2096-94448 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 31.01.2008 21:44 Eljas Pölhö  
  VR:n konekortteihin kirjattiin kilometrit 1.lk:n korjauksen jälkeen, eli ne "nollattiin" 1lk:n knpkorjausten yhteydessä. Kilometrikirjasta sen sijaan saa kuukausittaiset kilometrit. Jos ei ole pränttivirheitä, niin kummastakin lähteestä pääseen samaan lopputulokseen koko veturin eliniän osalta, mutta kummassakin tapauksessa pitää suorittaa yhteenlaskutoimenpiteitä.
kuva 31.01.2008 21:39 Eljas Pölhö  
  Siis ajettu 56445km edellisen konepajakorjauksen (1lk) jälkeen, ehkä kattilan TK;n jälkeen eli keväästä 1943. Veturin kilometrit syntymästä lähtien ovat kyllä tiedossa, muttei mukana.
kuva 31.01.2008 21:21 Eljas Pölhö  
  Kun en tunne noita höyryveturin laitteita, niin mikä tuossa kattilan kyljessä on? Jos se on Worthington-esilämmitin, niin se raksaistiin pois +/- 1930. (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 21:24)
kuva 31.01.2008 20:46 Eljas Pölhö  
  Pr1 761 siirretty Kouvolaan 1958 jos muistan oikein. Sopiiko isoisäsi ikään ja sijaintipaikkaan? Sitä ennen Helsingin seutu. (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 20:48)
kuva 31.01.2008 20:41 Eljas Pölhö  
  Tv1 612 siirrettiin Turkuun joulukuussa 1945 ja saapui Tku varikolle 1. kerran 10. joulukuuta 1945. Siirrettäessä "mittarissa" oli 56445km 1.lk:n konepajakorjauksen jälkeen. Kattila oli numeroltaan 1722 ja sen viimeisin TK 10. maaliskuuta 1943. Veturilla ajettiin 1946 Turussa 71786km. Se kävi vuoden kuluessa 1.lk:n korjauksessa Kuopiossa, lähtö Turusta 460628 ja paluu 460725 (vvkkpp). Vuonna 1947 sillä ajettiin 61581km, se kävi taas Kuopion konepajalla, lähtö 471130 ja paluu 480125. Veturi vaihdettiin hiilille 471009, joten kuva on aikaisempi. Viimeinen 612 ajomerkintä minulla on 621026 (Turussa, mutta pari seuraavaa vuotta puuttuu tiedot). Samoin mukana ei ole tietoja ennen v. 1944.
kuva 31.01.2008 15:49 Eljas Pölhö  
  Helmi siirrettiin Laatokalta Puulalle ja Puulalta myytiin Viroon. Valmistusvuosi 1902, 22m, rek 150 hengelle. Kuvassa pohja on jo hyvin maalattu, joten vesillelaskutilanne on varma kuten tekstissä sanotaan (ei siis vesiltä nosto), mutta kyljet vielä vähän rapistuneet, mutta varmaan maalattiin sitten vesillä ollessa. Lisää tietoja on mm Mikkelin kaupungin historiasivulla.
kuva 31.01.2008 15:26 Eljas Pölhö  
  Olisiko oikeassa alakulmassa päivitysmerkintä 2-40? Tässä kartassa on kyllä aineistoa monelta kaudelta, joten korjailtu vanha kartta lienee paras tulkinta toistaiseksi. Eniten ihmetyttää Utin kiitoradan puuttuminen, koska se tuli vähän ennen Haukkasuon rataa, eikä varmaan ollut tuntematon kohde. Jos päivitys 2-40, niin on Koria-Voikkaa ratatyö jäänyt huomaamatta, avattu 6-40. Kouvola-Harju-tien linjaus on väärin ja seuraa ennemminkin voimalinjaa. Vanha tie vaihtoi radan toiselle puolelle Miehon kohdalla.
kuva 30.01.2008 23:31 Eljas Pölhö  
  Muita huomioita esim rata Voikkaalle 1902, eli kartta on uudempi. Näyttää että pääradalla olisi kaksoisraide sekä itään että länteen (mutta sopiiko se nyt ajoitukseen ollenkaan). Kuusankoskelta oli vain lossiyhteys sekä Kouvolan että Voikkaan suuntiin (milloin maantiesillat rakennettu?). Kuusankosken historia löytynee kirjastosta (julk 1997). Entä Korian sillat. Eikö erillinen maantiesilta tullut vasta 1920-luvulla, eli on entinen rautatiesilta?
