199-42713 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.06.2010 01:19 Jarmo Pyytövaara  
  Juniahan sieltä näkyi, ei niin tiuhaan kuin nykyisin, mutta kuitenkin. Asema oli silloin liian lähellä, kuvia ei tullut juurikaan otettua.
kuva 17.06.2010 00:48 Jarmo Pyytövaara  
  En ole käynyt vesitornissa, ei ole tietoa mitä siellä on. Pomarkussa on ollut pumppuhuone (nro 11/56), en ole sellaista nähnyt asema-alueella, enkä ole sitä osannut kaivatakaan. Olisiko tai olisiko ollut, jossakin Pomarkunjoen rannalla?
kuva 13.06.2010 15:34 Jarmo Pyytövaara  
  Kyllä 80-luvulla erotti, matkustiko I vai II luokassa, ellei ollut puusilmä. Matkustusohjesääntö oli mukava paperi, se antoi mahdollisuuden ykkösluokkaan, tai sitten ei. Jos oli oikeutettu matkustamaan ykkös luokassa, se ei kuitenkaan velvoittanut siihen, sai valita kummassa matkustaa. Lapsena ihmettelin kovasti, Moskovan junaa Helsingissä, miksi siinä oli kovia ja pehmeä vaunu, ei millään mennyt minun jakeluun, miksi pehmeä. Minulle oli kerrottu että, siinä maassa kaikki olivat tasa-arvoisia. Ymmärsin että, pehmeä vaunu oli ykkösluokka, herroille ja ketkuille tarkoitettu. Mutta, miksi se oli Moskovan junassa, sitä en ymmärtänyt.
kuva 13.06.2010 15:09 Jarmo Pyytövaara  
  Ratapenkalle on syntynyt polku, eiköhän siinä ole joidenkin ulkoilureitti. Muutoinhan rata, tälläkin kohdalla on keskellä, ”ei mitään”.
kuva 13.06.2010 15:08 Jarmo Pyytövaara  
  Karhumaantien ylikäytävälle pääse, se on tämänhetkinen pääteasema, sen jälkeen rata on levinnyt ajokelvottomaksi. Ehkäpä jo kilometriä ennen, raideleveys on paikka paikoin vinksin vonksin. Rata on luvattu korjata, homma on viivästynyt. VR:n miehet ovat käyneet paikalla tutkimassa vahinkoja. Vahingon tekijä on tiedossa.
kuva 13.06.2010 15:07 Jarmo Pyytövaara  
  Ruosniemen suunnassa, Karhumaantien ylikäytävälle pääsee. Vastakkaiseen suuntaan Kankaanpään asemalle ja kukapa sitä estää, menemästä Niinisaloon. Niinisalon ratapihan länsipäässä on seislevy kilometrillä 385, elikä siihen asti. Kävin huhtikuun lopulla sillä välillä ihmettelemässä, kiskoissa ja kasveissa oli merkkejä että, resiinalla oli ajeltu. Keskusvarikko toimii Pomarkun asemalla. Tarvittaessa tuovat resiinan haluttuun paikkaa ja hakevat käytön jälkeen pois, sovitusta kohdasta. Loistavaa palvelua! Lähdin Kankaanpäästä ja päädyin Ruosniemeen, koko lysti maksoi 40€, sisälsi resiinan kuljetukset ja resiinan vuokran. En pitänyt kalliina, tuskin tälläkään toiminnalla rikastuu. Jos homma kiinnostaa, kannattaisi ehkä tulla Porin suuntaa, Kankaanpäästä on laskua noin 80m, eli alamäkeä koko matkan.
kuva 13.06.2010 15:04 Jarmo Pyytövaara  
  Matkustajalaiturin vieressä oli hylättyjä Tv1 vetureita, ainakin 4 kpl, kuvan ensimmäisen veturin numero oli 699, kuvausvuosi on ilmeisesti 1970. Diat ovat hyvässä tallessa, niin hyvässä, etten löytänyt niitä, joten en voi, muiden numeroista sanoa mitään. Kaupunki oli oikea, eli Kuopio.
