![]() |
11.03.2008 09:27 | Raimo Virtanen | ||
"Kollinpito" lienee suomennettuna meille savolaisille "vahtoomista ettee ja tuokse ylen aikoo". Muutin nimeni nimimerkille. Nyt pitäisi kuvauspaikka selvitä. | ||||
![]() |
11.03.2008 08:48 | Raimo Virtanen | ||
Hieno ja massiivinen alkuperäiseltä näyttävä savupiippu. Onko piipun alapäässä pönttöuuni? Jos on niin kyllä kämppä pysyy lämpimänä! Tämä vaihdekoppi näyttää muutenkin normaalia suuremmalta. Lienee tehty kahdelle vaihdemiehelle.:) Pitääpä käydä katsomassa ja nauttimassa "häppää", kun matkat suuntautuvat Iisalmelle päin. |
||||
![]() |
11.03.2008 06:51 | Raimo Virtanen | ||
Ei nyt sattunut sinnepäinkään. Heitti satoja kilometrejä. Ks. Muutin nimen nimimerkille! johtopäätöksiä? | ||||
![]() |
10.03.2008 21:38 | Raimo Virtanen | ||
Muuten Mika olet kuvannut samalta paikalta, kun tänään laittamani kuva "Missä mennään" on otettu. Et kuitenkaan kääntänyt kameraasi pohjoiseen, vaan kuvasit vain tasoristeystä. | ||||
![]() |
10.03.2008 21:17 | Raimo Virtanen | ||
Bingo!! Tunturi Sport vm.1973 on oikein. Mutta missä ollaan matkalla etelää kohti. (Käyttäjä muokannut 10.03.2008 21:23) | ||||
![]() |
10.03.2008 19:43 | Raimo Virtanen | ||
Vahtitupa oli pari vuotta sitten myytävänä. Kovasti näyttää kunto kohentuneen niistä ajoista. | ||||
![]() |
10.03.2008 19:26 | Raimo Virtanen | ||
Ei ole aivan -60 lukua ja moponkin on suomalaista valmistetta, mutta ei Helkama. (Käyttäjä muokannut 10.03.2008 19:36) | ||||
![]() |
10.03.2008 17:54 | Raimo Virtanen | ||
Mikkelissä juuri tällä paikalla kuomataan jatkuvasti puuta. kuormaajat ovat yksityisia, joten turvavaatteita ei ole. Kylläpähän tässä on kysymys laillisesta hommasta. olen nähnyt vastaavaa ennenkin Mikkelissä. Ks. miten puut ovat vieläkin kuormassa, "kuin huolimattoman halot liiterin nurkassa". | ||||
![]() |
10.03.2008 17:37 | Raimo Virtanen | ||
On niin julkinen paikka, että rohkeutta vaatii viedä ilman lupaa, kun asemakin on aivan vastapäätä. Olisiko katkonut huonosti kuormatusta vaunusta sivulle törröttäviä puita, eli korjannut kuormaa. Tämä on minun teoriani tästä tapahtumasta. | ||||
![]() |
07.03.2008 12:37 | Raimo Virtanen | ||
Näkyy löytyvän C tai K:lla, joten käytän C:tä näissä kuvissa korostaakseni paikallista väriä ja taiteilijan vapautta. :) | ||||
![]() |
07.03.2008 12:25 | Raimo Virtanen | ||
Kyselisin vielä kuvan tekniikasta: Onko kysymyksessä alkuperäinen musta/valko vedos? Vedostitko itse kuvasi ? Tällaiseen kirkkaalla säällä sivuvaloon kuvatussa kuvassa varjopaikat tahtovat jäädä liian tummiksi, tai kirkkaat kohdat palavat puhki. Tässä kuvassa ei niin ole tapahtunut. Vai onko kuva käsitelty Photoshopissa jälkeen päin? | ||||
![]() |
07.03.2008 10:43 | Raimo Virtanen | ||
