Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.08. 21:12 | Leevi Heino | ||
| Vain yksi yksikkö on kokonaan teipattu, joten kuvissa on sama yksikkö ja pääty. | ||||
|
08.08. 20:34 | Kimmo Huhta | ||
| Täällä Hammaslahdessa kuormasi kuparimalmia Outokumpu Oy:n Hammaslahden kaivos. Ensimmäinen malmijuna Harjavaltaan lähti 16.7.1973, ja siitä pitäen lähti yksi 500 tonnin erä kerran viikossa. Kaivos suljettiin vuonna 1986, joten kuormaus lienee päättynyt karkeasti 80-luvun puolimaissa. Onko kellään aikalaishavaintoa tai kuvaa Hammaslahden malmiliikenteestä? | ||||
|
08.08. 20:18 | Mikko Herpman | ||
| Parissa Saarijärven kuvassa on vain yksi Dm7. Mutta mahtoikohan olla Äänekosken lättäjuna aina kahdella vetovaunulla. Ainakin näin oli aika pitkään kun oli öljytahrat pölkyissä ja selvästi oli kahden Valmetin jäljet... Kun oli Dm7 menossa Saarijärvelle mahtoiko olla Äänekosken vaunut yhdessä äkiin asti? | ||||
|
|
08.08. 19:15 | Juha Toivonen | ||
| ....ja yhä edelleen samaa tylsää vihreä-valkoista tuubaa. Mikä depressio VR:n "ylivärittäjää" oikein riivaa? | ||||
|
08.08. 18:34 | Pasi Seppälä | ||
| Ammattimiehen kuvia on taas kiva katsella. Erinomaisia kuvia taas koko latauksen verran. | ||||
|
08.08. 18:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tavaraliikennekonduktööri on istahtanut junan lastauspaikalle painatettuaan moreeniahteen päälle vetämään happea ja odottelemaan lastauksen valmistumista. | ||||
|
08.08. 17:21 | Kimmo Säteri | ||
| Kulkeekos tuolla Garmischista länteen lähtevällä "Aussenfernbahn":lla enää sellaisia junia, jotka tosiaan poikkeavat Itävallan puolella, mutta junan toinenkin päätepiste on Saksan puolella? Vai onko pätkä Garmisch-Kempten vaihdollinen yhteys? Joskus reilut 15 vuotta sitten tuli matkustettua tuolla radalla kokonaan Saksan puolella Pfrontenista Kempteniin, mutta en enää muista, mikä oli ollut tuon junan lähtöasemana. | ||||
|
08.08. 16:08 | Juha Kutvonen | ||
| Söpö! Näyttää aivan Nukku-Matin kulkupeliltä. | ||||
|
08.08. 16:07 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva ja tyylikäs kapsuveturi! | ||||
|
|
08.08. 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mittasuhteet näyttävät natsaavan, kun molempia kuvia vertailee keskenään. Esimerkiksi "viirujen" pituus suhteessa sivuikkunoihin. Kuten herra Asmo totesi, valaistusolosuhteilla on oma (-kirottu-) vaikutuksensa. |
||||
|
|
08.08. 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun perässä oleva ensimmäinen vaunu on noiden soravaunujen energiantarvetta varten oleva koneikkovaunu: BGe 032'001-0, vuodelta 1988. Se valmistui alunperin "mullivaunuksi" Gblk 51'700 vuonna 1977. | ||||
|
|
08.08. 14:49 | Asmo Rasinen | ||
| Saattaa (tässä kuvassa) olla valotus. Kieltämättä ylempi silti näyttää haaleammalta. | ||||
|
08.08. 14:46 | Asmo Rasinen | ||
| Onpa komea vetokalusto | ||||
|
|
