3560-139289 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.02.2011 08:11 Pauli Ruonala  
  Kuvatekstin maininta kuulosuojaimista, joita ei tarvita Otso 2:lla ajettaessa, toi mieleen muistikuvaa 70-luvulta. Karhulan-Sunilan rautatiellä oli Otso 2 (51/1963) ja jotkut kuljettajat tosiaan käytti kuulosuojaimia tehdessään vaihtotöitä Karhulan asemalla. Otsossa oli ilmajäähdytteinen Deutz-diesel jonka käyntiäänessä oli paljon korkeita taajuuksia jotka kuulostaa pahemmalta kuin Move 51:n eli murinamyllyn vesijäähdytteisen koneen äänipäästöt. Kotkalaisilla tehtailla oli useita Move 51-vetureita enkä muista nähneeni että niiden kuljettajilla olisi ollut kuulosuojaimia. Korvakuulolta sanoisin että Otso 2:lla ajettaessa ne oli enemmän tarpeen.
kuva 21.12.2010 08:11 Pauli Ruonala  
  Ei ole. Kun rata purettiin RHK kaivoi kaikki rummut pois ja purki sillan Raipossa, ks. http://vaunut.org/kuvasivu/9349 ja http://vaunut.org/kuva/9350 . Syy tähän toimenpiteeseen jäi epäselväksi, Suomessa entinen ratapohja on yleensä siirtynyt sellaisenaan kunnalle ja sitä on käytetty paikallistienä. Linjan nykytilaa voi katsastella Kansalaisen karttapaikan ilmakuvista, kartassa rata ei enää näy. Topparoikka-lehden 1/1997 artikkelissa kuljettiin ratalinjaa polkupyörällä. Muita esteitä: http://vaunut.org/kuva/15099
kuva 03.11.2010 07:52 Pauli Ruonala  
  Hevosia käytettiin tehtaan kapealla radalla vuoteen 1957 asti. Konepaja Jylhävaara Oy perustettiin 1940 ja se toimi ensin Myllysaaren entisessä paperitehtaassa, jossa nyt on mm. museo. Konepaja teki puunjalostusteollisuuden koneita ja pultteja. Pultit vietiin kapeaa rataa pitkin asemalle hevosen vetämässä vaunussa joka teki 1-2 matkaa päivässä. Hevosveto oli käytössä 1957 asti jolloin rata purettiin ja tilalle tuli traktori. Puunjalostuspuolella hevosvetoa käytettiin vielä 1940-luvun puolivälissä. Lähde: Työn äärestä 6/1975 (Yhtyneiden Paperitehtaiden henkilöstölehti); Resiina 4/2000.
kuva 26.10.2010 07:56 Pauli Ruonala  
  Paikallislehden uutisen mukaan Kotkan kaupunginmuseon edustaja kävi keräämässä nuo pylväät talteen ja saattavat olla vieläkin museon varastossa.
kuva 25.10.2010 16:19 Pauli Ruonala  
  Ympäristötaideteoksen nimi on "Kuukatsomo" ja vaunun nimi on Matti. Helsingin kaupungin taidemuseo julkaisi näyttelystä kirjan "Siirrettävä Tuonela" johon Hannu Väisänen kirjoitti esseen "Junavaunu nimeltä Matti", joka osoittaa taiteilija Väisäsen rautatieharrastajaksi, joka ei ole vielä tullut kaapista ulos. Teoksessa on liitteenä Rautatiehallituksen kirje 25.4.1983 jossa luvataan vaunu BF 03169 ja 20 ratapölkkyä lainaksi velotuksetta. Ratapölkyistä tehtiin ympäristötaideteos Meilahteen.
kuva 21.10.2010 07:54 Pauli Ruonala  
  Ne jotka tallettavat lehtileikkeitä voivat lisätä tunnisteisiinsa että leike on Kymiyhtymä-lehden vuoden 1966 numerosta 1.
