Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	30.10.2010 15:08	Joni Lahti
		Värityksen kuvaus on "der Name stammt von der Gestaltung des Wagenkastens aus nichtrostendem unlackiertem Edelstahl mit Pfauenaugenmuster, ..." Värityksessähän toistuu kuvauksen mukaan riikinkukon silmäkuvio! Käännös voisi olla jopa riikinkukko tai riikinkukkosilmäinen:) Tosin ehkä hopeakylki tai sellainen voisi hyvin kelvata. Kyllähän Silberling on hopearaha, joita Juudas sai 30, mutta sanalla on ilmeisesti muitakin merkityksiä eri yhteyksissä esim. Silberling der Woche, jolla ilmeisesti tarkoitetaan viikon löytöä tai muuta hyvää.
	10.10.2010 18:04	Joni Lahti
		Tästä kuvasta ei oikein saa mitään lisää irti. Tai, no vaikka sen, että japanilaiset kirjoittavat makuuvaunun kanjimerkein 寝台車 ja kanamerkein selvennyksen しんだいしゃ, josta saa tolkkua ääntämiseen shindaisha. Lisäsikö tämän mitenkään kuvan arvoa?
	23.09.2010 08:29	Joni Lahti
		Roskapöntön viesti ajan hengessä "Minunkin savukkeeni on nyt Prince 2:50". Oi niitä aikoja.
	12.09.2010 19:11	Joni Lahti
		Nykykielellä tässä on sukupuolineutraali eriö.
	09.09.2010 19:37	Joni Lahti
		Tällä hetkellä tämä tilanne: https://vaunut.org/kuva/65170?a=1
	07.09.2010 21:30	Joni Lahti
		Moskovan radion suomenkielinen toimitus antoi tuolloin vastauksia suomalaisten kysymyksiin: "Traktoristi Ilmajoelta kysyy, miten Neuvostoliitossa hoidetaan ympäristöongelmat. Me vastaamme, ettei Neuvostoliitossa ole ympäristöongelmia, koska meillä on ympäristölaki ja koska tieteellinen sosialistinen talousjärjestelmä valvoo itse itseään niin, ettei ongelmia synny ja koska neuvostoihminen on valveutunut jne jne jne......" Näin naapurissa.
	26.08.2010 00:44	Joni Lahti
		Pirkko, lievää makuuvaunukuumetta vaiko sikapiikkien aiheuttamaa narkolepsiaa? :)
	22.08.2010 18:00	Joni Lahti
		Minusta istuimelle pitäisi laittaa VR:n logolla varustettu pipo, sillä ruotsalaiset tekivät asiasta tätä tukevan empiirisen tutkimuksen. Kun kypärä ja pipo pudotettiin kymmenestä metristä asfalttiin, meni kypärä perin huonoon kuntoon kun taas pipo ei ollut moksiskaan m.o.t (Jaha, taas vanha puujalkatarina, mutta mistäpä niitä uusia löytyisi?)
	18.08.2010 16:12	Joni Lahti
		Näyttää siltä kuin punainen ja vihreä kuhertelisivat kopin takana...salapusu ilmeisesti?
	15.08.2010 15:36	Joni Lahti
		Onko noiden kettinkien tarkoitus toimia kulkusillan kaiteina vaiko koristeina vain?
	15.08.2010 15:28	Joni Lahti
		Komea kuva! Jos Pentti sallit, laittaisin sen taustakuvaksi siltakuvien kokoelmaani.
