Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2014 15:19 | Joni Lahti | ||
| Yksikkö on lempinimeltään Kõu eli Ukkonen tai sen jyrinä. Ei siis Köu. | ||||
|
26.03.2014 10:42 | Joni Lahti | ||
| Hm.. Olematta mitenkään skandikielten asiantuntija, uskallan olla hiukan eri mieltä Martinin tulkinnasta. Nimittäin mm isohko Tornionjärvi on riikinruotsiksi Torneträsk. Tulkinta voisi olla se, että Torneträsk on vesistön alkupiste, lähde taikka perä, aivan kuten Topi aanaili. | ||||
|
24.03.2014 23:57 | Joni Lahti | ||
| Vielä ajatus tuosta veturiin maalatusta musta-keltaisesta nauhasta. Itse asiassa nauhan tausta on vanha, jo vanhan Venäjän imperiumin ajoilta. Värien sanotaan symbolisoivan joko tulta ja ruutia (mustaa) ja/tai Venäjän vaakunan värejä, musta kotka kultaisella kilvellä. Väreistä on muodostunut nauha Pyhän Yrjön nauha, jota on käytetty yleisesti Venäjän/Neuvostoliiton sotilaallisten ansio- ja kunniamerkkien nauhana. Nauha symboloi nykyäänkin Venäjän voimaa ja suuruutta. Suuren isänmaallisen sodan kunniamerkistä nauha tunnetaan parhaiten. Onhan mitalissa tosin muutakin symboliikkaa kuten itse Isä Aurinkoinen voitontäyteisin iskulausein http://tinyurl.com/pglj9mc Sama nauha esiintyy myös monen muun prenikan lisäksi mm. Pyhän Yrjön ristissä, jota jaettiin vuosina 1807-1917. |
||||
|
24.03.2014 20:20 | Joni Lahti | ||
| Oi noita aikoja! Legendaarista Savon viinaa mainostettiin silloin kauan sitten iskulauseella: ”Savon wiina raikastaa hengityksen ja matkaansaattaa hövelin käytöksen.” Taidatkos se paremmin sanoa. RIP. |
||||
|
24.03.2014 15:55 | Joni Lahti | ||
| Kaikki juomat olivat virallisesti raittiusjuomia, olihan voimassa kieltolaki. Joistakin paikoista tietenkin sai "kovaa teetä", mutta siitä ei julkisesti puhuttu. | ||||
|
|
23.03.2014 19:36 | Joni Lahti | ||
| Tuukka, hyvä lisähuomio! Tuollaista rusettia on näkynyt Krimillä venäläismielisten rintamuksissa. Toisin sanoen tämän hetken tapahtumat kytkeytyvät mielissä toukokuun 9. päivään ja sen isänmaallisiin suurvaltatunteisiin sekä fasismin vastaisuuteen. | ||||
|
23.03.2014 18:08 | Joni Lahti | ||
| Sankt-Peterburg kuulosti sodan sytyttyä vuonna 1914 aivan liian saksalaiselta tai ainakin epäisänmaalliselta. Petrograd nimi oli käytössä vuoteen 1924, jolloin kaupungista tuli Leningrad. Sankarikaupungin arvonimen se sai vuonna 1965. Luulen, että suomalaiset puhuivat Pietarista vielä pitkään Leningradinkin aikaan. Venäläisille ja myös virolaisille kaupunki on ollut puheissa Piter. | ||||
|
|
23.03.2014 14:34 | Joni Lahti | ||
| Mahtaakohan tuo suuren voiton juhlintafraasi viitata Voiton päivään - День Победы - 9.5.? Muuallahan se on 8.5. aikaerojen vuoksi. Venäläisille päivä on edelleen merkittävä. Pannaankohan Krimin palauttamisen juhla samaksi päiväksi vai saadaankohan siitä kansalle uusi vapaapäivä? | ||||
|
|
21.03.2014 23:21 | Joni Lahti | ||
