29.02.2016 17:58 | Carl Henning | |||
Entäpä jos nuo kaksi vanhaa leimaa on kaivettu juhlan kunniaksi esiin Lokakuun Rautateiden Keskusmuseon kokoelmista, kun koko ensipäivän kuorikin menee tuon museon tiliin? Kartassa Sakkola ja Uusikirkko esiintyvät venäjäksi, Sakkala ja Novkirka (eli Nykyrka). Samoin Keksholm/Käkisalmi ja Serdobol/Sortavala, näkyypä Savonlinnan nimen loppukin, myös se ruotsista: Nyslot (Nyslott). Joku osaaja voisi kaivaa venäjänkieliset aikataulut esiin ja katsoa, miten ne siellä - ennen vuotta 1947, jolloin Kannaksen nimistö muutettiin - on kirjoitettu. | ||||
08.03.2015 22:45 | Carl Henning | |||
Olen istunut vuodenvaihteessa 1959/60 P1:n R-ravintolavaunussa matkalla Helsingistä Punkaharjulle ainakin Lappeenrantaan asti. Lopusta ei ole tarkkaa muistikuvaa... | ||||
07.03.2015 16:39 | Carl Henning | |||
Vuoden 1922 Kesäturisti kertoo mm., että "ylimääräiset eläinjunat tulevat...kuljettamaan näyttelyeläimiä Tampereelle sikäli ajoissa, että eläimet saapuvat...kesäkuun 18 p:vän kuluessa". "Näyttelystä tulee jättiläisnäyttely. Näyttelyyn tuotavaksi on ilmoitettu 823 siemennäytettä, 892 konenumeroa...694 hevosta, 776 nautaeläintä, 272 sikaa..." jne. Näyttelyn aikana lähetettiin Tampereelle seuraavat erikoismatkustajajunat: Helsingistä numerot 231a, 455, 213, 229 ja 227; Viipurista numero 14, Elisenvaarasta n:o 666, Kokkolasta n:ot 206, 206a ja 208, Haapamäeltä n:ot 504a, 506 ja 508, Porista n:o 224, Peipohjasta n:o 466a, Tyrväältä ja Siurosta kolme junaa ja Turusta n:o 450. Ja tietysti vastaavat takaisin. Eli kyllä siementä ja liikettä on piisannut. |
||||
23.11.2014 12:03 | Carl Henning | |||
Koko tuo alue kävelysiltoineen, korotettuine penkereineen, kaiteineen ja kiveyksineen rakennettiin uudelleen Katajanokan kanavan uusimman katusillan rakentamisen yhteydessä. Vesiviskuri (ilman kasteria) jätettiin paikalleen muistomerkiksi satamaradasta - sen kertoo pieni laatta viskurin kyljessä. Kun Kauppatoria joskus uusitaan, katoavat kiskot sieltäkin takuuvarmasti. | ||||
07.11.2014 22:49 | Carl Henning | |||
Näyttää epäilyttävästi Helsingin asemaravintolan alkuperäiskalusteilta. | ||||
13.09.2014 12:41 | Carl Henning | |||
Juu, todella upean huomaamattomasti sovitettu. Ei tarvita kuin kahdeksan äijää pitämään sadetta sen eteen niin lisämaksuksi menee kiireiseltä. HALUAN Salon ystävälliset lipunmyyjät takaisin. | ||||
17.08.2014 14:55 | Carl Henning | |||
Vahva tunnelma! Suosikkini näistä hienoista historiallisista kuvista - kuin mentäisiin parivetoa Saksan demokraattisessa tasavallassa tai Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa... | ||||
27.05.2014 01:02 | Carl Henning | |||
Rautatiesilta Lanskajan viertotien yli Pietarissa. Kuva 65, sivu 270, Suomen Valtionrautatiet 1862-1912 / historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus, osa II, Helsinki 1916. Taisi olla Jorman kätketty knoppi... | ||||
29.03.2014 00:30 | Carl Henning | |||
Hupaisa reklaamicocktail: ranskalaisten ja englantilaisten juomien tuore maahantuoja on pihistänyt/uusiokäyttänyt saksalaisen piirroksen. Ei se mainoskieli tuohonkaan aikaan pelkkää suomea ollut, vaikka tuskin tavallinen viljamaalainen (kts. aikataulu) ymmärsi, että vasta samppanjalasillisen Monopole Rouge -punaviiniä vetäistyään hän voi unohtaa niin karhumakirjeet kuin särkyneet sydämetkin. Kraka suoraan, taskuliina heilumaan, valkoiset damaskit jalkaan, ja jätkä on valmis juhlimaan kieltolain kaatumista 1932! | ||||