	11.08.2010 22:02	Joni Lahti
		Samoin Afrikan maissa on pääasiassa kapearaiteisia systeemejä, enimmäkseen 1067 tai 1000 mm. Mietityttää se, että vaikka investoinnit ovatkin kapeilla alhaisemmat, mahtavatkohan käyttökustannukset olla sen edullisemmat varsinkin silloin, kun pitää siirtää kuormaa leveäraiteiselle tai jopa kapealta toiselle, jollaisia systeemien kohtaamisia myös on. - Virossakin kapearaiteiset olivat alun pitäen yksityisiä. Ensimmäinen rakennuttaja oli I Juurdeveoraudteede Selst Valgasta Pärnuun ja lisähaara Viljandiin. Syntyi lopulta laaja verkko, joka kansallistettiin, kun yksityiset yrittäjät ajautuivat pankrotteihin.- Virossa rataverkko oli laajimmillaan juuri ennen viime sotia. Pääradat olivat 1524 millisiä (Haapsalu-Tallinna-Tapa-Narva (sekä Paldiskin, Kundan, Aserin ja Kohtla-Järven haarat) ja Tapa-Tartto-Valga sekä Tartto-Petseri ja vielä Valga-Petseri. Valgasta myös Latviaan oli leveä. Yhteistä näille on se, että ne toimivat yhteyksinä emämaahan. – Muut linjat olivatkin sitten kapeita. Tallinn-Väike oli kenties tärkein systeemien kohtaamispaikka. Muita olivat mm Valga, Tapa, Tamsalu, Ülemiste ja Sonda. Nopeudet verkolla eivät päätä huimanneet. Matkustajajunatkin kulkivat hitaasti, n. 35-45 kmh. Suurimmat nopeudet olivat RO kiskobussilla 60 kmh sekä UA2 kiskobussilla ja TU2 dieselveturilla 50 kmh. Ei siis kannattavaa tässäkään mielessä. - Voisiko sanoa, että kapearaiteinen rautatie on monesti "köyhän miehen" kotikutoinen tapa kuljettaa tavaraa ja ihmisiä kiskoilla. Halvempaa rakentaa kuin leveä järjestelmä, muttei sitten sen halvempaa kokonaisuudessaan käyttää. Ainakin hitaampaa kulku on.
	11.08.2010 13:49	Joni Lahti
		Kapearaiteisia rautateitä on rakennettu kolmesta syystä: a) teollisuuden käyttöön, b) linnoitus- tai kenttäradoiksi sekä c) yleisiksi rautateiksi yleensä sivulinjoina tai paikallisrautateinä. Kyllä investoinnin hinta ja kuljetettavan määrä ovat painaneet ratkaisussa. Esimerkiksi Virossa oli hyvin laaja kapearaiteinen (750 mm) verkko, joka sittemmin muutettiin osittain 1524 (tai 1520) mm:n verkoksi, loput purettiin. Oli sellaisia solmuasemia, joissa kuormat vaihdettiin kapearaiteiselta leväraiteiselle ja päinvastoin. Se on melkoinen operaatio, työläs ja kallis.
	10.08.2010 19:49	Joni Lahti
		Karttakuva aiheesta vuodelta 1943 https://vaunut.org/kuva/52082?u=1414&m=1&t=karkkila
	10.08.2010 14:20	Joni Lahti
		Maa, johona ei silimä pökkää! (Menikö vieläkään oikein?)
	04.08.2010 14:07	Joni Lahti
		Dr16:ssa vihreä/valkoinen väritys toimii huomattavasti paremmin kuin Sr 1:ssä. Voi olla, että ero syntyy siitä, että Sudessa on keulassa aivan liian paljon valkoista pintaa ja se näyttää haljulta. Myös sivuprofiili on tässä paremmin hallussa katkaisevien pintojen takia. Ehkä pitäisi nähdä luonnossa molemmat veturit rinnat. Onkohan yleensä mahdollista?
	31.07.2010 22:27	Joni Lahti
		Iidensalmi, Virdois, Lahtis, Kajana jne ovat typeriä väännöksiä. Ehdotan samalla linjalla Kuopion väännökseksi Kopstad ja Ilmajoen Koskenkorvan kylän nimeksi Vattenfallsöra. - Olen yleisesti sitä mieltä, ettei tämän päivän maailmassa pitäisi erisnimiä lokalisoida kuten muinaisaikoina, jätetään Zagreb ja Bern ja muut paikannimet vääntämättä. Jos Charlesista tulee UK:n kuningas, pitääkö nimi historiallisista syistä vääntää muotoon Kaarle? Tai olisiko USA:n pääkaupunki kirjoitettava muotoon Vossingtoni?
	27.07.2010 15:03	Joni Lahti
		Jos metsään haluat mennä nyt/ niin takuulla yllätyt... Minusta ovi näyttää romuttamosta repäistyltä varaosalta. Olisi tässäkin voinut käyttää mielikuvitusta ja antaa ovelle sen arvoinen väritys niin. että se todella näyttäisi olevan ovi ja näkyisi samalla.