kuva 12.06.2010 13:02 Jarmo Pyytövaara  
  Koskenkorvan asemalla oli Tka7 230 ja sen perässä neljä avovaunua, lastina uusia ratapölkkyjä, pölkkyjä näkyi ratavarressa, sillanpielessä oli isompi keko uusia odottamassa vaihtoa. Tehtäisiinkö pölkynvaihtoa jos rata laitetaan aivan uuteen uskoon? Isossa talossa, kaikki on tietenkin mahdollista.
kuva 12.06.2010 12:59 Jarmo Pyytövaara  
  Taaempana, junan vasemmalla puolella, säilytettiin aikanaan hylättyjä Tv1 vetureita, olenko oikeassa?
kuva 30.05.2010 20:27 Jarmo Pyytövaara  
  Topi, aiempi kommenttini ei ollut hyökkäys! Mielestäni siinä oli kysymyksiä kolme kappaletta, joihin et halunnut tai pystynyt vastaamaan yhteenkään. Asioista on hyvä keskustella ja varsinkin myönteisessä hengessä, turvallisuus asioistakin, ei siinä mitään. Olisiko Sinun mahdollista, joskus ottaa myös myönteisempi kanta, asioihin joita tuot esille? Miksi ihmeessä, kaikki pitäisi kieltää ja rajoittaa? Jos itsellä ei ole mahdollisuuksia osallistua tai tehdä, oli syy mikä tahansa, miksi yrittää tehdä se mahdollisimman vaikeaksi muille, MIKSI? Riittäisikö junakuvauksessakin kun sitä harrastaa, aivan tavallinen maalaisjärki, aimo annos itsesuojeluvaistoa matkaan, sekä sellainen toiminta, ettei se aiheuta suurempaa sydämen tykytystä, tai tyhjiä välilyöntejä viran- tai toimenhaltijoille ja mahdollisille määrä-aikaisille tuntipalkkaisille? Luulisi tämän riittävän? Kohtuullinen mielenkiinto kuvaajaankin on sallittua ja joskus jopa toivottavaa. Vuosia sitten oli saatavana, hiljattain tällä sivustolla oli Eljas Pölhön esille tuoma kulkulupa, joka oli kätevä, joka antoi mahdollisuuden kulkea mutta samalla rajasi VR:n vastuuta. Riittäisikö sellainen?
kuva 30.05.2010 16:26 Jarmo Pyytövaara  
  Ompa taas mukava keskustelu, jonka taas kerran aloitti Topi, itse kuvasta, kellään ei ole mitään sanottavaa.
Mikähän siinä oikein on, kun mies vinkuu, kitisee, saivartelee ja urputtaa, asiasta kuin asiasta, mikään ei ole oikein, hyvin tai edes kohtuullisesti, tiedätkö sinä Topi? Millä tavalla toimintasi edistää tai vie eteenpäin rautatieharrastusta? Mistä oikein kiristää, vai johtuuko kirjoittelusi vain vahvasta keväästä tai mahdollisesta pitempiaikaisesta rospuutto kelistä?
kuva 27.05.2010 00:50 Jarmo Pyytövaara  
  Eipä ole tietoa näiden laattojen yleisyydestä, pisti vain silmään laatan poikkeuksellisuus.
kuva 27.05.2010 00:49 Jarmo Pyytövaara  
  Yksinkertaistin ja menin siitä, mistä aita oli matalin. H 450 myötä pysähdykset päättyivät Kantolanniemessa, Vanajalla, Harvialassa, Huhtolassa, Leppäkoskella, Kelhässä ja Ryttylässä. Sm-vuorot pysähtyivät edelleenkin Turengissa, vuoroja oli 3 suuntaansa vuorokaudessa ja pe, su oli erilliset viikonloppu vuorot, jotka pysähtyivät Turengissa, eli koko paikallisliikenne ei loppunut, vähän jäi jäljelle. Ryttylä on ilmeisesti avattu uudestaan, syysaikataulu kauden alkaessa 1982. Muistiinpanojeni mukaan, Sm-liikenne alkoi 31.5.1981 Riihimäen ja Lahden välillä.
