1487-67217 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.12.2014 08:05 Niila Heikkilä  
  Huomio kiinnittyy Tainionkoski-Antrea -junan tekemään ilmoitukseen. Yllättävänkin tarkka kuvaus junan myöhässäkulusta. Jotenkin tulee vaikutelma että Remingtonin värinauhaa jouduttu kuluttamaan jopa epäolennaisen tarkkaan selostukseen väliasemien aikojen luetteluun. Kukahan nuo raportit on tuohon aikaan tarkastanut ja kuinka tarkalla silmällä. Olisiko kuljettajalle tullut sanomista jos taulua ei olisi saatu esim. Jääskeen mennessä riittävästi kiinni? ;)
kuva 16.12.2014 11:30 Niila Heikkilä  
  Oikein kekseliäs kun olisi niin pitäisi kahta osa-aikaista työpaikkaa eri kaupungeissa, siten että ne olisivat yöjunamatkustuksen päässä toisistaan. Aina joka toinen päivä kävisi töissä toisessa, ja sitten taas matkustaisi yön yli toiseen työpaikkaan. Silloin ei tarvitsisi heräillä keskellä yötä vaihtamaan junaa. Nykypäivän yöjunilla jos haluaisi keskimäärin 8 tunnin yöunet inhimilliseen aikaan, kannattaisi katsella työpaikat Tampereelta ja Kemistä. Miten olisi Tako ja Veitsiluoto?
kuva 15.12.2014 17:38 Niila Heikkilä  
  Eikös joissain lähteissä mainita Dr12 poistamisen matkustajajunakäytöstä olleen myös hidas kiihtyvyys pikajunien aikataulujen koko ajan nopeutuessa? Vuonna 1984 oltiin pompattu aikakaudelle jossa sn140 nopeustaso oli jo käytössä Helsingistä Oulun ja Kouvolan suuntaan suojastetuilla alueilla ja se siirsi yleisiä aikataulujen kiristyspaineita myös muualle.
kuva 12.12.2014 01:26 Niila Heikkilä  
  Taustan pitkä pikuri lienee P54 Roi-Hki. Kuvauspäivä saattaisi olla sunnuntai, koska juna on noin pitkä. Joskus siinä oli jopa 15 sinistä. Päiväpikajunaksi hektisen pitkä roikale.
kuva 10.12.2014 13:17 Niila Heikkilä  
  Jos Dr16 olisi hyväksytty tuolloin ratapihakäyttöön Kouvolan suunnalla, niissä saattaisi olla nykyään radio-ohjauslaitteet. Mielenkiintoinen historialehti, jota tuskin koskaan enää käännetään.
kuva 06.12.2014 15:40 Niila Heikkilä  
  Kaarretta tuohon jää kai jonkin verran ellei taloja pureta ympäriltä, vai pystytäänkö nopeustaso nostamaan Lapuan aseman kohdalla 200:aan jo tämän remontin valmistuttua?
kuva 01.12.2014 00:40 Niila Heikkilä  
  Komea tutkielma suomalaistetusta Vectronista. Mallia rakennettaessa on ollut tavallisuudesta poikkeavat haasteensa, sillä tällä kertaa on katse pitänyt suunnata tulevaisuuteen, ja silti voi vain arvailla millainen lopullinen väritys Suomi-versioon muine yksityiskohtineen tulee olemaan. Dieselien pakoputket jne. Pidän onnistuneena muotoilullisena yksityiskohtana Vectronin etusäleikköä. Se tuo mukavan menevää ilmettä veturiin.
kuva 29.11.2014 02:56 Niila Heikkilä  
  Sr1:n vieressä seisova tarkkaavainen kuuntelija pystyy yksiraiteisella rataosalla kuulemaan muuntajan jurahduksesta milloin kohtaava juna saapuu lähimpään erotusjaksoon.
kuva 27.11.2014 01:51 Niila Heikkilä  
  Kyllähän se kieltämättä surettaa jos johonkin tiettyyn, varsinkin vanhaan kuvaan on etsitty kovasti lisätietoja, ja puolen vuoden päästä kuvaa ei enää ole. Ihan jälkipolvia ajatellen, pitäisikö vorgin käyttösääntöjä muuttaa niin että lopullisen poiston sijaan kuvat menisivät vaikka jäähylle pariksi vuodeksi ja sen jälkeen käyttäjältä kysyttäisiin uudelleen haluatko oikeasti poistattaa kaikki kuvasi vai palautetaanko ne näkyville. Tällä estettäisiin se ettei arvokkaita historiallisia, suurella vaivalla skannattuja kuviaan kukaan poistattaisi pikaistuksissaan ja sitten itsekin harmittelisi sitä myöhemmin. Näin nimittäin on jo joskus käynytkin vorgin historiassa.
kuva 20.11.2014 23:25 Niila Heikkilä  
  Jouni, näinhän se tosiaan on. Kun junaliikenne harvenee riittävän alhaiseksi, alkavat väistämissäännöt kääntyä autoilijoilla jopa nurinkuriseksi. Pahin esimerkki on Jämijärvi-Niinisalo -välillä jossa katkeamaton autojono lykkää tasaista kahdeksaakymppiä sotajunan keulan edestä eikä kukaan autoilija katso tuleeko junaa. Sitten ollaan ällikällä lyötyjä kun siinä yhtäkkiä onkin kävelyvauhtiin hidastanut juna tasoristeyksen tukkona. Mustaa rantua alkaa piirtyä junan molemmin puolin asfalttiin. Vaasan radan veturijunalla puolestaan taisi olla se tarkoitus että sillä saatiin yön ajaksi yksi sähköveturi varalle Seinäjoelle, jos pääradan yöjunissa tulee veturirikko. Joskushan se on myös jatkanut tavarajunan vetäjänä yötä myöten kohti etelää. Aivan kaikki ajelu ei siis ole täysin turhaa vaikka se ratapenkalta joskus siltä näyttäisikin.
