234-94259 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 23.07.2008 13:39 Pauli Ruonala  
  Tuurin uusi pysäkki avattiin 21.9.1998.
kuva 23.07.2008 13:36 Pauli Ruonala  
  Leteensuon asemarakennus purettiin Resiinan mukaan joulukuussa 1999.
kuva 23.07.2008 13:29 Pauli Ruonala  
  Laitteesta on käyttökuva Resiinassa 2/1994 s. 25 jolloin siinä pidettiin Vr1 665:n kattilaa. Toivottavasti kukaan ei hukkaa sitä että se olisi käsillä taas kun Pieksämäellä aletaan korjata kattilaa.
kuva 14.07.2008 07:47 Pauli Ruonala  
  Porkkalan vuokra-alueelle jäi suuri Ragvaldsin tila jonka omistivat Malmströmin veljekset. He ajoivat usein junalla Porkkalan tunnelin kautta. Tunnelissakin he tiesivät koska juna oli Ragvaldsin luona laskemalla monenko sillan yli juna oli ajanut. Ragvaldsin kohdalla on silta. Näin muisteltiin ohjelmassa Kuninkaantie (es. Tv2 1995). Sitten entinen työkaverini, joka oli teini-ikäinen Porkkalan tunnelin aloittaessa, kertoi että kansan keskuudessa kulki tuolloin huhu että kun vuokraajamaan edustaja oli nähnyt että matkustajavaunujen ikkunaluukut oli tehty vanerista oli vaatinut että ne pitää tehdä pellistä. Samalla WC:n poistoputkea vaadittiin pienennettäväksi ja siitä piti tehdä S:n muotoinen.
kuva 03.07.2008 14:02 Pauli Ruonala  
  Taustalla lahden takana näkyy kaukana suuria rantakallioita. Siellä on Skogbyn ruukki, jonka masuuni ja vanhoja rakennuksia on kunnostettu. Se ei ole museo eli sisälle ei pääse. Vaikka paikalla ei ole koskaan ollut rautatietä, käykää silti katsomassa samalla kun käytte Öbyssä. - Skogbyn ruukki toimitti Hankopaanan rakennustöihin kaikenlaista rautatavaraa, tietääkseni ei kuitenkaan rautatiekalustoa.
kuva 03.07.2008 07:53 Pauli Ruonala  
  Maisema näyttäisi kuuluvan Öbyn ylivientilaitokseen joka on Hankoniemellä, Lappohjasta luoteeseen. Sillä kuljetetaan veneitä Gennarbyvikenin poikki tehdyn padon yli. Pato tehtiin Koverharin tehtaan vedentarpeen tyydyttämiseksi. Kuva on otettu pohjoiseen päin ja meri jää takavasemmalle.
kuva 02.07.2008 07:51 Pauli Ruonala  
  Täytyy vähän selittää, meinaan kun olen ennen ollut.... :) Valokuvaa skannattaessa kannattaa käyttää suurta tarkkuutta, ehkä 600 dpi (pistettä tuumalle) tai diakuvissa ainakin 1200 dpi. Tuloksena on niin iso kuva että se ei mahdu vorgiin. Se pienennetään kuvankäsittelyohjelmalla kokoon 1024x768 pistettä. Tämä menettelytapa parantaa skannatun kuvan laatua. Jos ei ole kuvankäsittelyohjelmaa Windowsin mukana tuleva Paint kelpaa myös. Kuva tallennetaan jpeg-muodossa ja sitten se on valmis vorgiin lähetettäväksi.
- Kuvaa lähetettäessä tehtävä 1024x768-valinta tarkoittaa sitä (JOS vorgi toimii kuten nettisivut yleensä) että kun sinä haet kuvan katseltavaksi, sinun nettiselaimesi varaa ruudulta 1024x768 pisteen kokoisen alueen kuvaa varten ja kirjoittaa tekstit sen alle. Kun tässä tapauksessa kuva on tätä aluetta pienempi nettiselain muotoilee ruudullasi näkyvän sivun niin että kuvan ympärille ei jää ylimääräistä tyhjää tilaa. Tämän tarkoituksena on nopeuttaa sinun nettiselaimesi toimintaa.