| Japanilaiset merkitsevät 12 tunnin järjestelmässä aamu- ja iltapäivän merkinnöillä 午前 (ennen puoltapäivää) ja 午後 (puolen päivän jälkeen). Vartin yli puolen yön merkitään 午前0時15分. Kanjid tarkoittanevat ilmaisussa jota kuinkin "ennen puolta päivää 0 tuntia 15 minuuttia". 24 tunnin järjestelmässä yökerho sulkeutuu esim. kello 26時 eli yöllä kahdelta. Tämä ilmeisesti siksi, ettei tulisi tulkintavirheitä järjestelmien välillä. Virossa on tapana sanoa puhekielessä, että „kell on veerand kolm” kun kello on vartin yli kaksi ja sitten myöhemmin, että „kell on kolmveerand kolm”, kun kello on vartti vaille kolme. Tarkkana siis pitää olla, jos aikoo osua oikeaan junaan! Meniköhän tämä nyt ulkomuistista oikein, on suomalaisena tapana yleensä sotkea nuo sanonnat. |
||||
|
|
21.03.2014 15:18 | Joni Lahti | ||
| On hyvä, että 24-järjestelmä on meillä käytössä. Anglosaksisessa maailmassa eletään kovasti vielä ap ja ip -aikoja. Samoin taitaa olla Kreikassa ja Albaniassa. Mutta onko niiden rautateilläkin 12 tunnin järjestelmä voimassa? 24 tunnin muodosta käytetään Yhdysvalloissa myös hassusti nimitystä sotilasaika ja astronominen aika. | ||||
|
18.03.2014 17:54 | Joni Lahti | ||
| Onhan siellä se kehto tai lavetti, johon tuo putki on jossakin istutetettu! Pietari Suuren merilinnoitus oli mahtava järjestelmä rautateineen. Systeemissä käytettiin 750 mm ratoja (ainakin suurimmaksi osaksi). Vyöhyke kiersi Suomenlahtea Ahvenmaalta aina Tallinnan edustan saarille. Hyvän kuvan saa Tallinnan raiteistosta noilta ajoilata kuvasta https://vaunut.org/kuva/36035 Raiteisto käsitti 1524 mm radat, kaperaiteiset 750 mm radat sekä merkittävän linnoitusraiteiston, sekin 750 mm. |
||||
|
|
18.03.2014 10:48 | Joni Lahti | ||
| Tarkkaan ottaen tämän rannikkokanuunan putken väljyyskaliberi on 279 mm (n. 11 tuumaa) ja pituuskaliberi 22. Tämä on joko mallia 1867 tai 1877 (280 RK 77?). Ase toimi mustalla ruudilla ja sen käyttö oli hankalaa ja perin tehotonta. Tulinopeus oli vain 2 laukasta kolmessa minuutissa. Putki on siivottava palojätteistä jokaisen laukauksen jälkeen. Myös kuumeneminen hidasti toimia. Suurin kantama oli vain 8,5 km ja kranaatin paino 245,7 kg. Kuvassa on siis vain putki. Mukana ei ole lukkoa eikä tietenkään tykin kehtoa tai muita osia. Ajan tykeissä ei ollut varsinaisia hidastimia rekyylin hallintaan. Asia ratkaistiin linnoituksessa ns. mäkihidastimella, jossa putki peräytyi teräspyörillä loivaan yläkäkeen. Putki palautui sitten painovoiman ansiosta. Aivan toimivaa tekniikkaa. Erään lähteen mukaan venäläiset siirsivät sodan alettua näitä tykkejä maarintamille. Mihin, sitä ei lähde tiedä. Tässä voi olla kysymys juuri tällaisesta siirrosta. Toisaalta epäilen tätä ajatusta, sillä tykkien kehdot olisi pitänyt kuljettaa mukana tai paikalle olisi pitänyt rakentaa joki muu ratkaisu. Tämä tykkimalli oli kehitetty Kruppin laivatykistä, joten voi olla, että näitä muita ratkaisua on ollutkin. |
||||
|
|
17.03.2014 21:11 | Joni Lahti | ||
| Kovasti todella näyttää samalta kuin Suomenlinnan Kustaanmiekan tykkien putket. Jos on samaa rotua, kysymyksessä on Kruppin lisenssillä Permin terästehtaalla joskus 1870-luvun lopulla tehty 11 tuuman putki. | ||||
|
16.03.2014 13:04 | Joni Lahti | ||
| Hyvä idea! Jos vain olisi mahdollista.... Siellä voisimme muistella ajan kultaamia vuosia ja mielikuviamme raiteilta. | ||||