kuva 19.11.2014 01:03 Niila Heikkilä  
  On ollut, mutta viime havainnosta on runsaahkosti aikaa. Kävin läpi tämän negaliuskan muita kuvia ja sieltä se löytyi, Rbkt 26901 oli tässä junassa. https://vaunut.org/kuva/93559 Sen loru tosin on jo loppunut Tahkoluodossa 2008.
kuva 15.11.2014 00:51 Niila Heikkilä  
  Huomionarvoisena ja mielenkiintoisena yksityiskohtana: Markkulan sillassa oli aivan alusta saakka valmistauduttu sähköistyksen tuloon, koska sähköratapylväiden alustat oli muotitettu valuun jo rakennusvaiheessa. Näkyvät sillan oikeassa laidassa olevina ulokkeina. Sinällänsä hyvinkin kaukonäköistä ajattelua, koska sähköistys saavutti tämän pisteen vasta parinkymmenen vuoden kuluttua. Tuohon aikaan sähköistettiin vasta päärataa Helsingistä Seinäjoelle. Sähköratatyyppi S71:n pylväsjakoja 1990-luvun alussa suunniteltaessa lienee Markkulaa jouduttu käyttämään jossain määrin aloituspisteenä jotta pylväsväli ja vierekkäisten jännepituuksien ero ei harppaa liikaa lähialueella.
kuva 11.11.2014 15:55 Niila Heikkilä  
  Voisiko olla mahdollista paikka on näinkin kummallinen? Jos on, niin tätä leikkausta möyrittiin lisää vuonna 1981 jolloin tehtiin maantien ylittävä silta. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=mahdollinen+paikka%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6909102&mode=rasta&x=439862&lang=fi
kuva 10.11.2014 15:36 Niila Heikkilä  
  Kyllä vain, Saimaa on ainut uittovesistö nykyään. Kymijoen vesistössä uitto on loppunut toistaiseksi vuonna 2002. Virallista lopetuspäätöstä ei siis vielä ole, vaan uittosääntö on edelleen voimassa. Viime kesänä Keiteleen kanavan uitto muistutti olemassaolostaan varsin kirjaimellisesti. Oltiin veneellä Paatelan sulussa yhdessä Suviexpress -kantosiipialuksen kanssa. Yläportti oli auki ja Keiteleen vesimassat kaatuivat sulkuun. Veden mukana tuli iso uppotukki sulkuun. Soitin valvomoon että voitko kiireesti pienentää virtausta, nyt täällä on vähän vaarallista kun iso tukki pyörii kuohuissa. Hetken aikaa oli sulussa vipinää kun melottiin ja kalastettiin kuohuissa tukkia ja saatiin se lopulta köyteen kiinni. Suviexpresskin pääsi lopulta lähtemään ilman että tukki menee potkureihin. Sillä kertaa sulussa meni normaalin 25 minuutin sijaan kolme varttia. Hinattiin sitten tukki rannalle. Se oli selvästi vanha uiton aikainen nipusta ironnut ranta-uppotukki, joka veden laskettua Keiteleessä riittävästi oli kuivunut lähtenyt ajelehtimaan.

Vuoksen vesistön nykyuitosta on tässä mielenkiintoinen sivusto. Kannattaa katsoa läpi http://www.metsateho.fi/files/metsateho/uitto_opas/start.html
kuva 09.11.2014 18:07 Niila Heikkilä  
  Jouni: Entäs jos tuo delegaatio ilmestyykin aikakoneella nykypäivään ja pyytävät että käykää sähköistämässä vanha linja ja antakaa lainaksi muutama nousukykyinen sähköveturi niin meidän ei tarvitse porata tunnelia ollenkaan :)
kuva 03.11.2014 11:12 Niila Heikkilä  
  Tuohon aikaan valonheitinmastoissa oli melko yleisesti käytössä 1000W:n hehkulampulla olevat valonheittimet. Lamppu ei siis ollut halogeeniputki, vaan perinteisen hehkulampun mallinen puolisen metriä pitkä jötikkä. Nykyään noissa on vaihtelevasti 400-600W suurpainenatriumlamppuja. Valoa lähtee yhdestä lampusta kymmenkertainen määrä vanhaan hehkulamppuun verrattuna. Värintoistokyky niissä tietysti on mitä on, ja maisema kylpee oranssissa valossa. Valokuvaajan kannalta hehkulampun värintoistokykyä jää hieman kaipaamaan. Toivottavasti lähivuosina suurtehoiset ledivalonheittimet kehittyvät niin pitkälle että niillä voidaan alkaa korvaamaan kaikkein isoimpiakin suurpainelamppuja. Ihan vielä ei olla sillä tasolla, mutta rajaa hätyytellään jo.
kuva 29.10.2014 11:08 Niila Heikkilä  
  Olikohan Valmetilla Otanmäen raitiovaunukoeradan tapaan lyhyttä ajojohtimen pätkää esim. hallin katossa josta pystyi syöttämään virroittimen kautta 25kV sähköä junaan? Jos oli niin ensimmäiset ajometrit tapahtuivat ilmeisesti jonkin aikaa ennen tuon kuvan ottoa. Tämä ei ole varsinainen vastaus kysymykseen, mutta kiinnostaa millainen Valmetin kokoonpanohalli oli Sm1/Sm2 tuotannon aikakaudella.