kuva 24.03.2010 01:27 Jarmo Pyytövaara  
  Vastaava kortti, Pieksämäki 12? 7? 1927 postileimalla löytyy. Kortista on tehty myös painettu versio: J.L. 82/297. Veturi on Hk5 515. Olisikohan kuva otettu juhannuksena? Veturin piipun vierellä, sisäänmeno aukossa ja tenderillä näyttäisi olevan koivunoksia.
kuva 10.03.2010 18:31 Jarmo Pyytövaara  
  Minulla on mielikuva että, etumaiset rungot irrotettiin ja ajettiin varikolle, viimeisellä mentiin Ukiin ja Kalarantaan. En koskaan nähnyt tai ollut kyydissä, että runkoja olisi ollut yhtä enempää Uudenkaupungin reitillä. Vuoden -84 kesäturistissa suoria Helsinki-Turku-Uki vuoroja oli P 123/373 Dm8/9 ma-pe, P127/377 ma-pe ja su, veturijuna, sekä P 129/379 su, veturijuna. Takaisinpäin Helsinkiin oli vain H 374/P 130. Ensimmäinen suora vuoro Helsingistä alkoi liikennöidä 1.9.1981 P 123/H375. Päättyivätkö suorat yhteydet 30.10.1984 tai vuodenvaihteen aikataulukauden lopussa siitä ei tietoa.
kuva 04.03.2010 01:11 Jarmo Pyytövaara  
  Valmistaja oli Grown. veturit olivat; C 51, D 51 ja villinlännen tyyppinen veturi, raideleveys on 9 mm ja hinta on ollut 7,50 markkaa. Muistaakseni, taisivat olla myynnissä leluliike Elisassa Turussa, liikkeissä oli myös hyvät valikoimat Märklin pienoisjunia.
kuva 01.03.2010 13:57 Jarmo Pyytövaara  
  Tuskinpa osaamisesta haittaakaan on, ainakaan suurempaa? Osaaminen saattaa jopa hillitä, typeryyksien kirjoittelua. Tietenkin, jos on kuin entinen metsästäjä, kaikkea pitää ampua joka liikkuu ja vaikka ei liikkuisikaan, varmuuden vuoksi sitäkin on syytä läsäyttää, saattaahan mahdollisesti, joskus jopa liikkua. Joillakin ”ammatti” arvostelijoilla, taitaa suuta olla, enemmänkuin variksenpojalla persettä.
kuva 01.03.2010 13:50 Jarmo Pyytövaara  
  Eiväthän jääpuikot, tänä talvena mitenkään harvinaisia ole, melkein harvinaisempia ovat talot, joita eivät jääpuikot korista. Jos katto on ehjä, tuskin vesi ja kosteus sieltä läpi tule. Eiköhän suurimmassa vaarassa ole rännit räystäillä, saattavat tulla jäiden mukana alas. Onkohan jäästä ja jääpuikoista harjakattoisissa taloissa, todellisuudessa muuta haittaa, kuin suurempi lämmityslasku? Talleilla ei enää pidetä vetureita, siellä on jotakin muuta toimintaa, taitavat tykätä läpimimmistä oloista kuin ennen, ehkäpä siksi, komeat jääpuikot. Tallin uudemmassa osassa, jossa toimii rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus, sisälämpötila on noin +10°, jääpuikkoja ei heidän räystäissä juurikaan ollut.
kuva 20.02.2010 02:13 Jarmo Pyytövaara  
  Jopas nyt jotakin, Topi ei osannut laittaa yläindeksin pikkukakkosta. vai oliko Copypaste kansio tilapäisesti tyhjentynyt? kyllä nyt hymyilyttää.
kuva 18.01.2010 00:24 Jarmo Pyytövaara  
  Robert, näin se onnistui. Valikosta: Tyyppi / yksityisveturi, Littera / muu ja numerokenttään haluttu teksti.