kuva 12.10.2010 08:04 Pauli Ruonala  
  Kuvassa on taiteilija Hannu Väisäsen ympäristötaideteos joka oli esillä Töölönlahden rannalla elo-syyskuussa 1983. Teos oli osa suurempaa teoskokonaisuutta "Siirrettävä Tuonela" jonka pääosa oli esillä Helsingin kaupungin taidemuseon puistossa Meilahdessa. Taiteilija selitti teoksen tarkoitusta seuraavasti: "Vaunun pyöreät muodot ja junan liike yhdistyvät täydenkuun kulkuun....Olen lapsuudessani joskus katsellut kuuta kiitävästä junasta Pohjanmaalla." Teosta ei ollut siis tarkoitus kokea hyppäämällä mereen lahden puoleisesta ovesta vaan sinne oli rakennettu parveke kuunkatselua varten.
kuva 01.10.2010 08:02 Pauli Ruonala  
  Tobo oli asema Uppsala-Gävle-radalla, 6 km Örbyhusista pohjoiseen ja 12 km Tierpistä etelään, avattu 1874. 1993 valmistui 12 km rataoikaisu (kaksoisraide) välille Örbyhus-Skärpan joka ohitti Tobon keskustan. Entisen linjan erottaa vielä esim. eniro.se:n Ruotsin kartassa. Vuonna 1969 painettu Ruotsin matkaopas sanoo että Tobo on asemayhdyskunta, aikoinaan rautaruukki. Nyt suksitehdas ja tv- ja radiotehdas, ruukin vanhassa konttorissa keramiikkatehdas.
kuva 21.07.2010 09:26 Pauli Ruonala  
  Jos tämä on edustava näyte maastosta, jonne rautatietä on joskus 30-luvulla rakennettu, niin kysytään mikä nyky-Suomen alueella oleva rataosa on kulkenut niin kosteassa maastossa että sora on täytynyt hakea suon takaa. Esim. Lahti-Heinola- ja Pori-Haapamäki-radat eivät sovi maaston vuoksi. Veikkaan rataa Kemijärvi-Kelloselkä. Rovaniemi-Kemijärvi-välillä oli Misin sorakuoppa ja Kemijärvi-Kelloselkä-osuus oli erityisen soista maastoa.
kuva 19.07.2010 08:54 Pauli Ruonala  
  Puinen rautatiesilta on Suomessa ollut harvinainen. Akaan sahalla (nyk. Toijalassa) oli puinen rautatiesilta ja VR kielsi sahaa viemästä VR:n rautatievaunuja sillalle koska ei luottanut sen kestävyyteen. Lönnrothin Tiet ja kenttäradat-kirjassa (v. 1934 painos) on tuontyyppisen sillan piirustus ja maininta että se on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön. Koska alue on VR:n ja siellä on tilapäinen silta jossa lienee kulkenut junia kyseessä voi olla jonkun rataosan rakennusaikaisen sorakuopparadan pohja. Sillan mittoja ei ole mainittu mutta näyttää siltä että sillan lahonneiden poikkipalkkien päällä on mahtunut kulkemaan kapearaiteinen kenttärata. Kenttäratoja käytettiin 30-luvulla rautatierakennuksilla eli ollaan jonkun 30-luvulla tai sen jälkeen rakennetun radan lähellä. Asiantuntijat varmaan kohta sanovat millä rataosilla VR käytti kenttäratoja ja koska niistä luovuttiin.
kuva 12.07.2010 07:50 Pauli Ruonala  
  Viime lauantaina (10.7.) monttu oli siivottu ja pöydällä käännettiin Pieksämäen kana (Vr1 665) apuvaunuineen ennen lähtöä takaisin Pieksämäelle. Pöytä pyöri hyvin. Veturitalli oli siisti mutta tyhjä ja muutama ikkuna rikottu.