kuva 29.10.2014 10:21 Niila Heikkilä  
  Ihanteellisin tilanne olisi jos sähköistyksen yhteydessä Paatelan ja Kuusaan rautatiesillat korotettaisiin Keiteleen kanavan 8 metrin alikulkukorkeudelle. Helppoa ja halpaa se ei ole, koska radan korkeusasemaakin joututtaisiin muuttamaan pitkältä matkalta, mutta sen jälkeen ainakaan rautatie ei olisi enää esteenä 8 metrin korkeusehdot täyttävälle kaupalliselle matkustaja- ja kuorma-alusliikenteelle. Kanavalle jäisi vielä senkin jälkeen kaksi matalampaa maantiesiltaa, mutta jos nuo matalat rautatiesillat sähköistetään nykykorkeudelle, syntyy uusia, jälkikäteen kalliimmanpuoleisesti korjattavia esteitä kanavan kulkukorkeuden mahdollisille korottamishankkeille.
kuva 29.10.2014 09:12 Niila Heikkilä  
  Nyt sekin selvisi. Jos haluat mahdollisimman näkymättömän veturin jolla voi huomaamatta törmäillä missä sattuu, maalaa ja vanhenna se näin. Suorastaan täydellinen ratapihamaastokuvio.
kuva 25.10.2014 11:44 Niila Heikkilä  
  Kuuluiko siihen ns. heittovuorolaisten työmääräyksien toimittaminen? Entäs jos joku asui kauempana, miten toimittiin kun 15-vuotias ei omannut vielä ajokorttia. Mopolla pääsi jonkin matkan päähän, mutta oliko jotain ehtoja jos asui moponkantomatkaa kauempana, pitikö esim. omistaa puhelin? Sehän ei vielä 1960-luvun alussa ollut mikään yleinen kampe varsinkaan maaseudulla. Noista toimintatavoista eri vuosikymmeniltä olisi mukava kuulla lisääkin. Ennen kännykkäaikaa oli kuulemma jos jonkinlaisia malleja käytössä.
kuva 25.10.2014 01:13 Niila Heikkilä  
  Onkohan Jy-Äki -välillä tarvetta yhdelle lisäkohtauspaikalle jos myös raakapuuliikenne lisääntyy uuden tehtaan myötä? Jotenkin tuntuisi erikoiselta jos Suolahtea lukuunottamatta ei sähköistysinfran rakentamisen yhteydessä tehtäisi yhtään sähköistettyä kohtauspaikkaa. Vaihtoehtona voisi olla Laukaan välisuojastuspisteen laajentaminen täysimittaiseksi kohtauspaikaksi, tai Vihtavuori käyttöön uudelleen?
kuva 24.10.2014 00:46 Niila Heikkilä  
  Komea on! Monesti jalustan heilahtamisen aiheuttaa laukaisuhetkellä itse laukaisunapin painaminen. Siitä pääsee eroon kun käyttää laukaisussa lankalaukaisijaa, tai lyhyellä putkella esim. 2 sek kameran omaa viivelaukaisijaa. Pitkällä tötteröllä on suotavaa käyttää jo 10 sek viivelaukaisua jotta kameraan koskemisen aiheuttama tärähdys ehtii varmasti vaimentua kokonaan. Päiväkuvissa kameran peilinkääntötärähdyskin olisi huomioitava, yökuvassa pitkään valotettaessa sillä ei ole ihan niin paljoa merkitystä ellei kuvaa 1000mm putkella. Tuuliolosuhteetkin alkavat vaikuttaa jos tarkoituksena valottaa pitkään kovassa puhurissa. Ei onnistu, tuuli täryyttää pitkää tötteröä liikaa tukevallakin jalustalla. Niin, ja aikavalotuskuvissa on kameran kuvanvakain otettava aina pois päältä. Se tekee muuten kuvaan suttuisuutta.

Revontulet ovat hieno kuvauskohde. Yleisesti ottaen ne ovat kameran kannalta sen niin himmeitä että astetta pidempää valotusaikaa tarvitaan aina. Ajan tarve riippuu revontulten kirkkaudesta ja aktiivisuudesta. Ehkä jokin nyrkkisääntö voisi olla että mikäli kyseessä ei ole niin kirkkaat revontulet että näkisi lehteä lukea, vaaditaan valotusta melkein aina yli puoli minuuttia. Ei kuitenkaan kovin montaa minuuttia, sillä hyvin pitkässä valotuksessa tähdet alkavat piirtää jo pitkää viivaa, ja revontulten yksityskohdat alkavat kadota. Joskus sellainenkin voi tosin toimia maastoa kuvattaessa tehokeinona. Revontulikuvauksessa jokin valotus puolesta minuutista muutamaan minuuttiin lienee paras. Sulkimen aukko kannattaa olla vähintään 6 tai yli, jotta maastoon saadaan syväterävyyttä riittävästi. Aikavalotuskuvassa perinteinen päiväkuvauksen kikka eli taustan sumentaminen ei käytännössä toimi, vaan mitä terävämpi tausta, sitä nautittavampi yökuva. Digiaikana on onneksi halpaa kokeilla ja revittää kameran ominaisuuksien rajalle ja hieman ylikin, ja etsiä raja milloin kuva alkaa näyttää jo pahalta, ja palata siitä hieman taaksepäin. Sieltä jostain löytyy sitten se paras saatavilla oleva kuva. Ainahan ei pysty saamaan hyvää kuvaa vaikka kuinka yrittäisi. Joko keli tai muu ei täsmää. Sitä ei auta jäädä liikaa harmittelemaan, vaan yrittää toiste uudelleen. Revontulissa on tosin kiistatta haasteena se että uuden yrityksen päivämäärää ei voi etukäteen tietää.