kuva 07.01.2010 13:58 Jarmo Pyytövaara  
  Kuva linkin takana, parhaiten vaunuston puolesta sopisi P 71, viimeinen vaunu on makuuvaunu ja edellinen Fot.
kuva 04.01.2010 01:42 Jarmo Pyytövaara  
  P 71 tuloaika kesällä -87 oli 10.15, lauantaisin Ouluun saapui P 85 klo 5,20, jossa oli vaunuja Kotkasta ja Kouvolasta Rovaniemelle, sekä Kouvolasta Kolariin ja autovaunut kummallekin pääteasemalle. (aivan liian aikaisin aamulla, eikö vain?) H 863 Joensuusta saapui 13.35, sitä vedettiin Dv12 vetureilla ja makuuvaunut Jäivät Kontiomäelle. P 75 Helsingistä saapui iltasella klo 20.25. Tässä kaikki vaihtoehdot, eiköhän tämä kuva parhaiten passaisi Junaan P 71.
kuva 01.01.2010 01:32 Jarmo Pyytövaara  
  Olisiko kyseessä P 71? Viimeisenä vaununa taitaa olla makuuvaunu ja toiseksi viimeinen Fot, junassa 71 näkyi joskus myös tavaravaunuja ja ne olivat heti veturin jälkeen.
kuva 01.01.2010 01:30 Jarmo Pyytövaara  
  Sr1 veturin numero oli 3048. Mukana taisi kulkea, yksi teräsvaunu?
kuva 31.12.2009 16:46 Jarmo Pyytövaara  
  Sopisiko paremmin 9.12.1982 päiväykseksi? Eipä ole ennen moista virhettä sattunut ja taas sattui.
kuva 29.12.2009 15:44 Jarmo Pyytövaara  
  Jos oltaisiin Ylivieskassa, tästä kuvakulmasta pitäisi näkyä sillanpäädyt, myös orret ja tolpat ovat eritavalla, junan takana kuin Ylivieskassa. Kokkolassa laituri kello on ollut toisessa valaisinpylväässä kuten tässä. Näkyykö alkuperäisessä kuvassa kellonaika? Juna vaihtoehdot, H 604/P 32 klo 12.15 Kokkolasta Helsinkiin tai H 602 Oulusta Seinäjoelle, saapumisaika Kokkolaan klo 17.34.
kuva 29.12.2009 02:10 Jarmo Pyytövaara  
  Jospa oltaisiinkin Kokolassa? Laituri päättyy veturin kohdalla, kuin Kokkolassa. Ylivieskassa laituri jatkuu huomattavasti pidemmälle kuvaajan suuntaan. Vaunujen takaa mennään välilaiturille, kuin Kokolassa. Jos oltaisiin Ylivieskassa, eikö ratapihan pitäisi loppua kohta junan takana?
kuva 28.12.2009 23:59 Jarmo Pyytövaara  
  Kesällä 1977 junan lähtöaika on ollut Helsingistä 12.05 ja 1979 mainitsemasi klo 11.00. kesällä 1975 lähtö on tapahtunut 12.10 ja Porissa juna on ollut 16,25. Takaisin Helsinkiin on lähdetty klo 18.00 ja perille on saavuttu 22.00.
kuva 28.12.2009 23:51 Jarmo Pyytövaara  
  Junakohtaus on ollut Vammalassa, P143 klo 15.19–15.23, P142 klo 15.23–15.24.
kuva 28.12.2009 23:49 Jarmo Pyytövaara  
  Alkuperäistä muistivihkoa ei löytynyt tähän hätään, jotta pystyisin selvittämään vetureiden järjestyksen. Kaikki silloiset kuvat ovat vetureiden yksittäiskuvia, yhtään vetureiden jono kuvaa en silloin ottanut.
