1375-96007 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.02.2009 02:21 Niila Heikkilä  
  Sähköistyksen sallimasta nopeustasosta pääsee jollain lailla käsitykseen kun katsoo orsia ja ajolangan tuentaa. Tässä on selvästi modernisoitua orsirakennetta Vainikkala-Pietari nopeudennostotyömaan jäljiltä. Helpoiten asia käynee ilmi kuvien kautta vertailemalla. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/45070 on nähtävissä melko hitaaseen ajoon (~60km/h) rakennettua sähköistystä, ja ero on selkeä. Venäjällä on harrastettu mm. ratapihoilla korkeita keskuspylväitä, joista säteittäisesti lähtevät kannatinlangat saattavat kannatella kerrallaan jopa 10 raiteen ajolankoja. Kontruktio on kätevä, koska tuolloin ei tarvita isoa portaaliviidakkoa, mutta suuria nopeuksia sellainen ei salli, etenkin joku niistä olisi läpiajettava linjaraide. Myös ryhmityskentät ovat mahdollisissa vikatilanteissa melko suuria.
kuva 26.02.2009 01:23 Niila Heikkilä  
  Kuten kuvastakin on nähtävissä, sähköratapylväässä oleva kilometrikyltti pystyy antamaan vain "noin" arvoa millä kilometrillä ollaan, koska sähköradasta riippuen pylväitä on 50-70 metrin välein. Itse kilometripylväs kertoo mistä ratakilometri tarkalleen alkaa. Nämä kilometrikyltit ilmestyivät mm. Parkanon radalle kun rataosan nopeus nostettiin kahteensataan. Samalla asemien tulo-opastimiin asennettiin liikennepaikka alkaa - kyltit nimilyhenteineen. Tämä on äärimmäisen suuri edistysaskel, koska erämaata ja suota riittää ilman kiintopisteitä.
kuva 25.02.2009 18:56 Niila Heikkilä  
  Kyseessä on jokavuotinen korpiratakuvaajien Stalak-MIITTI jossa kuvataan tippa linssissä.
kuva 24.02.2009 15:22 Niila Heikkilä  
  Orsirakennekin näyttää vaihtuneen nopean ajon orsiksi, taaempana on ilmeisesti vielä vanhempaa värinäortta. Asia mihin kiinnittää heti huomiota, on se että junassahan on valot keskellä päivää. Liekö sattumaa, vai onko tapa vakiintumassa Venäjän länsiosissakin? Ainakin Siperiassa poltettiin ajovaloja päivälläkin.
kuva 20.02.2009 18:39 Niila Heikkilä  
  Messukylä, Vehmainen ja Suinula ovat esimerkkejä siitä että ratapihojen suuret portaalirakenteet tehtiin siten että valmius olisi ollut sähköistää useampi raide. Osalla raiteista oli epämääräisiä vetoja ajolankaa, sekä orsia, ja osassa paikoista sitä on vieläkin pätkiä jäljellä. Teppo taisi tuoda esille asian ytimen, eli sähköistetyt puolenvaihdot, jotka ovat lankojen osalta olemassa yhä, mutta vaihteet ja kiskot ovat poissa. Lyhin ajanjakso mikä äkkiä tulee mieleen rakennetusta ja puretusta pidemmästä linjaosuudesta, sijaitsee Urjalan Kiimasuolla, jossa 2000 käyttöönotettu sähkörata purettiin ja rakennettiin kantavammalle maalle sijansa verran uuteen paikkaan 2008. Sittenhän on olemassa tapaus vaikkapa Jyväskylän ja Pieksämäen väliltä, jossa 1995 jouduttiin vastavalmistunut sähköistys rakentamaan uusiksi, suistuneen tavarajunan kaadettua pitkältä pätkältä pylväitä. Kemin Isohaarassa jouduttiin kuukautta aikaisemmin pystytetty sähköistys purkamaan syksyllä 2003 pois viime tipassa rakennetun alikulkutyömaan takia. Kummassakaan tapauksessa itse sähköjä ei oltu kytketty vielä päälle.