kuva 21.10.2014 11:21 Niila Heikkilä  
  Tommin mainitsema horisontin häivytys on toteutettu niin aidosti pilvineen kaikkineen että melkein voisi olettaa että tässä diaraamassa on mahdollista valita myös vuorokauden- ja vuodenaika missä haluaa katsella näitä pienoisjunia. Onkohan tämä jonkin lasikuvun alla, jota valaistaan ulkopuolelta, kun taivaan pilviverhossa on havaittavissa kontrastivaihtelua? Elävästä elämästä muistuu mieleen Tampellan piipun taakse mallinnettu Mastosvuori, jonka laella olevassa kolmiomittaustornissa tuli seurattua täydellistä auringonpimennystä 22.7. 1990 klo 4:50. Aurinkohan oli hyvin matalalla taivaanrannassa tuohon kellonaikaan, joten näytelmää seuratakseen piti hakeutua korkealle paikalle.
kuva 13.10.2014 00:25 Niila Heikkilä  
  Suomessakin osattiin valmistaa viallisia TV-kuvaputkia jopa valtionjohdon tukemana. http://fi.wikipedia.org/wiki/Valco
kuva 08.10.2014 16:08 Niila Heikkilä  
  Mites kehäradalla vaikkapa Havukoski. Jos juna ajaa kohti Helsinkiä, kumpaan suuntaan se menee?
kuva 07.10.2014 23:38 Niila Heikkilä  
  Huomio kiinnittyy radan varressa seisovaan mastoon. Koska kuva on 1960-luvulta, kyseessä ei voi olla nykypäivän telemasto. Voisiko tuo olla Joensuun (520kHz / 577kHz) keskiaaltoasema? https://www.flickr.com/photos/ylearkisto/14086357810/in/set-72157644994501984
kuva 02.10.2014 22:56 Niila Heikkilä  
  Haapajärvi toimi Kalajoen usean pienemmän latvajoen uiton lajittelupaikkana. Osa puista jatkoi Kalajokea alas, osa jäi Haapajärven sahalle ja tietty määrä Pyhäsalmeen. Pyhäsalmi on kuitenkin vedenjakajan toisella puolella jonka vuoksi suora uitto ei onnistu, joten sinne menevät puut kuormattiin tässä junaan ja siirrettiin rautatietä pitkin vedenjakajan yli Pyhäsalmen sahalle. Asia selitetään http://www.kirjastovirma.net/haapajarvi/kivikauden_vesireitti/mustolanjarven_alue
kuva 17.09.2014 00:54 Niila Heikkilä  
  Sitten kun kuvan ottamisesta on kulunut 41 vuotta, tässäkin pitäisi olla sähköistys jo hyvin pitkällä. Kemijoen ratasillat ovat haasteellisia sähköistettäviä mataluutensa vuoksi. Tuulisiteitä ja päätyjä joudutaan korottamaan huomattavasti. https://vaunut.org/kuva/75871
kuva 12.09.2014 17:53 Niila Heikkilä  
  Mitä, eikö tässä olekaan esiopastinta, ja minä kun luulin.. No joo, tokihan oikea termistö on tiedossa, mutta nostalgisista ja historiallis-painolastisista syistä oli pakko käyttää vilkkuesiopastin-termiä juurikin tämän kuvan yhteydessä. Jos mennään erään taannoisen keskusteluketjun esimerkin mukaan, kuvassahan ei ole myöskään tulotolppaa. Onko se sitten tulopuikko vaiko mikä, siihen ei uskalla ottaa kantaa. Puhekieli ja aika päättäköön :)
kuva 12.09.2014 01:47 Niila Heikkilä  
  Ihmettelin ensin miksi esiopastin vilkuttaa keltavihreän alla vihreää, kunnes muistin, ja kuvahan sen kertookin ettei Matkaneva toimi enää kohtauspaikkana. Tässä ilmeisesti palataan keskeneräisen tynkä-puolenvaihtopaikan kautta uudelta linjalta vanhalle raiteelle.
kuva 10.09.2014 00:34 Niila Heikkilä  
  Nythän täytyy muistaa että tasoylikäytävän käyttöönotto ja varoituslaitteiston käyttöönotto ovat eri asioita. Osa tasoristeyksistä lienee vanhempaa perua kuin itse varoituslaitos. Tässä Hipin tapauksessa yllämainittu päivämäärä taitaa olla paikkansapitävä kokonaisuuden osalta, koska tie rakennettiin uudisrakennuksena radasta yli vasta 1980-luvun alussa.
kuva 31.08.2014 20:28 Niila Heikkilä  
  Myös Kuhmalahden jo aikoja sitten suljetulla "Kesoililla" liehuivat tuolla logolla varustetut liput tangossa vielä tänä kesänäkin. (2014) Asjanmukaista museaalisuutta.
kuva 21.08.2014 18:43 Niila Heikkilä  
  Järvien lähellä raja tekee usein koukun itse vesistöalueelle, vaikka suoraan pääsisi lyhyemmin. Ehkäpä siinä on ajateltu jonkinlaista tähystysmahdollisuutta, kun linjaukset on maastoon aikoinaan tehty. Koitsanlahden mutkaa ei pysty selittämään rautatieliikenteen tähystämisellä, koska rataa ei ollut vielä olemassa sotien välillä. Vt6 kulki jo tuolloinkin, joten olisiko esim. maantieliikenteen tarkkailu ollut naapurilla mielessä? Kuulopuheitten mukaan tuon rajamutkan kohdalla Joukionsalmen sillalla kulkevia junia seurattiin rajan takaa toisinaan valonheittimillä, ja tätä saattoi satunnaisesti jatkua 1980-luvulle saakka. Voi vain kuvitella millaista junassa on ollut, kun tietää kuinka kirkas valo lähtee valokaarivalonheittäjästä. Kaiken sokaiseva, kauas ulottuva sinertävä valo. Kiusa se on pienikin kiusa.