08.08. 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Graafiinen aikataulu, kaudelta 146, voimassa 27.5.1979 alkaen: (kuvauspäivänä elettiin torstaita) Juna on H 933, jonka lähtöaika Keuruulta kolmiona klo 12.55. (Kolmio = alle minuutin pysähdysaika.) Lähtenyt Haavasta klo 12.40 ja tulo Jyväskylään klo 13.55. Muutamia minuutteja tämän jälkeen kohtasivat laivapikajunat P 103 ja 104 Jyväskylässä, eli 933 ei jatkanut pitemmälle. Tullut junana H 582 Haapamäelle, tuloaika klo 12.35. Se oli lähtenyt Seinäjoelta klo 10.45. H 582 oli kohdannut "Porkkana" - P 43:n "Pihlaisissa" (= vanhojen paikkakuntalaisten käyttämä kutsumanimi Pihlajavedestä). Jyväskylästä oli jatkoyhteys lättäjunalla H 945 (klo 14.20) Äänekoski keskustaan, tulo sinne klo 15.12. Rautakanava T 6927 joutui odottamaan Jyväskylässä klo 15.06:een, kunhan 945 sai lähtöluvan Suolahdelta klo 15.02, kolmiona. Rautakanava oli tullut Keljonlahdesta Jyväskylään klo 14.30. Äänekosken lättää ajettiin pitkin päivää yhdellä vetovaunulla suunnilleen neljä junaparia, Pieksämäen vaunuilla. Näin ainakin itse muistan, vuodesta 1978. |
||||
|
|
08.08. 14:41 | Mikko Herpman | ||
| Ai että miten hieno kuva, pikkukuvasta katsoin että on pienoisrautatie.. mutta aitoa materiaa! | ||||
|
08.08. 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan vaunu ollut "Königliche - Preussische - Eisenbahn - Verein" (K.P.E.V) - firman omistuksessa? Päätellen "Essen"-merkinnästä, joka EI TARKOITA syömävaunua... ("Gulaschwagen...?) heko heko. Laakeripesät on aika mielenkiintoisen näköisiä. Osalla soltuista säännöllisen armeijan kenttälakit ja osalla Pfadfinder - mallia muistuttavat "tshakot". Vasemmalle katsova koppalakkisetä on ilmeisesti "Zugführer" eli joukkueenjohtaja. Oikealla oleva solttu, jolla on lipaton "Feldmütze" ja taskulamppu roikkumassa manttelinnapista, onkohan kyseessä "Hilfsgruppenführer" eli ryhmän varajohtaja? G = gedeckte Wagen, eli katettu vaunu. Onkohan kyseessä G 10:n "esi-isä"? Rakennustapa on ainakin samantyylinen kuin kotoisissa Gd:ssämme ja Gb:ssä myös. |
||||
|
08.08. 12:55 | Tero Korkeakoski | ||
| Laivaliikenne vaan on kovin vähäistä, ainakin isojen laivojen liikenne. | ||||
|
08.08. 11:58 | Jukka Martio | ||
| Toivottavasti asia selvenee, kun lisäsin vertailun kahden eri vaunun keulasta: https://vaunut.org/kuva/176039 | ||||
|
|
08.08. 11:20 | Ilkka Hovi | ||
| Kuva on kirjasta Suomen Jääkärit, Elämä ja toiminta sanoin ja kuvn, II osa, Toinen painos, Osakeyhtiö Sotakuva, Kuoio 1933, Ostin tutulle jonka isoisä pystyi sanomaan "Olin siellä minäkin". Kuvattu todennäköisesti joulukuussa 1916, ennen Aa joen taisteluita 1917. Nappaan pienen otteen. Olen lähennä katselut kuvia ja etsinyt kartoista HFBn kenttäratoja. "Matkaaminen tapahtui kuten tavallista kahdella junalla - puhdas jalkaväki edellä, erikois osastot perässä. Puolen yön tienoissa läksi jälkimäinen juna ja kenraali pääsi linnaansa nukkumaan. Matkasta tuli mahdollisimman epämiellyttävä. Härkavaunuissa ei ollut kamineja. Ilma oli raa'an kylmä ja joulukuiset viimat puhalsivat vaununseinien läpi, niin että kortiinlehdet tuskin pysyivät hyppysissä. Libauhun tulimme seuraavan päivän iltapuolella puolijäätyneinä." Kuvassa minua kiinnosti jotenkin heikko vaunun rakenne, ohuenlaiset lankut sekä Gm merkintä. |
||||
|
|
