen panssarikolonna koettanut vyöryä idästä. Raideleveyksien ero olisi tässä ehkä toiminut väliaikaisena pelastuksena, että junalla saapuva vihollinen ei ehkä olisi ollut se todennäköisin vaihtoehto.
kuva 01.09.2010 09:25 Niila Heikkilä  
  Mainitaanko siinä kirjassa onko Taipaleen kanavan nostosilta Varkaudessa samaa tyyppiä? Se on valmistunut myös ajanjaksolla jolloin Saimaan syväväyliä uudistettiin nykymuotoonsa.
kuva 31.08.2010 11:59 Niila Heikkilä  
  Tuo jatkuva ylhäälläolo oli tosiaan vain ääneen suoritettua pohdintaa, joka perustuu siihen että vaihtokulkutietä muodostettaessa alaslasku on mahdollista hoitaa kauko-ohjatusti, (jolloin tasoristeyspuomit katkaisevat joka tapauksessa mahdollisen ylikorkean liikenteen) mutta satama- ja logistiikka-alueen kumipyöräliikenne on vaikeammin kontrolloitavissa. En tiedä, mutta ehkäpä tässä voisi joku trukkikin tai joku muu vekotin ajella satunnaisesti. Ja mitä enemmän erilaisia kulkijoita, sitä suurempi riski ajaa langat tahattomasti alas. Mutta kuten sanottu, tuo oli vain mietelmä yhdestä variaatiosta.
kuva 31.08.2010 03:13 Niila Heikkilä  
  Lanka näyttäisi ilmeisesti päättyvän seuraavan pylväsvälin päähän, joten siitä voisi olettaa että raiteen sähköistystä tarvitaan vain sähköisenä vetoraiteena, tai sähköveturin ympäriajon yhteydessä. Näissä teleskooppaavissa pylväissä lienee oletusarvo "ylhäällä" ja lanka lasketaan alas vain tarvittaessa. Olisi ainakin järkeenkäypää.
kuva 26.08.2010 15:06 Niila Heikkilä  
  Toki rautateiden historiassa on korvattu melkein mitä tahansa millä tahansa, kun riittävän pitkää ajanjaksoa tutkiskellaan. Jopa Tve4-vetoinen pikajuna on joskus lähtenyt Vaasasta kohti Seinäjokea. Tässä ei ole kyse edes isosta häiriöstä, vaan yksittäisen junan korvaamisesta https://vaunut.org/kuva/7502?u=14&m=1&liikp1=404
kuva 21.08.2010 14:11 Niila Heikkilä  
  Tapion arvuuttelu pitää paikkansa. Nämä pylväät kuuluvat Ri ratapihan alkuperäiseen sähköistykseen, eikös vasemmalla ole lähiliikennevaunujen seisontaraiteistoa. Sitä en tiedä milloin ensimmäinen "puupaikku" vedettiin Sr1-vedolla, mutta oletettavaa on että liikenne pyöri jo kuvanoton aikoihin, ainakin suunnittelijoiden mielissä. Kuka osaa kertoa tarkan aloitusajankohdan?
kuva 13.08.2010 12:51 Niila Heikkilä  
  Lankaviidakko Helsingin katukuvassa sen kuin lisääntyy tulevaisuudessa? http://www.tekniikkatalous.fi/duuniauto/article486112.ece
kuva 10.08.2010 11:59 Niila Heikkilä  
  Tuossa YLE:n kuvassa oleva vaihtolaite on varsin yksinkertaisen näköinen. Näyttäisi että siinä ei ole paljoakaan liikkuvia osia, joten se ei voi olla kovin kalliskaan.
kuva 29.07.2010 12:25 Niila Heikkilä  
  Suurelta osin tuo ruskea väriaines on avonaisen pyöräkerran heittämää jarrulosseista irronnutta metalliputua. Norjan puolelle täydellä malmijunalla lasketeltaessa on pitkiä jarrutusjaksoja jossa jarrulosseja hiotaan ohuemmiksi. Suomessa sama ilmiö on nähtävissä pitkissä alamäissä, joissa sähköratapylväät ovat rusehtuneet huomattavasti alapäästään. Suomessa ei ehkä näe noin pistemäisesti värjäytyneitä vetureita, kun harvoin samalla veturilla on aina samantyyppistä vaunustoa perässään. Valothan tuossa ovat näköjään täysin tukossa, pesu olisi tarpeeseen.
kuva 28.07.2010 14:59 Niila Heikkilä  
  ÄVV on pelkkä äänivaroitusvehje, ja sellainen taitaa olla käytössä ainoastaan Isohaaran patosillalla.