kuva 19.02.2009 02:58 Niila Heikkilä  
  Messukylän ja Suinulan rakennetut ja puretut sähköratapihat taitavat olla potentiaalisia voittajia olemassaolonsa lyhyydestä. 1994-2000?
kuva 17.02.2009 00:57 Niila Heikkilä  
  Vanhassa Sr1:n valonheittimessä oli 110V jenkkipolttimo, jollaisia on käytössä vielä saneeraamattoman Sm2:n valonheittimessä. Nykyvetureissa taitanee olla kaikissa päävalonheittimissä 24V/70W halogeenipolttimot, ellei lasketa lukuun Sr1 3070:n toisen pään xenonkokeilua.
kuva 11.02.2009 17:03 Niila Heikkilä  
  Sr1 3070:ssa on toisessa päässä xenon, todennäköisesti tämä Sirius. http://www.meronet.com/catalog/product_info.php?products_id=390
kuva 09.02.2009 17:36 Niila Heikkilä  
  Ymmärtääkseni kisan ikähaarukka on melko iso https://vaunut.org/kuva/17830
kuva 06.02.2009 14:50 Niila Heikkilä  
  Ai, siinä on vielä vesiviskuri täydessä toiminnassa. Kuinkahan paljon tällaisia alkuperäisiä ja toimivia viskureita löytyy vielä Suomesta?
kuva 24.01.2009 02:35 Niila Heikkilä  
  Veturin valojen värilämpötila näyttää olevan 8000 Kelvinin luokkaa, aivan kuin joissakin kiinalaisissa autojen Plugin-Xenonsarjoissa.
kuva 27.12.2008 02:03 Niila Heikkilä  
  Kuva suorastaan hersyttelee pienoismallimaista fiilistään. Simo on uskaltanut ampua rohkeasti sivulta, ja saaliiksi on saatu varsin upea ruutu, jota katsellessa ei tarvitse kysyä mitäköhän kuva yrittää esittää, vaan otos kertoo miehekkäällä äänellä: -Tässä menee Dr13! Katsokaa, kuunnelkaa, makustelkaa. Sivukuvaus eli maisemakuvaus on oma alalajinsa, jonka harrastajan tapaa yleensä kauempaa radasta, satojen metrien, joskus jopa kilometrien päästä. Kannattaa kokeilla, se avaa moneen asiaan aivan uusia ulottuvuuksia ja kirjaimellisesti - näköaloja.
kuva 19.12.2008 12:05 Niila Heikkilä  
  Tuolta "Kekkostyömaalta" ei paljoa työkuvia ole, mutta tässä olisi muutama https://vaunut.org/kuvat.php?kuvaus=aulomaa&paikka=&kuvaaja=0 Jos jollain löytyy kenkälaatikosta vanhoja kuvia Parkanon suunnalta, laittakaa ihmeessä näytille.
kuva 11.12.2008 01:39 Niila Heikkilä  
  Tosielämässä 7 sutta junan edessä jäisi vetovoimassa kirkkaasti häviölle 3 marsun nipulle, johtuen siitä yksinkertaisesta syystä että ajojohdon jännite laskisi äkkiä varsin kriittiselle tasolle. Veikkaisinpa että yhteisvetovoima olisi melko tarkkaan pyöreä nolla.
kuva 03.12.2008 02:28 Niila Heikkilä  
  Mahtaisiko kellään löytyä valokuvia sähköratahistoriallisesta Kilon syöttöasemasta? Onko siitä muuten mitään rakenteita jäljellä enää? Kilo syötti Helsinkiä ilmeisesti pitkälle 1990-luvulle asti, ennenkuin muutostöiden jälkeen Helsinki jaettiin omaksi alueekseen ja Oulunkylän SA tuli peliin mukaan. Vai ehtikö olla vielä joku välivaihekin, nyt en muista tarkemmin. Liikenteen kasvaessa ajojohdon jännite laski kuitenkin aika-ajoin varsin alas.