kuva 30.01.2008 22:17 Eljas Pölhö  
  Wikipedian linkki vaan ei suostu tulemaan oikein. Copy+paste menetelmä auttaa, mutta taitaa olla sama juttu kuin wapediassa yllä.
kuva 30.01.2008 22:09 Eljas Pölhö  
  Kyllä Haukkasuon rata toimi vielä 1960-luvulla ja on merkitty 1:200 000 maantiekarttoihin 1950- ja 1960-luvuilla. Samoin se monine haaroineen on merkitty peruskarttaan, joka ilmestyi +/- 1960. Oheinen artikkeli kertoo radan avatun 1920-luvulla, mikä lienee oikea tieto, vaikka olenkin eri mieltä vetureiden määrästä (oli niitä enemmän). Radasta on artikkeli tai pari 1930- ja 1950-luvuilla ilmestyneissä teollisuuslaitoksista kertovissa kokoomateoksissa (löytyy Kymin Oy:n kohdalta). Kartan reunan yli mennyt haara on ilmeisesti purettu aiemmin kuin muut ja on jatkunut vain vähän matkaa, seuraavalle suolle enintään. (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:09) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:11) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:12) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:12) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:13) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 22:15)
kuva 30.01.2008 21:13 Eljas Pölhö  
  Jeps, eihän se lentokenttä tuossa sijaitse. Ilmeisesti turvesuon radan avaaminen olisi parempi perusta kartan iän määrittelylle.
kuva 30.01.2008 20:47 Eljas Pölhö  
  Siis Kotkan radan tulo. Olisko Resiinassa 3/90 linjauksen muutosvuosi tai Resiinassa 3/89 Kouvolasta linjaukset kumpaankin suuntaan? (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 20:52) (Käyttäjä muokannut 30.01.2008 20:52)
kuva 30.01.2008 20:42 Eljas Pölhö  
  Haukkasuon turverata oli yksi Suomen monivetureisimmista teollisuusradoista. Kirjoittikohan Pauli Söderholm siitä jotain Resiinaan päätoimittajakaudellaan (70-luvulla) käytyään kuvaamassa siellä vanhoja paloautoja, vai muistanko vain keskinäisiä juttutuokioitamme? Rata oli purettu kun kävin siellä ekan kerran joskus 1968 tienoilla, mutta pari Pedershåb-veturia vielä löytyi romuliikkeestä Utin suoran päästä. Muita erityisen huomionarvoisia seikkoja kartalla on Kuusankosken kapearaiteinen rate, Savon ja Kouvolan ratojen tuloreitit Kouvolaan sekä vanhat kiemuraiset linjaukset Harjussa ja sen pohjoispuolella sekä Inkeroisten itäpuolella. Ajoituksesta sen verra, että koska Utissa on lentokenttä, niin karttaa on varmaan ajantasaistettu 1887 jälkeenkin. Ratalinjat viittaisivat jonnekin 1920-luvulle ja joka tapauksessa ennen Vanhan Haminan radan oikaisemista. Valitettavasti en jaksa muistaa Haukkasuon radan avaamisaikaa (vanha kalkki...)
kuva 30.01.2008 11:39 Eljas Pölhö  
  Ensimmäiset aidot silminnäkijähavainnot mitä eteeni on sattunut näiltä saarilta, kiitos!
kuva 30.01.2008 11:21 Eljas Pölhö  
  Ei tarvitse vaihtaa Gärdetin ja Slussenin välillä, Tässä varsin selkeä kartta (ja reittihistoria) "Metros in Scandinavia"-kirjan tekijältä. Kirjassa on Helsinki mukana ja sitä on saanut mm Rautatiemuseosta Hyvinkäältä. http://www.urbanrail.net/eu/sto/stockhlm.htm
kuva 29.01.2008 20:57 Eljas Pölhö  
  Olen yrittänyt selvittää SSAB:n Valmetien valmistenumeroita täältä Guernseyltä käsin. Selvinnyt, että 17. helmikuuta 1998 erään ruotsalaisen rautatieseuran jäsenet olivat saaneet tehdä seuramatkan tehtaalle ja kaikki veturit oli esitelty heille. Valmet Move66 oli kuusi, kaikki ajossa tai huollossa, SSAB:n numerot 512-517. Niillä oli kaksi 24h päivystysvuoroa ja yksi päivävuoro. Ainoastaan veturilla 514 oli silloin nimi tai kuva hytissä: ÖRN (514 som inte är ombyggd var nylackerad och hade försetts med en ÖRN på hytten). Nyt on 50 ukolla tyyppikuvat ja työkuvat kaikista, mutta kun joku kysyi lehden palstoilla niiden valmistenumeroita, niin vastausta ei ollut. Kukaan ei kopionut laattojen tietoja "kun ne on varmasti jo tiedossa". Harmi, mikä tilaisuus missattu, mutta toisaalta varmaan kiva kun on paljon tunnistamattomia kuvia ja saa jännittää ehtiikö joku tsekata laatat ennekuin veturi menee metallin kierrätykseen.