Kesällä minäkin olin koulupoikana kesätöissä nostamassa rataa, ilmeisesti juuri näiden routaheittojen kohdaltakin. Homma tapahtui tunkilla nostamalla kiskoa ylöspäin ja lapioimalla maata pois pölkyn kummaltakin puolelta. Tämän jälkeen laitettiin soraa tilalle, "topattiin" ensin puusohalla ja sen jälkeen rautasohalla sora tiukaksi pölkkyjen alle. Kova homma, mutta siitä sai koulupoikakin miehen palkan. | ||||
![]() |
07.03.2008 08:36 | Raimo Virtanen | ||
Yksinäinen matkustaja ja valaistu kello ovat kuvassa katseenvangitsijoita, joiden kautta katse siirtyy lähtevään junaan, ne luovat kuvaan mielikuvia ja tunnelmaa.... Sumu poistaa häiritsevät yksityiskohdat taustasta ja tuo etualan esiin. Pelkistys on kuvassa hyväksi. | ||||
![]() |
07.03.2008 07:56 | Raimo Virtanen | ||
Taas "tietokone" teki "virheen". Kopio on tarpeeton. Mutta kun nyt kirjoittelen, niin valokin tulee tässä kuvassa oikeasta suunnasta. Tekee rautaisesta pinnasta elävän. | ||||
![]() |
06.03.2008 21:20 | Raimo Virtanen | ||
Hyvä kuvakulma ja kuvasommittelu! Poikkeaa tavanomaisesta edukseen. Tässä kuvassa on raskaan raudan tunnelma. Kun ruutu on täynnä "tavaraa", se tekee kuvaan massiivisen tunnelman. | ||||
![]() |
03.03.2008 13:06 | Raimo Virtanen | ||
Hyvä kuvakulma! Poikkeaa tavanomaisesta! | ||||
![]() |
03.03.2008 11:17 | Raimo Virtanen | ||
Lari: Nämä ilmakuvat ovat ainutlaatisia luvalla kuvattuja. Kävin läpi -80/90 lukujen vaihteessa ilmakuvaaja Keijo Kääriäisen arkistoja, joka kuvasi laajalti Suomea -50/60 luvuilla. Kertoi lentäneesä toisella kädellä ja kuvanneensa toisella. Hänen kuvissaan ei ole juurikaan asemaseutujen kuvia. Olisiko ollut silloin kiellettyä? Kääriäisen kuvat ovat nyt tietääkseni Karhumäen arkistossa. Luulisin näillä skannaamillasi kuvilla olleen aikanaan ajankohtainen tarkoitus, joka on ajan kuluessa muuttunut korvaamattomiksi historiallisiksi kuviksi. | ||||
![]() |
03.03.2008 08:37 | Raimo Virtanen | ||
Hieno ja kattava kuvasarja. Kyselisin kuvien tekniikasta: Ovatko kuvat alkuperäisinä mv.vedoksia? Onko kuvaaja Lars Nylund, vai joku toinen? Toteutuksena kuvasarja on ollut todella hinnakas, jo kuvaustavan takia. |
||||
![]() |
01.03.2008 07:04 | Raimo Virtanen | ||
" Jos kuvasi ei ole hyvä et ole ollut tarpeeksi lähellä", sanoi Robert Capa ranskalainen sotakuvaaja. (hän kaatui Indo Kiinassa 1954). On muuten hyvä neuvo. Tässä kuvassa kuvaaja on ollut tarpeeksi lähellä, tai omistaa pitkän telen. Lähempänä olisi saanut ainakin lumikylvyn. |
||||
![]() |
29.02.2008 20:10 | Raimo Virtanen | ||
Oh hoh.. Haeskelin onko joku muukin erehtynyt kikkailemaan ja löysin tämän! Rakensin viikko sitten panoraamaneulanreikäkameran opetustarkoituksiin negakoko 20x80 cm. Yksi kuva otettu, aukolla 0.75mm , valotusaika 25 min. |
||||
![]() |
29.02.2008 18:14 | Raimo Virtanen | ||
Teksti ei nyt jostain syystä mene oikein. Koitin korjatakin jättää tekstiä pois. Tällä pitäisi aueta katseluohje. >http://www.anttalainen.com/valokuvaaja/index.html< Kuvaus kamera: Sputnik stereo löytyy Googlesta. |
||||
![]() |
27.02.2008 21:13 | Raimo Virtanen | ||