kuva 01.12.2008 01:36 Niila Heikkilä  
  Pukinmäen Essolta löytyi aikanaan kuin apteekin hyllyltä Delco Remyn laturin hiilet aamuyöllä kello 4. Mistä löytyy nykyään? Nimim. Työkalupakki yhä peräkontissa.
kuva 30.11.2008 03:55 Niila Heikkilä  
  Ellei sitten yöjunan edessä ole Dv12-pari, jolloin sähköä ei tule. Nykyäänhän on yksi pätkä jossa aggregaattivaunulla on mahdollisuus lämmittää myös autoja, ja se on kuuluisa Rovaniemi-Kemijärvi väli kerran viikossa autovaunun ollessa kulussa. Toiseen suuntaan lohkolämmittimen tarve on olematon, koska matka on vasta alullaan.
kuva 17.11.2008 11:15 Niila Heikkilä  
  Kuvaaja osaa mukavasti elävöittää aihetta rappioromantiikalla. Aivan kuin vanhoissa tarinoissa kerrotaan: Syrjäinen kylä, ränsistynyt pieni punainen mökki, mökin kammarissa asuu kuvankaunis.. (Käyttäjä muokannut 17.11.2008 11:20)
kuva 13.11.2008 11:42 Niila Heikkilä  
  Mietin onko junien turvaväritys muka yleensäkin vain tasoristeysten takia? Vaikka radalla kulkeminen on kiellettyä, se ei tarkoita etteikö siellä voisi olla ihmisiä. Ratatyöporukkaa, tai muuten vain luvattomia radanylittäjiä. Ja onhan Vantaankosken radallakin kilometrin välein laituri, joilla on pitkä rivi junaa odottavia ihmisiä, ja joilla monella on tapana seisoskella varsin lähellä laiturin reunaa.
kuva 06.11.2008 01:25 Niila Heikkilä  
  Harvoinpa ISO-revittelyllä saa muuta tulosta kuin roppakaupalla sakkominuutteja ja ylimääräisiä käyntejä kuvankäsittelyvarikolla, mutta tässä tapauksessa McFlarenin putkivarikko on erinomaisen onnistunut punarengasvalinnoissaan, ja löytänyt sadekelille sopivat asetukset niin (j)alustan kuin (tarkennus)moottorin säädöissäkin. Tuomariston mielipide on selvä: Selkeä paalupaikka!
kuva 30.10.2008 01:31 Niila Heikkilä  
  Korvenlaita ei ole vieläkään rautatiekartalta täysin hyllytetty nimi, sillä kuvaaja on seisonut Korvenlaita - nimisen sähköradan syöttöaseman edessä. Paikkanimenä se ei tosiaan ehkä toimi enää tässä tapauksessa, koska ollaan käytössäolevan liikennepaikan välittömässä läheisyydessä. Eri asia sitten on, jos jonkun syöttö- tai välikytkinaseman läheisyydessä ei koskaan ole ollut seisaketta, toimiiko sellainen paikkanimenä sijaintikunnan nimen kaverina. Ehkä joissain tapauksissa, sanotaanko vaikkapa Rännäri tai Laviamäki, jotka perustuvat suoraan maastonimiin.
kuva 28.10.2008 10:32 Niila Heikkilä  
  Olisiko taustan semaforista pääteltävissä että radalta löytyy Koura ilman miestä?
kuva 28.10.2008 00:13 Niila Heikkilä  
  Upeaa, nyt kuvat näkyy hyvän kokoisina. Paikkakin on nostalginen.
kuva 19.10.2008 01:25 Niila Heikkilä  
  Eikös tuossa päinvastoin ole oltu ystävällisiä harrastajalle kaikin mahdollisin tavoin. Jos pilli pelottaa, niin sitten ei varmaan kannata mennä radan lähelle :)
kuva 10.10.2008 23:03 Niila Heikkilä  
  Tämä kuva kirvoitti tutkimaan hieman erikoispikajunan (Lapponia) ajoaikoja Parkanon radalla. Vuonna 1977 se on taittanut (sn120) korpitaipaleen Seinäjoelle ajassa 1 h 35 minuuttia. Vuonna 1983 Suomen ratojen kattonopeudennoston myötä erikoispikajunat alkoivat käyttää suojastetuilla rataosuuksilla nopeutta sn140, jolloin ajoaika lyheni 1h 25 minuuttiin. Pienenä hauskana Parkanossa pysähtymättömänä verrokkina 1970-luvun erikoispikajunaan voitaisiin käyttää yöpikajunaa P274, jonka aikataulunmukainen ajoaika tällä välillä on 1 h 38 minuuttia.