kuva 25.07.2010 02:20 Niila Heikkilä  
  Kuulostaa kyllä oudolta jos sähköistyksen päätepylväs tulisi jo ennen Konepajakatua. Mahtaako pitää paikkansa? Eihän sinne ole asemalta matkaa kuin reilu 200 metriä, ja länsipään vaihteelta vielä vähemmän. Vetoraiteen mitta olisi käytännössä olematon, jo ihan normaalilla matkustajajunallakin.
kuva 23.07.2010 14:10 Niila Heikkilä  
  Vaasan saadessa sähköt tällä kohtaa saattaa tulla ahdasta, jos kakkosella seisoo vaikkapa tavarajunaa odotteleva sähköveturi ja saapuvan pikajunan tai IC:n veturin pitäisi päästä kiertämään rungon toiseen päähän. Eikös tällä kohtaa ole nykypäivänä vain kaksi raidetta? Joku voi tähän väliin sanoa ettei Vaasasta juuri tavarajunia lähde. Ei lähdekään, mutta tuleva sähköaikakausi ainakin mahdollistaa kuskata rahtia kilpailukykyisemmin. Mihin Vaasassa tulee sähkövetureille seisontaraide, tai kuinka laajasti raiteistoa yleensäkin sähköistetään? Dieselveturi voi seistä odottelemassa vaikka Vaskiluodossa, mutta sähköllähän se ei ole mahdollista.
kuva 22.07.2010 13:55 Niila Heikkilä  
  Puunkuljetus taitaa olla tällä hetkellä motissa. http://yle.fi/alueet/teksti/lappi/2010/07/junaradan_alasajo_suututtaa_sallalaisia_1809584.html
kuva 02.07.2010 13:46 Niila Heikkilä  
  Valojen käyttö päivällä vakinaistettiin jo 1970-luvun alussa, joten se turvallisuusaste on ollut voimassa kyllä jo koko 1980-luvun. Uskallan Tuukan ja Markon toteamukseen esittää vastaväitteen että veturin keulan näkyväisyyteen liittyvät riskit suurenevat jos keulassa ei olisi yhtään mitään huomioväriä. Tasoristeysten määrä on vähentynyt, mutta niitä on silti jäljellä yllättävän paljon etenkin pohjoisessa. Vähäliikenteisillä radoilla joissa on paljon vartioimattomia tasoristeyksiä, olisi SA-INT maastoväreihin maalattu Dm12 melko vaarallinen ohjus. Vaikkapa tiettyyn aikaan vuorokaudesta esiintyvä hankala valaistustilanne, jossa aurinko on juuri passelissa kulmassa lähestyvään junaan nähden, niin turvaväri on pienen ohikiitävän hetken ajan ainut näkyvä tekijä. Ehkä juuri se viimeinen oljenkorsi. Lisäksi on syytä muistaa että radalla liikkuu myös muita. Urbaanissa yhteiskunnassa asiattomia radallakävelijöitä, ja radan ylläpitoa suorittavia ratatyömiehiä. Ensinmainittua voidaan rajoittaa aidoilla, mutta jälkimmäinen radallaliikkuminen on pakollista, ellei jopa suotavaa, jotta rataverkko pysyisi kunnossa.
kuva 28.06.2010 13:51 Niila Heikkilä  
  Jos oletetaan että pojat ovat olleet Sisätön syöttöaseman lähistöllä sihtailemassa, tuonne lähtötolpalle on matkaa lähes 5 kilometriä. Suoran päässä kajastava metsänreuna on yli 8 kilometrin päässä.
kuva 23.06.2010 13:00 Niila Heikkilä  
  Niin, saahan tuosta pumpusta kaikkia lippuoktaanilaatuja. Normaalia 95E:tä pikajunamatkalle, tai nakutuskestävyydeltään hieman parempaa 98E:tä Intercity-junaan. Jos on oikein kiire, 99 Poweria tankkaamalla pääsee Pendolinon kyytiin. Mahdollista on saada myös Dieseliä, jos päättää matkustaa Vaasan taajamajunalla.
kuva 17.06.2010 14:54 Niila Heikkilä  
  Kolmesataa kertaa vuodessa saman junan kirjaaminen kuulostaa äkkiseltään paljolta, mutta on kai vielä selitettävissä normaalien arkirutiinien yhteydessä tehdyksi havainnoimiseksi? Matkustaahan moni aina samoilla junilla joka päivä töihin. Se, että Kilpisellä on kuitenkin kyseisinä vuosikymmeninä valtava määrä erilaisia ja lähes yhtäaikaisia havaintoja ympäri Suomen rataverkkoa, on se aikakauteen nähden ollut erittäin suuri henkilökohtainen panostus kyseiseen aiheeseen. Kotimaanmatkailukin on vielä tuolloin ollut harvinaista puuhaa peruskansalaiselle.