	20.07.2010 12:16	Joni Lahti
		Jussi, hieno sarja! - Siinä taitaa kaksi kevään ylioppilasta seurata hiilisäkkien lastausta?
	19.07.2010 18:51	Joni Lahti
		Kalpea kaalimato! Ei kuitenkaan niin epäonnistunut kuin Sr1:n viheriä asu.
	19.07.2010 18:19	Joni Lahti
		Ei kai perustuslaissa ole tarkoituskaan säätää yksityiskohtaisesti miten missäkin asiassa tulee toimia. Perustuslaissa lausutaan vain kansalliskielet ja kansalaisten kielelliset ja kulturelliset perusoikeudet (19 §), ei sen enempää. Sitä varten on erityislainsäädäntö, jota tässä asiassa edustaa osaltaan kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423 Tällä lailla säädetään yksityiskohtaisesti kansalaisten kielelliset oikeudet sekä kuntien ja viranomaisten kielelliset velvoitteet yleensä ja toiminta joko yksi- tai kaksikielisesti. Eräistä muistakin laista löytyy kielisäännöksiä, mutta ei niistä enempää. Kannattaa lukea ainakin kielilaki varsinkin näin helteellä.
	16.07.2010 21:32	Joni Lahti
		No voi rähmä! Sen siitä saa, kun lähtee kalaan liian kauas.
	16.07.2010 21:10	Joni Lahti
		Vastaan
	15.07.2010 19:11	Joni Lahti
		Yhdyn Markon näkemykseen, että kuva on 1950 perustetulta Dresdenin puistoradalta. Samaa tyyliä edustaa tämä merkki http://www.parkeisenbahn-dresden.de/grafiken/veranst_klein/betriebszeiten.jpg - Rataa on kaikkiaan 5,6 km ja raideleveys on 381 mm eli 15 tuumaa. Vetureita ovat höyryt 001 Lisa ja 003 Moritz sekä akkuveturit EAO1 ja EA02. Onko siis tämä rata?
	15.07.2010 18:48	Joni Lahti
		Raatimiehenä olen edelleen sitä mieltä että koko idea on syvältä. Veturin väritysskeema voi olla toinen kuin vaunuissa ja todella veturiin sopiva! On otettava huomioon veturin malli, mitä halutaan korostaa ja kuinka veturin halutaan näkyvän. Tämä on lässähtänyt yritys eikä sitä saa ilmeisesti paremmaksi lisätempuin. Kokonaan uusiksi!
	15.07.2010 16:49	Joni Lahti
		Komppaan jyrkästi Mikkoa, todella järkyttävä! Perusteluni löytyvät kuvan https://vaunut.org/kuva/63870 yhteydestä. Näin kuumalla on sellainen olo, että osaisin suunnitella suden värityksen kansalaisopiston kuvataiteen peruskurssin pohjalta paljon paremmin ja virkistävämmin. Hyi, että on vastenmielinen näky! - Ps. Kukahan on taiteilija eli ylin sutimies tässä tapauksessa?
	14.07.2010 17:01	Joni Lahti
		Venäjän kielessä ei ole diftongeja. Siksi kai pitää kirjoittaa juuri noin. Muista slaavikielistä, kuten slovakista, löytyy sen sijaan diftongeja. Kun nyky ruotsissakaan ei ole virallisesi diftongeja, kirjoitetaan Kajsa ei Kaisa.
	09.07.2010 18:50	Joni Lahti
		Keskellä kuvaa alueelle tyypillinen Siperian palmu eli Cycas siberiensis.
	09.07.2010 18:42	Joni Lahti
		Yhdellä tädeistäni oli sohvassa vielä kauheampi kuosi... Eivät nuo kerniset käsinojat ja pääntuet nekään houkuttele. Eivät kai ole nahkaa?
	04.07.2010 20:16	Joni Lahti
		Totta kai, turhaahan tämä höpinä on, mutta nykymaailma on sangen visuaalinen ja kaluston värikin tuntuu tärkeältä. Tästä Sudesta tulee mieleen elähtäneen naikkosen lisäksi tarina ranskalaisesta tavasta tehdä auton koreja: Otetaan peltikori ja maalataan päältä. Sitten kori alta pois ja maatalaan uudelleen jne. Tavaraa syntyy. - Sarja Marsujen maalauksia: http://www.railfaneurope.net/liveries/Lok2000/Switzerland/pix.html Prefereeraan juuri nyt L2_20fra tai L2_frab -kaavoja, sillä niistä näkee miten päin veturi on, etupää takana tai toisin päin, mutta lieneekö sillä merkitystä?