Nykyiset IC-junat (sn160) käyttävät Parkanon pysähdyksen kanssa matkaan keskimäärin 1 h 15 minuuttia. Ajoaikavertailut eri aikakausille eivät tietenkään ole täysin keskenään verrannollisia, koska liikennemäärät ovat kasvaneet, ja nopeakin juna joutuu tietyssä vaiheessa väistämään vastaantulijoita. Kesällä 2008 kun rataosan nopeustaso nostettiin 200:aan, pystyy Pendolino ihanteellisissa olosuhteissa alittamaan tunnin maagisen rajan, edellyttäen että kaikki vastaantulijat ja mahdolliset edellämenijät ovat sivulla väistämässä. Riittävästi myöhässäkulkeva Pendo saattaa aikatauluaan kiinniottaessaan pystyä jopa 55 minuutin luokkaa olevaan ajoaikaan. Se on jo melkoista haepakkata.
kuva 27.09.2008 13:42 Niila Heikkilä  
  Kyltin mukaan joulupukki tuo uuden sillan jo vuonna 2008. Näinköhän on..
kuva 22.09.2008 22:57 Niila Heikkilä  
  Tykillä sai radan suuntaisesti ampua täyspanoksella tiettyyn kulmaan asti, mutta ammuttaessa kohtisuoraan radasta poispäin jouduttiin panoksen kokoa rajoittamaan.
kuva 20.09.2008 13:09 Niila Heikkilä  
  Rauhalahdella on rauha lahdella. Eikä negatiivista osaa kyllä keksiä yhtään negatiivista.
kuva 20.09.2008 12:53 Niila Heikkilä  
  Malmijuna-etuviiston sijaan sininen sivuviisto kelpaa kyllä varsin hyvin. Tästäkään ei näet liikaa kuvia ole. Montakos sinistä päiväjunaa liikkuu nykyään pohjanmaan radalla.. (Käyttäjä muokannut 20.09.2008 12:57)
kuva 19.09.2008 15:08 Niila Heikkilä  
  Oletkos muuten Jukka käynyt koskaan tutkimassa Alhojärven kolmiota? http://tinyurl.com/4qvyc7
kuva 07.09.2008 23:22 Niila Heikkilä  
  Ohittavan Hurun äänimaailma kuuluu melko kauas. Se ei ole pelkkää jyrinää, vaan myös kauas kuuluvaa ujellusta. Tältä kuulosti suomalainen entisajan pikajuna, vaikka ääninäyte onkin nykypäivän tuotoksia. Haapamäelle matkaava kalustonsiirtojuna viheltää Suinulan entisen ratapihan länsipäässä 7.9. 2008 (kutakuinkin autenttisessa vihellyspaikassa -sivuutan-), ja häipyy ratamoottorituuletuksen säestämänä kaukaisuuteen. Kondensaattorimikeiltä tulee valitettavasti niin paljon potkua, että MD:n mikrofonietuaste pääsee juuri ohitushetkellä hieman leikkaamaan, vaikka äänitystaso on vedetty äärimmäisen alas. Tätä eivät varmasti kaikki edes huomaa, mutta kerrottakoon se tässä kuitenkin. Hurussa on ääntä 120 tonnin verran. Palatkaamme siis menneisyyteen hetkeksi: http://sim.1g.fi/Soundit/Suinula_Dr12_2216.mp3
kuva 03.09.2008 00:10 Niila Heikkilä  
  Tämän mainion kuvan hyvä värikylläisyys kertonee että kuva taitaa olla otettu värinegalle?
kuva 03.09.2008 00:06 Niila Heikkilä  
  Edessäolevan lähtöopastimen kertaajia?