kuva 21.08.2014 11:31 Niila Heikkilä  
  Tuossa Tuomaksen linkissä on kieltämättä kahtia jakautunut kylä. Mentäessä rataa eteenpäin rajalle asti, ja siitä aavistus ylöspäin on eräs varsin mielenkiintoinen paikka, jossa on selvästi joustettu kylän kahtiajakamisessa. Imatran rajamuseolla oli joskus luettavissa eräs tarina, jossa uutta rajalinjaa maastoon merkattaessa talon emäntä olisi puhunut venäläisen rajankäyntivaltuuskunnan säästämään tilan elinkelpoisuuden, ts. navetan, jotta se ei jäisi väärälle puolelle rajaa. Siihen oli sitten lopulta suostuttu paikallaolleen komissaarin tekemällä päätöksellä, ja kynällä oli tehty kartalle ns. armon mutkaksi kutsuttu koukku. En ole varma onko paikka aivan varmasti tämä, mutta kovasti näyttäisi siltä. Kartta kertoo tarinaansa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=575851&n=6750901&scale=8000&width=1000&height=1000&showSRS=EPSG:3067&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi
kuva 21.08.2014 11:08 Niila Heikkilä  
  Pohjanmaan radalla oli viime viikonloppuna totaalikatko jossa lankaa taidettiin siirtää monissakin paikoin? Ainakin näistä kuvista päätellen tarkastettavaa on saattanut olla https://vaunut.org/kuva/95345
kuva 20.08.2014 10:34 Niila Heikkilä  
  Tuulivoimapuistoa suunniteltaessa määritellään jokaiselle voimalalle ns. tuulenottoalue, jolla ei saa olla turbulenssia aiheuttavia reunaesteitä. Yleensä tämä on vähintään 500-1000m. Koska tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelee, tietyllä tuulella kannattaa tehoa ottaa vain niiltä laitoksilta jotka ovat tuuleen nähden edullisimmassa asemassa. Tällöin esim. taaempi ei joudu kärsimään etummaisen jättöpyörteistä. Joskus voi turbulenssi käyttäytyä varsin erikoisesti, se ei etenekään suoraviivaisesti vaan termiikki nostaa tai laskee sitä, tai jopa voimistaa. Rannikkoalueilla esiintyy tyypillisesti kesäiltaisin ja aamupäivisin ilmiö, jossa tuulen suunta muuttuu 180 astetta. Merituuli ja maatuuli vaihtavat paikkaa. Vaihtumishetkellä tuuli pyörteilee jonkin aikaa ilman varsinaista suuntaa. Opastimen takana näyttäisi olevan ilmeisesti olevan menossa tilanne jossa tuulen yläpuoleinen "mylly" pyörii, taaempi on pysähdyksissä. Liian kovalla ja hiljaisella tuulella sitten kaikki pysäytetään. 3m/s on yleensä pysäytysraja, maksimit riippuu voimalan koosta. Pysähdyksissä oloon voi olla syynä siis/myös se että tuuligradientin maksimiarvot ovat ylittyneet. Tämä tarkoittaa että jos ilma liikkuu eri korkeuksissa merkittävästi eri nopeuksilla, roottoriin kohdistuu liian suuria voimia. Roottorin pyöriessä siivenkärjen lakipisteessä vaikkapa 200 metrissä vallitsee yleensä maksimitaipuman kohta, joka pienenee tuulen heiketessä alaspäin mentäessä. Maassa voi olla lähes tyyntä, ylhäällä puhaltaa vaikkapa 10m/s. Näiden voimien ja materiaalien hallinta on vasta viime vuosina kehittynyt sille tasolle että on voitu rakentaa korkeita laitoksia.
Voimaloita operoiva sähköyhtiö tietäisi tarkemmin miten tuota tuulivoimapuistoa ajetaan, tuulivoimahan on pieniltä osin myös säätövoimaa. Eteläisempään Suomeen muodostuu muuten näillä tietoa uusi vastaavanlainen paikka jossa rautatiemiljöö ja tuulivoima kohtaavat. Korpilahdelle Markkulan sillan kupeeseen Maatianvuorelle on Tuuliwatti hakemassa rakennuslupaa neljälle voimalalle. Vuoren päällä on vuoden ajan ollut 120 metrinen tuulimittausmasto, jonka mittaamaa tuulidataa aletaan analysoimaan vakavammissa merkeissä tänä syksynä. Jos hyvin käy, napakorkeudeltaan 140-metriset voimalat alkavat rakentua. Siipi pyyhkäisee ylimmässä asennossaan 200 metriin, eli reiluun 340 metriin Päijänteen pinnasta, joten kyseessä ovat kauas näkyvät maamerkit.