kuva 23.06.2010 07:44 Pauli Ruonala  
  Veturin on valmistanut Valmet vuonna 1973 valmistusnumerolla 13 ja se on tullut Inkeroisiin uutena. Vuonna 2008 siihen tuli suurempi vika ja se päätyi korjattavaksi tuonne: http://vaunut.org/kuva/51168
kuva 21.06.2010 13:31 Pauli Ruonala  
  Museorautatien jatkaminen entiselle Jokioisten asemalle epäilemättä lisäisi radan näkyvyyttä Jokioisilla ja tekisi siitä enemmän "oikean" rautatien, sellaisen joka yhdistää toisiinsa kaksi paikkakuntaa. Katsoin virallisesta historiikista ("Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta") Loimijoen sillan viralliset mitat: 4 13 metrin jännettä ja päissä 2 kpl 10,8 m kiviholvisiltaa, yhteensä 73,6 m. Sillan korkeus vedenpinnasta 12,6 metriä. Virallinen syy purkamiseen oli se että maatuet eli kiviholvisillat alkoivat kallistua jokeen päin. Asiantuntijoilla ehkä olisi tiedossa jossain radanvarressa käyttöä vailla oleva tarpeeksi pitkä silta jolla olisi jopa museaalista arvoa (jossain täällä saattaa olla jo kuvakin siitä) mutta ne maatuet pitäisi purkaa ja rakentaa uudet, eli sillan korvaamisessa kyse ei ole vain uuden sillan paikalleen nostamisesta. Toinen este näkyy tehtaan aidalla, missä ratalinjalle on pystytetty useita säiliöitä joiden tieltä rataa ei ole purettu, kiskot on aikanaan vain väännetty syrjään.
kuva 11.06.2010 08:16 Pauli Ruonala  
  Rautakanavassa kuljetettiin muutakin kuin tukkeja. 1983 VR alkoi tarjota veneiden kuljetuksia Päijänteen ja Keiteleen välillä uittokautena eli kesäkuun alusta lokakuulle. Tarkoitukseen varattiin yksi vaunu jossa oli valmiina tukirakenteet veneelle. Kuljetus piti tilata etukäteen VR:n Suolahden tai Keljonlahden toimistosta. Hinta oli silloin 350 mk yhteen suuntaan, veneen matkustajat kuljetettiin samaan hintaan konduktöörinvaunussa. Junat lähtivät arkisin Keljonlahdesta 12:44 ja 14:10, Suolahdesta 15:30 ja 17:10. Elokuussa -83 uutisoitiin että kukaan ei ole palvelua vielä käyttänyt mutta kuljetus on mahdollista ensi vuonnakin.
kuva 04.06.2010 08:14 Pauli Ruonala  
  Kaikki kuvassa näkyvät talot on jollakin lailla suojeltu. Kirjassa "Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri - Katajanokan kaupunginosan inventointi" (1998) luetellaan 160 Katajanokan rakennusta ja niistä 40% on saanut silloin jonkinasteisen suojelumerkinnän.
kuva 03.06.2010 07:50 Pauli Ruonala  
  Tammisaaren rautatiesillat siirrettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1910-14 ja kuvassa näkyvä Pohjoissataman satamaraide avattiin 1912. Se ei ole siirtynyt mihinkään. Tammisaaren ensimmäinen satamarata oli lyhyt, 1890-luvulla tehty pätkä jonka päätepuskuri oli silloisen rautatiesillan kaupunginpuoleisessa päässä radan eteläpuolella. Kartta löytyy Markku Nummelinin artikkelista Junalla Hankoon, Resiina 2/1991. Tammisaaren Pohjoissatama on edelleen paljolti 1920-luvun asussa.
kuva 26.05.2010 12:23 Pauli Ruonala  
  Korjaan! Kuvaushetkellä oli olemassa erikseen Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit mutta tämä paikka kuului silloinkin Jämsän kaupunkiin. Jämsä ja Jämsänkoski yhdistyivät 2009.
kuva 20.05.2010 11:10 Pauli Ruonala  
  Siitä Båtvikin vierailusta: Miten sen ottaa. Lähtö Helsingistä 9:50, seuraava pysähdys Båtvik jossa ajettiin tehtaan pihaan mutta ei päästy edemmäs koska ratapihalla oli venäläisiä vaunuja. Junasta ei saanut poistua vaan suunnanvaihdon jälkeen lähdettiin heti Kelaan. Seuraava tutustumispaikat olivat Karjaa (junakohtaus); Karjaan lähellä oleva erikoispitkä vaihde; Meltolan romukaupan Kisko-Kalle (ei enää käytössä); Mustion kapean radan laituri (ei purettu) ja siirtokuormausmakasiini (purettu); Kirkniemi; Tytyrin liikennepaikkarakennus sisältä ja ulkoa (ent. Lohja Keskusta, purettu); Lohja. Tulo Helsinkiin 17:30.