kuva 26.08.2008 14:51 Niila Heikkilä  
  Kyllä siinä Kaukokiidon kumipyörärahti taitaa mennä. Sen katto alkaa näkymään tuolla kauempana vaaleana mattomaisena juovana.
kuva 22.08.2008 09:58 Niila Heikkilä  
  Tsekkoslovakian miehityksen aikana myös Suomen itärajan takana oli vilskettä. Havaittiin joukkojensiirtoja, sotaharjoituksia, kuului tykistöammuntaa ja näkyi öisiä valoraketteja. Eräiden tietojen mukaan Simpelejärven kohdalla Suomen puolella kulkevia junia seurattiin rajan takaa toisinaan valonheittimillä, ja tätä saattoi satunnaisesti jatkua 1980-luvulle saakka. Voi vain kuvitella millaista junassa on ollut, kun tietää kuinka kirkas valo lähtee valokaarivalonheittäjästä. Kaiken sokaiseva, kauas ulottuva sinertävä valo. Kiusa se on pienikin kiusa. Nykypäivän kiusantekijä on enää naapurin miliisi, jonka samalla taajuusalueella toimiva radioliikenne saattaa hyvällä radiokelillä aiheuttaa itärajan junien linjaradioon melkoista posmitusta. Hämääkö VR sitten vastavuoroisesti Viipurin miliisiä komennoilla "lupa ohi punaisten", sitä ei tarina kerro. GSM-R:n aikana tämäkin ongelma poistuu lopullisesti. (Käyttäjä muokannut 22.08.2008 10:01)
kuva 20.08.2008 00:07 Niila Heikkilä  
  Nykyaikaisella ratatyömaalla ei moottorisahalle paljoa käyttöä ole. Tuo taitaa olla ennemminkin polttomoottorirälläkkä. Kuvan oikeasta ylälaidasta, missä rata kaartaa näkymättömiin, alkaa ns. Jepuan pohjoispään oikaisu. Vanha ratalinja jatkoi tuosta kaartamistaan edelleen hyvin jyrkästi pohjoiseen, ja on nähtävissä maastossa varsin hyvin. Oikaisu on louhittu kallioisen mäen läpi, ja sillä sijaitsee Jepuan välikytkinasema.
kuva 18.08.2008 20:11 Niila Heikkilä  
  Tällaiset kuvat Parkanon radan alkuajoilta ovat aina varsin mielenkiintoista katseltavaa. Tällä paikalla on nykyään Pahanevan syöttöasema, lähin liikennepaikka on nykyinen Larvakydön puolenvaihtopaikka. Rataa rakennettiin 1960-luvun työllisyystyömaana pääosin siten, että päällysrakennetyömaa eteni pohjoisesta etelän suuntaan. Tällä kohtaa kiskotus on ollut valmiina jo vuoden 1967 paikkeilla, joten esimerkiksi Koskenkorvan suunnalta tulleille sorajunille on tarvittu väliaikaisia kääntöpaikkoja, ja vaunuille seisontaraiteita. Seuraavat soranottomahdollisuudethan ovatkin sitten olleet kauempana etelässä, mm. Parkanon Poikkeusharjussa. Pahaneva on kirjaimellisesti paha vielä tänäkin päivänä. Ratahallintokeskuksen nopeudennostoon liittyvien perusparannusmäärärahojen pohjaton imijä.