26.02.2014 22:33 | Carl Henning | |||
Ensimmäinen luokka vielä junapareissa 1/2 ja 11/12, Viipurin perintöä. Matkustajina ehkä upseereita, tehtaanpatruunoita, insinöörejä jnpp. Lappeenrantaan ja Imatran ympäristön teollisuusalueille. Enso oli mennyttä mutta jäihän jotakin. | ||||
24.02.2014 14:45 | Carl Henning | |||
Mikä fiilis! | ||||
24.02.2014 14:41 | Carl Henning | |||
Aikataulutypografiaa m/1939. Viipurin/Rajajoen klassikoiden 1/2, 3/4 ja 7/8 määränpää/lähtöasema vain vaatimattomampi. | ||||
07.02.2014 22:45 | Carl Henning | |||
Kiitos Johannes. Siis kyse oli menneisyydestä eikä tulevaisuudesta. Kohta kaikki lakkautetaan.... | ||||
07.02.2014 11:20 | Carl Henning | |||
Esim. Moskova-Zürich -välillä ei DB:n mukaan pääse ihan vaihtamatta. Onko tässä menossa joku tulevaisuuden viritys? | ||||
04.02.2014 13:41 | Carl Henning | |||
Ulkolaisen vastakohta lie sisäläinen. Mukavuuslaitokset saattavat edelleenkin olla mukavuusalueen ulkopuolella. Paljon kertova dokumentti! | ||||
09.01.2014 22:08 | Carl Henning | |||
Näitä tulee ERd:n kolkossa valaistuksessa vielä ikävä. | ||||
26.11.2013 11:16 | Carl Henning | |||
Ee kuin ee. Kiitos tarkennuksesta, en vieläkään osaa sitä oikeata, kääntö-€tä tehdä. :-)) | ||||
25.11.2013 18:05 | Carl Henning | |||
Baureihe 52:n neuvostotunnus on TE- (tietysti se 3:n näköinen venäläinen E, jota tämä tumpelo ei osaa tehdä). Lähde: Beier-Slezak: Lokomotiv-Schicksale 1938-1955. | ||||
24.11.2013 18:04 | Carl Henning | |||
Grunewald, ei Grünewald. | ||||
21.11.2013 15:33 | Carl Henning | |||
Tarkkana kuin porkkana. Kyllä tuo Hesan marraskuustakin käy ;) | ||||
21.11.2013 12:26 | Carl Henning | |||
Upea kuva. Poimin heti työpöydän taustakuvaksi. Marraskuuta komeimmillaan. | ||||
04.11.2013 18:27 | Carl Henning | |||
Horisontti vielä vaateriin niin hyvä tulee, opetti kerran ammattikuvaaja. | ||||
19.08.2013 22:06 | Carl Henning | |||
Kiitos kaliberioikaisuista, niitä tässä hainkin. Vanhan muisti sotkee ja paperitkin jäi Niinisalon kaappiin 54 vuotta sitten. Ja toki H on haupitsi. Ja aivan oikein - "torvikoksu" vikareerasi pu:ta. | ||||
18.08.2013 22:59 | Carl Henning | |||
Sehän se, mutta kyllä käyttäjän ääni itsessäänkin oli vakuuttava. Hänpä jäikin kapiaiseksi. | ||||
23.07.2013 17:18 | Carl Henning | |||
Kupasta takaisin aiheeseen: spora = spåra = spårvagn = skuru, toisella kotimaisella. Lisännyt yksi pääsääntöisesti suomenkielinen maalaispoika. |
||||
14.04.2013 01:27 | Carl Henning | |||
Siis Budapestin L-tyypin vaunu eikä Wienin, joita valmistettiin vuodesta 1919 eteenpäin? | ||||
13.04.2013 10:46 | Carl Henning | |||
Yhteistä Itävalta-Unkarin odööriä (hajua) tässä viehättävässä kopperossa. Ikkunoiden yllä ulospäin kaartuvat roiskeläpät, vaunun numeron typografia ja lyyrabyygeli tuovat heti mieleen Wienin G-G3 -sarjan. Budapestiläinen vain on pienempi ja väri tietenkin toinen; päädyillekin on varmaan tehty jotain. Mutta Budapestissä ei kannata ruveta puhumaan Wienistä - kaupungeilla kuulema ei ole mitään yhteistä... | ||||
20.01.2013 17:47 | Carl Henning | |||
Ainakin vuonna 1998 kulki sunnuntaijuna EP12 Joensuu - Helsinki kesäturistin mukaan aikataululla Joensuu 16:25 - Parikkala 17:30 - Imatra 18:14 - Lappeenranta 18:41 - Lahti 19:55 - Pasila 21:14 - Helsinki 21:20. EP12 oli myös lisämaksullinen juna, samoin kuin tuolla välillä silloin IC2 ja IC4. Itse matkustin sillä myös eräinä keväinä ja syksyinä, koska se oli nopein ja fiksuin paluuyhteys Joensuusta Helsinkiin. Kouvola ja Riihimäki kun ohitettiin pysähtymättä. | ||||