|
14.03.2014 15:47 | Joni Lahti | ||
| Pistorasia kaapelin päässä. Otetaanko virta käynnistysmoottorille vai onko tarkoitus jokin muu? Tai otetaanko virtaa sittenkin veturista? | ||||
|
12.03.2014 17:01 | Joni Lahti | ||
| Eelmüügikassa, ennakkomyyntikassa. Onko tämä tarkoittanut käytännössä sitä, että liput on myyty pääsääntöisesti matkan aikana? | ||||
|
11.03.2014 22:50 | Joni Lahti | ||
| Puutalokorttelin lempinimi oli muistaakseni Kill City. Kortteli purettiin vuonna 1980 Kaupunkien talon eli nykyisen Kuntatalon tieltä. Massiivinen punatiiliverhottu talo valmistui vuonna 1982. Talolle pääsi mukavasti raitiovaunulla 2, nyt sekin ylellisyys on loppunut. Korttelissa toimi aikoinaan myös Raajarikkoisten työkoulu. Kill City tunnettiin 1970-luvulla myös punk-/rock-porukasta, jossa oli mukana mm. Ralf Örn, Maukka Perusjätkä, Pete Malmi, Andy McCoy, Mike Monroe, Pelle Miljoona, Tumppi Varonen, Widows jne. |
||||
|
08.03.2014 19:35 | Joni Lahti | ||
| On se ylhäällä keikkuva Tk3. Veturi sai alun perin sarjamerkinnän K5, joka sitten vaihdettiin Tk3:ksi vuonna 1942. | ||||
|
08.03.2014 14:14 | Joni Lahti | ||
| Itävalta oli liittoutuneiden miehittämä vuosina 1945-55. Amerikkalainen vyöhyke koostui Ylä-Itävallan ja Salzburgin osavaltioista sekä Wienin sektorista. Sarjan vetureista ainakin E 3319 oli merkitty USA:n vyöhykkeen veturiksi http://tinyurl.com/ncnzsh3 - Olikohan muilla vyöhykkeillä sama menettely? | ||||
|
07.03.2014 20:37 | Joni Lahti | ||
| Yhdyn Martinin näkemykseen Afrikan mantereen valtiollisen jaon ongelmallisuudesta. Lähtemättä liialti analysoimaan valtioiden etnisiä ongelmia, otan muutaman esimerkin valtioiden kielellisestä sirpaloitumisesta. Kongon tasavalta (Brazzavillen Kongo) 38 paikallista kieltä, Kongon Demokraattinen Tasavalta (Zaïre) 242 paikallista kieltä, Ghana 79 – 100 paikallista kieltä, Nigeria 510 – 521 paikallista kieltä. Lisäksi tulevat uskonnolliset jaot ja heimojaot. Kaikissa näissä joudutaan käyttämään entisten siirtomaaisäntien kieltä lingua francana. Irvokkainta lienee entisen Zaïren historia, sillä se oli Belgian kuninkaan Leopold II:n henkilökohtainen nautinta-alue. Afrikassa on vain vähän samanlaisia kansallisvaltioiden piirteitä kuin Euroopassa. Indonesia on toisenlainen. Siellä on peräti 706 – 710 paikallista kieltä. Mutta siirtomaaisäntien kielet on sivuutettu ja tilalle luotiin keinotekoinen kieli bahasa indonesia, jota lähes kaikki 237 miljoonaa ihmistä ymmärtää. Kieli on luonut islamin lisäksi kansan yhteenkuuluvuutta. Olihan sielläkin kapinoita, tietenkin. Afrikkalaisten valtioiden kompurointi yhteiskunnan rakenteiden ja infran ylläpitämisessä on jotenkin ymmärrettävissä. Kestihän Euroopankin teknis-tieteellinen kehitys yli koko pimeän keskiajan toista tuhatta vuotta noitia kirkon johdolla poltellessa. |
||||
|
|
05.03.2014 10:36 | Joni Lahti | ||
| Tässä ilmeisesti ajellaan 1,067 mm (3 ft 6 in) raideleveydellä. | ||||
|
04.03.2014 10:36 | Joni Lahti | ||
| Topi, kiitos! | ||||
|
|
03.03.2014 22:52 | Joni Lahti | ||