kuva 15.05.2010 11:35 Pauli Ruonala  
  Valistunut arvaus: 70-luvun alkuvuodet. Ensimmäinen autolautta alkoi liikennöidä Katajanokalta 1974. Samana vuonna Helsingin kaupungin satamalaitos alkoi suunnitella näiden makasiinien purkamista ja tontin myymistä eniten tarjoavalle. Raideyhteys tänne poistui 1977 kun Katajanokalta purettiin 5 km rataa, purkaminen liittyi autolautta Finnjetin liikennöinnin alkamiseen. Loppuaikoina Katajanokalle ajoivat vain erilaiset tilausjunat. Katajanokan rata suljettiin toukokuussa 1980.
kuva 29.04.2010 13:16 Pauli Ruonala  
  Tässä pitäisi olla kolme vaunua, yhdessä vaunussa on aina 2 ovea. Tyyppi on C-100 ja valmistaja Westinghouse (sittemmin AEG-Westinghouse, AEG Transportation, Adtranz, ja nyt Bombardier). Vaunuja on toimitettu yhteensä kuusi ja junan kokoonpanoa voi muuttaa tarvittaessa. Tämä piti poistaa käytöstä jo 2004 mutta korvaavaa järjestelmää ei saatu valmiiksi ajoissa. 29.11.2008 tapahtui onnettomuus jossa vaunu ei pysähtynyt asemalla vaan törmäsi päätepuskuriin. Viisi loukkaantui. Aseman ohiajo on yleinen ongelma automaattimetroissa ja vastaavissa ei-vaijerivetoisissa kuljettimissa. (Tämä matka sujui hyvin.) Ensimmäinen ohiajoni oli Lontoon Docklands Light Railway-radalla vuonna 1989. Väki asettui vaunuun joka oli sisältä itäsaksalaisen muovituotteen oloinen ja sitten tuli sisään junapalvelija, lyhyenläntä mies hienossa harmaassa univormussa ja korkeassa koppalakissa, ja tarkasti kaikkien matkaliput. Sitten hän painoi nappia ja juna lähti. Yhdellä väliasemalla, se oli Heron tai South Quay, vaunu pysähtyi mutta ovet ei auenneet koska juna oli ajanut ohi pysähtymiskohdan. Junaherra aukaisi vaunun etuosassa olevan kojelaudan kannen ja painoi kaikkia nappeja, jolloin vaunu peruutti puoli metriä jolloin automatiikka suostui avaamaan ovet. Kun juna saapui Island Gardensiin, joka silloin oli pääteasema, katutasolle vievä hissi oli juuttunut kerrosten väliin. Odotan mielenkiinnolla mitä tapahtuu kun Helsingin metro automatisoidaan.
kuva 21.12.2009 14:20 Pauli Ruonala  
  Rautatieuutiset 3/1981 kirjoittaa että tälläisillä kylteillä merkittiin ennen paikat joista asiakkaat voivat lähettää ja vastaanottaa kappaletavaraa. Täältä rahti vietiin kuorma-autolla lähimmälle rautatieasemalle. 1981 näiden tilalle tuli uusi, tylsemmän näköinen kyltti jossa luki "tavaraliikenteen asiamies".
kuva 05.11.2009 08:04 Pauli Ruonala  
  Kuvassa näkyvä rata oli sähköistetty Zinnowitziin asti 1200 V tasavirralla ja siellä ajettiin paikallisliikennettä samanlaisilla sähkömoottorijunilla mitä käytettiin Berliinin S-bahnilla, ne oli vain maalattu harmaiksi. Yksi näistä junista on säilynyt ja se on nähtävänä museon pihalla. Itse rakettitukikohdasta on jäänyt hyvin vähän kiinteitä jäänteitä. Toisena knoppitietona V-raketeista voi mainita että ne tappoivat Lontoossa 8000 ihmistä ja niitä valmistavalla keskitysleirillä (Mittelbau-Dora, Nordhausenin lähellä) kuoli 20000 henkeä. V-aseet tappoivat siis tehokkaammin omia kuin vihollisia.