17.01.2013 10:31 | Carl Henning | |||
Ollaan ihan hiljaa. | ||||
23.09.2012 12:42 | Carl Henning | |||
No allahan on kiinnittäjän nimi. | ||||
23.09.2012 12:40 | Carl Henning | |||
Veikkaisin puhdasta jugend-tyylin mukaista koristetta, johon aihe on haettu rautatiestä (pyörät sivuissa, rata keskellä. Yleisradiotoiminta alkoi Suomessa 1926, mutta tuskin kuuluvuutta oli minkäänlaista vielä Elisenvaarassa... | ||||
15.08.2012 21:42 | Carl Henning | |||
Käytin samaa sanaa sunnuntaina: kaunotar! Koko pippalon hienoin anti oli tämän nuoruudenrakkauteni tapaaminen. Eipä saisi kulua taas neljäätoista vuotta seuraavaan kertaan. | ||||
15.08.2012 21:38 | Carl Henning | |||
Samaa mieltä. Puhumattakaan työkengistä. Eivät kylläkään ihan nostalgiamallistoa. | ||||
09.05.2012 00:09 | Carl Henning | |||
Kuvan vasemmassa ylälaidassa näkyy Rautatiekatu 3:n ns. apteekintalo; komea jugendlinna, joka valmistui 1901 ja paloi 1.12 1939, klo 13:14 tulleen täysosuman jälkeen. Viipurin uutta asemataloa, josta kuvassa ei näytä näkyvän mitään, alettiin vanhan asematalon taaakse rakentaa 1910. Se vihittiin käyttöön 1913. Kuva lie siis vuosien 1901 ja 1910 väliltä, luultavasti lähempänä vuotta 1901. | ||||
15.04.2012 18:59 | Carl Henning | |||
Jatkuvasti samaa mieltä kuin Pasi. Muistakin. | ||||
18.03.2012 19:57 | Carl Henning | |||
Dieselin döfis unohtumaton. Upea mutta lyhyt setti vaunuja. Ei kuitenkaan olisi Hr1 haitannut fiilistä. | ||||
26.01.2012 22:05 | Carl Henning | |||
Kahdeksan minuutin arvoitus. Olisi pitänyt julistaa "vanha kaarti" jääveiksi. Kesäturisti 1922. | ||||
31.12.2011 16:50 | Carl Henning | |||
Kun museon kokoelmiin kuuluu ulkomaista kalustoa, on ihan loogista, että pysäkkitaulukin on ulkomainen. Tuo kyltti on Wienistä, tosin nykyaikainen. Amsterdamin museon kokoelmiin näyttävät kuuluvan Wienin legendaarisen M-luokan moottorivaunu 4143 (vuodelta 1929) sekä siihen kuuluva m3-luokan perävaunu 5250 että v. 1957 uudelleenrakennettu k3-luokan perävaunu 1628. | ||||
15.12.2011 10:59 | Carl Henning | |||
Kuva on 1930-luvulta, todennäköisimmin jonkun verran ennen vuotta 1938. S/s Ariadne (iso alus keskellä) sai korkeamman keulapakan Hietalahdessa 1938. Tässä keula näyttää matalalta ja purjekangaskatoksen peittämältä. Vuodesta 1939 alkaen tämä näkymä oli jo sodankin takia mahdoton: S/s Suomi (Ariadnen keulan edessä) ei enää ajanut Suursaareen, S/s Lovisa ja joko S/s Borgå (sotakorvaukseksi 1945) tai alkuperäinen S/s J.L. Runeberg (ei nykyinen, myytiin 1937 Turkuun) eivät enää parkanneet Keisarinnan kiven eteen. Ja Pohjoissatamassa valkea höyrylaiva näyttää kovasti S/s Norrkullalta (myytiin 1938 Koivistolle ja päätyi sieltä Saimaalle ja lopulta takaisin Helsinkiin). Norrkulla lie ainoa näkyvistä aluksista, joka vielä on olemassa ja jopa lähes samalla laituripaikalla, nyt tilausajoliikenteessä. | ||||
21.11.2011 13:31 | Carl Henning | |||
Hr1 1005 Kuurilan jälkeen löytyy tästä: http://vaunut.org/kuva/33487?tag0=0%7CSk3%7C374 Kuvan alla tyhjentävä keskustelu aiheesta. |
||||
20.11.2011 16:30 | Carl Henning | |||
Topi, toivottavasti en tuota pettymystä kun kerron, että tuona samana vuonna 1953 sain myös ensimmäiset farkkuni. Semmoisissa olen viihtynyt siitä lähtien lähes päivittäin, nytkin on jalassa. Kuvassa on vaatetukseen liittyvä toinenkin yksityiskohta, joka kiinnostaa: tuo ei ainakaan ole virkalakki, minkä ohjaamosta kurkkiva on vetänyt päähänsä. Ja tupakkikin näkyy palavan. | ||||