Ks. >https://vaunut.org/kuvasivu.php/45730< Laaja näkymä kuvattu Otavasta seisakkeelle päin joskus 1920/30 lukujen vaihteessa. Lisäksi minulla on mv. stereokuvapari kuvattu n. kolme vuotta sitten. Se ei oikein toimi näillä sivuilla. | ||||
![]() |
25.02.2008 21:05 | Raimo Virtanen | ||
Kalvitsan vahtitupa on tuttu paikka. Samanlaisia ovat olleet. Kalvitsassa on tehty aika paljon ulkoisia muutoksia, ikkunat ovat modernit samoin, ovet ym. Pitääpä käydä katsomassa tarkemmin. Sain nämä piirustukset Kapiteelilta vn. 2000 kauppoja tehdessäni, sanoivat niiden olevan Hiirolasta. Km. luku selittää paljon. Kiitos! | ||||
![]() |
22.02.2008 22:38 | Raimo Virtanen | ||
Haeskelin kuvia resiinoista ja löysin tämän. Täydellinen kuva! Oikea valojen arviointi. Valoa tulee sopivast edestä ja takaa. Ei ole tarvinnut kovin pitkää valotusaikaa, mutta jalustan. Kuvasommittelu hipoo täydellisyytä, jos säiliövaunut olisivat olleet 10 m. eteenpäin, niin tyhjää lumitilaa olisi täyttynyt ja olisi tullut kuvaan vielä lisää jännitettä eritasossa olevista vaunuista. Lumiaura on kuin talo keskellä. ratapihaa. Samalla kertaa rauhallinen , mutta korkeana uhkaava. Vaakakuvasta saa harvoin tällaisen jännitteisen vaikututelman.Etenkin lumiaura on kuin irti muusta kuvasta Tumma taivas ja filmin rae ovat hyvä tausta valkoiselle etualalle. Vieläpä hyvin vedostettu. Musta löytyy ja koko harmaa skaala. Tätä kuvaa ei oikein voisi kuvitellakaan värikuvaksi. Näyttely ja kilpailukuva! Onnittelut kuvaajalle! |
||||
![]() |
22.02.2008 15:45 | Raimo Virtanen | ||
Katto on hiljattain korjattu. Sisätilat ovat alkuperäiset ja hyvässä kunnossa. Ulkomaalaus rapistunut, mutta kokonaisuutena vaunu on paremmassa kunnossa, kun ulkopuolelta näyttää. Vaunu on Mikkelin Päämaja Museon hallinnassa. | ||||
![]() |
20.02.2008 22:45 | Raimo Virtanen | ||
Laiva on Läsäkoski Otavan Sahan omistama Puulaveden viimeinen höyryhinaaja. Hyvä arvaus oli Voimanpoika, laiva oli aikalailla samannäköinen, se majaili aivan Otavan lahden pohjukassa Vapon telakalla Hiiriniemen kupeessa. |
||||
![]() |
18.02.2008 18:50 | Raimo Virtanen | ||
Uskoin juuri valmistuneen metsäinsinöörin tunnistukseen douglaskuuseksi. Meillä on Otavassa 20v. nuori pihtakuusi pihassa, joka on aika erinäköinen. Lähetin vielä kuvan "metsäproffalle". Odotellaan vastausta. Kallistun kyllä nyt itsekin siperianpihtaa. |
||||
![]() |
17.02.2008 20:18 | Raimo Virtanen | ||
Ennen wanhaan paikkakunnan valokuvaajille oli bisnes vedostaa viivoituksella varustetulle mv-paperille käsityönä postikortteja myyntiin seudun nähtävyyksistä. Ilford valmisti vielä muutama vuosi sitten mv-muovipaperia postikorttikoossa viivoituksella. Saattaa tehdä vieläkin. Väritulostuspaperiahan löytyy viivoituksella. | ||||
![]() |
17.02.2008 18:34 | Raimo Virtanen | ||
Kuva on mv-vedostamalla tehty ei painettu. Takana on kynällä itsetehty postikortti viivoitus. Kortti on lähetetty 23.2. 1921. Paikkakuntaa ei ole ja postimerkkikin on revitty pois. Kortin teksti en henk.kohtaista, jota ei voi julkistaa. Löytyykö näitä kortteja useampiakin? | ||||