kuva 05.05.2008 15:47 Pauli Ruonala  
  Nimi Paimenportti tulee siitä että rautatien vartta on kulkenut aita ja ylikäytävän kohdalla (joka oli heti sillan vieressä kuvanottopaikan alla) oli portti jossa oli kesäisin vartiossa mummo joka kutoi sukkaa. Auton tullessa hän avasi portin ja sitten heti sulki sen että lehmät ei päässeet radalle. Siihen aikaan kaupunkilaiset piti omia lehmiä (oli pakko jos halusi maitoa) ja lehmät vietiin kesäisin aamuisin metsään. Kun maantiesilta jolta kuva on otettu valmistui 30-luvulla saattoi silta aamuisin olla täynnä metsään meneviä lehmiä, mikä häiritsi autoliikennettä. Samanlainen portti oli Kyminlinnan lähellä. Lehmät pidettiin Suomessa kesäisin metsässä vielä 1960-luvulla.
kuva 16.04.2008 16:24 Pauli Ruonala  
  Kukaan ei huomannut Hietalahden kääntösillan koppia eli käyttörakennusta, joka paloi 29.8.1993. Koppi oli valmistunut 1955 ja itse silta on vuodelta 1894.
kuva 03.04.2008 17:00 Pauli Ruonala  
  Suosittu paikka! Vorgissa on kaksi muutakin kuvaa samalta paikalta, http://vaunut.org/kuvasivu.php/46490 on otettu samalta paikalta kun rata oli vielä toiminnassa.
kuva 25.03.2008 11:40 Pauli Ruonala  
  Otteita Helsingin sanomien pikku-uutisesta 30.5.1984: "Sörnäisten rantatien ja Kaasutehtaankadun välissä oleva vanha teollisuusraide puretaan, esittää Helsingin energialautakunta kaupunginhallitukselle. Lautakunnan mukaan teollisuusraiteet ovat jäänteitä menneiltä ajoilta. Lisäksi raiteiden pito on ollut yrityksille edullista vuosimaksujen ollessa vain murto-osa hoitokuluista. Toissa vuonna OTK maksoi raiteesta 10 000 markkaa ja Helsingin Mylly 2000 markkaa. Lintulahdenkujalla olevasta raiteesta ei Elanto ole maksanut mitään. Helsingillle koituu kuitenkin vuodessa radan kunnossapito- ja pääomakuluja yhteensä 180 000 markkaa."
kuva 18.03.2008 07:57 Pauli Ruonala  
  Katsoin tarkemmat tiedot Resiinasta 3/1990: Tavastilan asema oli km 228+778, Talvion konepaja km 229 kuten kuvasta näkyy, soraraide km 229+900. Artikkelin mukaan siinä oli rakennusaikainen soraraide, pituus 1,1 km.
kuva 17.03.2008 08:47 Pauli Ruonala  
  Tarkoitatko radan itäpuolella? Siinä on ollut sivuraide sorakuopalle, pituus alle kilometrin. Vuonna 1979 sorakuoppa oli jo kasvanut umpeen ja sen vieressä oli toinen sorakuoppa jossa oli matkustajavaunun korin puolikas jonkinlaisena taukotilana. Soraradan pohja oli aikanaan kuntopolkuna ja radan vieressä oli punainen postilaatikko jossa oli kuntokirja johon voi kirjoittaa nimensä, sekin jo kadonnutta kansanperinnettä.
kuva 14.03.2008 11:01 Pauli Ruonala  
  Insulittitehdas valmisti puukuidusta insuliittilevyjä joita pantiin talojen seiniin. Tehtaan vieressä on asuntoalue, nk. pahvikylä, jonka talojen seinät on tehty insuliitistä. Jorge viittaa Insuliittihuvilalla varmaan tehtaan johtajan taloon joka oli tehty samalla periaatteella. Kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/46489 johtajan talo jää kuvaajan selän taakse. Talo on purettu.
kuva 13.03.2008 14:31 Pauli Ruonala  
  Hyvä huomio, käyn korjaamassa.
kuva 13.03.2008 14:30 Pauli Ruonala  
  Juu, tämä veturi sai numeron 13 kun se otettiin käyttöön Kuusankoskella vuonna 1960. Luulen että Kuusankoskella veturien numerointi jatkui suoraan siellä käytettyjen kapearaideveturien jatkoksi. Tietääkö joku paremmin?