| Pahus, kun korjauksen jälkeen kappalejako häviää ja tekstistä tulee pitkää puuroa. Millä keinolla kappalejaon saa pysymään ennallaan? Laittamalla oikeat html -merkit ja jos niin, niin mitä? Kiitos avusta jo etukäteen, inhoan näitä pötköviestejä. | ||||
|
|
03.03.2014 22:29 | Joni Lahti | ||
| Eljaksen laittaman aikataulun perusteella tämä 6.2. tuhon kohteeksi joutunut juna oli 65, jonka lähtöaika oli klo 19.50 https://vaunut.org/kuva/90599 | ||||
|
|
03.03.2014 18:37 | Joni Lahti | ||
| Jukka L. Mäkelän mukaan asemalla oli lähdössä Oulun pikajuna, joka sai pahasti siipeensä klo 19.22 sunnuntai-iltana 6.2. miinapommien osuessa ratapihalla. Myös henkilövahinkoja tuli matkustajien joukossa. Ironista oli, että Mannerheimin juna oli tullut edellisenä yönä Mikkelistä Pasilaan Rytin käskystä. Pasilassa se piileksi sotasaalisvetureiden antamassa näkösuojassa päivän. Illalla oli tarkoitus syödä junassa päivällinen merkkihenkilöiden kanssa. Pommitus katkaisi järjestelyt ja Marskikin joutui suojautumaan kalliosuojaan, kaiken varalta. Pommituksen loputtua juna arvokkaine matkustajineen päätettiin evakuoida Pasilasta ja paras paikka löytyi Tikkurilan sorakuopan pistoraiteelta. Täällä herrat sitten söivät illallisensa. / --- - Suurin osa hyökkäävistä koneista oli kaksimoottorisia TB-3 ja Li-2. Joukossa oli myös amerikan terveisinä B-25 ja A-20 ns. Lend-Lease -koneita. Ilmatorjunta näki todellakin ilmassa myös joitakin TB-7 koneita, jotka pudottivat ainakin 2 viiden tonnin pommia. Li-2 (=DC-3) pystyi ottamaan vain ulkopuolisiin ripustimiin pienempiä välineitä yhteensä 1000 kg. / - ----- Mitä tulee puolustukseen kolmena hyökkäysyönä, on oma nerokas lukunsa. Aivan lyhyesti sen voisi kiteyttää sanomalla, että kun muualla pyrittiin ampumaan lentokoneita alas taivaalta, Helsingissä pyrittiin estämään niiden pääsy maalialueelle ampumalla sulkuja valmiiksi määritettyihin maaleihin ilmatilassa tutkien avulla ja Torni -nimisen keskuksen johtamana. Lisäksi oli muutamia maaleja ampuvaa johtopatteria, mutta sulut ratkaisivat. Tässä Joki-Pekan eli eversti Jokipaltion rykmentti onnistui paremmin kuin hyvin. Helsinki ei muuttunut sorakasaksi. Oli asiassa myös hyökkääjässäkin vikaa, mutta se on taas oma lukunsa. / ----- Ps. Lisunov Li-2 oli Neuvostoliitossa lisenssillä rakennettu DC-3 koneita. Pieniä rakenteellisia erojakin oli, mutta merkittävin ero oli siinä, että koneissa oli neuvostovalmisteiset ASh-62IR -tähtimoottorit. |
||||
|
02.03.2014 22:48 | Joni Lahti | ||
| Tervetuloa Oskari mukaan rautatieaiheeseen kuvamaailmaan! Kivan kuvan olet Hurusta laittanut. | ||||
|
02.03.2014 18:45 | Joni Lahti | ||
| Linkin päässä Metropolitan Railwayn sähköveturin kuva http://tinyurl.com/qa8eqhn Onko sama tyyppi? | ||||
|
|
02.03.2014 18:36 | Joni Lahti | ||