	03.07.2010 19:42	Joni Lahti
		Mielestäni voitaisiin ajatella hyvinkin radikaaleja maalauskaavioita niin, että veturit todella erottuisivat vaunuista. Ainakin näkisi, missä päässä junaa veturi on:) Mutta miten menetellä sitten Pendolinon ja muiden vastaavien kanssa, joissa kaikki vaunut ovat ”vetäviä”? Värin kanssa yhtä tärkeä asia on tietenkin kuviointi, tuleeko maalausten sopia muun kaluston kuviointiin tai erottua siitä, erottua maastosta hyvin kaikissa olosuhteissa jne? Hyvin voimakkailla kuvioineilla voidaan nimittäin saada aikaan dazzle camouflage eli ns. seeprakuvio –ilmiö, jolloin musta/valkoisella kuviolla rikotaan ajoneuvon tai muun kohteen havaittavuus. – Saksalaista perusteellisuutta veturien ja vetovaunujen RAL-väreistä mm osoitteessa Die RAL-Farben der Lokomotiven http://www.x-train.de/grund/ral/ral_l.htm Mutta nyt pitäisi löytää Sr 1 ja Sr2:n kuvat vektorigrafiikkana, jotta pääsisi kokeilemaan eri vaihtoehtoja, ainakin huvin vuoksi.
	03.07.2010 16:45	Joni Lahti
		Jos veturin maalauksen tarkoitus varoittaa liikkuvasta voimapesästä visuaalisesti, tämä viher/valkoinen ulkoasu on todella surkea. Jos maalauksen tarkoitus on soinnuttaa veturi vaunujen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi, malli menettelee. – Mikä olisi sitten toimiva kaava varoitustarkoituksessa? Asiaa voi lähestyä useasta värinopin kulmasta. Yksi vaihtoehto on etsiä toimivia vastaväriyhdistelmiä, vaikkapa kuvitteellisen Kroatialaisen HŽ 1141:n maalauksen tapaan: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fd/H%C5%BD_1141_series_fictional_1142_livery.png Jos tuo punainen olisi esim. voimakas violetti, niin sitruunankeltainen olisi sen vastaväri ja värien taajuuksien ero olisi selkeä. Näkyisi myös talvella ja syyshämärässä. Miten toimisi yhdistelmä vaaleansininen/oranssi tai muu vastaava? Tietysti maalauskuviolla voidaan lisätä värien vaikutusta, raitaa, pisteitä, väkäsiä, palloja jne. Mutta tämä "suden talja" on huono :(
	28.06.2010 15:59	Joni Lahti
		Kyllä, vasta 1947 ajot alkoivat ja silloinkin rajoitetusti. Tosin ainakin Paasikiven kerrotaan kiukutelleen tuosta 50 dollarin maksusta ja pitäneen sitä suurena.
	25.06.2010 20:33	Joni Lahti
		Jos vaunuissa on ikkunaluukut ja ne ovat teräslevyjä, silloin voisi olettaa kuvan olevan aikaväliltä 29.9.1944 - 25.1.1956. Silloinhan rantaradan junat ajoivat luukut kiinni maailman pisimmän tunnelin läpi ja jokaisesta junasta piti pulittaa Porkkalan vuokralaiselle kaiken lisäksi 50 dollaria.
	19.06.2010 19:26	Joni Lahti
		Tässä komppaan Mikkoa. Matkustelin männä aikoina ruotsalaisilla junilla ja tunnelmaksi jäi aina tietynlainen vanhanaikaisuus ja välittömyys. - Hauskin tapaus sattui Stockholm C:n hallissa, kun painavan matkalaukkuni kahva antoi periksi ja Söderköpingiin tarkoittamat "tuliaiset" pyörivät hallin lattialla. Aseman poliisikaksikko ilmestyi paikalle auttamaan ja nauraen kuskasivat matkakuormani johonkin toimistoon, jossa laukku sidottiin pakettinarulla. Siitäpä kannoin laukun nolona junaan Norrköpingiin. Ruotsalaiset hymyilivät ystävällisesti laukulleni ehkä ajatellen "en finne igen" sanonnan positiivisessa merkityksessä, niin sen ainakin tulkitsin.