Jarmon mainiot editaatioverrokkikuvat menneistä ajoista ja nykyisestä arkipäivästä ovat hienoja. Olisiko mahdollista laittaa myös se vanha 1970-luvun kuva editoidun kuvan lisäksi vaikka erillisenä näkyville? Nyt tuo vanha kuva jää hieman arvokkuuteensa nähden taka-alalle. Vaikka muistettakoon että nykypäiväkin muuttuu 24h vuorokaudessa kohti tulevaisuutta.
kuva 14.06.2010 19:01 Niila Heikkilä  
  Kartasta sihtailemalla Loimijoen ja Forssan välinen vanha ratalinja näyttäisi ainakin osin olevan rakennusten tiiviissä puristuksessa. Analyyttinen kysymys: Jos loimijoen silta rakennettaisiin uudelleen, minkälaista käyttöä jäljellejääneellä osuudella voisi (edes) olla? Nyt en tarkoita sitä että rataa rakennettaisiin täysin uudelle linjaukselle Forssan keskustan torille, vaan lähinnä sitä minne asti junalla olisi nykypäivänä loppujen lopuksi mahdollista päästä ja liikennöidä järkevässä mittakaavassa. Eli hyödyt ja haitat listattuna?
kuva 08.06.2010 11:58 Niila Heikkilä  
  Kolme virroitinta on ylhäällä vain asemalla seistessä. Tällä saadaan vähennettyä yksittäisen hiilen kautta kulkevaa tyhjäkäyntivirtaa, ja säästetään myös ajolankaa. Linjalla noilla ajetaan normaalitilanteessa vain kahdella takavirroittimella. Tuo virroitintyyppi on nopealle ajolle eli ns. kaksivaiheisella jousituksella ja värähtelynvaimennuksella suunniteltu malli. Ylin osa, eli häkki toimii tavallaan ensiövaimentimena.
kuva 07.06.2010 18:35 Niila Heikkilä  
  Leukaluiden nimiyhteys selviää kun katsoo karttaa kyseiseltä paikalta. Sulo Karppi puolestaan muistelee kirjassaan 1940-luvun asemamatkailua Takaliston Perälästä Selänpään kautta Hätälän Haistilaan, ellei kukaan sano että Soso.
kuva 06.06.2010 17:24 Niila Heikkilä  
  Tässäpä onkin huikea loppuratkaisu suureen virroitinkeskusteluun. Yksipolvinen virroitin joka onkin kaksipolvinen, ja yläpäässä häkki. Löytyypä vielä vanhantyyppiset isot kipinäsarvet ja tuulenohjaimet. Jokaiselle siis jotakin.
kuva 05.06.2010 02:49 Niila Heikkilä  
  Vaunut näyttävät kuvassa vihreiltä. Selkeä kajastus tulevaisuudesta?
kuva 24.05.2010 18:53 Niila Heikkilä  
  Joku saattaisi samalla muistaa missä vaiheessa esimerkiksi Karjalan radalla varoituslaitosten hälytysosuudet ja näkemäalueet mitoitettiin 140km/h mukaan, vai olivatko ne jo alusta saakka. (suojastus valmistui 1972)
kuva 24.05.2010 18:35 Niila Heikkilä  
  Ajettiinko loppuvaiheissa Parikkala-Joensuu välillä Dr13:lla 140km/h? Veturin käyttöaikana tuo on teoriassa ollut mahdollista 1983-1988 jolloin suojastetuilla radoilla alettiin sallia suurempi nopeus. Mistähän kummasta mieleen on painunut muistikuva että tuota nopeutta olisi käytetty vain Jämsänkoski-Jyväskylä -radalla. Vai kummitteleeko ajatuksissa vain 1990-luku.
kuva 24.05.2010 13:55 Niila Heikkilä  
  Jos oletetaan että Dr13 olisi normaaliliikenteessä vetänyt pikajunan Karjalan radan suunnasta Imatra T:stä Joensuuhun, ja lättä olisi lähdössä jatkoyhteytenä Kontiomäelle, voitaneen Joensuun tapauksessa ilmeisesti vetää takaraja molemmilla samaan vuoteen. Sähköistys valmistui Joensuuhun 1988, ja lätät lakkasivat liikkumasta 28.5.1988.
kuva 24.05.2010 13:26 Niila Heikkilä  
  On kyllä mainio kuva. Täytyykö mennä takaisinpäin peräti vuoteen 1985 ja sähköistyksen valmistumiseen, kun viimeksi on normaaliliikenteessä ollut nähtävissä vastaavanlainen pikajunatilanne, vai ajettiinko Kuopion pohjoispuolella säännöllisiä pikureita Dr13:lla myöhemminkin?