kuva 26.10.2009 10:29 Pauli Ruonala  
  Takana olevissa rakennuksissa toimii sähkömuseo Elektra (http://www.elektra.fi) joka on auki kesäisin. Museossa ei ole mitään rautateihin liittyvää.
kuva 07.09.2009 11:08 Pauli Ruonala  
  Vaunussa mainostetaan Helsinki Design Weekin tapahtumia, vaikka sitä voi olla vaikea havaita sponsorien mainosten alta. Tapahtumien mainoksia on myös vaunun sisällä ja on myös design-ikkunaverhot. Vaunu kiertää tällä viikolla linjoilla 6 ja 8. Design weekin päätapahtuma alkaa Kaapelitehtaalla 9.9.
kuva 31.08.2009 11:37 Pauli Ruonala  
  Seuraavassa lisää pohdittavaa Heinolan sivuraiteiden harrastajille: Kun viime sotien aikana polttoaineen tuonti ulkomailta oli pysähdyksissä, yritettiin keksiä korvaava tuote. Valtio harkitsi väkiviinan valmistusta puusokerista Puukemia- nimisessä hankkeessa. Heinolan Hevossaari olisi ollut tuotannolle mainio paikka. Itse tehdasta ei kuitenkaan tuolloin päästy rakentamaan, koska voimalaitosta varten Tsekkoslovakiasta tilatut koneet tuhoutuivat ilmapommituksessa jo ennen lähtöään Suomeen. Hevossaareen oli silti jo ehditty rakentaa asuntoja tehdastyöläisille, tie, rautatie ratapihoineen, satama ja mantereen puolelle Apajalahdenvuoreen luolasto, jonne 6 000 000 litran väkiviinasäiliöt oli tarkoitus sijoittaa.

Sodan jälkeen todettiin, ettei tehdasta kannata rakentaa, koska toiminta olisi ollut kannattamatonta kun bensiiniä jälleen sai. Puukemia nimettiinkin "aavetehtaaksi". Hevossaaressa on edelleen Puukemiankatu.

Lähde: Timo Herranen: Heinolan kaupungin historia 3; www.geocaching.com

Kävin katsomassa lauantaina ja näyttää siltä että luolallekin oli tehty rautatie, ainakin sinne johtava tie on ratapenkereen näköinen. Vaihde olisi ollut jossakin Hevossaarentien ylikäytävän luona. Penkereen paikka on nykyisessä kartassa merkitty katkoviivalla; mainittu luola on penkereen päässä:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&text=rata%3F&y=6787621&mod​e=rasta&x=3446033&lang=FI
kuva 31.08.2009 08:39 Pauli Ruonala  
  Tästä ylikäytävästä vähän oikealle oli Sahaniemen sivuradan vaihde. Sivurata näkyi vielä vuoden 1990 Loviisan kartassa mutta silloin rata ei ollut enää ajokunnossa. Viime vuonna radasta oli jäljellä vain Pitkäsaarentien ylikäytävä eli hiekan peittämät kiskot kadun pinnassa. Kiskojen sijaintipaikka on juuri tämän kuvan oikean reunan ulkopuolella. Vaihteesta ei näy mitään jälkiä, loppupäässä sijainti näkyy paikoin hyvin. Muutama vuosi sitten Sahaniemen laiturilla oli kiskojakin.
kuva 28.08.2009 08:45 Pauli Ruonala  
  Kirjan Leveät kiskot mukaan kuvan veturi oli käytössä KSR:llä 1950-1955 ja romutettu 1956, Resiinassa 3/1988 annetaan käyttövuodet 1950-59. Isäni kuvasi väridioja Ljubitelilla kesästä 1956 kesään 1959 noin 100 kpl. Eli 50-luvun lopulla kuitenkin ollaan. - Osa diakuvista pantiin kehyksiin vasta 60-l puolivälissä kun meille hankittiin oma diaheitin ja tämän kuvan ajoitus on sitä perua. Eli kuva saattaa olla myös joulukuulta 1957. - Isän m/v-negatiivit ovat omassa kansiossaan kuukausittain järjestettynä.
