Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.10.2016 20:42 | Joni Lahti | ||
| Pahus mitä typoja tabletilla sainkaan aikaan! Pitää siis olla Trabi ja 1974. Ajattelin, että jos rekisterikilpi olisi DDR:n ajoilta, niin M olisi todella Magdeburgin suunnasta. Myös H viittasi sinne. Kolmen kirjaimen setti otettiin käyttöön vuosina 1975-76. Mutta jos auto on rekisteröity Nyky-Saksassa, asia on juuri kuten Tuukka sanoo. Ja siltähän tuo näyttää. Linkki DDR:n kilpiin: http://www.hegis.de/ddrlist2.htm |
||||
|
|
01.10.2016 13:21 | Joni Lahti | ||
| Trabi on rekisteröity vuoden 1974 jälkeen Magbeburgissa. Jos se olisi rekisteröity DDR:n aikaisessa Berliinissä, tunnus alkaisi I-kirjamella. (Virheet korjattu ohjeen mukaan.) | ||||
|
07.09.2016 18:22 | Joni Lahti | ||
| Veikkaan, että vasemmalla vääntävä työmies on Keski-Suomen läänin silloinen maaherra Eino Palovesi. Maaherran hommat olivat juuri tällaisia. | ||||
|
23.08.2016 13:10 | Joni Lahti | ||
| Minusta uuden Vectron -sarjan paras lempinimi olisi "Werner" tai aivan kotimaisesti "Verneri" Werner von Siemensin muistoksi. Ensimmäisen kylkeen voisi maalata Wernerin kuvan ja nimen saksalaisin fraktuurakirjaimin. | ||||
|
13.08.2016 22:00 | Joni Lahti | ||
| Näitä Frog gauntlet (double-gauntlet-double) -ratkaisuja on Budapestin lisäksi ainakin Amsterdamissa, Gentissä, Mannheimissa ja Wrocławissa. Ratkaisulla saadaan raitiovaunuliikenne mahtumaan vanhojen kaupunkien kapeikkoihin. Toinen asia on sitten se, että näillä limitysosuuksilla voisi käyttää kaksisuuntaisten vaunujen etua eli järjestää ovet ja pysäkit molemmin puolin. Gentissä ei ole lainkaan kääntösilmukoita, joten kaikki vaunut ovat tästäkin syystä kaksisuuntaisia ja niissä on lisäksi ovet molemmin puolin. | ||||
|
09.08.2016 18:38 | Joni Lahti | ||
| Tässä näyte raideleveyksien entisestä supermaasta Ruotsista. Näyte on vuodelta 1949 Växjöstä: http://tinyurl.com/cwle9bb Pätkässä veturit ajavat järjestyksessä: Gp raideleveydellä 891 mm eli 3 ruotsin jalkaa, Gt raideleveydellä 1067 mm eli 3 ½ englannin jalkaa sekä B raideleveydellä 1425 mm eli 4 jalkaa ja 8½ tuumaa (engl.) samalla raiteella peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Vaikuttava näkymä. |
||||
|
04.08.2016 22:40 | Joni Lahti | ||
| Timo. Onko niin, että Norrköpingin uudet vaunut ovat kaksisuuntaisia? Ovia näyttää olevan molemmilla puolilla. Onko ohjaamot sitten myös molemmissa päissä? | ||||
|
16.07.2016 15:54 | Joni Lahti | ||
| Hannu, kalanmäti on kalamari tai ihan vain mari. Esim. lõhemari. Maiti on vastaavasti niisk. | ||||
|
Kuvasarja: Raideliikennettä länsinaapurissa |
12.07.2016 17:14 | Joni Lahti | ||