19.11.2011 22:46 | Carl Henning | |||
Kiitos Jorma asjallisesta kommentista. Ja Deeäm kolmosen takiahan minä kuvan tänne laitoin, ei muuten. Oli silloin sen verran järisyttävän uusi kone. Etupään merkit ja kaikki. | ||||
22.06.2011 17:50 | Carl Henning | |||
Näkyisikö taustalla peräti Pietarin sähköraitioteiden (avajaiset 16.9. 1907) ensimmäistä, englantilaisvalmisteista kalustoa? Ja oliko väri jo silloin punavalkoinen? | ||||
07.06.2011 22:22 | Carl Henning | |||
Vasemmassa alanurkassa näkyy kulmaus Raatihuoneesta eli kaupungintalosta Uno Ullbergin uudistamassa muodossa, eli kuva on otettu vuoden 1934 jälkeen. Keskikesäisenä iltapäivänä tai mieluummin sunnuntaina puolilta päivin (Kauppatorilla ei ole kaupankäyntiä, aurinko paistaa etelän ja lounaan väliltä). Saattaisi olla Karhumäen veljesten lentokuvia (numero?), mutta aika matalalla olisi silloin menty, ja ylen syvätarkka on kuva. | ||||
28.01.2011 16:37 | Carl Henning | |||
Saulin ehdotuksen mukainen harmaa "ikkunalista" antaisi tosiaan vähän selkärankaa tuolle valkohaamulle. Vertaapa vaikka Sm5:n ikkunarivistöön, siinä harmaa väliväritys pitää koko yksikön sivukuvan linjakkaana. Ja kokonaisuus on tosi tyylikäs. Kun taas neukkuajan heinähaasiasta on pitänyt meikata 2010-luvun skeittari ekoimagoa korostamaan, lopputulos on pöljä. Onneksi ei sentään ole tarvinnut kylkiin teipata oravia tai muita käpytikkoja. Bullshittiä, mistä hyötyvät vain seuraavat teippikauppiaat. Ja mainostoimisto. | ||||
28.04.2010 22:51 | Carl Henning | |||
Kuva on hyvä esimerkki siitä, miten porkkanaratikoiden ulkoasussa vaunun numero oli ajattelematta suunniteltu näyttävämmäksi kuin tärkeämpi linjan numero. Nykyisissä kyltityksissä linjanumero näkyy paremmin, paitsi vastavalossa. Vertaa edellisen kommentin linkissä esiintyvän 226:n komeaan valkopohjaiseen peltikylttiin. Näkyi selkeänä kaikissa valaistuksissa, jopa pimeässäkin. | ||||
15.04.2010 23:16 | Carl Henning | |||
Hv2 777 oli noina vuosina Salossakin se uusin. Olihan se jo vuodelta 1926, kun Hv1:t olivat ensimmäisen maailmansodan aikaisia...Tapiolle: pari tulee vielä lisää, mutta nekään eivät ole Retinette-tasoa. | ||||
15.04.2010 21:17 | Carl Henning | |||
Muistikuvani 384:stä vahvistui. | ||||
09.04.2010 23:48 | Carl Henning | |||
Teipin paras puoli lienee, että sen voi repiä irti. Tosin usein lähtee maalikin mukana. Itse repisin tuon naureskelevan lällärijoutsenen irti alta aikayksikön. Että joku imagomaakari kuvitteleekin tämäntyyppisen valkopesun vaikuttavan "myönteisesti" veeärrän imagoon. Ja varsinkin bisnesklassin niukkoihin käyttäjiin. Vai ovatko nämä uusia lastenvaunuja? On syvältä muttei Suomen järvistä... | ||||
09.04.2010 23:34 | Carl Henning | |||
Yhdyn edelliseen; talot ovat kuitenkin aika BRD-läisiä... | ||||
27.03.2010 17:35 | Carl Henning | |||
Kuva on otettu aikaisintaan vuonna 1931, todennäköisesti hiukan myöhemmin 1930-luvulla. Linnankadun ja Aurakadun kulmatalo rakennettiin Turun Osakepankille 1907. Tuo pankki yhdistyi 1920 parin muun pankin kanssa Suomen Liittopankki Oy:ksi, joka puolestaan parin muun kanssa muodosti 1931 Helsingin Osakepankin. Kulmatalon julkisivun tekstinä on kuvassa Helsingin Osakepankki - Helsingfors Aktiebank, ei enää Liittopankki - Unionbanken. Komeassa pankkisalissa toimii nykyään olutravintola Vanha Pankki. |