	30.05.2010 21:53	Joni Lahti
		Ei ole ainakaan vuosi 1940. Kuva on aikaisintaan syksyltä 1941. Ukoilla on monella päällään vaaleanharmaa kesäpusero. Voipi olla siis kesä -42 tai -43.
	28.05.2010 20:52	Joni Lahti
		Onkos tässä nyt kysymyksessä erikoinen ruotsalainen raideleveys eli kolme Ruotsin jalkaa, 891 mm?
	10.05.2010 20:27	Joni Lahti
		Kas, DDR elää muuallakin kuin vain muistoissa. Es lebe die DDR! Kuvauspaikkakin taitaa olla entisen Työkalu-Saksan pääkaupungissa. Hyvä tunnelmakuva.
	02.05.2010 15:43	Joni Lahti
		Ja tässä tapauksessa keskipisteväli on 1500 mm. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_gauge#Italian_gauge
	30.04.2010 19:36	Joni Lahti
		Erikoinen raideleveys “Italian metri” on 950 mm. Miksi näin? Koska lain 28.7.1879 perusteella Italiassa raideleveys määriteltiin kiskojen keskipisteistä, ei sisäreunasta toiseen. Näin metrin raideleveys meikäläisen logiikan mukaan onkin 950 mm. Samalla logiikalla italialainen 750 mm on 700 mm jne.
	27.04.2010 07:39	Joni Lahti
		Kiitoksia Heikille hyvistä lähteistä! Nyt aukesi.
	26.04.2010 20:20	Joni Lahti
		Ei vaihto tämän kuvasarjan perusteella ole nopeaa. Ensin tunkataan hydrauliikan avulla ja sitten teli alle työntämällä. Tosin nämä kuvat ovat nostalgiatapahtumasta ja aikoinaan asian hoitamiseksi on voinut olla toinen järjestelmä. http://alfiswelt.de/galerie?func=detail&id=150#joomimg , http://alfiswelt.de/galerie?func=detail&id=146#joomimg, http://alfiswelt.de/galerie?func=detail&id=147#joomimg ja http://alfiswelt.de/galerie?func=detail&id=148#joomimg - Pari kysymystä jää pohdittavaksi: miten veto rataan on tapahtunut, kumipyöristä kitkan avullako takapyörien kautta (kuten tekstistä olin ymmärtävinäni); miten jarrut ovat toimineet, takapyörinkö kautta nekin vain ja onko laitteessa ollut rataosuutta varten ohjaamo myös toisessa päässä, obs! punaiset takavalot keulassakin? Jaa, kuka tietää? – Huomaa telissä olevat kolme petiä rungolle ja bussin alla teliakselin reikä. – Olisi tosi vekkulia nähdä HKL:n (vai mikä se nykyään on?) bussien kiitävän rataa pitkin! Voisi kuvitella olevansa tilassa dagen efter.
	25.04.2010 21:24	Joni Lahti
		Sehän on der Schi-Stra-Bus Br Nwf Bs 300. Asemalle tultiin kumipyörin ja sitten vain telit alle ja kiskoille. Kätevää, eikö totta. Kaikkea se saksalainen keksii. Laite lienee vuodelta 1953. Lisää kuvia http://alfiswelt.de/galerie?func=detail&id=157 Ps. Täältä löytyy lisää kuvia, tieltä ja kiskoilta http://www.drehscheibe-foren.de/foren/read.php?17,4756864 Myös teleistä kuvia. Auto lienee merkiltään Büssing? Näitä tosin valmisti Waggon- und Maschinenbau GmbH Donauwörth.
	23.04.2010 17:31	Joni Lahti
		Tämä kuva on jokseenkin päinvastaisesta suunnasta https://vaunut.org/kuva/62176?u=1414&m=1 Sulkivat purkutyön takia tämän reitin. Ensin puretaan teräsrakenteet ja sitten betonirakenteet. Mutta meneekö tässä mukana korvaamatonta kulttuurimaisemaa? Ehkä pitäisi palkata taiteilija maalaamaan kankaalle 1:1 siilot ja se laitettaisiin työmaan suojaksi kuten Helsingin aseman tornillekin tehtiin. Silloin ei matkustajistakaan maiseman muutos tuntuisi pahalta. Kangas voisi jäädä siihen muutamaksi vuodeksi. Oikeasti minusta nämä saa ja pitää purkaa.