kuva 17.08.2008 18:30 Niila Heikkilä  
  Ruotsissa raideleveys on eri kuin Suomessa. Kysymys oli kuitenkin muotoiltu varsin hauskaksi, eli onko raideleveys "suunnilleen sama". Tästä syystä ei malta olla vastaamatta: Kyllä, se on suunnilleen eri. Silti juna ajoi Haaparannasta Tornioon suunnilleen samaa rataa pitkin :) (kaksoiskiskotus) (Käyttäjä muokannut 17.08.2008 18:37)
kuva 14.08.2008 02:41 Niila Heikkilä  
  Tuosta saadaan hieman verrokkia kun mietitään että 1940-luvulla Suomen metsien kokonaiskasvu on ollut jotakuinkin 50 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Nykyisen tehometsätalouden ja suuremman metsäalan johdosta puuston kasvun määrä on suurinpiirtein tuplaantunut, eli ollaan tasolla 100 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Höyryvetureiden vuosittainen halonkulutus on kuitenkin pienentynyt prosentuaalisesti monin verroin enemmän, ollen tätänykyä kymmeniä, ehkä maksimissaankin muutamia satoja kuutioita vuodessa :)
kuva 14.08.2008 01:32 Niila Heikkilä  
  Tästä pääsee jyvälle minkä vuoksi suojaukset ovat olemassa. Kun muuntajaöljy syttyy, on ympäristön väri kaikkea muuta kuin valkoinen. Kuvitellaanpa tämä vaikkapa Kurkimäkeen, kun sähkö näkyy, kuuluu ja haisee. http://tinyurl.com/6sxrgp
kuva 12.08.2008 11:32 Niila Heikkilä  
  Höyryjen halonkulutuksessa puhuttiin ilmeisesti heittokuutioista, johtuen halostuslaitteistolla lastatuista haloista. Museoliikenteessä ja ehkä kai halkopolttoisessa Kanassakin kuution mittayksikkö lienee lähempänä pinokuutiota. Tietyntyyppisistä puista kasattu heittokuutio siis tavallaan kulutti enemmän halkoja kuutioissa mitattuna kuin kulutus olisi ollut pinotusta tavarasta otettaessa. Joka tapauksessa puunkulutus on ollut valtaisaa. 48 motin heittely yhden päivän aikana suotuisissa olosuhteissakin on suoritus, joka sai varmasti normaalit kesämökin polttopuutalkoot tuntumaan marjanpoiminnalta eikä miesten hommalta.
kuva 11.08.2008 04:13 Niila Heikkilä  
  Juna ohittaa parhaillaan Koivun eteläpään esiopastinta. Etualalla on Ossauskosken voimalaitoksen allas, ja kuva on otettu entiseltä Kemijoen uiton tukkipuomipollarilta.
kuva 08.08.2008 17:56 Niila Heikkilä  
  Eikös Rovaniemen tulotolppien sisällä ole peräti kolme ylikulkua? :) (Käyttäjä muokannut 08.08.2008 18:00)
kuva 07.08.2008 14:44 Niila Heikkilä  
  Talvella päinvastainen vuoropuhelu saattaisi sopia kauempana taustalla kulkevan jäniksensukuisen pellollaluikkijan suuhun, sillä Rusakkohan ei vuodenajoista eikä muotivillityksistä välitä, vaan pysyy kutakuinkin samanvärisenä läpi vuoden.
kuva 07.08.2008 00:45 Niila Heikkilä  
  Nytkymen mutkasta on ollut useitakin suunnitelmia. Käytännössä kaikki oikaisuvaihtoehdot vaativat Partalan mäen puhkaisua reilun parin kilometrin mittaisella tunnelilla. Ongelmaksi koituu tunnelin lisäksi oikaisun pohjoispäässä itse Jämsän asema, joka on radan perussuuntaan nähden pahasti poikittain. Jämsän henkilöaseman siirtäminen mahdollisen oikaisulinjan varteen sisältyisi myös suunnitelmaan, jolloin oikaisusta saataisiin liikenneteknisesti suurin hyöty. Nykyisen Jämsän ja Lahdenperän liikennepaikan korkeusero on 70 metriä, eli oikaisu myös loiventaisi nousua merkittävästi etelän suuntaan lähdettäessä. Ehkä samalla sitten rakennettaisiin Laihalammen (Lai) ja Korpilahden (Koh) kohtauspaikat, joille tilavaraus on ollut olemassa radan rakentamisesta lähtien. Ihan lähivuosien juttu tuo ei kuitenkaan ole.
kuva 03.08.2008 18:51 Niila Heikkilä  
  Hki-Tpe pääradalla on tehty useitakin oikaisuja. Äkkiseltään tulee mieleen Parolan pohjoispuoli, Viiala ja Sääksjärvi. Heinäkuussa muuten valmistui melko pitkä Kiimasuon oikaisu Tl-Ur välillä, liekö orgissa edes kuvia sieltä?