![]() |
17.02.2008 17:00 | Raimo Virtanen | ||
OK. Ehdit korjata ennen minua. :) | ||||
![]() |
17.02.2008 14:57 | Raimo Virtanen | ||
Tämä veturikuva ja kuva >https://vaunut.org/kuvasivu/45917< ovat saman henkilön perikunnalta käyttööni saamia, joten veturitallikin on hyvin todennäköisesti entisestä Suomen Karjalasta, niinkuin siltakuvakin 1920 luvulta, tai aikaisemmin. | ||||
![]() |
17.02.2008 11:54 | Raimo Virtanen | ||
Englanniksi Canada. Suomeksi Kanada. Haitanneeko tuo mittää. :) | ||||
![]() |
16.02.2008 17:39 | Raimo Virtanen | ||
Sehän se! Sillan kuva löytyy ainakin Valtionrautatiet 1935 kirjasta. Liekö silta vielä pystyssä, vai tuhoutuiko sodassa? Mutta mikä on veturin tyyppi? | ||||
![]() |
15.02.2008 08:58 | Raimo Virtanen | ||
Minulla on teoria ja vähän perimätietoakin näistä vahtitupien jalokuusista. Kun asemapuistoihin tehtiin "aikojen alussa" istutuksia, siirsivät ratavartijat, joko luvalla, tai luvatta jalopuiden taimia oman vahtitupansa läheisyyteen. Meillä on torpan nurkalla, eri mittausten mukaan 30-33 metriä korkea "ukkosenjohdatin" douglaskuusi. Laitan kuvan, kunhan sivut taas toimivat. | ||||
![]() |
14.02.2008 12:23 | Raimo Virtanen | ||
Rautatiet 1935 kirjan kuvassa on rakennuksessa peltikatto ja sisäänkäynnin kohdalla hieno sisäänvedetty avoterassi, joka on uudessa kuvassa poistettu, seinä on suora. Myös vanhanaikaiset rännit on poistettu. Tämän Rautatiet 1935 kirjan asemakuvat ovat hyvä vertailukohde uusille vastaaville kuville. Kärsisiköhän näitä laittaa näille sivuille, ovathan kuvat jo yli 50 vuotta vanhoja ja vapaasti julkaistavissa. | ||||
![]() |
14.02.2008 12:11 | Raimo Virtanen | ||
Kävin läpi asemakuvia Valtionrautatiet 1935 kirjasta. Kontiolahden asemarakennukseen on tehty sisäänkäynnin oikealle puolelle laajennus. Muuten rakennus on ulkoisesti entisellään. | ||||
![]() |
12.02.2008 22:48 | Raimo Virtanen | ||
Eipä näytä enää olevan vn.1985 polkua radalta asemalle. Laituri oli purettu pois. Nämä Vuolingon asemarakennukset vuokrattiin yksityisille ja aikaisessa vaiheessa. Vuolingon asemarakennus on ilmeisesti tehty kahdessa osassa. Matalampi osa (ehkä vuodelta 1889) näyttää niin "eriparilta" korkeampaan nähden, joka on 1910/20 luvun tyyliä. sisäänkäynti odotuspuolelle johti vasemmasta päädystä. Makasiiniosassa ei ollut vielä isäni kuvaamassa kuvassa tuulikaappia. https://vaunut.org/kuvasivu/45471 | ||||
![]() |
12.02.2008 18:00 | Raimo Virtanen | ||
Makasiini on, tai kohta oli suojelukohde, mutta lähestyy vääjäämättömästi "maaemoa". Aseman ulkorakennus on tyypillisesti "takakenossa", johtuu takapuolen runkotolppien alpäiden lahoamisesta. Lisäksi rankarakenteessa ei ole ristikoita, joten lumi on lisäksi painanut talvisin epäsymmetrisesti kattoa alaspäin. M.O.T. | ||||
![]() |
11.02.2008 17:00 | Raimo Virtanen | ||