	22.04.2010 21:49	Joni Lahti
		Linkki tuohon tutkimukseen: www.stiftung-bauindustrie.de/siefer.pdf
	22.04.2010 19:13	Joni Lahti
		Hyvä löydös! Keski-Euroopan ratapihat aukeavat. – Tästä kohtaan muodostuu jättimäinen kolmiorata tavaraliikenteen käyttöön. Kolmion muut pisteet ovat Buchholz ja Stelle. Löytyi myös mielenkiintoinen tutkimus alueen kasvavasta tavaraliikenteestä. Linkki ei toimi, yritän korjata.
	22.04.2010 14:20	Joni Lahti
		Google Earthista saa myös runsaasti lisäkuvia. Ratapiha näyttää palvelevan Hampurin sataman tarpeita. Korkeuseroa alueella on 5 m, ilmeisesti laskumäen huipulta pihan alimpaan kohtaan?
	21.04.2010 14:11	Joni Lahti
		Maitohorsma ( Epilobium angustifolium) –kuulostaa rentun ruusukin fiiniltä latinaksi - on raivaajalaji ja kukkii oikeastaan koko kesän. Se valtasi ennen hakkuuaukiot sekä teiden ja ratojen varret hyvin tehokkaasti. Nyt kun katsoo junan tai auton ikkunoista ainakin Etelä-Suomessa Oulun alapuolella, tilalle on tullut lupiini (Lupinus polyphyllus), joka lienee karkulaiskasvi. Mielestäni se ei sovi yhtä hienosti ratojen koristeeksi kuin vanha kunnon horsma. – Väliä Iisalmi-Ylivieska tuli kuljetuksi lättähatulla nuoruudessa. Juna pysähteli maitolaitureillakin ja tonkkia otettiin kyytiin. Meno oli toista.
	20.04.2010 15:44	Joni Lahti
		Voihan myrkky näitä Tapion kuvia! Mikä lienee taika, mutta tässäkin tunnelma on käsin kosketeltavissa! Risto parka vetää taakkaansa Ylä-Savon mäkisistä maisemista kohti Pohjanmaan lakeuksia. Ja horsma kukkii .... (onko muuten horsmaa?) Voisi olla heinäkuun puoliväli? Pisteitä kuvalle 10 +++!
	14.04.2010 22:48	Joni Lahti
		On se hassua. Onkohan Taxi-Taxen oikeasti väärin, sillä kannattajia sillekin löytyy. Taxi sana ilmeisesti ryhmitellään nykysaksassa ns. uuslainojen joukkoon, kuten das Auto, das Hotel, das Radio (der Funk), das Hobby (die Tätigkeit), der Club (der Verein) jne, joiden monikkona käytetään -s päätettä. Mutta on tuo saksa jo sammaloitunut, en lähtisi tuomariksi. - Mutta kiva on kuva porsastaksista! Väri on ilmeisesti vanha purppuranpunainen eikä ns. liikennepunainen?
	13.04.2010 20:24	Joni Lahti
		Juoppojuna tai porsastaksi, sama lienee etymologia:) - Eipä ole helppoa taivuttaa lainasanoja saksan kielen yksikkö/monikko akselilla neljässä sijamuodossa On siis Taxis –puolue ja Taxen –puolue. Tällä Wikin sivulla http://de.wiktionary.org/wiki/Taxi tosiaan väitetään, että die Taxen on virheellinen monikon nominatiivi. Mutta on niitäkin, jotka väittävät die Taxen olevan oikein, monessa kommentissa oli niitäkin. Wikistä löytyy myös taivutusmuodot eri sijoissa. Die Taxe - die Taxen taas tarkoitta taksaa. - Samanlaista on islannin kanssa, siksi ei lainasanoja juuri viljellä. Niitä on vain niin mahdottoman vaikea taivuttaa varsinkin, jos sanaan ei saa tehtyä millään umlautia. Myös saksan kielessä on vielä rinnakkain kotimainen sana ja lainasana.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset