|
|
14.08.2008 23:34 | Joni Lahti | ||
| Kyllähän Heinz Lanz AG valmisti http://www.werkbahn.de/eisenbahn/lokbau/images/lanz.jpg mukaisia moottotorivetureitakin, Lanzin Buldoggiverureita,( katso kuvan oikelle puolelle)noin 30 kappaletta. Nämä valmistuisvat Heinz Lanzin kuoleman jälkeen 1920-luvun alussa. Muuta tietoa ei näistä vetureista löydy. | ||||
|
|
14.08.2008 16:50 | Joni Lahti | ||
| Kyllä, kannattaa käyttää ilmaista linkkipalvelua ja lyhentää linkki järjelliseksi! - Lanzin leski ja lapset myivät Heinrich Lanz AG:n osake-enemmistön Deere & Companylle vuonna 1956 http://de.wikipedia.org/wiki/Heinrich_Lanz | ||||
|
|
14.08.2008 13:10 | Joni Lahti | ||
| Pikku-Jumbo reilusti ennen kasvihuoneilmiön alkua. Tällaisia talvia ei Vaasankaan korkeudella taida enää olla. Milloinkahan tämä kunnon talvi oli? | ||||
|
|
13.08.2008 21:03 | Joni Lahti | ||
| Jouni, korjaa kuvalinkki tekstiin toimivaksi! | ||||
|
|
11.08.2008 22:35 | Joni Lahti | ||
| Ottamalla esille vaikkapa Eniron karttahaun, löytää Suomesta valtaisan määrä paikkoja, jotka alkavat lukusanamääritteellä yks-, kaks- ja kolmi- jne. Menevät vain valtaosin ohi raideharrastuksen. No, on kai se Kuopion Kolmisoppi lähellä rataa. Taas esim. Kakslauttanen sijaitsee kaukana mistään raiteesta Saariselällä. - Kriteeri vorgissa pitäisi olla, että lukusanan sisältämästä paikasta voi varvastamatta nähdä jonkin ratakulkuneuvon:) Ykspihlajassa ainakin voi. | ||||
|
|
11.08.2008 20:31 | Joni Lahti | ||
| Ja Ugissa Ykskoivu! Sitten on se laulu "Siks oon mä suruinen".. | ||||
|
|
11.08.2008 20:23 | Joni Lahti | ||
| Muistanpa oikein hyvin nuo muutoksen ajat! Matkustelin noina vuosina Hyvinkää-Hki väliä päivittäin. Puuvaunu oli talviaamuna lämmin vielä Hyvinkäällä, mutta se viileni viimeistään Keravan jälkeen, kun tuli hiipui kamiinassa. Lumi pakkautui kynnyksiin, eivätkä tuplaovet menneet enää kiinni. Ne lepattivat ajoviimassa kuin lepakon siivet yölennolla. En siis kaipaile niitä laitteita! Eil oli luksusta. (Piti linkittää Eil-sivu, mutta eipä nyt onnistunut..) (Käyttäjä muokannut 11.08.2008 20:25) |
||||
|
|
11.08.2008 19:18 | Joni Lahti | ||
| Oikein valittu kuvakulma! Sinisiä vaunuja kannattaa katsoa kunnioittaen kontallaan. - Itse prefereeraan näitä, vaikka ovatkin eräissä kohdin jo ajastaan jäljessä. Mielestäni näissä on ollut todella mukava istua. Aikaisempi lähes yhtä mukava istuttava oli Dm8. Eikä tarvinnut ostaa I luokan pilettiä, sai mukavuutta jo toisessakin luokassa. | ||||
|
|
11.08.2008 19:13 | Joni Lahti | ||
| Täältä löytyy lisää "ravintolavaunuja" vaunuparkissa. On avomallejakin, yksi jopa ilman laitoja:) http://www.eurosib.biz/services/rollingstock/vagon.html | ||||
|
|
11.08.2008 15:18 | Joni Lahti | ||
| Suomalaista rulettihan tämäkin on eräässä muodossa. Pahintahan tässä on, että yhteiskunta maksaa viime kädessä pelin kulut. Eivät taida nämä kaverit sitä muistaa. | ||||
|
|
10.08.2008 20:14 | Joni Lahti | ||
| Sama koulurakennus tönöttää melkoisen yksinäisenä 1920-luvun lopun lentokuvassa, jossa erottuu mainiosti myös Toralinna toisella puolen rataa https://vaunut.org/kuvasivu.php/39978 | ||||
|
|
10.08.2008 20:07 | Joni Lahti | ||
| Toimii siinä ainakin Eläintarhan ala-asteen koulu http://www.elaa.edu.hel.fi/ | ||||
|
|
10.08.2008 19:22 | Joni Lahti | ||
| Meinasi mennä päähän huomaamatta, mutta nyt Jorman huomatuksen myötä hoksasin, että limitys on samaa kuin mitä tehdään limilaudoituksessa. Sormet taas menevät sormien lomihin, ei "limihin". Mitähän se loma tässä muuten tarkoittaa, lovi tai...?:) Olkoon siis virallinen ilmaisu "limitetty raide", se on hyvä. - Mutta asiaan, sanoi Hakkila. Tuleekohan tähän vain ennalta määrätty ajojärjestys vai jokin turvajärjestelmä, joka estää ajamasta limitetylle pätkälle yhtäaikaa? | ||||
|
|
10.08.2008 10:58 | Joni Lahti | ||
| Lomitusta Amsterdamissa esim. https://vaunut.org/kuvasivu/13203 - Mutta miten Mikonkadulla järjestetään turvallisuus? Kai tähän tulee turvasysteemi toisin kuin A:n esimerkkikuvassa? | ||||
|
|
07.08.2008 20:42 | Joni Lahti | ||
| Peesaan kaiken varalta pia eemeliä.- Jukka Vahtola Kalevassa 7.3.2004: "... Tämän Tornionjoesta Karungissa erkanevan pitkän suistohaaran nimi on yläosaltaan Liakanjoki. Tämän nimen alkuperäinen muoto on ollut Liedakanjoki, ja sen takana on saamen sana liedehk 'monihaarainen kukinto, poronsarvi tms.' Sanalla on kuvattu juuri joen alaosan runsashaaraisuutta." - Pohjoisessa menevät jutut yleensä poronsarviin:) | ||||
|
|
05.08.2008 03:34 | Joni Lahti | ||
| Tämä L-2317 pääsi kunniallisesti pystiksi! Sen huono-onnisemmi kaveri L-1646 osallistui Prahan kevään kukistamiseen 1968. Se kai rahtasi joukkoja ja tavaraa rajalle. Kotoa Valgasta se vietiin miehitystoimiin. - Sittenmin L-1646 tavataan Tallinnan solmussa 1993 liikkuvana pannuhuoneena kunnes se vandalisoitiin polttamalla 1997. Paha sai siten palkkansa! http://www.jaam.ee/index.php?lk=40&show=16 (Käyttäjä muokannut 05.08.2008 03:46) | ||||
|
|
03.08.2008 21:22 | Joni Lahti | ||
| Mutta tuolla logiikalla tulisi äkkiä pitkä lista, joka jatkuisi eri lapuilla. Ainakin saamen kieli, ehkä somalikin venäjän lisäksi, pitäisi saada mukaan peltiin! Ja mitä muuta vielä. Ainakin joka kerta EU:n puheenjohtajamaan virallinen/viralliset kieli/kielet. Se vasta kohteliasta olisi! - Siksi kannatan yhtenäistä "liikennemerkkilinjaa". | ||||
|
|
03.08.2008 21:16 | Joni Lahti | ||
| Pitää olla "modernisoitiin", anteeksi. | ||||
|
|
03.08.2008 21:11 | Joni Lahti | ||
| Oli meilläkin aika, jolloin uskottiin, että saksa on keskeinen eurooppalainen kieli. No, ei enää oikein uskota. - Aivan hyvä sinänsä, että informaatiota on samaan aikaan näinkin monella kielellä näkyvillä. Tämän sveitsiläisen junan kyljessä on viideskin kieli, symbolikieli, elleivät tekstit riitä http://www.railfaneurope.net/pix/ch/SBB_CFF_FFS/car/EW_IV/misc/img_s0027.jpg - Symbolikieltä voitaisiin kehittää edelleen ja standardoida kansainvälisesti yhtenäiseksi rautateille (ja muuallekin, että tietää vaikkapa varmasti, meneekö oikeaan vessaan!) kuten liikennemerkkejä Wienin yleissopimuksen mukaisesti (ehkä jenkeille pitäisi kuitenkin olla teksti?) - Kirjoittaa nimimerkki "pitkä saksa rasitteena". | ||||
|
|
03.08.2008 16:33 | Joni Lahti | ||
| Dm3:ten nimiluettelon perässä näyttää olevan suluissa huomautus (Listan upptar bara de lok som fått namn). Eli vain "nimelliset" yhdistelmät ovat päässeet luetteloon. Listassa on 15. Muista ei ole tässä kohtaa tietoja. 19:ta Dm kombinaatioon rakennettiin "välipalat" 1960-70 luvuilla (Dm3) ja ne moderidoitiin 1970-80 lukujen vaihteessa, ovet ja valonheittimet mm. Omistajamuutos SJ:ltä MTAB:lle toi sitten nuo yksilölliset nimet. Senkin jälkeen niitä ilmeisesti monernisoitiin. - Dm ja kai Dm3 yhdistelmiä on ollut muuallakin Ruotsissa muissa hommissa? | ||||
|
|
03.08.2008 00:19 | Joni Lahti | ||
| -Dm3-vetureiden nimet (henkilönimiä ja arvonimiä): 974-983-975: Malte 1201-1231-1202: Kunigunda 1205-1235-1206: Sigrid 1207-1232-1208: Sofia 1209-1234-1210: Viktor 1211-1236-1212: Konsuln 1213-1237-1214: Johan 1215-1245-1216: Josefina 1217-1238-1218: Hermelin 1219-1239-1220: Dennewitz 1223-1241-1224: Baron 1225-1242-1226: Alliansen 1227-1243-1228: Kapten 1229-1244-1230: Rektorn 1246-1247-1248: Oscar -Iore-vetureiden nimmet (paikannimiä) 101: Polcirkeln 102: Malmberget 103: Luleå 104: Gällivare 105: Narvik 106: Kiruna 107: Svappavaara 108: Torneträsk 109: Abisko 110: Björkliden 111: Katterat 112: Vassijaure 113: Bergfors 114: Rautas 115: Stenbacken 116: Stordalen 117: Boden 118: Murjek Lähteet: http://www.jarnvag.net/lokguide/Dm.asp ja http://www.jarnvag.net/lokguide/Iore.asp |
||||
|
|
02.08.2008 21:50 | Joni Lahti | ||
| Että taas kutittaa muistihermoa! Silmät kiinni ja keinahtelua pehmeästi, melkein kuin istuisi Porkkanan kabiinissa. - Vielä kun faktat kuvan esittelyyn niin 10+. - Aha tuossa puhelintolppien takana tehdään talon tai jonkin muun rakennelman perustuksia! Kuka tietää, minkä? | ||||
|
|
01.08.2008 21:47 | Joni Lahti | ||
| Commuting käsitteenä on kai aika laaja. Se käsittää ihmisten siirtämisen/siirtymisen asuin- tai yöpymispaikasta työn tai opiskelun perään päivittäin junalla, bussilla, autolla, polkupyörällä jne. - Mielestäni käsite ei sisällä yksistään positiivisia latauksia. Voisipa jopa ajatella, että se liittyy teollisen yhteiskunnan jo vanhaan kehitysvaiheeseen, ei välttämättä moderniin yhteiskuntaan - etätöihin tai muihin luoviin ratkaisuihin. Vai mitä mieltä ollaan? (Käyttäjä muokannut 01.08.2008 21:50) | ||||
|
|
31.07.2008 14:04 | Joni Lahti | ||
| Talousministeri Juhan Parts pisti kevättalvella kyseenalaiseksi sähköisen liikenteen tulevaisuuden maassa. Havainnossa https://vaunut.org/havainto.php/4059 juttua asiasta ja linkki. Järjestelmän kalustokin on tiensä päässä 3- 4 vuoden päästä ja kohta kai tulee ratkaista jatketaanko sähköllä lainkaan vai siirrytäänkö kokonaan dieseliin lähiliikenteessäkin. Miljardeista kuitenkin on kysymys investointina. | ||||
|
|
30.07.2008 16:08 | Joni Lahti | ||
| Eipä olekaan Tanskassa, AC on 25 kV! Muistin väärin:)- En osaa sanoa siirron kuluvertailusta tuon enempää, kun en tiedä. Luulenpa, että järjestelmien insvestointi- ja käyttökulurakenteet poikkeavat kaikki tekijät huomioon otettuina toisistaan. Eipä tuo vertailutaulukkokaan muuta kuin hahmota kysymystä. | ||||
|
|
29.07.2008 20:57 | Joni Lahti | ||
| Kyllä tuo pituus minuakin epäilyttää. Aivan kuin oven kohdalta olisi hitsattu kaksi koria yhteen ja samalla toisen ikkunat umpeen. Mutta pakkohan se on uskoa, kun on oikein valokuva ja suuressa maassa kaikki on suurta ihan kuin ennenkin! - Onkos tuo Prit¨al (jotain laituri tms satamaan liittyvää) ketjun vaiko vain tämän putiikin nimi? | ||||
|
|
29.07.2008 17:59 | Joni Lahti | ||
| Tästäkin kuvasta näkee vertailun avulla hyvin, miksi Dm7 sai kansan suussa nimen Lättähattu taikka vain Lättä, eikä esim Sinikko (tai jokin muu "hienompi"), jota tarjoiltiin. Rungon mataluus suhteessa leveyteen on aivan toinen kuin Sm rungoissa tai noissa Eil vaunuissa. Vaikutelma on ollut varmasti hyvin selvä silloin, kun Dm7 tuli puukoristen vaunujen viereen. | ||||
|
|
29.07.2008 15:17 | Joni Lahti | ||
| On pilkulla väliä! Lainaan aikaisemmin täällä kertomaani: Sortovuosina sai Suomessakin helposti ilmaisen junamatkan Siperiaan. Kerran, kun matkaa yritettiin estää ja haettiin armoa Pietarista, tuli oikeudelle sähke, jossa luki suomennettuna: armoa ei siperiaan. - Sitä pähkäiltiin, lukeeko siinä: Armoa, ei Siperiaan vai Armoa ei, Siperiaan. En tiedä, kumpi kanta voitti, mutta pilkulla on mahtava voima! | ||||
|
|
28.07.2008 12:05 | Joni Lahti | ||
| Siis Ilo Vestmik: Virolais-suomalainen keskustelusanakirja kohdassa Reisime rongiga. Eksytyssanasto on vihkonen vuodelta 1991. | ||||
|
|
28.07.2008 09:30 | Joni Lahti | ||
| On oikeampi, sillä eesmärk on enemmänkin ehkä tavoite tai tarkoitus. Joissakin matkustusasikirjoissa se oli aikoinaan, mutta sillä on hiukan eri tarkoitus. Tässä voisi olla myös lõppjaam. - Kolmas vastaava kirja on vanha Soome-eesti eksitussõnastik, ei kauhean hyvä. - Junamatkailusanastoa lyhyesti on esim. Ilo Vestimikin keskustelusanakirjassa. Rautatietekniikasta löytyy kattava http://estlex.ee/estlex/kehtivad/AktTekst.jsp?id=32066 Raudtee tehnokasutuseeskirja kinnitamine. Sitten on Tallinna Transpordikoolin sivut, ei sieltä alan sanastoa kauheasti löydy. | ||||
|
|
28.07.2008 00:35 | Joni Lahti | ||
| No ehkä pitäisi kirjoittaa "... rongi eesmärgisk on Lahti ..." Ehkä sanakaan ei aivan oikein, mutta leikki sijansa saakoon vakavissa junajutuissakin:) (Käyttäjä muokannut 28.07.2008 00:37) | ||||
|
|
27.07.2008 22:36 | Joni Lahti | ||
| Näin näyttää olevan. Jostakin luin, että Venäjäkin rakentaa 25 kV AC-ratoja? En ole varma.- Onhan AC:n siirtäminen ja jakaminen taloudellista verrattuna DC:n, mutta tuleehan siinä kaikenlaista muuta mietittävää. - Norja, Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi ja Itävalta pysyvät varmastikin 15 kV 16.7 Hz systeemissä. Etuna siinä on kai ns. suora käyttömahdollisuus. Mahtaako siinä olla muita haittoja kuin, että se ei keskustele muun sähköverkon kanssa suoraan taajuuseron takia? Viisautta vorgista tässä asiassa varmaan löytyy :) | ||||
|
|
27.07.2008 21:12 | Joni Lahti | ||
| Hih, onhan noita hauskoja yhteensattumia ihan kirjaksi asti näin sukulaisten välillä:) Vapaasti kuvitellen voisi olla kuulutus "Tähelepanu! Lugupeetud reisijad. Selle rongi eesmärk on Lahti mitte Kinni!" - Tosin virossa nn ääntyisi tässä yhteydessä liudentuneena. Tuollaista kuulutusta tuskin oikeasti kuultaisi, mutta kuitenkin paljon hauskaa ja harmaita hiuksia näistä harjoituksista saa. - Opas tähän maailmaan on esim. Ulvi Wirénin pikkunen kirja "Hääd pulmapäeva!" Pää menee sekaisin.... lõbus! | ||||
|
|
27.07.2008 19:33 | Joni Lahti | ||
| Sisäkuvaa vaunusta Ei 22763 https://vaunut.org/kuvasivu/42321 - Ilmeisesti hiukan iäkkäämpi ns. olympiavaunu, jota pidettiin jo aika hienona. | ||||
|
|
27.07.2008 11:40 | Joni Lahti | ||
| Oli näissä mukava matkustella jopa pitempäänkin. Lämminhenkinen sisustus, hiukan tumma sävytys. Puuvaunun natinat ja nitinät sekä tuoksumaailma.- Mutta sitten se toinen puoli, nimittäin turvallisuus! Välillä nousi mieleen kuvat kolareista, joissa puuvaunut olivat säleinä. Plootu oli suuri muutos tässä asiassa, se meni lommoille tai vääntyi korkeintaan siinä, missä puuvaunu lakkasi olemasta. - Mutta nostalgiaa tuo tosiasia ei vähennä! | ||||
|
|
26.07.2008 18:27 | Joni Lahti | ||
| Taas Tapio ilahdutti upealla kuvalla! Nämä ovat niitä nostalgisia otoksia, jotka saavat väkisinkin haikealle mielelle, jopa höveliksi kaikkiin suuntiin. Ensimmäisen vaunun pinta on jo aika kulahtanut, kuin sadevesi olisi vienyt puusta maalin. Punainen tupakkakyltti näkyi ja opasti sauhuttajat jo kaukaa oikeaan päähän vaunua. | ||||
|
|
26.07.2008 18:18 | Joni Lahti | ||
| Metrinen Rhätische Bahn, hieno kuva! Kuvassa veturi työntää junaa eli on siten pikemminkin työntiö. Oheisessa klipissä taas vetää ja kulkee todella muun liikenteen seassa http://www.youtube.com/watch?v=NV_R2FEolKs - Ajolangassa on muistaakseni 11 kV 16,7 Hz AC:ta. Aika korkea jännite asutulle katuosuudelle. - Hienoa väkeä sveitsiläiset, kun ajelevat noinkin runsain joukoin ykkösluokassa:) (Käyttäjä muokannut 26.07.2008 18:19) | ||||
|
|
26.07.2008 12:19 | Joni Lahti | ||
| Kiitos tiedoista! Löysin taulukon, jossa verrataan plus/ miinus asteikolla eri virtajärjestelmiä http://www.bueker.net/trainspotting/voltage_comparison.php - Etuja ja haittoja siinä etsitään. Onhan näitä kahden(tai useamman) järjestelmän maita muitakin kuten Ranska, Belgia, Hollanti, Italia jne. Onkohan niin, että jatkossa siirrytään vaihtovirran käyttöön jakelussa uusien linjojen myötä? | ||||
|
|
25.07.2008 14:41 | Joni Lahti | ||
| Jounilla hieno kuvasarja Ukrainasta! - Onko edelleen niin, että länsiosassa maata on pääasiassa tuo 25 kV:n vaihtovirtaverkko (esim. Kiev ja Odessa) ja taas itäosassa mukaan lukien Krim ja Donin alue pääasiassa 3 kV:n tasavirtaverkko? http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/ukraine/ukraine.gif - Onko maassa lainkaan kaksijännitevetureita vai ainako tulee verurinvaihto järjestelmästä toiseen siirryttäessä? Kysyy nimimerkki "Täysin tietämätön tekniikasta". | ||||
|
|
25.07.2008 00:51 | Joni Lahti | ||
| Olen rakentanut pitkään pienoismalleja, poikani on vielä intohimisempi mallari. Voi olla, että pojasta intohimo siis paranee. Ainakin hyvä harrastus. | ||||
|
|
24.07.2008 19:21 | Joni Lahti | ||
| Iloinen asia joskus näinkin päin, kun ollut yleensä huvittumisen suhteen vain toisin päin, gospodin Ryyppoe:) | ||||
|
|
24.07.2008 19:00 | Joni Lahti | ||
| Älä ihan vielä! Voi olla liian traumaattista :) - Onnea sekä pojalle että isälle! | ||||
|
|
24.07.2008 18:59 | Joni Lahti | ||
| Huikean jännittävä tilannekuva! Aivan kuin kohta pellit kolisisivat :) - Mistä tässä tullaan? Tuleeko pönttöjuna Ykspihlajasta ja pikuri Seinäjoelta? Vai onko tämä sittenkin toisesta päästä asemaa? | ||||
|
|
23.07.2008 23:58 | Joni Lahti | ||
| Jep, ei pitæisi. Pimeæt ajat ovat ohi. Eivæt enææ Popedamiehet ruplanipuillaan meikælæistæ tørki! Se on jæmptti. - Mutta hyvææ kesææ myøs! | ||||
|
|
23.07.2008 15:40 | Joni Lahti | ||
| Niin, neukkuaikanahan pankissa vaihtaminen oli pelkkä muodollisuus. En muista enää näitä eri vaihtokursseja, mutta periaate oli, että mitä hienommat puitteet paikassa oli, sen vähemmän sai markalla ruplia, mutta vaihdon riskit samalla pienenivät. - En muuten muista nykyruplankaan moninaista kurssielämää, vaihtelu ei kuitenkaan mielestäni ole samaa luokkaa kuin "kovan" ruplan aikana. - Hyvä vihje, pitää pistäytyä tuossa pankissa :) | ||||
|
|
23.07.2008 08:21 | Joni Lahti | ||
| Hilding Ekelundin muita töitä olivat mm. Helsingin lippakioskit ja Töölön kirkko. Siis melkoinen skaala! | ||||
|
|
22.07.2008 21:36 | Joni Lahti | ||
| Pahus virhettä, siis puolalaista tietenkin. | ||||
|
|
22.07.2008 20:41 | Joni Lahti | ||
| Totta! Tuoltahan taivutettu muoto löytyy tekstistä http://www.rulex.ru/01181155.htm Hyvä, että selvisi. - Jäin vain miettimään liian pitkään puolaisperäisiä nimiä kuten esim. Kurnitski, joita löytyy mm. Tallinnasta. Ovat puolaista juurta. | ||||
|
|
22.07.2008 16:17 | Joni Lahti | ||
| Tässä oikea Brysselin junan linkki http://www.railfaneurope.net/pix/be/car/I10/sncbzuglauf_e0009485.jpg | ||||
|
|
22.07.2008 14:41 | Joni Lahti | ||
| München-Zürich kansainvälisessä junassa vain saksaa: http://www.railfaneurope.net/pix/ch/SBB_CFF_FFS/car/EC/Bpm/00-PREVIEWS/DSCF4596.jpg.jpg Miten sitten kantooneissa sisällä ja kantooninen välillä? - Tässä sveitsiläisessä junassa kerrotaan kilvellä neljällä kielellä + kuvakielellä tehokkaasti hiljaisesta alueesta http://www.railfaneurope.net/pix/ch/SBB_CFF_FFS/car/EW_IV/misc/img_s0027.jpg Mutta kaikki näkyvät yhtä aikaa! - Belgia on mielenkiintoinen tiukan kielipolitiikkansa takia, sillä Flanderissa ei juuri ranskankielisiä lappuja missään näe eikä Valloniassa päinvastoin flaamia. Brysselin keskustan kunnissa on kaksikielistä ilmoittelua. Itse asiassa kummallakin kieliyhteisöllä on oma hallintonsa. Kaikkea maassa on kaikkea kaksi kertaa ja sitten vielä liittovaltion hallinto ja pieni saksan kielinen yhteisö! Junassa Bryssel eteläinen - Strasbourg. http://www.railfaneurope.net/pix_frameset.html Bryssel kahdella kielellä, muut paikat ranskalaisessa asussa. - Mutta sitten mätäkuun mietiskelyyn. Kun meillä on myös tiukka kielilainsäädäntö ja olemme vauras maa, voisi ajatella, että tässä näytössä tekstit tulisivat sillä kielellä, missä kunnassa juna on. Kun kunta on yksikielinen, näyttö vain sillä kielellä. Taas jos on kaksikielinen, näyttöaika suhteessa siihen, kumpi on enemmistönä ja missä määrin. Sellaista vilkutusta... Teknisesti tämä olisi helppo järjestää, kunnan rajalle rataan vain tunnistin, joka ohjaa näyttöjärjestelmää automaattisesti. Se olisi myös helppo päivittää langattomasti. Ei luulisi olevan vaikeaa... Hyvää mätäkuuta vaan:) | ||||
|
|
21.07.2008 18:26 | Joni Lahti | ||
| Näenko väärin, mutta säiliö on jotenkin keskeltä notkahtanut vai aihetuttaako silta efektin? Miten muut näkevät? | ||||