23-27912 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.11.2006 10:36 Niila Heikkilä  
  Otto: Veturinkuljettaja on ammattinimike, veturin kuljettaja on tuossa yläpuolisessa linkissä tuo rekka, tai jopa koko rekan liikuttamiseen liittyvä organisaatio. Valtionrautatiet lopetti liikennöinnin 1995, mutta valtion rautatiet on edelleen olemassa. Menikö hankalaksi :)
kuva 28.11.2006 16:04 Niila Heikkilä  
  Kuuluisa Härmänmäen mäkijakso alkaa aavistuksen Laahtasen itäpuolelta, Hiisijoen ylityksen kohdalta. Siinä ollaan 160 metriä merenpinnan yläpuolella. Itse mäen pituudeksi ilmoitetaan 7km, mutta kun huomioidaan nousu aivan alhaalta saakka, täytyy junan nousta 9 kilometrin matkalla 70 metriä, kunnes ollaan Pienen Kylkivaaran laella. Mäessä on loivan alkunousun jälkeen kaksi erillistä jyrkempää osanousua, joista jälkimmäinen lopullisesti tappaa 3xDr16-vetoisen 5000 tonnin junan vauhdin 20 kilometriin tunnissa. Normaalin pidon vallitessa 3xSr2-vedolla mäki jyristellään ylös varsin reipasta vauhtia, eli suurinta sallittua 70 kilometriä tunnissa. Suuren vetotehon mukanaan tuoma etu, jo alkunousussa esilletuleva vauhdin hyytymättömyys, auttaa painavaa junaa pääsemään paremmin mäkijakson suurta loppunousua ylös. Jos normaali, sähköparivedossa oleva 4000-5000 tonnin juna joutuisi taasen jostain syystä pysähtymään Härmänmäkeen, olisi tilanne varmasti jo täysin erilainen. Erästä mäkeen lumituiskussa hyhmettynyttä malmijunaa on ollut irroittamassa 6xDr16:n tarjoama raaka vetovoima, ja liikkeelle on päästy siitä huolimatta vasta pitkällisen temppuilun jälkeen. Isoissa massoissa on aina haasteensa.
kuva 27.11.2006 22:40 Niila Heikkilä  
  Vielä aavistuksen ylemmäksi mennään Salmivaaran ja Sallan välimaastossa. Talvisodanaikaisen Paikanselän taistelumuistomerkin kohdalla ollaan 250m merenpinnan yläpuolella. Siinä on Suomen nykyisen rataverkon korkein piste.
kuva 26.11.2006 16:12 Niila Heikkilä  
  Arolassa (ja myös Härmänmäen laella) ollaan itseasiassa melkoisen korkealla, 230m merenpinnan yläpuolella. Tämä ei kuitenkaan riitä, vielä korkeammalle on kömytettävä eräällä toisella rataosalla.
kuva 26.11.2006 14:05 Niila Heikkilä  
  Tähän varmaankin sopisi jatkokysymys. Missäs on nykyrataverkon korkein piste?
kuva 26.11.2006 13:02 Niila Heikkilä  
  Näiden vanhojen piironginlaatikkolöydösten skannaajille täytyy aina nostaa hattua. Arvokasta dokumentointityötä. Eräs huomionarvoinen juttu liittyen kuvatekstiin: Nykypäivän valtion rautateiden veturin kuljettaja näytti kuitenkin viimeksi tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu/29840 Ymmärsithän Otto mitä tarkoitan? :)
kuva 21.11.2006 18:40 Niila Heikkilä  
  Valitettavasti ei..