kuva 18.08.2014 23:49 Niila Heikkilä  
  Pohjanmaan radan kapasiteettiongelmista kärsittiin suuresti jo 1970-luvun alussa, ja etsittiin vaihtoehtoja millä parantaa radan läpäisykykyä. Esillä oli jo tuolloin kaksoisraiteen rakentaminen Seinäjoen ja Ylivieskan välille. Koska nopeuksien nosto ja ajoaikojen lyhentäminen oli varsinkin Parkanon oikoradan myötä ajan hengen mukainen, mutta pelkällä kaksoisraiteella ei kuitenkaan pystytä nopeuksia nostamaan tasolle 140km/h vaan tarvitaan suojastus, päädyttiin ratkaisuun jossa Pohjanmaan rata säilytetään vielä toistaiseksi yksiraiteisena ja nostetaan kapasiteettia muulla tavoin, uusimalla kiskotus, yhtenäistämällä turvalaitteet ja rakentamalla linjasuojastus sekä kauko-ohjaus. Sähköistys oli toki myös tiedossa omana projektinaan. Turvalaitteet olivat tuolloin pääosin mekaanisia laitoksia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, ja lähes joka asemalla oli Seinäjoelta ylöspäin ainakin yöaikaan miehitys. 1970-luvun lopulla sitten alkoi tapahtua, ja projekti jatkui aina vuoteen n. 1986 jolloin koko Seinäjoki-Oulu -välillä oli releasetinlaitteet, linjasuojastus, kauko-ohjaus ja samalla oli rakennettu suuri määrä varoituslaitoksia. Näillä laitteilla on menty nyt 30 vuotta. Vuosien kuluessa ja liikenteen edelleen kasvaessa rata alkoi ennakko-odotustenkin mukaan ahdistaa uudelleen, niinpä vuonna 2007 käynnistettiin uusi tasonnosto. Nyt toteutettiin kaksoisraide väleille Seinäjoki-Lapua ja Kokkola-Ylivieska. Projektiin kuului tavallaan myös Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki lyhyt kaksoisraide. Näillä osuuksilla turvalaitteet menivät uusiksi ja linjasuojastusta tihennettiin entisestään, siltoja korjattiin, uusittiin ja toteutettiin rataoikaisuja sekä huoltoteitä ja paljon muuta. Radan nopeustaso nousi jälleen, nyt 200km/h:iin. Tämä tiesi loppua kaikille tasoylikäytäville. Aivan kaikkea ei sentään tarvinnut uusia. Vanhat releasetinlaitteet jäivät yksiraiteisille osuuksille, ja onpa rakennettu jopa 3 uutta liikennepaikkaa releasetintekniikkaan pohjautuen. Ruha sai uuden kodin Tikkaperästä, muut ovat osin muualta. Vuonna 2017 pitäisi olla valmista, tällöin radan kapasiteetti on taas hetken aikaa kunnossa. Kostamuksen junista suuri osa kulkenee tuolloin Iisalmen kautta, kuormittamatta Ylivieskan yläpuolista yksiraiteista osuutta. Joskus 2020-luvulla palattaneen Kankaan ja Törmäperän suunniteltuihin oikaisuihin, Liminka-Oulu kaksoisraiteeseen, jne.
kuva 15.08.2014 02:35 Niila Heikkilä  
  Jos itse mekanismin passiivisia vuotoja ei oteta lukuun, voisi kuvitella että suurimmat ongelmat esiintyvät pitkässä junassa isojen asemien läheisyydessä kun matkustajat kulkevat vaunusta toiseen vapaata istuinpaikkaa etsiessään, tai kokoontuvat vaunueteisiin jonottamaan kuka ehtii ensimmäisenä ulos. Siinä kuuluu tuhaus jos toinenkin kun ovipalkeet läpsähtelevät. Kuinkahan suuri määrä yhtäaikaa avautuvia ovia riitti siihen että jarrut alkoivat hiipiä päälle? Tuosta vielä astetta pahempi skenaario on se että paine laskee ovien ansiosta niin hitaasti että jarruista on muisto vain kun niitä tarvittaisiin. Ennen JKV-aikakautta ko. petollinen tilanne saattoi luultavasti muodostua jonkin verran helpommin kuin nykyään. Tänä päivänä JKV estää junan kulun jarrujohdon paineen laskiessa tiettyyn rajaan.
kuva 13.08.2014 01:27 Niila Heikkilä  
  TV-signaalin jatkuva vastaanotto ajon aikana on erittäin haastavaa. Tämän vuoksi TV-vastaanotin ei vielä nykypäivänäkään ole liikkuvassa kalustossa kovinkaan toimiva mukavuuslaite. Asiaa ei välttämättä ole helppo selostaa lyhyesti, saati sitten ymmärtää helposti, mutta esimerkiksi juhannusjunassa, josta tapahtuva suora lähetys vaati mahdollisimman vakaan kaksisuuntaisen yhteyden ohjelmansiirtoketjuun Suomen halki, jouduttiin käyttämään reaaliajassa käännettäviä seuranta/suunta-antenneja, ulkolähetysautoja reitin varrella, satelliittiyhteyksiä, sekä suorittamaan erillinen koeajo Rovaniemelle saakka yhteyksien testaamiseksi. Tällöinkään ei pystytty aivan kaikissa paikoissa jatkuvaan yhteyteen, vaan joidenkin katvealueiden ajaksi oli ohjelmavirrassa suunniteltu etukäteen nauhoitettuja pätkiä. Juhannusjunan radioyhteydet olivat testattuja n. 150km/h maksiminopeudelle, eli nopeampaa ajettaessa laitteisto olisi jäänyt jälkeen. Jokapäiväisessä arjessa pelkän yleisradio-ohjelman vastaanottaminen on toki helpompaa, mutta pätkimätön kuva vaatisi älykkään kentänvoimakkuusmittauksen perään sähköisesti käännettäviä antenneja kanavanvaihtajineen jotka vastaanottaisivat aina parhaiten kuuluvan Digitan lähetysaseman signaalia. Junan kulkiessa Helsingistä Rovaniemelle matkan edetessä täytyisi haravat suunnata ainakin pariinkymmeneen lähetysasemaan. Langattomien IP-verkkojen kautta tapahtuva television katselu on osin nykypäivää, mutta ihan vielä ei sitäkään kautta voi saada täysin vakaata kuvaa liikkuvassa vastaanotossa, vaikka verkko onkin kymmeniä kertoja tiheämpi (mutta heikkotehoisempi) kuin TV-lähetysasemaketju. Oman teknisen lisänsä asiaan tuo vielä se, että riittääkö että katsoja katsoja tyytyy pelkkiin Yleisradion ohjelmiin vai pitääkö ruudulla olla näkyvissä kaikki tarjolla oleva tavara. Mm. näiden kaikkien yllämainittujen syiden takia TV ei (vielä) ole jokaisen makuuvaunun arkivaruste.