kuva 13.03.2008 12:22 Pauli Ruonala  
  Rakennusryhmä valmistui 1896 ja siellä toimi ensin tärpättitehtaana tunnettu tehdas, joka teki muutaman vuoden jälkeen konkurssin. Tämä oli aikanaan sensaatio jota on kuvattu Kotkan kaupungin historiankirjassa, kyseessä oli oman aikansa it-kupla. Rakennukset on purettu 1996-97 välillä.
kuva 11.03.2008 07:52 Pauli Ruonala  
  Joku täällä vorgissa kaipasi entisajan ratapihan hajumaailmaa; kivihiilen ja kyllästysaineen hajua takaisin. Hän olisi saanut mennä tänne kuvaamaan, etenkin tälläisenä päivänä kun meren rannallakin on 26 astetta lämmintä. Erityisesti tehtaan eteläpäässä missä tehtaan jätevedet laski avo-ojaa pitkin mereen voi oleskella vain paikkakuntalainen. Itse olen kotoisin Karhulasta mikä on noin 3 km päässä. Kotkalainen kirjailija Petri Pietiläinen vietti lapsuutensa Sunilassa ja hän sanoi tv:ssä että Sunilassa tehtaan haju menee joko päähän tai nyrkkeihin. Ne joille se on mennyt päähän, muuttaa pois täältä. Ne joille se on mennyt nyrkkeihin, rupeaa tappelemaan.
kuva 06.03.2008 08:18 Pauli Ruonala  
  Voi olla. En arvannut ottaa numeroa ylös kuvattaessa. Otin sen Timo Lehtosen Move 51-artikkelista Resiina-lehdessä 1/1995, missä on "503 Move 5 (m-I) toim. 28.12.1950 Kymin Oy Halla". Toimituspäivä sopii siihen vähään mitä tiedän veturin historiasta.
kuva 29.02.2008 10:31 Pauli Ruonala  
  Kymiyhtiön aarnikotka-tavaramerkkiä kutsuttiin tehtaalaisten keskuudessa harakaksi ja ruotsinkieliset tehtaalaiset (joista suurin osa virkailijoita) käytti nimitystä 'kymmenekråkan'.
kuva 29.02.2008 10:25 Pauli Ruonala  
  Joskus 80-luvulla kuulin tälläisen selityksen siihen miksi (kaikkia) kalustonsiirtojunia ei ajeta kaupallisina junina: kuljettajalle ja konduktöörille pitää maksaa enemmän palkkaa silloin kun he ovat töissä junassa jossa kuljetetaan matkustajia. Nykyisin VRllä töissä olevat varmaan kertovat kohta onko käytäntö vielä sama.
kuva 26.02.2008 07:51 Pauli Ruonala  
  Ainoa muistikuva on että se ei ollut yleistä. Näin Dr13:n laskumäkityössä vain kerran, Kotkan Hovinsaarella 18.8.1974. Ilmeisesti näin tehtiin vain silloin kun kaikki Dv15/16-veturit oli kiinni kantasataman vaihtotöissä. Niitä saattoi olla siellä viisikin töissä yhtä aikaa jolloin Hossiin ei riittänyt kalustoa. Tuosta päivästä panin vain muistiin että satamassa oli vilkasta. En huomannut että Kotkan Vr1 658 olisi ollut sinä päivänä töissä. 658 hinattiin pois Kotkasta 9.5.1977 ja perimätieto kertoo että se olisi ollut viimeisen kerran ajossa Kotkassa juuri 1974.
kuva 12.02.2008 07:54 Pauli Ruonala  
  Riihimäen sahalla oli leveäraiteinen Valmet Move 4N-veturi. Siitä on Reino Kalliomäen ottama kuva Nordens järnvägar 1976-kirjassa s. 118 ja Resiinassa 4/1989 s. 31 (artikkeli otsikoitu vähän harhaanjohtavasti "Anarkistiveturi Luppe"). Artikkelin mukaan veturi olisi varastoitu harrastajien toimesta.
kuva 31.01.2008 08:15 Pauli Ruonala  
  Vanhemmat kotkalaiset muistavat varmaan Kutsetin pillin joka huusi aina arkisin klo 12 ja muistaakseni myös 16 (se kuului Karhulassakin). Tapa alkoi vuonna 1872 ja loppui tammikuussa 1971.