| Tukholman alueen raidejärjestelmästä 158 km on raideleveydeltään 1431 mm 1435 mm sijaan. Tällaisia ratoja ovat Nockebybanan, Lidingöbanan, Tvärbanan och Saltsjöbanan. Leveys 1431 mm on suurimman ja pienimmän sallitun leveyden keskiarvo. Tällä kavennusoperaatiolla haettiin parempaa olemassa olevan kaluston kulkua. Onkohan temppu sukua Neuvostoliiton tekemälle kaventamiselle 1524 mm – > 1520 mm? Neuvostoliitossa muutos selitettiin tosin mittastardardiin siirtymisellä, mitä se sitten tarkoittikaan. | ||||
|
10.07.2016 23:32 | Joni Lahti | ||
| Todella vaikuttava kuva. Hienoa! Tästä kulmasta näkee sen, kuinka Vectron on (3012 mm) selvästi kapeampi kuin nykyiset kaksikerrosvaunut (3200 mm). Tosin Sr2 on vielä kapeampi (3000 mm). Eihän ero mitään sinänsä haittaa, mutta se näyttää hiukan hassulta, ainakin meikäläisen silmiin. |
||||
|
10.07.2016 20:21 | Joni Lahti | ||
| John Paischeff oli ilmeisesti pietarilainen laatuhuonekalujen valmistaja/myyjä. Paischeffin nimellä myydään nykyisinkin kalliita antiikkikalusteita. | ||||
|
07.07.2016 17:13 | Joni Lahti | ||
| Tässä on hyvä pohjakuva värikokeiluihin: http://www.railfaneurope.net/liveries/Lok2000/l2.gif Marsun väritystä on helppo kokeilla tämän avulla. | ||||
|
|
07.07.2016 11:50 | Joni Lahti | ||
| Jos halutaan näkyvä värityskaavio, tarvitaan jyrkkiä geometrisiä kuvioita, sellaisia, joita luonnossa ei näy. Toinen keino parantaa näkyvyyttä on käyttää vastavärejä suurella kontrastilla. VR:n vetureissa ei näitä juuri ole. Kuitenkin tuo VR:n vihreämpi kaavio on parempi kalpea. Tässä yksi valikoima huomioväreistä: http://tinyurl.com/hx9srr7 Itse lisäisin siihen vielä mustan, jotta syntyisi riittävää kontrastia. Nyt vain oikeat värikynät käteen ja suunnittelemaan VR:lle uudet väritykset! |
||||
|
05.07.2016 20:32 | Joni Lahti | ||
| Pilkkanimi "Partsi trammid" johtuu tästä: http://tinyurl.com/jvcq84f Kuva on otettu aivan tavallisena arkiaamuna Lellestä Tallinnaan tulevasta junasta. Myös muilla osuuksilla on aivan samanlaista tungosta. Flirtit eivät vain yksinkertaisesti ole kaukojunia, ne ovat liian lyhyitä ja aikataulut harvoja. Juhan Partsin unelma 2000-luvun junista on kuivunut kokoon. | ||||
|
05.07.2016 18:59 | Joni Lahti | ||
| Helsingin kaupungin karttapalvelun ortokuva vuodelta 1932: http://kartta.hel.fi/link/2UdSLg Kuvassa näkyy hyvin nykyisen Vlatavan talon kompleksi kokonaisuudessaan. Kuvaa laajentamalla saa näkyviin myös koko alueen tiheän rakennuskannan. Ratapiha kokonaisuudessaan on todella laaja. Paljon on tienoo muuttunut. Ps. Kuvassa näkyvä kääntöpöytä on mielestäni kadonnut vuoden 1943 kuvassa. Onko näin? |
||||
|
03.07.2016 11:44 | Joni Lahti | ||
| Pärnun asema on suunniteltu rakennettavaksi aivan uudestaan Rail Balican myötä. Tässä voittajaehdotuksen havainnekuva: http://tinyurl.com/hj6ylxj Tässä taas kuva aseman seudun uusista järjestelyistä, jossa pitää sovittaa 1520 mm ja 1435 mm ratojen kohtaaminen: http://tinyurl.com/hh6vcww |
||||
|
30.06.2016 21:13 | Joni Lahti | ||
| Klassinen pituusmitta league tarkoittaa yleensä matkaa, jonka ihminen kävelee tunnissa. Mitta on venyvä, eri puolilla maailmaa se erilainen. Anglo-amerikkalaisessa maailmassa mitaksi on vakiintunut 3 mailia eli 4,828 km. Yhtä tarkka mittana kuin poronkusema. Vuonna 2000 brittikaupassa pihvitomaatit maksoivat kilolta 2,65 £ ja paunalta 1,20 £, hassua sekin. | ||||
|
29.06.2016 12:37 | Joni Lahti | ||
| Reino, jollen väärin muista, rantaradan toisella puolella olevilla kallioilla oli ainakin ilmavalvonta-asema. Sitä en nyt muista, oliko lähellä myös patteriasema. | ||||
|
|
28.06.2016 23:16 | Joni Lahti | ||
| Turkkilainen kielihän kazakki on ja kuuluu se altalaiseen kieliryhmään. Altalaiset kielet ovat jossakin suhteessa lähempänä uralilaisia kieliä kuin indoeurooppalaisia kieliä, jollaisia slaavilaiset kielet ovat. Onhan sen sanastossa tietenkin jälkiä venäjästä. On kuitenkin pitänyt kehitellä aivan omia kyrillisiä merkkejä äänteille, joita venäjässä ei ole. Näitä ovat mm. ä:n ja ö:n kaltaiset äänteet. Siirtyminen latinalaisiin kirjaimiin on varmaan vielä pitkässä narussa. On väläytetty vuosilukua 2050, mutta mahtaakohan uudistus ehtiä edes siihen mennessä. Epäilenpä. | ||||
|
|
28.06.2016 10:17 | Joni Lahti | ||
| Kyllä. Reinolla on tarkat tiedot. Ilmalan varikko siinä on nykyisin. Alueellahan oli aina 1930-luvulle saakka armeijan ampumarata sekä kuvan alareunan alapuolella rantaradan varressa armeijan sikala. Nuo poikittaiset rakenteet liittyvät ampumarataan, sillä ne ovat ampumapenkkoja eri matkoille. Maastohan oli soinen ja vetelä, siksi nuo penkat on pitänyt rakentaa ympäristöään selvästi korkeammiksi. Kuvan keskiviivan vasemmalla puolella oli kuiva korkeampi kohta, ”saari suossa”. It-asemaa en näe. VR käytti myöhemmin aluetta kaatopaikkana, johon upotettiin käytettyjä ratapölkkyjä. Helsingin kaupunki otti alueen kaatopaikkakäyttöön vuonna 1949. Täyttö alkoi itäreunasta länttä kohti. Kaatopaikan täyttö lopetettiin vuonna 1963. Tästä alkoi maan uudelleenkäsittely. Ensimmäinen raide ilmestyi vuonna 1968. Mutta pehmeälle on varikko rakennettu. Alue 1931 topografikartassa http://vaunut.org/kuva/37031 |
||||
|
|
27.06.2016 18:41 | Joni Lahti | ||
| Kuinkahan pitkällä on siirtyminen kazakin kirjoittamisessa latinalaisin kirjaimin kyrillisten sijaan? Olen ymmärtänyt, että kansansa rakastama Nursultan Nazarbajev ei ole mitenkään halukas kiirehtimään muutosta. Perustelu tälle nihkeydelle on kuulemma se, että maassa asuu runsaasti mm venäjänkielistä väestöä. Linkissä https://fi.wikipedia.org/wiki/Kazakin_kieli on esitetty kyrilliset, latinalaiset vuosina 1920-1940 kirjaimet sekä kaksi vaihtoehtoa uusille latinalaisille kirjaimille. |
||||
|
23.06.2016 09:49 | Joni Lahti | ||
| Näin on. Kuolemajärven pitäjä sai arpajaisissa nimen Pionerskoje. | ||||
|
22.06.2016 20:29 | Joni Lahti | ||
| Świna (saks. Swine)on Oderin yksi kolmesta sivuhaarasta. Joki jäi Puolalle ilmeisesti juuri vesiliikenteen vuoksi. Joki on kanavan lisäksi satama. Tuolta länsipuolen asemalta (Świnoujście Centrum) ei taida olla kuin kilometrin verran Saksan rajalle. Joen itäpuolella olevaan satamaan tulee suuresta Puolasta rautatie, joka ei ole maayhteydessä Saksan verkkoon. Karttapiirros alueelta http://tinyurl.com/zfcljvf - Mustat linjat ovat käytössä ja harmaat poistettuja. Punaiset pallerot ovat henkilöliikenne- ja mustat tavaraliikenne asemia. Tämän mukaan myös itäpuolella jokea on henkilöliikenneasema (Świnoujście), josta lähtee junalautta Ruotsin Ystadiin. Aikoinaan joen yli on ollut junalauttayhteys, ei taida olla enää. Tämä näin karttaharjoituksena. | ||||
|
|
22.06.2016 19:29 | Joni Lahti | ||
| Vaikka suurin osa Kannaksen paikoista sai lahjaksi uuden nimen Neuvostoliitolta, on tuossa aikataulussa vielä kaksi pysähdystä vanhoilla nimillä: Куолемаярви (Kuolemajärvi) ja Яппиля (Jäppilä). Karjalan tasavallassa tilanne on hiukan toinen. | ||||
|
18.06.2016 15:08 | Joni Lahti | ||
| 17. Div oli koottu Salon ja Raaseporin alueilta. Osa joukoista oli ruotsin kielisiä. Divisioonan joukkoja siirrettiin kesällä 1944 Kannakselle Viipurin suuntaan. Olikohan virolaisilla sittenkään mitään tekemistä tämän täydennyselimen kanssa? | ||||
|
|
17.06.2016 22:59 | Joni Lahti | ||
| Varmistaja on kiistämättä kers J. Virolainen. Myöntäjä on luutnantti, jonka koukeroista ei saa juurikaan selvää. | ||||
|
17.06.2016 22:51 | Joni Lahti | ||
| Vastaus tyydyttää täysin. Ytimekkäästä ilmaisusta on hyvä esimerkki se, kun Schiller aloitti kirjeensä ystävälleen sanoin: "Anteeksi, mutta minulla ei ole nyt aikaa kirjoittaa lyhyemmin." Uteliaisuuttani tietenkin tyydyttäisi lisänä tarkat tiedot Dm10 muidenkin osien alkuperästä. Mutta näinkin on ok. |
||||
|
|
17.06.2016 15:27 | Joni Lahti | ||
| Olivatko nuo ovet lainattu jostakin toisesta laitteesta? | ||||
|
17.06.2016 15:26 | Joni Lahti | ||
| Topparin työnäyte: https://www.youtube.com/watch?v=l9CLrvWEA8w Ei ole aivan sama laite, mutta sinne päin. | ||||
|
15.06.2016 15:11 | Joni Lahti | ||
| Tälle Ahlbeckin sotilashautausmaalle on haudattu 85 puna-armeijan sotilasta. Vastaavia hautausmaita on pitkin itäistä Saksaa eli entisen DDR:n alueella, suurimmat Berliinissä. Muualla Saksassa on myös sotavankien hautausmaita muistomerkkeineen. | ||||
|
14.06.2016 18:19 | Joni Lahti | ||
| Snorkkeliveturi! | ||||
|
07.06.2016 13:50 | Joni Lahti | ||
| Voi olla myös niin, että narussa on Venäjän eri valtioelinten lippuja. Kolmas vasemmalta näyttäisi todella Japanin sota/laivastolippua, mutta se voisi olla myös Venäjän puolustusministeriön tai laivaston lippu. Näitä on vaikea nykyään löytää, mutta Venäjällä oli runsaasti eri lippua käytössä. Toinen oikealta voisi ollakin Romanovien keisarilippu. Keskisalossa valtiolipun alla oleva lippu on mielenkiintoinen. Kuviosta ei saa selvää, mutta kulmassa näyttää olevan Venäjän trikolori pienoiskoossa. | ||||
|
31.05.2016 19:27 | Joni Lahti | ||
| Itselleni tuli mieleen pikemminkin PaK 38 eli 50 PstK/38 kuin Pak 40 eli 75 PstK/40. Putken pituus näyttäisi enemmän 50 millin aseen putkelta. Mutta kummassakin saksalaisessa aseessa oli alunperin vinot suojakilvet, jotka ulottuivat jopa sivuille. Tässä on täysin suora kilpi, kuten 76 K 02:ssa. Voi siis olla jotakin muuta? | ||||
|
24.05.2016 12:10 | Joni Lahti | ||
| Näillä lakeuksilla ei silimä pökkää. | ||||
|
21.05.2016 17:36 | Joni Lahti | ||
| Auttaisiko tämä?: M = Stufenschalter schaltet normal schnell hoch bis max. zulässigem Stundenstrom eli jotakin, että askelkytkin kytkee normaalinopeudella aina suurimpaan sallittuun tuntitehoon saakka. 0 = Trennhüpfer öffnen sich (Motorstrom wird unterbrochen) und Stufenschalter schaltet runter. Voisi olla jotakin sellaista, että jotkin ”erotushyppijät” (mitähän ne ovat?) avautuvat (moottorivirta katkeaa) ja askelkytkin hiljentää. Kytkimen tekniikasta lisää: https://de.wikipedia.org/wiki/Stufenschalter En tiedä näiden vimpainten nimiä tai toimintoja suomeksi, mutta jos tiedät tarkoituksen, korjaa tänne. |
||||
|
12.05.2016 18:45 | Joni Lahti | ||
| A tarkoittaa todella veturia nopeusluokassa yli 80 km/h. Muut nopeusluokat ovat B 70-80 km/h, C 60 ja 65 km/h sekä D 45-55 km/h normaaliraideleveydellä. Sveitsissä käytettävä saksankielinen termi Traktionsart tarkoittaa kirjaimellisesti vetotapaa, mutta voimanlähde on käännöksenä osuvampi tässä tapauksessa. Palaan muihin jännittäviin merkintöihin, kunhan ehdin. |
||||
|
|
07.05.2016 13:27 | Joni Lahti | ||
| Sveitsiläinen merkintätapa on mielenkiintoinen. Ee 3/3 tulkitaan seuraavasti: E = vaihtoveturi e = sähköinen vetotapa 3/3 = kolme akselia, joista kolme on vetävää Merkintä Ae 3/6 tulkitaan vastaavasti näin: A = nopeusluokka 80 km/h e = sähköinen vetotapa 3/6 = kuusi akselia, joista kolme on vetävää Littera määräytyy nopeusluokan tai käyttötavan, vetotavan (m = diesel tai muu moottori) ja vetävien akseleiden/akseleiden määrän mukaan pääsääntöisesti. Myös muita monimutkasempia merkintöjä löytyy. |
||||
|
02.05.2016 16:24 | Joni Lahti | ||
| Hienon 103:n yksi lempinimi on vähemmän kunnioittava eli Tunneltampon tai lyhyemmin Tampon. | ||||
|
19.04.2016 22:07 | Joni Lahti | ||
| 628 sarjalla on useita lempinimiä, joista yleisin lienee Blechspielzeug eli peltilelu. | ||||
|
19.04.2016 12:17 | Joni Lahti | ||
| Suomen armeijan asepuku m/19 oli itse Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema. Väri oli kenttäharmaa. Puku oli kyllä lähinnä paraatipuku. Tästä kehitettiin m/22, joka oli teräksen harmaa, kaulus ja hihansuut tummat. Seuraava malli oli m/27, joka oli vihertävän ruskea kenttäpuku. Kyllä näyttää siltä, että asetakin kaulukset olisivat tummat eli tämä puoltaisi sitä näkemystä, että ne olisivat mallia 22. Oletan kuitenkin, että tässä näkyy m/19 pukuja. Tuo kättelevä sinelliniekka voi olla kanta-aliupseeri tai sitten peräti upseeri. Asevelvollisille tuskin jaettiin koppalakkeja. Muuten, olin viimeistä ikäluokkaa, jolle jaettiin kannukset puvun m/36 kanssa osaksi ulosmenoasua. Paikka oli KarTr:n RauK kauan sitten. Olihan se komea kokonaisuus, punaiset kauluslaatat ja punaiset reväärit housuissa! Hiukan toista kuin nykyiset kurkkusalaattipuvut. |