kuva 01.08.2014 00:03 Niila Heikkilä  
  Ja jotta ei menisi liian yksinkertaiseksi, pohjanmaan radan remontin yhteydessä kaarrenopeuksia nostetaan muuttamalla siirtymäkaaret klotoideiksi. Se taas on tavallaan osa spiraalia..
kuva 28.07.2014 02:10 Niila Heikkilä  
  Suuret kiitokset tästä kuvasta. Tämä on samalla vorgin ensimmäinen kuva, jossa Ylöjärven valo- ja äänivaroituslaitos tiejärjestelyineen näkyy kunnolla. Kuruntien ylikäytävälle ei rakennettu puomilaitosta sen vuoksi, että se oli tavallaan tilapäinen, koska rautatien ylittävä silta kuului jo alkuperäisiin liikennesuunnitelmiin. Aivan kaikkia siltoja ei kuitenkaan ehditty rahoitus- ja aikataulusyistä toteuttamaan itse radan rakentamisen yhteydessä, vaan rataosan jo avauduttua liikenteelle, Ylöjärvellä oli menossa kaksi muutakin ylikulkusiltatyömaata. Toinen oli Mäkkylän ylikulkusilta tästä kilometrin verran etelään, toinen ns. Rotikon silta ratapihan pohjoispäässä. Myös muita työmaita oli vielä loppusuoralla Parkanossa, jossa viimeisteltiin aseman tulotietä, sekä Vahojärven liikennepaikan pohjoispään kahta ylikulkusiltaa. Sähköratapylväiden anturat valettiin kesällä 1972 Tampere-Vahojärvi -välille. Työ jatkui niin että samana syksynä alkoi pylväiden pystytys ja johdonveto tuolle alueelle. Sähköradan orsien ja ajojohdon puuttumisesta voisi siten päätellä että kuva on otettu aikaisintaan loppusyksystä 1972. Huomio kiinnittyy myös siihen että ojassa on sulamisvesiä ja aivan kuin tiepenkereessä olisi myös muutama lumiläiskä. Onko käynyt niin että jo sataneet lumet ovat sulaneet, ja jo valkoisena ollut maa on paljastunut uudelleen. Aikoinaan puhuttiin että kolmostie (1960) ja rautatie (1971) jakoivat Ylöjärven keskusta-alueen kahtia. Ilmeisesti kyseiseen ajatukseen on tuudittauduttu sukupolvesta toiseen, koska koko kuvassa näkyvä alue on annettu kasvaa täyteen sankkaa koivikkoa. Rautatietä reunustaa sillan molemmin puolin korkea pöheikkökaistale, jonka läpi ei Soppeenmäestä näy edes kirkon tornia, tai vastaavasti kunnantalolta koululle.
kuva 25.07.2014 17:24 Niila Heikkilä  
  Maukkaasta kuvaustilanteesta on ihan hauskakin nähdä verrokkina useamman kuvaajan otoksia. Tämä kuva tuo erittäin hyvin esille öisen Parkanobaanan tunnelman. Yöpikuri kiitämässä linjalla keskellä erämaata aamuyön tunteina - Tämän aiheisia kuvia ei ole tyrkyllä jonoksi asti. Varsinkaan kun tietää että tähän paikkaan päästäkseen kuvaajien on täytynyt mutkitella pikkuteitä kymmeniä kilometrejä ja viettää yö korvessa. Mukavan tunnelmallinen kuva.
kuva 21.07.2014 00:34 Niila Heikkilä  
  Ei lapissakaan puusto sentään näin hidaskasvuista ole. Tämä oli 10 vuotta sitten huomattavasti metsittyneempi kuin nykypäivänä. Muistan kun viimeisen Rautuvaarassa käyneen junan eli Porhan lätän pohjasta kuului jatkuvaa männyntaimien aiheuttamaa kopinaa. Paikoitellen penkoilla kasvoi jo miestä korkeampaa puustoa. Rata raivattiin viitisen vuotta sitten kauttaaltaan, syynä taisi olla Pajalan kaivoshanke, ja Äkäsjoen radan uudelleen käyttöönottoon liittyvät radan kuntotutkimukset. Sittemmin ratahanke peruuntui ja Pajalan malmi kulkee rekoilla Svappavaaraan. Vielähän on jonkinlaista toivoa olemassa Rautuvaaran suunnan liikenteestä jos Hannukaisen kaivos avataan. Nyt tosin taitaa sielläkin olla alamäkivaihe menossa.