kuva 23.12.2009 22:36 Jarmo Pyytövaara  
  Nimikyltti on ollut, ainakin heinäkuusta 1976 asti asemalla, silloin se oli, oven yläpuolella olevan lipan yläreunassa kiinni. Sammon tiedon perusteella, nimikyltti taitaa olla alkuperäinen Eno.
kuva 23.12.2009 01:46 Jarmo Pyytövaara  
  Väliltä löytyy erinomaisia kuvauspaikkoja, välillä pitää kulkea, pitkiäkin matkoja jalan kun teitä ei kulje lähimainkaan.
kuva 23.12.2009 01:41 Jarmo Pyytövaara  
  Päivän junan pelasti Höljäkkä, Nurmes ja Lieksa olivat kumpikin nolla vaunua.
kuva 19.12.2009 00:58 Jarmo Pyytövaara  
  Pojat ovat minulle täysin tuntemattomia, kunhan kävin kuvaamassa, puomit ja junan Kemijärvelle.
kuva 13.12.2009 00:36 Jarmo Pyytövaara  
  Tämä juna oli poikkeus, yleensä vaunut menevät Tahkoluotoon aamulla ja iltapäivällä haetaan pois. Tahkon vaunut ovat T 3810 etupäässä, viimeaikoina on romuvaunuja näkynyt junan etupäässä vähänlaisesti. Ilmeisesti siellä ei käydä nyt päivittäin.
kuva 13.12.2009 00:34 Jarmo Pyytövaara  
  Vuonna 1993 suorat yhteydet Helsingistä olivat 149, 153 ja 151 perjantaisin, Helsinkiin 144, 146 ja 160 sunnuntaisin. IC 153 Tampereen seisonta-aika oli 12 min. Minulla on kuvia Tampereelta, jossa sähköveturi vaihdettiin Dr13 veturiin. Muistaakseni, joinakin vuosina kesällä, IC 153 oli korvattu kahdella sinisellä vaunun Porin ja Tampereen välillä.
kuva 12.12.2009 00:03 Jarmo Pyytövaara  
  Kyllä päiväyksen pitäisi pitää paikkaansa. Eikös Ikituurin pysähdytty vain, jos oli pysähdys tilattu hotellin asiakkaille (ryhmille). Turistissahan ei pysäkkiä ole merkitty.
Mielestäni Grönroosin konepajan rakennuksissa vaunuja tehtiin aikanaan, isot ovet raiteilla, rakennukseen olivat 70-luvulla jäljellä. Kun vaunuja rakennettiin, oliko se silloin Grönroos, vai jonkun muun niminen konepaja?
kuva 11.12.2009 00:55 Jarmo Pyytövaara  
  Olin skannannut filmin väärinpäin, ilmankos kuva ei silloin "istunut", mielikuvan kanssa oikein yhteen.
kuva 29.11.2009 22:25 Jarmo Pyytövaara  
  Olisiko kyseessä H 868 Kontiomäeltä Joensuuhun, Uimaharjussa klo 15,38? Pilvisestä päivästä huolimatta, valot ja varjot sopisivat parhaiten tähän vuoroon. H 866 klo 11,36 päivä paistaisi enemmän junan asemanpuoleiseen kylkeen ja tämä puoli olisi varjossa. Iltajuna H 870, Uimaharjussa klo 21,16 sopisi mielestäni kaikkein huonoiten tähän kuvaan, lättän pitäisi silloin olla enemmänkin vastavaloon kuvattu. Kaikkia edellä mainittuja vuoroja, ajettiin silloin kesäaikana useinmiten viidellä vaunulla, Joensuusta Nurmekseen ja Nurmeksesta Kontiomäelle ja edelleen Ouluun kolmella vaunulla, poikkeuksia tietenkin löytyy runsaasti. Jos lyödään vetoa, 1,25 € H 868 puolesta.
kuva 09.11.2009 18:04 Jarmo Pyytövaara  
  Vastaava valokuvakortti, löytyy postileimalla: Virrat 29.7.1940.