| Edelliseltä pommitusyöltä 16.-17.2.1944 on muistissa hauska Helsingin asemapäällikön vaurioraportti, jossa hän kirjoitti, että ”Ilmoitan kunnioittaen, että 16.-17.2.44 välisenä yönä lensi pommin sirpale liinavaatevaraston oven läpi tehden ovipieliin reiän ja repien kaksi lakanaa, joista toinen paikattiin käyttökelpoiseksi toisen jäädessä siekaleiksi. Sirpale lienee lentänyt Kaisaniemen puistosta, sillä asema-alueelle ei pudonnut pommeja. Muita vaurioita ei todettu. A. Raatikainen” Siinäpä kunnon rautatievirkamies! Aivan toiset olivat tunnelmat edellisenä pommitusiltana 6.2., jolloin tuhot olivat etenkin ratapihalla ja rautatiehallituksen tiloissa suuret. Tuhoista tuolloin tarkemmin lisää kuvan https://vaunut.org/kuva/90508 Mutta mitenkähän tarkkaan kunnon asemapäällikkö Raatikainen silloin raportoi? |
||||
|
02.03.2014 18:20 | Joni Lahti | ||
| Kimmo, tietosi on oikea. Ilmailusivuilla on tämä tieto: - Thulin D "Kreivi von Rosen" 6.3.1918 (vastaan on tullut myös päiväys 6.8.1918) - Folland Gnat / GN-101 "Kreivi von Rosen" 6.3.1958 - Saab 35S Draken / DK-223 "Kreivi von Rosen" 6.3.1977 ja nyt HN-457 koneessa. |
||||
|
|
02.03.2014 16:41 | Joni Lahti | ||
| von Rosenin lahjoittama kone oli tarkkaan ottaen Thulin typ D eli Ruotsissa rakennettu kopio ranskalaisesta Morane-Saulnier Parasol -koneesta. Koneen tunnuksiksi oli maalattu kreivin onnen tunnus sininen hakaristi. Suomen Ilmatarhan (obs!) eli myöhemmin Suomen Ilmavoimien tunnukseksi määrättiin sininen hakaristi valkoisella pohjalla. - Tunnuksella ei ollut muuta tekemistä natsien hakaristin kanssa kuin se, että sen juuret ovat usean eri kulttuurin onnen symbolissa. Latvian ilmavoimilla tunnus oli vinossa oleva punainen hakaristi valkoisella pohjalla. Se näytti jo pahasti natsitunnukselta, vaikka ei sekään liittynyt mitenkään Saksaan. - Jaha, meni taas ilmailun puolelle, mutta palaan pian raiteille. |
||||
|
|
01.03.2014 00:20 | Joni Lahti | ||
| Ilmavoimilla oli vuosina 1940-55 käytössään DC-2 "Hanssin-Jukka", joka päätyi kahvilaksi Hämeenlinnaan ja sieltä lopulta museoitavaksi Tikkakoskelle. Helsingin rautatieaseman seutu oli rajun hyökkäyksen kohteena ensimmäisenä pommitusiltana 6.2.1944. Asemalla seisoi Oulun pikajuna odottamassa lähteä, kun noin 19.22 tulivat ensimmäiset pommit. Pommit ruhjoivat makuuvaunuja ja tappoi sekä haavoitti siviilimatkustajia. Rautatiehallitus sai sekä miina- että palopommeista osumia ja syttyi tuleen. Kaisaniemen luistinradalla oli peli menossa ja nuorisoa luistelemassa. Siellä tuli nuoria uhreja. Kaikkiaan aseman alueelle osui parikymmentä raskasta 1000 kg miinapommia ja lukuisa määrä palopommeja. Raiteet katkesivat viidestätoista kohdasta, 7 vaunua tuhoutui täydellisesti, 47 vaunua vaurioitui ja kolmestakymmenestä särkyivät ikkunat. Tarkoituksena oli lamaannuttaa rautatieliikenne raskailla miinapommeilla, mutta ratapihan vauriot korjattiin hyvin nopeasti. Pasila säästyi pahimmilta vaurioilta, yksi miinapommi osui raiteille hiukan Kaisaniemen ravintolasta Pasilaan päin. Näin kerrotaan lähteissä. |
||||
|
|
28.02.2014 19:50 | Joni Lahti | ||