Katselin kuviasi tarkemmin. Saunahan onkin oik. koivujen takana. Näyttää pienemmältä kun meidän ja ovi on oikealla päädyssä, kun taas Häppälässä ovi on keskellä päätyä. | ||||
![]() |
11.02.2008 17:00 | Raimo Virtanen | ||
Katselin kuviasi tarkemmin. Saunahan onkin oik. koivujen takana. Näyttää pienemmältä kun meidän ja ovi on oikealla päädyssä, kun taas Häppälässä ovi on keskellä päätyä. | ||||
![]() |
11.02.2008 16:20 | Raimo Virtanen | ||
Onko tässä ilmakuvassa Ervelän saunarakennus edessä oikealla? Arvelit sen olevan samanlainen, kun Häppälän vahtituvan saunan. Eroavaisuuksia on. Löysin Hiirolan ratamestarin vn.1931 tekemän yksinkertaisen Häppälän saunan piirustuksen. Ovi on meillä lyhyellä sivulla ja ainoat kaksi suurta ikkunaa toisella rakennuksen pitkistä sivuista. Mitat: pituus 7.02 ja leveys 4.05 m. Kun otin saunasta paneleita pois paljastui alta kiiltävän musta hirsipinta. Arvelen saunan olleen aluksi savusauna ja piipun olevan vain pesutuvan padalle. Lisäksi saunan yhden nurkan kaikki hirret on joskus uusittu. Luulisin siinä paikalle olleen ennen suuren kiukaan. Tällaisista rakennuksista löytyy paljon merkkejä aikaisemmista korjauksista, vaikka mitään suuria muutoksia ei onneksi ole tehty. Samassa piirustuksessa on tarkka matka H:gistä 330km ja 825 jm. | ||||
![]() |
08.02.2008 13:50 | Raimo Virtanen | ||
Voi olla Honkasen, noina aikoinahan Savonlinja aloitteli, tai olisiko Joutsan Auto Oy:n linja Hirvensalmen kautta Joutsaan. | ||||
![]() |
07.02.2008 15:33 | Raimo Virtanen | ||
Näistä Savon radan vahtituvista ja pienemmistä asemista puuttuivat rännit jo uutena. Kun taas vastaavan mallisissa Vaasan radan rakennuksissa rännit olivat. Eläkkeellä oleva peltiseppä teki meille rännit oikein "trumpettisuulla". Alkuperäisiä piirustuksia löytyy Rautatiemuseosta. Meiltä jäi puuttumaan vain saunan piirustus. Kyllä jonkinlaiselle Rautatierakennusyhdistykselle olisi nyt tilausta, kun suuri osa rakennuksista on myynnissä, tai myyty. Ainahan tänne yhdistysten luvattuun maahan yksi mahtuu lisää! | ||||
![]() |
05.02.2008 16:58 | Raimo Virtanen | ||
Kyllä sauna oli lämpiämässä. Kun aletaan saunoa sammutetaan saunasta sähkövalot ja sytytellään öljytuikut. Etelä-Savon ammattiopisto Taitola Mikkelistä teki katoksen, tuen ja vielä höyrykuvunkin tupaan. Homma kesti kaksi vuotta! Tuossa tuessa olisivat vähemmätkin koukerot riittäneet, mutta hyvä näinkin. Tässä vuoden 1889 vahtitupamallissa on juuri oven ja seinän nurkka lahoava paikka, kun niissä ei ollut sadekatosta. | ||||
![]() |
05.02.2008 15:48 | Raimo Virtanen | ||
Kerroppas Hessu vielä olivatko kammet samassa kopissa, josta nostettiin pohjoispuolelta satamaan johtavan kadun puomit? | ||||
![]() |
04.02.2008 09:14 | Raimo Virtanen | ||
Juuri näin oli Otavassa vn.1960. Hoppua ei ollut, kun veturi ja vaunu putosivat juuri etelävaihteen aseman puolella ja onnettomuuspaikka päästiin kiertämään. | ||||
![]() |
03.02.2008 14:44 | Raimo Virtanen | ||