||||
|
14.04.2016 12:27 | Joni Lahti | ||
| Taitaa olla virolainen suvila. Usein tarkoitus on saada suvilan maasta lisäapetta pöytään. Tässäkin näyttäisi olevan omanapuita ja muutama herkkapensas. Muuta ei vielä aikaisinkeväällä näy. Onkohan tuolla vasemalla kasvihuoneen runko ilman katteita? | ||||
|
10.04.2016 22:15 | Joni Lahti | ||
| Niin se menee. 1 on sähköyksikkö ja 2 on dieselyksikkö. Toinen numero kertoo vaunujen määrän yksikössä. Tämä 1407 on nimeltään Pääsküla, joka otettiin liikenteeseen 01.07.2013 | ||||
|
10.04.2016 18:14 | Joni Lahti | ||
| Ei ole mikään yritys onnistunut muuttamaan kiinalaista kirjoitusjärjestelmää foneettiseksi latinalaisin kirjaimin. En usko, että kulttuurivallankumous olisi ollut este. Tilanne on vain se, kiinalaisella kielialueella on noin kymmenen puhuttua kiinan kielitapaa. Kysymys on miljoonapopulaatioista. Siksi hallinto ja opetus pitävät sitkeästi kiinni yhtenäisestä logograafisesta kirjoitusjärjestelmästä. Kysymys on yhden kirjoitetun kielen ja usean puhutun kielen yhdistelmästä. En usko, että tilalle muuttuisi lähiaikoina. Onhan se selvä, että logograafinen järjestelmä on hankala. Sanomalehden kirjoittamisessa tarvitaan noin 7000 merkkiä. Lehden voi lukea juuri ja juuri osaamalla noin 3000 merkkiä. Toisaalta niiden merkityksen voi taitava lukija johtaa. Toinen tunnettu ongelma on joidenkin abstraktioiden ilmaisu loogisesti. Eduksi taas sanotaan, että tällä järjestelmällä on sinänsä helppo luoda uusia käsitteitä. Moderni versio on Charles K. Blissin kehittämä puhtaasti semanttinen graafinen merkkikieli blissymbolics. Merkkejä on noin 5000. Systeemiä on kokeiltu 1970-luvulla. Matematiikan symbolitkin ovat täysin semanttisia merkkejä. Myös ns. hymiöt kuuluvat samaan ryhmään. Englannin ja ranskan kielissä kirjoitettu ja puhuttu kieli ovat erkaantuneet toisistaan. Kirjapainon keksimisen jälkeen kirjoitusasut jämähtivät paikoilleen. Sanat painetaan ikään kuin ne olisivat logograafisia kirjaimia sisältäviä merkkejä äänneasusta riippumatta. Monet lyhenteetkin muistuttavat logograafista ilmaisua. Esim. jne ja evvk ovat sellaisia, tosin vain suomen kieltä taitaville. Muuten, pitäisi kysyä kiinaa äidinkielenä käyttävältä, mitä mieltä hän on kirjoitusjärjestelmien hyvyydestä. |
||||
|
|
10.04.2016 11:18 | Joni Lahti | ||
| Tuukka, pistit taas vaikean ongaleman. Kyllä kai periaatteessa voisi ajatella, että kiinaa kirjoitettaisiin pinyinillä, mutta kirjoitetun ymmärtämisen kannalta asia on monimutkaisempi. Otetaan vaikka yksi merkki esimerkiksi. Merkki 马 [perinteinen kirjoitusmuoto 馬] tarkoittaa hevosta ja se ääntyy mă (tooni on matala ”kiekaisu”) mandariini kiinaksi ja máh (nouseva tooni) kantonin kiinaksi. Yhdistelmäkäytössä merkit 马力 (mǎlì) yhdessä merkitsevät hevosvoimaa. Yhdistelmä on semanttinen. Mutta merkkiä voidaan käyttää myös foneettisesti esim. 妈妈 (māmā) on äiti. Siinä on siis kummassakin tavussa yhdistelmämerkit nainen ja hevonen, jonka äännearvo on mā (korkea tooni). Yhdistelmämerkeissä 骂 (mà) (laskeva tooni) - kirota;noitua, 杩 (mà) – päätylevy ja 祃 (mà) – sodan jumalalle uhraamisrituaali; on kaikissa myös hevosen merkki mukana. Kaikki kolme ääntyvät samalla tavalla, mutta niiden kirjoitusasu erottelee merkitykset. Merkkiä voidaan käyttää myös muiden merkkien radikaalina. 骠 (biāo) – valkoinen hevonen; urhea; nopea, 骚 (sāo) - ongelma; metakka ja 骆 (luò) - sukunimi; kameli; mustaharjainen valkoinen hevonen. Näissäkin hevosen merkki on mukana, mutta ääntäminen ja merkitys ovat jo aika kaukana alkuperäisestä. Ja vielä yksi tapa. Alkuperäistä merkkiä voi käyttää mm. näiden lainattujen sanojen kirjoittamiseen: 马达 (mǎdá) – moottori, 马克斯 (mǎkèsī) - Marx ja 玛雅 (mǎyǎ) – Maya. Jotenkin on vain aika vaikea kuvitella foneettisen kirjoitusjärjestelmän soveltamista teksteissä. Ensin pitäisi muokata sanastoa niin, että erot saataisiin foneettisiksi. Toisekseen Kiinan lukuisat eri ”kielet” menettäisivät keskinäisen luettavuutensa. Vietnamin kieli siirtyi kiinalaisista merkeistä latinalaisiin kirjaimiin, mutta mukaan piti ottaa toonimerkinnät. Vietnam ei ole kiinan sukua, vaikka niin useasti luullaan useiden lainojen ja vanhan kirjoitustavan takia. |
||||
|
01.04.2016 17:07 | Joni Lahti | ||
| Punaisen kivääridivisioonan perustaminen 13.3.1918 tapahtui sotakomissaari Lev Trotskin käskystä. Tätä ennen oli erillisiä latvialaisia kivääriyksiköitä. Divisioona oli punaisen vallankumousarmeijan osa. Joukko-osasto koottiin Venäjälle evakuoiduista latvialaisista. Divisioona järjestettiin uudelleen 12.1.1919 Neuvosto-Latvian armeijaksi, joka sitten nimettiin uudelleen kivääridivisioonaksi 26.6.1919. Neuvostotaustasta kertoo oheinen prenikka: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e4/Breastplate_of_Latvian_Riflemen.jpg |
||||
|
31.03.2016 18:35 | Joni Lahti | ||
| Kyllä, ei todellakaan ole neuvostoaikainen laatta. Näissä kyydityksissä vietiin maasta tietenkin valtiollinen ja muu eliitti, mutta suhteettoman suuri osuus oli aivan tavallisia talonpoikaisperheitä. Miksi näin oli, johtui Neuvostoliiton harjoittamasta maapolitiikasta. Kun talonpoikia oli kokemuksesta vaikea taivutella liittymään kolhooseihin tai sovhooseihin vapaaehtoisesti, otettiin käyttöön menetelmä, jossa talonpoikaisväestöä siirrettiin muualle Neuvostoliittoon muihin hommiin ja tilalle tuotiin uusiin oloihin taipuvaisia