kuva 31.01.2008 07:51 Pauli Ruonala  
  Ravintola Universal-garden sijaitsi Satamakadulla samassa korttelissa kuin nykyinen ravintola Kairo eikä näy tässä kuvassa. Ks. http://www.ravintolakairo.fi/ Taustalla kallion päällä on palotorni, joka paloi Kotkan historian (I, 1953) mukaan 1908, osan II mukaan 1912 ja kaupungin nettisivun mukaan 1911, mistä saadaan painotettuna keskiarvona 1911, mistä näkee miten tärkeää on rautatieharrastajankin harrastaa lähdekritiikkiä. Eli kuva on otettu ennen 1911.
kuva 30.01.2008 08:26 Pauli Ruonala  
  Olin vuonna 1981 palveluksessa Kirkonmaassa (myös nimellä Pirunsaari ja Costa del Kirkko) ja loppuvuoden hoidin Rankin (Rio de Rankki) sääasemaa. Kirkonmaan rautatie kulki Savilahden itärannalla olevalta laiturilta saaren eteläpäähän. Armeijan laituri oli tuolloin siirretty saaren luoteispäähän. Rata kulki tietääkseni nykyistä tietä pitkin ja siitä ei ollut enää mitään näkyvissä. Sotilasalueella oli ammusvarastojen edessä vielä kivisiä muutaman metrin pituisia lastauslaitureita. Vanhan kasarmin viereisessä metsässä ryynätessä kohtasimme metsän keskellä lokomobiilin, joka oli hyvässä maalissa ja näytti toimivalta. Silloin oli niin kiire että ei ehtinyt ottaa kattilatietoja ylös. Kirkonmaassa voi käydä, vain eteläosa on sotilasaluetta, pohjoispuoli on täynnä kotkalaisten kesämökkejä. Turistien laituri on saaren koillisosassa lähellä hautausmaata. V. 1981 sotku oli sunnuntaisin iltapäivällä auki myös siviileille.
Rankissa on ollut myös rautatie laiturilta saaren eteläkärkeen mutta siellä ei tietääkseni ollut veturia koska päälinjan pituus oli vain puolisen kilometriä. Tämäkin rata kulki nykyistä tietä pitkin eikä siitäkään näkynyt mitään jälkiä. Sääasema toimi saaren korkeimmalla kohdalla säätornin vieressä punaisessa puutalossa (nk. säämökki). Säämökin takana oli kivikon keskellä kumossa kokonainen vaihde ilman asetinta, raideleveys noin 600 mm. Kyseessä oli tehdastekoinen Decauville-radan tyyppinen raide-elementti jossa oli kiinteästi asennetut rautaiset ratapölkyt. Jossakin romukasassa bongasin myös muita kapean radan osia, kiskonpätkiä ja vaihteen risteyskappaleen.
kuva 29.01.2008 08:20 Pauli Ruonala  
  Taustalla näkyy vuori jota nykyjään kutsutaan Palotorninvuoreksi. Sen päällä on vielä palotorni, joka paloi elokuussa 1911. Se oli rakennettu 1895.
kuva 28.01.2008 09:35 Pauli Ruonala  
  Paikalla oli aikanaan portti ja aita että metsässä laiduntavat lehmät ei pääsisi radalle. Ylikulkusilta rakennettiin 1932. "Kun aamulla tuli Kotkaan, oli tavallista että Paimenportin sillan tukki 30-päinen lehmikarja. Vasta 30-luvulla autojen yleistyttyä lehmät hävisivät katukuvasta." Ote Anton Falkin muistelmista, Etelä-Suomi 14.7.1983.
kuva 28.01.2008 09:30 Pauli Ruonala  
  Tuo harmaakivirakennus oli alunperin ruutikellari, peräisin Ruotsinsalmen linnoituksesta. Venäläiset rakensi sitä 1790-1796.