kuva 30.07.2008 13:50 Niila Heikkilä  
  Kiuaskivet kannattaa kyllä vaihtaa vähintään 10 vuoden välein vaikka ne olisivatkin päällisin puolin ehjät. Löylyvedestä kertyy kiviin aikojen saatossa hyvin paljon suoloja ja epäpuhtauksia, jotka huonontavat kivien lämmönluovutusta ja aiheuttavat löylyyn tunkkaisuutta. Vuodesta -83 olleet kivet kannattaa kyllä jo vaihtaa.
kuva 21.07.2008 00:10 Niila Heikkilä  
  Lienee loogista että jos Vuosaaressa havaitaan viallinen vaunu, korjausryhmän on helpompi mennä vaunun luo, kuin vaunun tulla korjausryhmän luo. Vaihtotyöyksikkö viallisen vaunun kanssa ei tunnelin turvallisuutta juurikaan edistä. Niin hyvin ei tietenkään mikään systeemi voi pyöriä etteikö säädöksistä huolimatta tunneliin joskus jokin vaunu rikkoutuisi tai juna jäisi. Silloin sinne on tietysti jonkun lähdettävä apuun. Rekkajunissa viallisia tavaravaunuja on hankala laittaa ihan siitäkin syystä että niiden lähtöpiste on aina Oulu, ja ajonopeus suurempi kuin monen vaunun suurin sallittu huippunopeus. (Vaihtoehdoksi jäänee teoriassa joku erillinen vaununsiirtojuna)
kuva 13.07.2008 15:53 Niila Heikkilä  
  Tämä kuva kirvoittaa kielen muutamaan tilastolliseen kysymykseen. Montako sinistä vaunua Pasilan konepaja pystyi keskimäärin vuodessa suoltamaan liikenteeseen? Entä milloin sinisten rakennusbuumi on ollut suurimmillaan? Sinisten vaunujen lukumäärä määrä lienee ollut suurimmillaan 1986 paikkeilla, jolloin viimeiset valmistuivat Valmetilla. Paljonko on jäljellä? Nämä ovat kysymyksiä jotka varmaan selviäisivät osin konepajan historiikkikirjasta, jota tässä valitettavasti ei ole. Joku voisi varmaan vastata lonkaltakin näihin kysymyksiin? (Käyttäjä muokannut 13.07.2008 15:53)
kuva 11.07.2008 14:05 Niila Heikkilä  
  Tässä on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun laitetaan riittävästi voimaa (ja rahaa) peliin. Sen jälkeen kun on ensimmäisen kerran laskettu viivoitin kartalle ja vedetty suora viiva tussilla mihinkä rata halutaan, menee pari vuotta ja liikenne alkaa. Toista oli vielä 1960-70 luvuilla jolloinka ratoja rakennettiin pääasiassa talvisin työllisyystöinä. Lyijykynän veto kartalla ehti jo haalistua ennenkuin rata oli reilun kymmenen vuoden päästä valmis, vaikka silloinkin osattiin jo onneksi käyttää ratalinjausten teossa viivoitinta harpin sijaan. Voitaneen pohtia että ehkäpä juuri viivoitin hidastikin osaltaan ratatöitä... Sähköratarakenteista lienee mainittava että vaikka portaali on hieno sana, ne ovat yhä liian kalliita jotta rata voitaisiin sähköistää pelkillä portaaleilla. Kyllä linjalle pystytetään vielä pylväitä. Portaali tarkoittaa joko hirsipuumallista, tai koko raiteen yli kurottavaa järeämpää teräsrakennetta ja näitä käytetään käytännössä vain ratapihoilla. Potilan Kiikoisten hitsaamolla on taas vilskettä.
kuva 08.07.2008 15:31 Niila Heikkilä  
  Niin, eikös noissa ko. malleissa ole myös käsijarruja toisessa päässä enemmän? Ja jääkaappeja?
<<   >>