kuva 20.08.2009 15:49 Pauli Ruonala  
  Tässä oli silloin tasoristeys jonka vieressä kuvaaja seisoi. Nyt tie alittaa radan, silta ei ole entisen tasoristeyksen kohdalla vaan siitä vähän Siuntioon päin. Oikealla näkyvä valkoinen vaja on purettu.
kuva 14.08.2009 08:37 Pauli Ruonala  
  Jostakin luin että valmistuessaan koko rata oli aidattu joko kiviaidalla tai peltojen kohdalla vaijerista tai vastaavasta metalliköydestä tehdyllä aidalla jossa oli puupylväät. Muut kuin kiviaidat ovat hävinneet jo aikaa sitten. Eräs syy aitojen rakentamiseen oli estää lehmiä kulkemasta radalla. Suomessa lehmiä pidettiin metsissä kesällä vielä 1960-luvulla. Vastaavista järjestelyistä ks. kuvan http://vaunut.org/kuva/48313 keskustelua. Toinen hyvä syy oli varmaan se että ihmisiä haluttiin aidalla muistuttaa siitä että radalla ei saa kulkea. Esim. Lohjalla asukkaat kulkivat talvisin usein Lohjan asemalta kaupunkiin Lohjan sähkörataa pitkin koska se oli ainoa tie joka aurattiin säännöllisesti.
kuva 09.07.2009 10:21 Pauli Ruonala  
  Joskus 1965-67 välillä näin Karhulan asemalla samantapaisen venäläisen vaunun joka ilmeisesti oli vielä vanhempi koska siinä oli avosilta toisessa päässä jarrumiestä varten. Vuodesta en ole varma mutta se oli höyryaikaa, ennen kuin KSR hankki Move 90-veturinsa.
kuva 30.06.2009 11:42 Pauli Ruonala  
  Viime lauantaina tuossa opastimessa paloi vielä valo, vaikka rata on ollut jo pitempään poikki tästä noin 500 metrin päässä. Tässä olisi hyvä tilaisuus arvuutella koska se sammuu. Vielä parempi kysymys on koska se kaadetaan, vai käykö kuin Varkaudessa, ks. http://vaunut.org/kuva/9657 keskustelua.
kuva 02.06.2009 10:49 Pauli Ruonala  
  Kulttuurikeskus Kaapelin pihalla ei ole näkynyt kiskoja vuosiin mutta ainakin Merikaapelihallin sisällä lattiassa on kiskoja. Ne sijaitsevat siten oviin nähden että epäilen että niillä ei ole kuljetettu VR:n vaunuja vaan ne ovat olleet puhtaasti tehdasrakennuksen sisäistä liikennettä varten. Käykää joskus katsomassa kun siellä on taidenäyttely.
kuva 13.05.2009 09:55 Pauli Ruonala  
  Pääkaupunkiseudulla on paljon alan harrastajia joten "monet ovat kuvanneet tältä sillalta" koska hyvistä paikoista on puutetta, ks. myös kuvan http://vaunut.org/kuva/12713 keskustelua. - Asuin lähistöllä, Suvelassa, monta vuotta ja otin heti Turun junasta yhden kuvan tältä paikalta ja totesin että nyt on tämäkin kuvattu. Kuvauspäivänä kävin työn jälkeen Helsingin keskustassa asioilla ja poislähtiessä asemalla näin että nyt on Turun junassa uutta kalustoa. Ajoin junalla Tuomarilaan, kävin hakemassa kotoa kameran ja olin iloinen kun sain toisenkin onnistuneen kuvan paikalta. - Tuon keltaisen vaunun historia tuli tosin selvitettyä vasta nyt.
kuva 13.05.2009 09:48 Pauli Ruonala  
  Mainittu ylikulkusilta oli valmistunut 1930. Kymin Oy maksoi sillan, osaksi tai kokonaan, koska Savonradan ylikäytävä haittasi maantiekuljetuksia tehtaalle.
kuva 11.05.2009 15:53 Pauli Ruonala  
  Resiina 1/1991 kertoi että tuo vaunu olisi BG040026 joka oli entinen CEi-vaunu 2530 vuodelta 1923.