kuva 03.07.2014 02:25 Niila Heikkilä  
  Kuvateksti on siinä mielessä oikeassa, että mökki sisältää suorittajan tilan jos Turengista pitäisi saada junia läpi paikallisesti miehitettynä. Sähköistä turvalaitteiden ohjausta jei Ebilockin ala-asemien laitetilosta voi kuitenkaan tehdä, vaan liikenteenohjaajan on jalkauduttava vaihteille ja käännettävä niitä manuaalisesti, joko kammella tai sähkökäännöllä. Itse asetinlaite on hajautettuna turvalaitekaappeihin, ja niitä ohjaavat turvalaitekartan mukaisilla liikennepaikoilla sijaitsevat asetinlaitetietokoneet, joita taas kauko-ohjataan Tampereelta. Kullakin koneella on siis tietty pätkä rataa vastuullaan. Jos yksi pimenee, se ei halvaannuta koko rataosaa. Nämä ala-asemien laitetilat eivät siis ole perinteisessä mielessä asetinlaitteita, vaan niissä on vain tietoliikenneyhteyksiä, kaappien virransyöttö ja varavoima-akusto. Sekä tietysti edellämainitut paikallisohjauksen miehistötilat. Aikoinaan kun Ebilockia rakennettiin, tietyssä vaiheessa 1990-luvulla mm. Hämeenlinnan uusi tietokoneasetinlaitetila oli miehitettynä kauko-ohjaten tiettyjä asemavälejä (yhdessä vaiheessa Sam-Lts) siltä osin kun Ebilockia oli valmiina. Näin edettiin vaiheittain ja aikanaan sitten koko Riihimäki-Parkano-Seinäjoki -väliä voitiin alkaa ohjaamaan keskitetysti Tampereelta.
kuva 26.06.2014 23:26 Niila Heikkilä  
  Teppo tarkoittaa varmaan Pot 10002:sta joka on nykyään Haapamäellä. Se oli tosiaan mukana tuossa kohtalokkaassa P61:ssä. Kuulin kerran kun vanhat Pot-miehet muistelivat että törmäyksessä hidastuvuus oli junan perälläkin niin raju, että eräs postimies meni vaunun päästä päähän "kolmella loikalla". Hän säilyi onneksi loukkaantumatta, kun Oulun puoleisessa päässä oli juuri lajiteltu postisäkkikasa jonne lento päättyi.
kuva 26.06.2014 01:15 Niila Heikkilä  
  Lähistöllä olevassa Saukonpuistossa taisi olla vielä tuohon aikaan Brewster-hävittäjäkin, jollaista ei ihan joka paikassa ole leikkikaluna. Siitä poikkeuksellisia leikkipuistoja että niissä on ollut myös järeämmän luokan leluja, kuten tämäkin kuva osoittaa.
kuva 25.06.2014 17:14 Niila Heikkilä  
  Sijoittaisin tämänkin kuvan Tervolan Louelle. Kuvasarjan toisessa kuvassa kuvaaja on laukaissut ensimmäisen kuvan Hurun takaohjaamon lämmittäjän puoleisesta ikkunasta, tultaessa S-kaarteen ensimmäiseen oikealle kaartavaan mutkaan. Louejoen sillan jälkeen kuvaaja on siirtynyt Hurun kuljettajan puoleiseen ikkunaan, ja räpsäissyt tämän kun rata kaartaa jyrkästi vasemmalle. Kuvauspaikka lienee melko tarkalleen tämä. Siis nykyisellään keskellä peltoa.http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Kuvauspiste&srs=EPSG%3A3067&y=7338008&mode=orto&x=409770&lang=fi
kuva 25.06.2014 03:48 Niila Heikkilä  
  Huomio kiinnittyy varsin nopeaan raivausaikatauluun noinkin suuren ihmishenkiä ja materiaalia vaatineen onnettomuuden jälkeen. Ehkä ajan metodilla yhteenajon syy oli niin "varmasti tiedossa" ettei itse paikanpäällä tarvinnut kuluttaa paljoakaan aikaa romujen tutkimiseen. Toki tuostakin on olemassa varsin tarkka tutkintaselostus. Tuolloin ei ollut onnettomuustutkintakeskusta, vaan tutkinta perustui pitkälti kutakin tapausta varten perustettuihin tutkintalautakuntiin. Nykypäivänä tuskin noin nopeasti saataisiin tapahtumapaikkatutkinnankaan jälkeen liikennettä jatkumaan, vaan aikaa menisi enemmän pelkästään jo vaurioituneen ratainfran suuremman määrän vuoksi. (sähköistys, turvalaitteet jne.) Myöskään raivausta ja kiskotuksen korjausta varten hyvin lyhyessä ajassa hälytettävä miehistömäärä ei taida ihan olla enää 1970-luvun tasolla.
kuva 22.06.2014 20:08 Niila Heikkilä  
  Eikös Pendolla ole ajettu koeajoissa +- 248 km/h? Tuossa on lisättynä 12 km/h huhupuhe-varmuusmarginaalia kaiken varalta, koska kaikkia epävirallisia mittausarvoja ei ole tiedossa, vaan informaationälässä on tyydyttävä Puskaradion "Lauantain toivotut nopeusennätykset" -haastatteluohjelmiin. Yhteenvetona: Osaako joku sanoa vitivarmat voimassaolevat ennätykset eri kalustotyypeille? Ilmeisesti jollain toleranssitasolla ollaan kuitenkin varsin lähellä totuutta?
kuva 22.06.2014 03:15 Niila Heikkilä  
  Tuli itsekin poikettua Pöljällä juhannusaattona. Kiinnitin huomiota että kunnostuksessa on käytetty paukkuja varsin massiiviseen aitaan jolla pysäkki eristetty radasta. Aavistuksen ehkä haittaa autenttisuutta ja museojunien mahdollisia pysähdyksiä suoraan pääoven eteen. Olisiko tässä sitten ajateltu turvallisuusnäkökohtia kun pysäkki aukeaa suurelle yleisölle. Varmaankin niin.
kuva 12.06.2014 02:47 Niila Heikkilä  
  Mitäs kaikkia lakkautettuja Sm-liikenteen seisakkeita on Helsinki-Tampere -välillä liikenteen lakkautusajankohtineen? Joku pystyy varmaan vastaamaan tuohon silmää räpäyttämättä. Ehdin jo mielessä listata jonkin verran, mutta sitten tuli vastaan muutama epävarma, joten yritys tyssäsi siihen.
<<   >>