| Tante Ju oli aikansa (1930-45) kuljetin sekä siviilissä että sotatoimissa. Konetta valmistettiin yhteensä noin 5 500 kpl. Aeron Junkersseista tunnetuin oli Kaleva, jonka Neuvostoliitto ampui mereen välirauhan aikana 1940. Tante Ju oli hidas, mutta varmatoiminen ja vahvarakenteinen. Läntinen vastike oli Douglas DC3 (myös DC2), jota rakennettiin vuodesta 1935 alkaen noin 13 000 kpl ja sen lisäksi neuvostoliitossa lisenssillä Li-2 nimisenä noin 2 000 kpl. Konemalli oli sekin myös sekä sota- että siviilitehtävissä. Suomessa ne päätyivät siviilitehtävistä lopulta Ilmavoimien kuljetuskoneiksi. DC3 oli todella monipuolinen ja luotettava kuljetin ympäri maailmaa ja lienee vielä jossakin käytössä. Surullista on, että tasan 70 vuotta sitten Neuvostoliiton kaukoilmavoimat ADD käyttivät Li-2 (=DC3) koneita Helsingin pommituksissa. Koska kone ei ollut alun pitäen pommikone, surmakuorma noin 1000 kg ripustettiin ulkoisiin telineisiin. Kerrotaan, että rungon sisältä heitettiin käsin myös palopommeja..... taitaa olla urbaania legendaa? |
||||
|
|
28.02.2014 11:52 | Joni Lahti | ||
| Siinähän liihottaa Tante Ju (Täti Ju)! Suomessa AEROlla oli aiemmin käytössä vanhempaa aaltopeltimallia Junkers F-13 -koneita. Yksi moottori, neljä matkustajapaikkaa kabiinissa ja kaksi lentäjää avo-ohjaamossa sekä alla mahtavat ponttoonit. | ||||
|
24.02.2014 14:24 | Joni Lahti | ||
| Tämä 99 731 oli jo tänään 24.2.2014 liikkeellä Bertsdorfin asemalla. Toimintaa tällä asemalla voi seurata webkameralla osoitteessa http://tinyurl.com/pambcme Turistiliikenne kasvaa kevään koittaessa. | ||||
|
22.02.2014 15:12 | Joni Lahti | ||
| Rikkana rokkaan kuva kiskoprofiileista eri aikoina ja eri tarkoituksiin http://tinyurl.com/p67rbyv | ||||
|
22.02.2014 14:51 | Joni Lahti | ||
| Elron kertoo nettisivuillaan FLIRTien mukavuuksista seuraavaa: Kaikissa junissa on: WC, maksuton WiFi, tietokonepöytä pistokkeineen, turvakamerat, 10 polkupyörien säilytyspaikkaa, ilmastointilaitteet, infosysteemi - jossa televisio ja puhelininfo sekä erityiset paikat pyörätuolimatkustajille ja lastenvaunuille. Dieseljunien 1. luokassa edellisten mukavuuksien lisäksi: mahdollisuus ostaa etukäteen istuinkohtainen internet, leveämmät istuimet, alaslaskettava selkänoja, istuimen lisätoppaukset sekä enemmän tilaa istuimen ympärillä, istuinkohtainen tietokonepöytä sähköpistokkeineen sekä kokolattiamatto. 1. luokan osasto erottuu tuosta keltaisesta raidasta. |
||||
|
Kuvasarja: Tallinnaa 20.2.2014 |
22.02.2014 10:38 | Joni Lahti | ||
| Oikein hienoja kuvia naapurista! | ||||
|
21.02.2014 18:29 | Joni Lahti | ||
| Trammipeatus on raitiovaunupysäkki ja bussipeatus vastaavasti bussipysäkki. Rongipeatus on sama asia rautatiellä kuten esim. Tondi rongipeatus. Onko se sitten pysäkki tässä tapauksessa suomeksi? | ||||
|
21.02.2014 13:13 | Joni Lahti | ||
| Ä -pilkut puuttuvat näytöstä! En tiedä, mitä valjub tässä yhteydessä voisi tarkoittaa. Väljuda, väljub on tuttu sana ja se tarkoittaa lähteä, lähtee. Jos Suomessa lukisi jossakin sana lahto, se voisi aiheuttaa ongelmia. | ||||
|
|
21.02.2014 13:02 | Joni Lahti | ||
| Peatuskoht tarkoittaa pysähdys- tai seisahduskohtaa tai -paikkaa. | ||||
|
19.02.2014 20:28 | Joni Lahti | ||
| Miten ABC Tikkula sijoittuu tähän maastoon? - Kuka muuten ehti harrastaa tulitikkuaskien etikettien keruuta? Niitä oli todella runsaasti aikana, kun Suomessa tehtiin monissa paikoin tulitikkuja. | ||||
|
19.02.2014 17:43 | Joni Lahti | ||