kuva 20.05.2010 11:19 Niila Heikkilä  
  Tämä näkymä saattaa sitten muutaman vuoden kuluessa sada katteen päällensä. Tampereen kaupunginvaltuusto näytti juuri vihreää valoa monitoimihallin rakentamiselle http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/179344.shtml
kuva 18.05.2010 13:59 Niila Heikkilä  
  Saakos auton ratissa videoida moottoritiellä huonon näkyvyyden vallitessa. Todennäköisesti kuvattu vieläpä kännykkäkameralla. Aj jaj :)
kuva 18.05.2010 12:09 Niila Heikkilä  
  Horisontin mäki lienee Lapinvuori.
kuva 10.05.2010 15:42 Niila Heikkilä  
  Jpl:n kommentista tuli mieleen eräs lintubongausretki. Oheisessa kuvassa tarkkaillaan höpötinttiyhdyskuntaa Kangasalan Kalliossa. http://20.fi/4642
kuva 05.05.2010 22:21 Niila Heikkilä  
  Pitihän sitä kaivaa esille kesän 1976 aikataulu, ja se näyttää yöjuna P63:n saapumisajaksi Seinäjoelle 23:30. Matka on jatkunut 23:45, eli veturinvaihdolle varattu aika on perinteisesti tuolla ollut melko tiivistä toimintaa, etenkin kun keulilta irtoavan Sr1:n on pitänyt ensin väistää pohjoisen suuntaan junan keulilta pois, ja Dr12:n ajaa tilalle + muut operaatiot. Käsittääkseni kauko-ohjatulta Parkanon radaltakaan ei saanut tulla (JT) Seinäjoelle yli 3 minuuttia etuajassa, vaikka aikataulussa olisikin kenties ollut pelivaraa. Ainakin jonkinlainen muistikuva on kun yöjunat joko Tamperetta tai Seinäjokea lähestyttäessä ajoivat monesti viimeiset kymmenet kilometrit todella hiljaa.
kuva 05.05.2010 12:33 Niila Heikkilä  
  Huruyksilö on ilmeisesti kiskonut junan kaukaa Seinäjoelta saakka. Mikähän siinä on että näitä kuvia katsellessa jotenkin yhä mieltää sen dieselille pitkäksi matkaksi, mutta pitää samalla täysin normaalin arkipäiväisenä että sama Sr1 kiskoo junan Rovaniemelle aina Helsingistä saakka.
kuva 29.04.2010 14:50 Niila Heikkilä  
  Tuossa jokunen aika sitten tuli autoiltua Ruotsissa, ja kohdassa missä rata kulki tien vieressä, tuli öinen dieselrahti vastaan. Näytti kuin pieni aurinko olisi tullut kohti. Täytyy siis toivoa että aika ehtisi ajaa lopullisesti halogeenien ohitse siihen mennessä kun VR:lle tilataan uusia ohjausvaunuja tai vetureita. Xenonien valoteho näytti melkoiselta tuossa ruotsalaisveturissa. AKE:n katsastusmieskään ei ole kiinnostunut junien umpioiden referenssiarvoista.
kuva 29.04.2010 11:02 Niila Heikkilä  
  Tällaisia kuvia joissa näkyy oman aikakautensa autokalustoa kannattaa kyllä ottaa. Tämäkin on sen vuoksi varsin herkullinen kuva. Kuvauspaikasta johtuen parkissa ei oikeastaan ole kovinkaan paljoa pröystäilevää kalustoa, vaan aivan tavallista senaikaista kansanautoa. Kalliimman pään hintaluokkaan kuulunee etualan Opel Record tai kumpi se nyt sitten onkaan, voihan se kai olla myös Vauxhall Carlton. Taustalla näyttää kuitenkin olevan melko uusia asuntovaunuja, ja niihin ei varmasti ollut joka pojalla varaa.
kuva 27.04.2010 10:10 Niila Heikkilä  
  Jep. Täydet pojot myös täältä äänestyskopista. Jokainen tietää miltä Sm1 näyttää läheltä, mutta ei sitä miltä näyttää Kyminlinnan maisema.
kuva 16.04.2010 12:24 Niila Heikkilä  
  Suureen tehoonsa nähden näillä vehkeillä ajetaan äärimmäisen rauhallisesti, eivätkä karkeasti luonnehdittuna kierrokset karkaa juuri tyhjäkäyntitasoa suuremmaksi. Mitä tullut matkustettua rajan takana TEP70 vetoisilla junilla, mieleen on jäänyt että pienenkin junan kiihdytys matkanopeuteen kestää todella pitkään, joskus jopa kymmeniä kilometrejä. Tuollainen ei liene taloudellisin ajotapa. Olisiko sitten veturityypillä jotain ohjeistettuja käyttörajoituksia. Ohjaamovideosta näkyy hyvin kuinka ukko kääntää pari ajoporrasta, pitää niitä hetken aikaa ja pudottaa taas tyhjäkäynnille.
<<   >>