kuva 09.11.2006 12:58 Niila Heikkilä  
  Tällä asemalla tulee aina väistämättä mieleen sen moninainen lähihistoria. Nykykunnossa oleva vilkas Kirkkonummen asema toimii elävänä esimerkkinä millaisia mm. luovutetun Karjalan asemat saattaisivat olla, jos alue olisi palautettu samoihin aikoihin. http://www.suomenkaitafilmi.fi/filkat/porkkala2.mpg ja http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=27&a=115
kuva 07.11.2006 22:42 Niila Heikkilä  
  Mukava oivallus dokumentoida tämäkin. Koeajo on omalla laillaan aina yksittäisluontoinen tapaus, ja 1970- ja 1980-luvun alun nopeuskoeajoissa ajettiin Sr1:llä hyvinkin kovia nopeuksia ilman sen kummempia panostuksia telin kiertoliikkeen vaimennuksiin. Seinäjoki-Oulu sähköistyksen valmistumisen jälkeen, vuonna 1983 on varmastikin nähty paljon nopeuskoeajoja. Nostettiinhan tuona vuonna ratojemme kattonopeus 120 --> 140. Alkuaikoina sitä tosin hyödynsivät vain muutamat erikoispikajunat.
kuva 02.11.2006 17:17 Niila Heikkilä  
  Niin. Kuvassa on selvästi tulevaisuuden suora tavarajuna Värtsilästä Joensuun kautta Vaasaan, Haapamäelle seisahtuneena. Ken kokee auktoriteettinsa riittävän tyrmäämään kyseisen spekulaation täysin utopistisena huuhaana..? Tosin Sr1 ehkä ei enää ole sitä vetämässä.
kuva 02.11.2006 11:16 Niila Heikkilä  
  Kun Seinäjoki-Oulu sähköistys valmistui vuonna 1983, virallista juhlajunaa oli vetämässä siihen tarkoituksellisesti valittu Sr1 3083. Nykypäivänä numeroasiaa ei varmaan koeta samalla lailla tärkeäksi, vaikka miksei toisaalta tulevan virallisen avajaisjunan veturina sitten yhtä hyvin voisikin olla Sr1 3006 tai Sr2 3206.
kuva 02.11.2006 00:48 Niila Heikkilä  
  Onpas pysäyttävä näky, ei voi muuta sanoa! Aikoinaan niin kaukainen, ja ehkä osin jopa epäuskottava ajatus että Kontiomäellä räiskyy joskus virroittimen valokaari, on nyt totta.
kuva 15.10.2006 11:16 Niila Heikkilä  
  Maapallo pyörii.. Tähtien piirtämistä viivoista voisi päätellä että kamera on joutunut keräämään valoa linssin läpi tovin jos toisenkin. Veikkaisin että tässä on suljinaika jo 4-5 minuutin luokkaa? Säkkipimeästä maastostakin alkaa paljastua vaikka ja mitä jännää.
kuva 24.09.2006 14:56 Niila Heikkilä  
  Eräs teoreettinen vaihtoehto mikäli kuvaaminen pitäisi väen vängällä edelleen toteuttaa salamalla, olisi käyttää orjasalamia pitkänä jonona. (Orjasalama = salama joka välähtää toisen salaman väläyksestä) Sellaisia 20 metrin välein sijoitettuna, ja aavistuksen hitaampi suljinaika. Lopputuloksena 300m täysin valaistua putkea. Jos ei muuta, niin ainakin taiteellisessa mielessä.
kuva 24.09.2006 14:44 Niila Heikkilä  
  Jos epäilyttää, saako supertehokkaalla salamalla valaistua koko putken kerralla, voisi melkein vastata että -Ei. Ja jos jostain löytyisikin sellainen pienen ydinlatauksen tehoinen megaflash joka valaisisi koko tunnelin, olisi kuvan etuala joka tapauksessa pahasti puhkipalanut ja seinän graniitti sulanut kiskoille. Vastauksena ongelmaan on käyttää pitkää aikavalotusta. Sillä tavoin pimeähkönkin kohteen saa melko hyvin "valaistua". Käsisalamalla (tai toisella kameralla) saa sitten halutessaan "maalattua" kohteeseen lisää valoa liikkumalla sulkimen ollessa auki kuva-alan sivustoilla ja räpsimällä salamaa kohti kohdetta.