08.08. 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kerrotko mistä kirjasta (lähteestä) kuva on. Olettaen että kuvassa on 27 Preussin jääkäripataljoonan upseereita/aliupseereita ja suomalaisjääkäreitä, siirtyivät nämä Missejoen taisteluista Libau/Liepajaan 12.1916. Siellä olleesta majoituksesta he siirtyivät 2.1917 torjumaan venäläisläpimurtoa Aa-joelle 2.-3.1917 ja sen jälkeen Tukkumissa ja sen lähirintamalla. Liepajaan paluu oli 2.1918 , jossa pataljoona hajotettiin 13.2.1918 Suomeen paluuta varten. Mahdollisesti kuva on junamatkasta Misse-joelta (Aa-joen sivujoki) Liepajaan, jolloin ajoitus oli 12.1916. On varmaan liian rohkea arvaus, että ovensuussa vasemmalla seisomassa olisi Majuri Bauer, pataljoonan komentaja (syksy 1916-11.1.1917). Nykkyinen nimistä paikkaa en löydä. Aa-joki (Lielupe) laskee Riianlahteen ja on Riian ja Jurmalan puolivälissä. |
||||
|
08.08. 10:14 | Kari Kuusela | ||
| Sleeper car - ratapölkkyvaunu? | ||||
|
08.08. 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeisen vuoden viimeinen puolisko menossa. Jäljellä enää viimeiset mohikaanit 2210, 2216, 2219, 2222, 2224, 2236, 2238 ja 2241. | ||||
|
|
08.08. 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja matkustajina "Sleepy sleepers" - ? "Kuka mitä häh"? | ||||
|
08.08. 09:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Parisen viikkoa sitten, kun viimeksi kävin Pieksussa, oli välin raiteenvaihtotyö alkanut Hankasalmen puoleisesta päästä, ja edennyt muutaman kilometrin Lievestuoreen suuntaan. Siinä oli vaihtotyön läpikäyneellä, mutta ilmeisesti vielä kunnolla tukemattomalla osuudella viiskymppistä (Sn) jonkun matkaa. Viime viikon keskiviikkona en päässytkään katsomaan ratatyömaan edistymistä, kun matka tyssäsi sähköratavauriosta johtuen Jyväskylään, mutta nyt kun vakoilee Juliasta junien nopeuksia, näkyy viiskymppinen siirtyneen jo melkein Lievestuoreen päätyyn, ratakilometrien 403 ja 410 välimaastoon. Mitä sekuleihin tulee, kyllähän niitäkin sentään vielä kulkee. Usein ne eivät vain ole harrastajien suuntaan yhtä näyttävän näköisiä kuin tämä mainion kuvan huoltisvaunujuna. Jopa etäämmältä monotoniselta näyttävä puutavarajuna saattaa olla varsinainen keitos. Muistan joskus Salossakin kähjätyn kuin viimeistä päivää, että saatiin lajiteltua muulta liikenteeltä jääneessä kitsaassa vaihtotyöikkunassa eri puulajeilla kuormattuja rautatievaunuja asiakkaan toivomaan, purkupään asioimista helpottavaan järjestykseen. Hyvä tavaton sentään sitä MGOiden huutoa ja jarrutönkkien kirskunaa. Hiililiikenteen aikaan tehtiin joskus pahimpiin juniin Riihimäellä välijärjestelyjä, ettei sekalaisen junan erilaisten kivihiilien ja antrasiittien tilanne olisi ollut Tahkoluodon päässä ihan niin toivoton. Junat olivat kylmästi kasaantuneet itäystävän laskumäissä eri suunnista tulleista vaunuista ja vaunuryhmistä, jolloin tuloksena oli usein täydellinen soppa. Umpivaunujen sisälle ei pääse lähempääkään kurkistelemaan, eikä niihin ole nykyään ripustettu kuormakirjojakaan, joista voisi luntata, miltä paikkakunnalta vaunu on tulossa ja mille paikkakunnalle tai minkä laiturin varastosuuliin