kuva 02.05.2009 17:27 Pauli Ruonala  
  Raiteet ovat johtaneet öljysatamaan. Rakennukset linjan vasemmalla puolella kuuluivat Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaalle (nyk. Kemira) jonka Kotkan tehdas lopetti 1973. Kuva http://vaunut.org/kuva/54099 on otettu jokseenkin samalta paikalta mutta vastakkaiseen suuntaan. Öljysatama on muutettu puistoksi joka avattiin viime syyskuussa ja siellä ei enää näy mitään jälkiä radasta.
kuva 25.02.2009 09:53 Pauli Ruonala  
  Valmistumisaikaan tunneli sai seudulla lempinimen "Puutteen portti".
kuva 31.12.2008 07:54 Pauli Ruonala  
  Kuva on otettu ylikäytävällä jonka vieressä on KSR:n tukikohta ja uudempi veturitalli. Taustalla näkyy valkoinen asuintalo josta päättelen että Tka:n nokka osoittaa etelään ja tukikohta/asemarakennus on kuvan oikean reunan ulkopuolella. Tukikohtaa ei ollut silloin vielä aidattu. - Karhulan alkuperäinen asemarakennus oli vasemmalla noin 300 m päässä.
kuva 31.12.2008 07:48 Pauli Ruonala  
  Valmistusnumerosta ei ole tietoa, ei ole tietoa siitäkään missä on valmistajanlaatta. Tämä väritys ei ollut pitkään käytössä. Bongasin vaihteentukemiskoneen Ttk2 848 (Matisa B133) uutena Riihimäellä kesällä 1976 ja se oli jo keltainen.
kuva 29.12.2008 12:25 Pauli Ruonala  
  Jarmo Oksanen oli kuvaamassa 23.7.1976 kun ensimmäinen pönttöjuna tuli voimalan ratapihalle. Kyseessä oli koeajo ja säiliövaunuissa oli vain vettä. Kuvia tapauksesta on julkaistu Resiinassa 2/1989 ja kirjassa Nordens Järnvägar 1976 s. 114.
kuva 29.12.2008 11:56 Pauli Ruonala  
  Nykyisen Haminan kartan mukaan taustalla näkyvä silta kuuluu Heinsuontielle. Silloin se kulki hiekkakuopan läpi, en tiedä onko se hiekkakuoppa vielä siellä. Kuvauspaikalta on noin 300 m matka itäänpäin sillalle joka ylittää nykyisen Reitkallintien.
kuva 23.12.2008 12:54 Pauli Ruonala  
  En muista tällä vuosituhannella nähneeni Suomessa ratoja näyteikkunoissa, nimittäin sellaisia joihin olisi rakennettu oikea maisema. Suomessa ei enää ole paljon liikkeitä joiden intresseissä olisi mainostaa nimenomaan pienoisrautatietarvikkeita, ei kai tässäkään (Photo Mauritz ei varmaan myy sähköjunia). Loviisasta tuli mieleeni muisto 1960-luvulta. Joskus 1965-67-välillä vanhempani pysähtyivät matkallaan hetkeksi Loviisaan. Aleksanterinkadun ja Brandensteininkadun kulmassa oli yksikerroksinen talo jossa oli silloin pankki. Pankin näyteikkunassa oli suuri tasainen levy, jonka päällä oli kukkaruukku tai jotain sellaista. Näyteikkunan alareunasta näki levyn alle ja siellä oli H0-pienoisrautatie Märklinin kiskoilla. Maisema oli varsin alkeellinen ja sähkövaihteiden johdot kulkivat näkyvissä levyn päällä. Siellä se oli saman näköisenä pitempään. Joskus 70-luvun alussa kävin sitä katsomassa ja pankki oli vielä siellä mutta rata oli kadonnut. Kyseessä on voinut olla jouluna käytetty pankin näyteikkunasomiste johon on rakennettu maisema kun se on otettu esille.
kuva 23.12.2008 08:52 Pauli Ruonala  
  Raiteiden kulkua voi vertailla vuoden 1984 ratapihakaavioon: http://vaunut.org/kuvasivu.php/43267. Porkkalankadun nimi oli silloin Lauttasaarenkatu.
kuva 23.12.2008 08:13 Pauli Ruonala  
  Tarkasti ottaen kuvanottopaikka on Vehkalahti. Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Mainitun maantien ja Suurivuoren tunnelin välissä on vielä Summanjoen silta.