kuva 19.09.2006 12:34 Niila Heikkilä  
  Lukihäiriö on tilanne, jonka yhteydessä on ymmärrettävää, että ajatuksen pukeminen sanoiksi takkuaa, tai tekstiä tulee yhtä pötköä pitkiä pätkiä, ilman ainuttakaan välimerkkiä, isoista kirjaimista puhumattakaan. Jopa oma nimi osataan kirjoittaa vain pienillä alkukirjaimilla. Kaikesta huolimatta kannattaa silti pyrkiä olemassaolevien mahdollisuuksien ja resurssien mukaan särmään lopputulokseen, koska esimerkiksi suttuinen kuva käsittämättömällä tekstillä aiheuttaa äkkiä kuvien katsojalla ns. ohitusreaktion. Voidaan tietysti lyhytjänteisesti sanoa että mikään pakkohan ei ole avata kuvaa ollenkaan. Mutta entäs jos niitä katsottaviksi kelpaavia kuvia olisikin päivä päivältä yhä vähemmän ja vähemmän? Siksi on melko vaarallista sivuston laadun ja kiinnostavuuden kannalta puolustaa loputtomiin esimerkiksi suttuisten kuvien ylenmääräistä dumppaamista tänne. Maltti on valttia tässäkin. Tästä kuvasta voisi päinvastoin antaa ainakin 9?, koska 160km/h (45m/sek) lähestyvä/sivuuttava kohde ei ole koskaan se helpoin ikuistettava.
kuva 19.09.2006 01:33 Niila Heikkilä  
  Pientä opastinremonttia on näemmä tehty, koska pohjoisen suunnan lähdöt 4M1A, 4M2A ja 4M3A ovat vaihtuneet uusiin neliskanttisiin. Tuo EP1 046 lienee (yhä) Kantalahden varikon koneita, vaikka 25kV:n koneiden reviiri laajeni viime syksynä muutaman sata kilometriä etelää kohti sähköistyksen valmistuttua Karhumäestä Petroskoihin, ja edelleen Syvärille. Nyt näillä voi operoida Murmanskista Syvärille, jossa on 25kV ja 3kV:n sähköistyksen rajapinta. Ilmeisesti myös pitkälle tulevaisuuteen.
kuva 16.09.2006 19:34 Niila Heikkilä  
  Rata ilman pensaita, kameramiehen idylli. Vai onko se? https://vaunut.org/kuvasivu/29382
kuva 06.09.2006 12:34 Niila Heikkilä  
  Heh, historia on kääntynyt täysin päälaelleen. Kuvasta käy hyvin esille, että sinivalkoisuus tulee nykyään idästä, kun taas lännessä on puna-aate päivän trendinä :)
kuva 29.08.2006 01:35 Niila Heikkilä  
  On myös mahdollista että rakennus on jäänyt pystyyn ihan sattuman oikusta. Esimerkiksi Marttiinin puukkotehtaan hiilikellarista löytyi syttymätön termiittipanos, jonka ansiosta tuo komea funkisrakennus komeilee yhä nelostien varressa. Uudemman aseman vaiheilla olevaa sekasortoa ja hävitystä lisäsi ammusjunan räjähdys, jossa 400t lentopommeja yms. räjähti kerralla, palavien lähitalojen sytyttämänä. Räjähdyksen paineaalto heitti parin kilometrin päässä sijaitsevalta, jo panostetulta Suutarinkorvan sillalta satojen kilojen painoiset trotyylikasat Kemijokeen. Saksalaisilla tuli kiire panostaa silta uusiksi. Lähellä oli ettei sitä saatu ehjänä, sillä silta lensi ilmaan aivan suomalaisten kärkijoukkojen nenän edessä.
kuva 12.07.2006 23:32 Niila Heikkilä  
  Nykyisinä aikoina, jolloin kielioppivirheet ja yhdyssanojen osaamattomuus rehottavat, voisikin tähän heittää erään aiheeseen liittyvän kysymyksen: Kumpi yhtiö on edelleen olemassa, tavalla taikka toisella? :) A) Valtionrautatiet B) Valtion rautatiet
kuva 24.05.2006 20:50 Niila Heikkilä  
  Bongaus tehty Mattilan lintutornista?