ihmisiä. Monikaan kyyditetyistä ei koskaan palanut. Tämä kikka toimi ilman massiivia kyydityksiä hienovaraisemmin neuvostoajan loppuun saakka. Systeemi toimi niin, että Viroon ja muualle pieniin tasavaltoihin perustettiin ns. salaista teollisuutta, joka yleensä liittyi asetekniseen kompleksiin ja töihin tuotiin eksperttejä perheineen muualta Neuvostoliitosta, enimmäkseen Venäjältä. Junat suihkivat ja venäläistäminen sujui ripeästi. |
||||
|
|
31.03.2016 15:40 | Joni Lahti | ||
| Võrun rautatieasemalta lähti tuon jakson viimeinen kuorma 29.3.1949 mukanaan 1064 virolaista. Kaikkiaan virolaisia kyydittiin 1940 yhteensä yli 10 000 henkilöä ja 1949 noin 20 500 henkilöä. Jos Suomi oli joutunut kyyditysten kouriin, suhteutettuna Viron lukuihin, Suomesta olisi viety Siperiaan yli 100 000 ihmistä eli enemmän kuin sotien henkilötappiot olivat kuolleina. Temppu olisi ollut valtava suonenisku sodasta toipuvalle kansalle. Viron kansalle se oli todella raju kohtalo. Kilven alaosassa on kehotus: Möötuja - meenuta! eli Ohikulkija - muista (muistele)! Siihen on aihetta. |
||||
|
29.03.2016 13:05 | Joni Lahti | ||
| AVIt kuuluvat tietenkin nykysysteemiin, unohdin mainita. Oleellista kuitenkin on, että valtion mahdollisuus puuttua paikallishallintoon on kaventunut merkittävästi lääninhallitusten katoamisen myötä. | ||||
|
|
28.03.2016 09:34 | Joni Lahti | ||
| Hyvä kuva, sillä nämä vanhat läänit lakkautettiin jo vuonna 1997. Tämä lääninraja hävisi ja tilalle tuli suuri Länsi-Suomen lääni. Uudet suurläänit lakkautetiin vuonna 2009. Tilalle tulivat Ely-keskukset. Lääninhallinto oli valtion paikallishallintoa. Sillä ei ollut mitään tekemistä paikallisen itsehallinnon kanssa. Tässä mielessä kehitys on ollut positiivista, kun valtion kontrolli paikallisista asioista on kaventunut. |
||||
|
26.03.2016 21:01 | Joni Lahti | ||
| Reilun 20 kilometrin päässä Su(u)nusta (Суна) samalla rataosuudella Petroskoihin päin on Suojun (Шуя) asema (tai oli?) http://vaunut.org/kuva/58732 ja http://vaunut.org/kuva/78462 Samaa tyyliä ainakin vuorilaudoituksen perusteella. Kuvat ovat myös jatkosodan ajoilta. | ||||
|
22.03.2016 12:05 | Joni Lahti | ||
| Kuva kertoo myös siitä, että suomalaisilla oli Äänisellä merivoimien toimintaa. Ääniselle perustettiin Äänisen laivasto-osasto (Ään.LOs), johon suomalaiset toivat rautateitse mm. 2 tykkivenettä, 4 kuljetusalusta ja 25 moottorivenettä. Osastoon tuotiin myös 30 panssarilaiva Ilmarisen haverista pelastunutta miestä. Sotasaalina osastoon liitettiin 2 siipiratasalusta, 6 hinaajaa, 2 tankkeria, 2 moottorivenettä ja 2 matkustaja-alusta. Ääniselle perustettiin myös Äänisen rannikkoprikaati, johon maavoimien yksiköiden lisäksi kuului rannikkotykistörykmentti 14 (RTK 14). Rannikkotykistö kuului tuolloin vielä merivoimien organisaatioon, tosin sotilasarvot ja asepuvut taisivat olla maavoimien mukaiset. |
||||