kuva 23.12.2008 08:10 Pauli Ruonala  
  Tuosta entisestä Tka2:sta oli maalattu kaikki hytin seinässä olleet VR:n tunnukset yli ja tilalle ei ollut maalattu mitään firman nimeä. Sisu-merkki konekopassa oli jäljellä.
kuva 23.12.2008 08:03 Pauli Ruonala  
  Jos tulkitsen oikein silloista taskuaikataulua junan numero on joko 922 tai 110.
kuva 22.12.2008 12:03 Pauli Ruonala  
  Olen lukenut että ensimmäiset käkikellot tehtiin Ranskassa ja niissä käki oli maalattu kellotaulun yläpuolelle. Schwarzwaldissa valmistettiin tukevia ja halpoja käyttökelloja. Nykyjään tunnetuin käkikellomalli, ns. "Bahnhäusleform" kehitettiin siellä vuonna 1850. Sen ulkoasuun on otettu mallia Badenin valtionrautateiden ratavartijantuvasta, jonka suunnitteli 1840-luvulla Karlsruhessa arkkitehtuuriprofessori Friedrich Eisenlohr.
kuva 02.11.2008 17:39 Pauli Ruonala  
  Tuolla paikalla kuvattiin kesällä 2001 tv-sarjan Hovimäki jaksoa, jossa rakennettiin rautatietä Turusta Helsinkiin ja tuo on varmaan osa tunnelityömaan lavastusta eikä alkuperäistä kiskotusta. Kävin paikalla elokuussa 2001 ja silloin tuo radanpätkä oli tunnelin suulla ja radalla oli yksi rullavaunu jossa teksti "Kuorma 2000 kg". Ks. myös Resiina 3/2001 s. 39. Mielenkiintoinen havainto muuten.
kuva 28.07.2008 10:59 Pauli Ruonala  
  Tietääkö kukaan koska Simolan kääntöpöytä poistettiin? Anne Pentikäinen teoksessaan 'Lappeen Simola. Risteysasema Pietarin radan varressa' (2005) tiesi kertoa vain huhun jonka mukaan se olisi viety sotakorvauksena naapurimaahan. Simolaan tuli puinen 2 veturin talli ja 12,8 m kääntöpöytä kun rata Lappeenrantaan avattiin 1885. Talli oli radan eteläpuolella, ks. http://vaunut.org/kuvasivu.php/42709
Uusi 3-paikkainen talli tuli radan pohjoispuolelle 1932 ja sen eteen tullut pöytä ei ollut 20-metrinen. Muistaakseni Timo-Pekka Langella oli haastattelutieto jonka mukaan v. 1960 Simolan veturitallissa ei enää pidetty vetureita koska Tr1 ei mahtunut Simolan pöydälle. Vainikkalaan ajettiin vielä höyryvetureilla ja siellä ei ole koskaan ollut kääntöpöytää. Simolan talli vuokrattiin Valtion viljavarastolle. Kävin Simolassa joskus 90-luvulla ja silloin talli oli tyhjä mutta sinne johtanut sivuraide oli jäljellä. Pöydän monttu oli kuiva ja se näytti liian matalalta ollakseen 20-metrisen pöydän monttu. Valitettavasti ei ollut tarpeeksi pitkää mittanauhaa mukana. Kääntöpöydistä on kirjoitettu Junat-lehdessä 2/1992 ja Resiinassa 3/1998 mutta Simolasta ei siellä sanota mitään. - Simolan nykyinen vesitorni on vuodelta 1933 ja se on Simolan kolmas torni.
kuva 23.07.2008 13:52 Pauli Ruonala  
  Resiinan tietojen mukaan 1141 hinattiin Hankoon Iisalmesta v. 1986 heinäkuussa ja sitä alettiin kunnostaa loppuvuonna 1990. Eräällä retkellä kuulin että tämä olisi ollut ensimmäinen (ja nyt siis myös viimeinen) kerta kun 1141 olisi käynyt Hangossa.
kuva 23.07.2008 13:39 Pauli Ruonala  
  Tuurin uusi pysäkki avattiin 21.9.1998.
<<   >>