kuva 14.02.2006 22:18 Niila Heikkilä  
  Mitä tulee taas muihin pitkiin suoriin, ei liene syytä unohtaa Pohjanmaan radalla Vihannissa sijaitsevaa suoraa. Kilpuan liikennepaikan pohjoispuolelta Vihannin ohi aina Tuomiojalle jatkuvaa suoraa riittää sitäkin vajaat 23 kilometriä. Eikä jätetä mainitsematta myöskään pitkää suoraa joka alkaa Haapajärveltä, jatkuen 20km Pyhäsalmen suuntaan. Tätä kuulee väitettävän joissain piireissä Suomen pisimmäksi (aidoimmaksi) suoraksi, ilmeisesti vähäisimpien korkeuserojen takia.
kuva 14.02.2006 21:58 Niila Heikkilä  
  Mitä tulee taas tuohon pisimpään suoraan, se alkaa Lamminkosken pohjoispuolella olevasta pienestä kaarteesta kilometriltä 270. Rata seurailee silloin Linnanjärven Perkiönlahden rantoja, ja sillä kohtaa ratapenkka on hyvin korkea. Suoraa jatkuu aina Madesjärven liikennepaikan pohjoispäähän, kilometrille 293, jossa rataa piirtävä viivoitin on päässyt hieman lipsahtamaan, sillä siihen on syntynyt etelästä katsottuna, kartalla näkymätön oikealle suuntaava häviävän pieni kaarre. Rata jatkuu tästä jälleen viivasuorana kilometrille 302 Ylivalliin, jonka ratapiha on jo junastakin helpommin havaittavassa kaarteessa. Tämän jälkeen radassa on vielä useita 5-8km suoria. Parkanon radan profiili on siis kirjaimellisesti suoraa suoran perään.
kuva 14.02.2006 21:11 Niila Heikkilä  
  Poikkeuksen eteläpään vaihteesta on kaukaisuudessa siintävälle Vahojärven välikytkinasemalle 5900m, joten teletötterö on tässä näemmä litistänyt aika tiiviiseen pakettiin melkoisen pitkän pätkän rataa. Vasemmalla kohoavat Ilvesvuoren ja Lehmivuoren harjanteet, ja kuva-alan keskivaiheilla erottuu selvästi tummempana kohtana Marjolammen ja Ylisenlammen välisen pikku joen ylittävä silta. Jokinotko on muuten kaunis paikka usvaisena kesäaamuna. Kokonaispituutta tältäkin suoralta löytyy lähes 9000m, alkaen Vahojärven pohjoispuolelta kilometriltä 248, jatkuen Poikkeusjärven rantamille kilometrille 257.
kuva 06.02.2006 17:34 Niila Heikkilä  
  Piirrokseen on mukavasti koottu sähköratatekniikkaa ajojohdon Y-köysityksineen kaikkineen, ja näemmä tässä on 1.5km johdinosuuden päätepylväät sivuunvientijänteineen ja kiristyspainoineen. Vasemmassa laidassa erottuu ilmeinen, tosin tällä kohtaa hieman harvinaisempi nopeastiajettava veitsierotin. Mahtaako samalla puolella, jo kuva-alan ulkopuolella olla opastinkin, koska paluujohtimet on viety vaa-assa sinne suuntaan. Ilmeinen opastimen ylitys. Sen verran täytyy kysyä että jos veturi on Sr2, liekö oikea virroitin toisinpäin? Tosin tämähän on QR:n sähköveturi, jossa virroitin saattaa uutena ollakin noinpäin :)
kuva 31.01.2006 00:48 Niila Heikkilä  
  Todellakin upea kuva! Oliko sähköistyksen rakentamisen yhteydessä Imatralla jonkun aikaa kaksi kaupallista pysähdystä, joiden välille olisi teoriassa voinut jopa ostaa junalipun, vai onko keli vain niin kuuma että laiturilla käyskentelevät ihmiset ovat matkustajia jotka ovat laskeutuneet veturinvaidhon ajaksi Imatra T:n laiturille "jäähylle"? Milloinkas muuten Imatran nykyinen henkilöasema on avattu?