satamassa menossa, tai millaista sellua tai paperia sinne on pakattu, onko esim. pikkurullia, pitkin pituuttaan makaavia jumborullia vai jotain siltä väliltä. Mutta sellaisia vaunuja kun sattuu jollekin välille junallinen, näyttää täysin kokojunalta. Se on kyllä valitettava tosiasia, että yksittäisten vaunukuormien ja idyllisten, yhden tai kahden haarukkavaunun kappaletavaramakasiinien mattolaituriaika on jäänyt rautatiehistoriaan. Edes rautateidemme tavaraliikenteen kilpailun vapautuminen ei ole vielä sitä maailmaa silmiemme eteen ennallistanut. |
||||
|
|
08.08. 08:34 | Juhana Nordlund | ||
| 2210 oli toisarvoistunut 30-vuotiaana tuollaiseen käyttöön. Sekin käyttö loppui jo aika pian. Tuntui pahalta, että Dr12-sarjan elinkaari jäi tietyssä mielessä lyhyeksi. Toki Sr2:sia poistuu nyt 35 vuotta myöhemmin ihan saman ikäisinä. | ||||
|
08.08. 08:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä ns. Pitkänkaaren rataoikaisu oli otettu käyttöön 20.11.1989. (Lähde: Rantarata, Nummelin 2008) | ||||
|
|
08.08. 08:27 | Juhana Nordlund | ||
| Monella tavoin mielenkiintoinen kuva, ja ennen muuta korvaamaton dokumentti aikansa tapahtumista. Esikatselukuvasta päättelin, että kuva olisi pienoisrautatien junasta. Dr12 siis työntää tuota työjunaa. Ja jos hetki sitten on tultu Halikon uudesta tunnelista, pian oltiin jo Pepallonmäen tunnelissa? |
||||
|
08.08. 07:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! :) | ||||
|
|
08.08. 00:14 | Onni Tikkala | ||
| Minusta näyttää jotenkin siltä, että Niklaksen kuvassa vihreät, vaakasuuntaiset viivat olisivat keulan kokovihreän alueen lähellä ensin hieman paksummat ja sitten ohenisivat. Tässä kuvassa viivojen paksuus kuitenkin näyttää pysyvän samana. Voisikohan kuvakulma hämätä noinkin suuresti? Pitäisi ehkä nähdä myös lähempää. | ||||
|
|
08.08. 00:10 | Jouni Hytönen | ||
| Lievestuore-Hankasalmi-välin päällysrakenne uusitaan tänä vuonna, pölkyt näyttäisivät jo odottelevan radan sivussa, samoin 60E1-kiskot raiteella. | ||||
|
|
08.08. 00:09 | Onni Tikkala | ||
| Oikea muoto olisi sleeping car. | ||||
|
|
08.08. 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Ovatkohan nämä Seinäjoen varikon vaunuja eli suurin piirtein myöhemmän H 560:n kohdalla kulkenut juna? Pähkäilin jo auringon suuntaakin, mutta tarkemmin katsoen kellonajan voi helposti todeta aseman kellosta. :D | ||||
|
08.08. 00:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kävin myös viikko sitten Pyhäsalmella toteamassa keskemmällä päivää lännestä saapuneen malmijunan liikkuvan myös Sr3-vedolla, samoin Pyhäsalmen ja Nivalan yhdistetyn puunhakijan. Hetken pähkäilyn jälkeen havahduin, että juuri tämä näkymä eli Sr3 Pyhäkummun radalla jäänee lyhytaikaiseksi, jos kerran louhinta on kaivoksessa jo loppunut ja nyt kuljetetaan viimeisiä varastoja alueelta pois. | ||||
|
|
07.08. 23:57 | Jouni Hytönen | ||
| En huomaa noissa mitään eroa. | ||||
|
|
07.08. 23:40 | Oliver Laaksonen | ||
| Kyllä on ihan sleeper car oikein | ||||
|
07.08. 23:03 | Otto Tuomainen | ||