Kuvassani vuodelta 1960 https://vaunut.org/kuvasivu/45432 on sama Kouvolassa "majaansa" pitänyt Ardelt, kun tässä kuvassa. Millonka lienee romutettu? Tietäisikö kukaan millaisella varotusajalla nosturi lähti miehistöineen liikkeelle. Muistelen nosturin tulleen Otavaan Kouvolasta vasta noin kymmenen tunnin kuluttua onnettomuudesta, | ||||
![]() |
01.02.2008 10:13 | Raimo Virtanen | ||
Takana vasemmalla istuu Otavan asemapäällikkö Lagerstam, kuvan ottaneen B. Saloniuksen appiukko. Vertasin kuvaa Lagerstamin potrettiin vuodelta 1914. Näyttäisi moottoriresiinakuvassa olevan n. 10 vuotta vanhempana. | ||||
![]() |
30.01.2008 10:10 | Raimo Virtanen | ||
Sementtikattotiilien malleja on vastaani tullut kolmella eri profiililla. Tiilet tehtiin usein paikan päällä, tai paikkakunnalla oli yhteinen tekijä. En tiedä laitettiinko punainenväri jo tekohetkellä muottiin? Myös ilman väriä olevia tiilejä käytettiin esim. navetoissa. Kestävyys riippui sementin ja hiekan suhteesta. Sammal pureutuu tiiliin ja heikentää sitä. Hyvä aluskate on välttämätön, koska vesi kiertyy kapillaariilmion vaikutuksesta tiilen alareunasta ja sivulta alapuolelle. Olen todennut vanhankin maalaamattoman tiilen muuten pitävän vettä. Myös tuiskulunta saattaa mennä tiilien alle. Olen huomannut, että valtion rakennuksissa olevat tiilet ovat usein kovempaa ainetta, kun yksityisten tekemät. Lieneekö ollut normi sementin ja hiekan suhteesta. Varatiilet eivät ole ongelma. Täällä Mikkelin seudulla tiedän useita tiilipinoja joutilaana. Harjatiilet ovat vaikeammin löydettävissä. Painepesurilla puhdistettaessa lähtee helposti pintaa tiilestä. Itse puhdistin katon raapalla, teräsharjalla ja katuharjalla, kiiloilla tiiliriviä alareunasta ylös nostaen. Tein homman kuutisen vuotta sitten. Nyt näyttää taas olevan alkavaa sammalen kasvua pohjoispuolella. | ||||
![]() |
29.01.2008 18:03 | Raimo Virtanen | ||
Uulan tuotteillahan mekin maalattiin kuusi vuotta sitten Häppälän vahtituvalla. Maali pysyy hyvin, kun tekee huolellisesti pohjatyöt. Meillä se oli kolmen vuoden urakka. Kuivumista jouduttaa Uulan Serotiini lisättynä 2-5% maaliin. Nämä Savon radan vahtituvat ovat alunperin maalattu Italian punaisella keittomaalilla.Tuli maalattua Falunin punaisella. Väri selvisi vasta kun tein reiän ulkolaudotukseen Separet vessan ilmastointia varten. Alla hirsiseinässä oli alkuperäinen punainen. Rautatierakennusharrastajilla voisi olla oma linkki sivuille. Useampi on aina viisaampi rak. hommissa, kuin yksi. |
||||
![]() |
29.01.2008 15:06 | Raimo Virtanen | ||
Käytin väärää termiä. Kysehän on sementtikattotiileistä. Minulla on Häppälän vahtituvassa samalla profiililla -40 luvulla laitetut kattotiilet, kun Vuolingolla. Haurasta materiaalia. Ei kestä kävelyä. Aikaisemmin ainakin vahtituvissa oli huopakatto, joka on nyt meillä moninkertaisena ja hyvin piettynä tiilien alla. Vanhoissa asemarakennuksissa oli usein aito savitiili tai peltikatto. Vahtituvat olivat vähän köyhemmin katetut. Pitääpä selvitellä tätä Vuolingon kattoa. |