kuva 26.01.2006 01:03 Niila Heikkilä  
  Jotenkin muistelisin että tämä joissain historiikeissa esiintyvä SA-kuva olisi otettu Louhen ja Kiestingin välisellä pistoraiteella? Ratalinjaa katsoessa kääntyisin kovin mieluusti tuonne pistoraiteen puolelle. Saksalaiset ja Suomalaiset eivät päässeet tällä suunnalla tavoitteeksi asetettuun Louheen, vaan juuttuivat Sohjananjoelle muutaman kymmenen kilometrin päähän Louhesta, joka taasen oli varsinaisen Muurmannin radan asema. Kiestingin suunnalla Suomalaisilla ei ollut käytännössä muuta ehjää kiskokalustoa kuin tavaravaunuista ja autonmoottorista rakennettu kiskoilla kulkeva haavoittuneiden kuljetuslavetti.
kuva 22.01.2006 17:40 Niila Heikkilä  
  Piipuista nousee savua kuin höyryveturiaikakautena ikään. Ja jopa tallin piippu on käytössä. Veikkaanpa että Katajiston Jussi kuvaa katsoessaan saattaa kokea fiiliksiä jos toisiakin :) Vertaisin tähän kuvaan, (vaikkakin on aavistuksen kesäisempi) sillä se sisältää aika paljon samaa. Nimittäin höyryä: https://vaunut.org/kuvasivu/16718
kuva 21.01.2006 16:37 Niila Heikkilä  
  Onpas mukava mukava kuva Rovaniemeltä! Nuo moderninnäköiset valonheitinmastotkin näyttävät olleen pystyssä jo miesmuistin verran, kuva sen paljastaa. En tiedä, (tämä on vain minun ehdotukseni vanhemmille kuvaajille) mutta olisiko parempi laittaa kuvan kuvausvuodeksi edes joku parhaiten täsmäävä vuosiluku, vaikkei tiedä aivan tarkkaa vuotta? Sitten vaikka kommentoisi kuvatekstissä että kuvausvuosi on arvio. Ajattelen lähinnä tilannetta jossa myöhemmin osuu kuvahaulla tällaiseen kuvaan minkä ottoajankohdasta ei ole mitään merkintää. Kuvahauissahan ei välttämättä käy ilmi että kuva on osa jotain kuvasarjaa, vaikka alunperin kuvasarjan ensimmäisessä kuvassa itse päivämäärää olisikin jo pohdittu.
kuva 19.01.2006 17:45 Niila Heikkilä  
  Niin, vaikka kuvanottohetkellä sähköistys Rovaniemelle on vielä vaiheessa, ei edelleenkään autovaunuja lastattaessa sähköä saa olla langassa. Jos ajorampin portti avataan, katkaisee automaattierotin lastausraiteitten yläpuolisista johdoista jännitteen. Näin siis (ainakin) Rovaniemellä.
kuva 18.01.2006 23:56 Niila Heikkilä  
  Ken tästä käy pohjoiseen, joutuu hän "Parkanon kaukon" ruudulle. Samalla tässä on kahden asetinlaitteen raja. Siemens / ABB Ebilock Tpe1, Llh-Stö.
kuva 15.01.2006 23:52 Niila Heikkilä  
  Olisiko tuolla lätän takana ratapenkalle jaettuja sähköratapylväiden perustuksia? Jos on, ajankohdasta voisi haarukoida lisää, eli oltaisiin rataosalla Pieksämäki-Iisalmi, jonka sähköistys valmistui vuonna 1984. Apt?
kuva 15.01.2006 22:54 Niila Heikkilä  
  Minä kun tarkoitin ratapohjoiseen :)
kuva 15.01.2006 21:50 Niila Heikkilä  
  Tällä kohtaa näyttäisi olevan vielä 3kV tasasasähköjärjestelmä. Alhaisesta jännitteestä johtuvan suuren virtatarpeen takia ratajohto on tyypillisesti tupla-ajolankaa, kuten kuvassa. Podporozhje, eli suomalaisittain Koskenala, sijaitsee noin 50km Lotinanpellosta pohjoiseen, Petroskoin suuntaan. Itä-Karjalan paikannimien yhteydessä on hyvä muistaa että Karjalan tasavallan virallinen kieli oli Suomi, vuoteen 1956 saakka, joten monille paikoille löytyy alkujaankin nimi molemmilla kielillä. Ei siis kuten Karjalan kannaksella jossa kylät on nimetty keinotekoisesti venäläisten toimesta uudelleen vasta 1940- ja -50 luvuilla.