kuva 28.01.2008 09:14 Pauli Ruonala  
  Vähän tilastoja: Vuonna 1922 oli Hallassa 2 petrolimoottoriveturia ja 6,003 km rautateitä ja 1304 lautatapulin pohjaa, 1952 oli 4 kapearaiteista dieselveturia. 1960-luvulla Hallaan tuli tukkeja arkisin 2 junaa eli 80 vaunua arkisin. Veturi haki Hipin ratapihalta 8 vaunua kerrallaan eli siitä tuli päivässä 10 junaparia, ei kuitenkaan kaikkina vuodenaikoina. Lisäksi junat joilla saatiin laudat asiakkaille ja sahanpurut Sunilan tehtaalle. Oli siinä siltavahdilla veivaamista. Puomit toimi vaijerivedolla ja niiden veivi oli vahtikopissa, sellainen asetinpukin kaltainen laitos. Siltavahti hoiti myös liikenteen valo-ohjauksen käsin.
kuva 23.01.2008 11:37 Pauli Ruonala  
  Hallan saha toimi 1875-1986. Sahalla oli kapearaideverkosto (leveys 914 mm) jonne hankittiin ASEA-sähköveturi vuonna 1896. Käytössä on ollut myös Deutz-moottoriveturi (ainakin 1). Verkostosta oli jäljellä pieniä pätkiä sahan lopettaessa toimintansa 1986 ja lisäksi löytyi noin 10 puurunkoista vaunua.
Tieyhteys Hallaan valmistui 1947. Karhunsalmen sillat ostettiin VR:ltä käytettyinä ja perimätiedon mukaan ne ovat peräisin Iijoelta. Leveäraiteista rataa suunniteltiin jo 1920-luvulla mutta se toteutui vasta 1951 kun kuljetukset alkoivat suuntautua enemmän Neuvostoliittoon, minne kaikki tuotteet toimitettiin rautateitse. Ratapenger tehtiin kesällä 1950 merenpohjasta nostetusta hiekasta. Työtä varten oli Tanskasta vuokrattu ruoppauslaiva. Pyötisen lahden rautatiesilta on perimätiedon mukaan peräisin Kalajoelta. Karhunsalmen siltaa valvomaan tuli valopääopastin ja Siemensin toimittama turvalaitos. Hallassa toimi vakituisesti seuraavat leveäraideveturit: Valmet Move 5 503/1950 vuosina 1951-1978, Valmet Move 51h-VIII 560/1960 (numero 13, tuli Kuusankoskelta 1979) ja Valmet Move 51m-II 508/1952 (numero 12, tuli Voikkaalta noin 1980, toimi varaveturina). Saha siirtyi 1-vuorotyöhön vuonna 1982 jolloin veturilla tehtiin päivässä enää 3 edestakaista matkaa Sunilan ratapihalle. 1983 radalla ei tietääkseni liikennöity. Veturi 13 meni takaisin Kuusankoskelle, 12 jäi Hallaan seisomaan ilman moottoria. 1984 Hallan tien yli vievä rautatiesilta (alikulkukorkeus 3,6 m) nostettiin pois paikaltaan että tukkirekat pääsisi sahalle.
Hallan rautatien kunnostamisella on 2 estettä jotka ainakin nostavat kustannuksia, jos eivät estäkään sitä kokonaan: Sunilan tehtaan jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin 1995 Pikku-Pyötiseen ratalinjan päälle ja mainitut sillat, joilla on käytössä normaalia matalampi kuormaulottuma II. Muistaakseni Hallan rata oli viimeinen paikka Suomen rataverkolla jossa kuormaulottuma II oli käytössä.
kuva 21.01.2008 08:18 Pauli Ruonala  
  Yritys Järvelän tehtaat Oy alkoi rakentaa Kolhoon Suomen suurinta maalitehdasta. Vuonna 1948 valmistui suuri ja komea hallintorakennus, paloasema ja sivuraide jonka päähän piti tulla maalivarasto. Tehtaan rakennusta ei ehditty aloittaa ennenkuin tuli konkurssi 1951. Tuko osti rakennukset ja muutti hallintorakennuksen maalitehtaaksi joka toimi vuoteen 1965 asti. Maalivarastoa ei koskaan rakennettu joten sivuraide päättyy tavallaan ei-mihinkään. Sivuraidetta käytti loppuvuosina vain rataosasto. Luulen että se hävisi vuoden 1980 vaiheilla. Lähde: Maija-Stiina Roine: Kolhon kylän tarina. Painettu 1998.
<<