| Tuskin Helsinkiin enää voi ajatella systeemin muutosta. Mutta jos niin tehtäisi, voisiko ainakin keskiovet sijoittaa eri kohtiin runkoa? Näin syntyisi lastenvaunutilaa. | ||||
|
|
19.02.2014 13:16 | Joni Lahti | ||
| Onko kaksisuuntainen raitiovaunujärjestelmä edullisempi kuin yksisuuntainen ja onko niin, että kaksisuuntainen sopii käytännössä vain normaalileveyksisiin järjestelmiin? Kaksisuuntaisessahan voi kääntölenkin jättää pois ja järjestää pysäkit joustavasti puolin ja toisin, jopa yksiraiteisia osuuksia pysäkkeineen voisi olla. Toisaalta A ja B ohjaamot sekä tupla ovien määrä nostanevat kaluston hankintahintaa. - Kysyy nim.merk ”Tekniikasta tietämätön” | ||||
|
18.02.2014 11:48 | Joni Lahti | ||
| Ilmavoimien upseeri Rytin takana on melkoisen varmasti ilmavoimien evl Börje Söderström, joka toimi Rytin 1. adjutanttina. Wikipedia kertoo: ”…...Helsinkiin, jossa hän (BS) vastaan otti tasavallan presidentin Risto Rytin 1. adjutantin tehtävät (vuonna 1941). Kyseisessä tehtävässä hän oli muun muassa vastaanottamassa marsalkka Mannerheimin 75-vuotis syntymäpäiville Immolaan saapunutta Adolf Hitleriä ja oli yksi harvoista, joka pääsi kättelemään kyseistä henkilöä tuolla käynnillä. ” Ainoa kuva, jonka Söderströmistä löysin on otettu Risto Rytin kanssa: http://tinyurl.com/okkkjpc |
||||
|
17.02.2014 18:47 | Joni Lahti | ||
| Tämä on niitä kuvia, jotka tuovat muistiin myös ajan rautatietuoksut. Sellaisia olivat vieno tervan tuoksu, kivihiilen katku tai kotoinen puun tuoksu, kuuman veden äitelän-hapan vivahdus, tukka tupakan tuoksu ja hm.... ja etenkin matkustajavaunujen päädyissä käymälän lemahdus. | ||||
|
17.02.2014 18:40 | Joni Lahti | ||
| Voisi olla juna Grännaan eli polkagris -maailmaan. Grännaan ei oikeasti pääse junalla, mutta Jönköpingissä lienee vielä rautatieasema (C) ja liikennettäkin sinne? Makea kuva. | ||||
|
16.02.2014 14:19 | Joni Lahti | ||
| Kyllähän suomen ja unkarin sukulaisuus on nykytiedon mukaan kaukaista. Ikivanhat kantauralilaiset sanat voivat olla samankaltaisia, kuten käsi, veri, elää ja kala (hal). Kielen systeemissä on samankaltaisuutta enemmänkin. Hakemalla hakien löytyy tietenkin samankaltaisuutta jopa kykykielissä. Esimerkkinä olkoon lause "Jég alatt télen eleven halak uszkálnak" = "Jään alla talvella elävät kalat uiskentelevat." Yhtäläisyyttä korostaa se, että lyhyt e ääntyy kuten suomen ä ja sz kuten s. Esimerkin sanat ovat molemmissa kielissä peritty kantauralista ehkä vuosituhansia tai kymmeniä tuhansia vuosia sitten. |
||||
|
16.02.2014 14:06 | Joni Lahti | ||
| Voi se ollakin pilettiä hankkiva pyhimys! Itselleni tuli kuvasta mieleen roskis.... | ||||
|
16.02.2014 12:21 | Joni Lahti | ||
| Virossa on sana allmaarong, jolla tarkoitetaan metrojunaa ja mielestäni myös maanalaista kaivosjunaa. Sana alkaa osilla all ja maa ja vasta sitten rong eli juna. Sukellusvene on samalla logiikalla allveelaev! | ||||
|
|
16.02.2014 12:15 | Joni Lahti | ||
| Topi, taisi olla Széchenyi fürdő linjan päättäri vuoteen 1973 saakka? | ||||
|
|
15.02.2014 22:39 | Joni Lahti | ||
| Kyllä. Vörösmarty tér ↔ Mexikói út -linja valmistui vuonna 1896. | ||||