kuva 15.01.2006 11:29 Niila Heikkilä  
  Kiitoksia Jouni tarkennuksista. Vuosi 1987 oli ilmeisestikin TEP80 eikä TEP70 prototyypin esittelyvuosi, tai ainakin kyseisen projektin käynnistysvuosi?? Itse asiassa tästä huomaamme että jollakulla voisi olla hyvä harrastusprojekti koota sivuilleen historiikkikoosteet kaikesta Suomessa ja rajojemme läheisyydessä liikkuvasta venäläiskaulustosta absoluuttisine teknisine tietoineen ja tukittuine tietoporsaanreikineen. Epäilisin että moni harrastaja olisi asiasta mielissään :)
kuva 15.01.2006 02:05 Niila Heikkilä  
  Xenonin 6000 Kelviniä vastaan halogeenin 3600 Kelviniä. Värilämpötiloissa ja tehokkuudessa selvä ero, Xenonin hyväksi. Joissain (teini)autoissa saattaa nähdä jopa 8000 Kelvinin lisävarustexenoneita. Sinertävyydessään ehkä jo laillisen ja laittoman rajamailla.
kuva 15.01.2006 01:17 Niila Heikkilä  
  Tka:n lumiauralla auki puskettua lumista sähkörataa, tuplaraiteella. Omalla laillaan hyvinkin historiallinen kuva. Ensi talvena ei enää linjalla tarvitse pahemmin aurailla, vaan sen hoitaa hieman nopeammin liikkuva kalusto.. Etualalla 2x25kV:n järjestelmän AM-ratamuuntajapari, tässä vielä kylmillään.
kuva 14.01.2006 15:50 Niila Heikkilä  
  JR latoo aika mukavaa faktaa, ja muutinkin kuvatekstiä hieman myös tuon "suorittajan" osalta. Aseman edessä olevat kaapit ovat paikallinen asetinlaite, eikä sen pääkäyttäjä toden totta asu tuossa tuvassa :) Erilliskäyttötaulu ehkä enintään. Itänaapurissa törmää varsin usein siihen että asia joka näyttää ulkoapäin hyvin vanhanaikaiselta, on piilossa hyvin hoidettu. Esimerkiksi tässä tapauksessa vaikkapa rataosan kauko-ohjaus. Näinhän se, onhan maassa maailman laajin rataverkko ja sitä kautta laaja kokemus junaliikenteen keskitetystä ohjauksesta. Sen verran täytyy kuitenkin vetää kotiinkinpäin, että noihin verrattuna ovat ne kotomaan korpiasemien erkkakaapit kuitenkin hieman vähemmän lommoilla, mutta vastaavasti enemmän spreijattuja :)
Mitä taasen tulee tuon junaa vetävän veturin voimanlähteeseen, TEP70 esiteltiin vasta vuonna 1987 ja silloin alkoi 2-tahtisten (maallakulkevien) dieseleiden aika olla jo kutakuinkin ohi. Äänimaailman ja runsaan savutuksen perusteella perus-TEP70:n konetta vaan voisi äkkiseltään luulla (kuten myös itse oletin) kaksitahtidieseliksi kuten M62:ssa ja muissa vanhemmissa vetojuhdissa. Sittemmin TEP70:ä on päädytty kehittämään eteenpäin tekniikan osalta, uusien versioiden myötä.
kuva 09.01.2006 22:24 Niila Heikkilä  
  Tuohan on Porvoosta. Eikös siinä luekin aivan selkeästi 1168 :)
kuva 08.01.2006 22:01 Niila Heikkilä  
  Jos Porilainen matkustaisi junalla Portugalissa, hän todennäköisesti päätyisi aina tälle asemalle. Jaa miksikö? No ihan siitä syystä että kun lippukassa kysyy määränpäätä, Porilainen miettii: hmm...Tua..noi..Tua.. -Ja kassa myy taas lipun Tuaan.