| Myös esimerkiksi Tšekissä harrastetaan paljon nostalgiamaalauksia vetureissa. Tuoreena esimerkkinä RegioJetin entiset 162-sarjalaiset jotka on muutettu 362-sarjan kaksijännitevetureiksi. Kaksi ensimmäistä muutettua veturia on saanut nostalgiavärityksen. 362 212 (entinen 362 112) on saanut ČSD:n aikaisen sinikeltaisen värityksen. 362 220 (entinen 162 120) puolestaan esiintyy FNM:n ulkoasussa italialaisine keulanumeroineen. | ||||
|
|
07.08. 22:03 | Jukka Martio | ||
| Joissakin yksilöissä on enemmän vihreätä teippiä kuin oheisessa vaunussa. Vertaa esim. https://vaunut.org/kuva/174775 | ||||
|
07.08. 21:37 | Aki Karvonen | ||
| Hyvin sommiteltu kuva, tykkään kovasti. | ||||
|
07.08. 21:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos kiitoksista, John. | ||||
|
|
07.08. 21:17 | Mikko Herpman | ||
| Ei valoja, ei linjardioa mutta jo ajetaan B-ohjaamaosta. Mutta joka vaunusta löytyy reittikilvet molemmin puolin, puinen välilaituri ja suorittajan kolmipyöräresiinakin sekä matkatavarakärryt joissa on myös matkalaukku kyydissä, hyvää palvelua. | ||||
|
07.08. 21:04 | Aki Karvonen | ||
| Hyvännäköinen kuvauspaikka oli auennut kallioleikkausten avartamisen jälkeen. | ||||
|
|
07.08. 21:02 | Aki Karvonen | ||
| Samaa junaa olin itsekin kuvaamassa Hiidenlahden penkereellä. Hienoja kuvia tutuista paikoista. | ||||
|
07.08. 21:01 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Tulossa etelään PYO266 https://juliadata.fi/live/train?n=266 | ||||
|
|
07.08. 20:27 | Onni Hietala | ||
| Mitä kuvaaja tarkoittaa sillä että teippi olisi loppunut kesken? En itse ainakaan huomaa eri kuvia vertaillessa mitään eroja muiden maalattujen yksiköiden värityksessä? | ||||
|
07.08. 19:54 | Eemil Liukkonen | ||
| Pitkästä aikaa hienoja räpsyjä Larilta, joista tämä lienee minun lempparini! Varsin mukavaa, että tänne on alkanut virtaamaan kuvia Iisalmi Ylivieska välin sähköliikenteestä, historiankirjojen käännettyä sivujaan eteenpäin. | ||||
|
|
07.08. 18:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Englanniksi se on joko sleeping car tai sleeper, mutta ei sleeper car! | ||||
|
07.08. 17:52 | Noah Nieminen | ||
| Uijui, ei huono! | ||||
|
|
07.08. 17:45 | Juho Rintala | ||
| Hyvä että sait tästä kuvan Oula! | ||||
|
07.08. 16:41 | Raimo Harju | ||
| Rautaromusta maksetaan jotain, kilometrinkin matkalta sitä kertyis jonkin verran. | ||||
|
|
07.08. 15:55 | Hannu Peltola | ||
| USA:ssa on viime vuosina ollut oikea buumi erilaisissa nostalgiamaalauksissa, useimmat suuret rautatieyhtiöt ovat maalauttaneet vetureita edeltävien rautatieyhtiöiden nostalgiaväreihin. Nämä ovat olleet harrastajien ja suuren yleisön suuressa suosiossa! Esimerkiksi CSX:llä on useita koneita maalattuna perinneväreihin: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10152031073055529&id=319396280528&set=a.10150176509460529 | ||||
|
|
07.08. 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hopi hopi, vaunumaalarit! Nyt vain puhelinsoittoa VR:n "yleisön matkustusmukavuuskokemushankekoordinaattoriapujohtajalle" (kustannuspaikkanumero toistaiseksi tuntematon!): "- Saatasiinks me hakee vähän lisää teippii tuolta Tokmannilta?" |
||||