kuva 05.09.2009 14:11 Jarmo Pyytövaara  
  Jyväskylän tallialueella ottamieni kuvien tietoja. Pr1 762+764. 8.1.1977. Tv1 610, 605 ja Pr1 766. 19.2.1977. Pr1 766 Viety Keski-Suomen Romuun 29 tai 30.3.1977. Vr2 957 ja 958 Keski-Suomen Romuun meneviä 21.5.1977. Lisäksi tallialueella oli Vr3 954 kanget poistettuna ja piippu muovitettuna.
kuva 11.01.2009 17:39 Jarmo Pyytövaara  
  Sysmäjärvi, ruiskuhuone vuodelta 1927. Onko pumppu tallella?
kuva 11.01.2009 17:37 Jarmo Pyytövaara  
  Vanhoissa postikorteissa ja valokuvissa 1900 luvun taitteessa, oikeastaan viisikymmen- luvun lopuille asti, ei juurikaan näy puita ja puskia, kirkonkylissä ja kaupungeissa. Maat olivat hyötykäytössä ja puskat olivat marjapensaita. Niin Suomessa, kuin muuallakin. Köyhyys ja vahävaraisuus teettää kaikkea hassua.
kuva 11.01.2009 17:09 Jarmo Pyytövaara  
  Hieno kuva, tätä pitää kokeilla, soveltaen.
kuva 11.01.2009 17:06 Jarmo Pyytövaara  
  Hieno kuva, hyvät värit!
kuva 08.01.2009 13:37 Jarmo Pyytövaara  
  Imatran asemalla on tehty muutostöitä ja lisärakentamista 1935-1936. rakennusta laajennettiin takaa, ilmeisesti silloin, neljäs ikkuna tuli päätyseinään.
kuva 30.12.2008 17:18 Jarmo Pyytövaara  
  Perttu mikä unohtui mainita Sarvikummusta? No, Sarvikummun lava, parasta Sarvikumpua.
kuva 30.12.2008 17:15 Jarmo Pyytövaara  
  Olisiko työkoneella, vedetty ratapenkan luiskat muotoon? Tarkoittamani, rakennus oli viitisen vuotta sitten pystyssä, tämänhetkistä tilannetta en tiedä. Muutama? kilometri asemalta, vasemmalla puolen rataa Tampereelle mennessä.
kuva 30.12.2008 17:12 Jarmo Pyytövaara  
  Siinä on kunnan urheilukenttä, eiköhän ole vieläkin käytössä, tosin, lapset ovat tainneet vaihtua vanhus voimistelijoiksi. Eikös toinen masto kaadettu ensi ja toinen oli vuosia, vielä jälkeenpäin pystyssä? Jälkeenpäin muistaen hyviä ja ihania olivat, kerrassaan mainioita kulkupelejä, eivät olleet koskaan myöhässäkään. No, kun aikanaan tuli Dm9 Jyväskylästä Turkuun ja oikein hyvin sattui, samaan penkkiväliin tuli neljä pitkäkinttuista ja kaikki kulkivat koko välin, hyvä kun Turussa omat kinttunsa siitä sekamelskasta löysi. Ei se aina, yhtä juhlaa ollut! Ovivalo, ovivalo ja ovivalo!
kuva 30.12.2008 02:23 Jarmo Pyytövaara  
  Voisiko, olisiko Wilppula? Asemalta, vähän matkaa etelän suuntaan.
kuva 28.12.2008 15:56 Jarmo Pyytövaara  
  Paikallisliikenne ei kuulu nykyisen liikennöitsijän strategiaan, pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ostoliikennettä, suostuu hoitamaan, joskin, siinäkin liikennöitsijän edustajat, osoittavat hyvin erikoisia tempauksia. No, onneksi monopooli on tukevana selkänojana, toimia siten. Olisihan se hyvä, matkamiestenkin käyttää junaa, liikkuessaan paikasta toiseen. Miksi ajaa junia, tyhjänä tai lähes tyhjinä? Harrastajien iloksi, työllistääkseen ihmisiä, ei kait sentään? Hyvä, oman aikansa kuvasarja Joensuusta.
<<   >>