kuva 08.01.2006 05:07 Niila Heikkilä  
  https://vaunut.org/kuvasivu.php/15822
kuva 04.01.2006 21:29 Niila Heikkilä  
  Ja merkillepantavana seikkana todettakoon että tämä lienee samalla rautatiehistoriassamme ensimmäinen juna Oulun yläpuolella joka koostui pelkästä venäläiskalustosta ihan veturia myöten.
kuva 27.12.2005 10:45 Niila Heikkilä  
  Ei malta olla kysymättä: Tietääkö Lari kuinka kauan Vankkojen sinisvararunkoa on tarkoitus säilyttää esimerkiksi Iisalmessa? Jossain vaiheessahan tulee varmasti tilanne ettei varalle ole laittaa enää sinisiä, vaan sen korvaa jonon perältä lumesta kaivettu Varavankka.
kuva 27.12.2005 10:32 Niila Heikkilä  
  Sähköradan rakenteissa on patosillan kohdalla hieman poikkeuksellinen järjestely. Sähköradan vasta- ja M-johdin ohittavat voimalaitoksen maakaapelissa turbiinien välppien huoltotyön helpottamiseksi.
kuva 18.12.2005 21:20 Niila Heikkilä  
  Hyvä kuva. Mutta Mikko.. Volkswagenin insinöörit saattavat suuttua jos tuota kansanauton merkittävää mallia ei kirjoiteta oikein. Tekstissä on muutamia muitakin Suomen kieleen kuulumattomia juttuja. Pieniä, mutta oikeinkirjoituksen takia hyvin oleellisia.. :)
kuva 11.12.2005 20:56 Niila Heikkilä  
  JR: Kiitoksia vastauksesta, sittenhän asia on selvä, eipä tarvitse murehtia :)
kuva 11.12.2005 20:07 Niila Heikkilä  
  Ylimääräisen vetokaluston siirto paikasta toiseen vaikeutuu oleellisesti kun nämäkin taajamajunat muuttuvat kiskobusseiksi. Erillisinä veturijunina ajettaessa ne vaativat taas vähintään yhden kuljettajan, ja kulussa olisi kuitenkin edelleen juna, joka kuluttaa suhteellisen paljon polttoainetta, ja jossa ei ole maksavia asiakkaita. Tällöin kiskobussista saatu hyöty pienenee. Nyt voitaneenkin ajatella, että jollakulla on täysi työ miettiä mitenkä vetureita siirrellään tulevaisuudessa mahdollisimman halvalla oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin.
kuva 09.12.2005 17:30 Niila Heikkilä  
  Juna pysähtyi tosiaan Tampereella, odotellen Vaasasta saapuvaa pikajuna 44:sta. Huomionarvoisena seikkana voitaneen pitää sitä, että se seisoi hyvän tovin ykkösraiteen aitiopaikalla. Tässä epänautinnollisen dokumentaarinen kännykkäkamerakuva. Juuri kohdalla on panssariviestikomppanian BTR-50 esikuntapanssarivaunuja. Kuvassa on itse asiassa hyvinkin paljon naapurin rakentamaa rautaa.. http://members.surfeu.fi/dr800/Venalaiskalustoa.jpg
kuva 08.12.2005 23:51 Niila Heikkilä  
  Aivan mainio kuva. Voisi muuten olettaa että kuva on otettu 1972, tai ehkä nippa nappa kesäkuussa 1973. Vuonna 1974 tässä on ollut jo sähköistys rakenteilla/valmiina.
kuva 04.12.2005 22:14 Niila Heikkilä  
  Monesti tulee ihmeteltyä miksi digikameravalmistajat laittavat kameroihinsa toiminnon joka dumppaa isolla kuvaan päivämäärän. Kaikki oleelliset päivämäärätiedothan näkyvät muutenkin JPEG-kuvan datassa, ja paljon muutakin. Kaikesta tarjolla olevasta aikainformaatiosta huolimatta, kuvaan liittynee päivämäärävirhe... :)
<<   >>