kuva 29.01.2008 16:13 Eljas Pölhö  
  VOI KUIVA! Kaikki edellisessä mainitut elokuun tiedot ja ajot on HEINÄKUU 1959. Olin kopsannut heinäkuun pohjaksi elokuulle mutta muuttanut vain otsikon. En näy pystyvän enää editoimaan tekstiä, joten se on nyt siinä väärin.
kuva 29.01.2008 15:32 Eljas Pölhö  
  Turun tietoja löytyy kohtuullisesti jonnekin 1961/62 tasolle, sen jälkeen kopsasin vain valikoiden (kopiointiväsymys kun olin jo kopsannut pari vuotta ja tiedot alkoi olla sillä hetkellä "uusia", parin seuraavan vuoden kirjat ja työvuorolistat puuttui kokonaan/ei löytynyt arkistosta). P27 Hnk P28 sanoisin muistinvaraisesti, että Hv2. Aikataulukirjojen veturisarjamerkinnät 1950-60-luvuilla oli enemmän viitteellisiä millä voitiin ajaa kuin millä todella ajettiin. Oikeat tiedot (normaalitilanteessa) löytyi vakinaisten junien luetteloista, missä lueteltiin myös matkustajajunien vaunustot. Uusin junalista mihin pääsen juuri nyt on elokuu 1959: P30 eiS Hki P29 Dm4 (paitsi 20/8 P29 Hv1 547 ex P30su 19/8), P30 su Hki H33 ma Hv1-2, P30A su Tku-Hki Dm4 (paitsi ylim P30A 2/8 Hv2 779, palasi 5/8 P39), P32 Hki P31 Hv1-2, H34 Hki H33 Hv1-2, Dm4 (aina joku näistä), P36 Hki P37 Dm4, P38 Hki P35 Dm4, P39 su Hki-Tku Dm4, Hv1-2 (5/8 Hv2 778+779), H344 Kr H343 Slo H341 ar/H341A su Hv1-2, H348 Po H347 Dm4, Hv1-2 (paitsi 7/8 Tv1 613 ja 31/8 Tv1 609), H350 la Po H349 la Hv1-2, H352 la Po H351 la Hv1-2, H354 Po H353/H353A la Hv1-2, Hki T1031 Tku T1032 Hki Vr11 yleensä, joskus Tv1, T2036 Kr T2035 Tv1 (2/8 T2036 Tv1 733), T2038 Kr T2037 Tv1 (1/8 Tv1 733), T3206 Po H345 Hv1-2. Tässä vaiheessa T1031/1032 kierto oli ainoana suunnassa Hki-Tku-Hki ja oli ollut siitä alkaen kun vetovoimaksi tuli Vr11 (Dv11). Tämä kierto vaati kaksi veturia, jotka kohtasivat Karjaalla. Dm4 junien määrä on lisääntynyt yllä olevaan toukokuun 1958 tilanteeseen nähden ja niitä niitä riitti hyvin pikajuniin, mutta H33/H34 oli se mielenkiintoisin Helsingin suunnan juna, koska siinä Dm4 ja Hv1-2 vaihteli ilman säännönmukaisuutta. Kunhan pääsen käymään Malmössä seuraavan kerran, voin toivottavasti vastata Hr12-kysymykseen. Tr1 kävi Turussa silloin kun se veti T1031/1032 säännöllisesti.
kuva 29.01.2008 02:35 Eljas Pölhö  
  Vk3 491 viimeisten vuosien kuukausittaiset ajot olivat 1960= 3154+4624+2994+2060+2674+2003+2494+258+3008+3102+586+0km, 1961= 696+1004+1262+924+0+288+118+542+0+0+0+440km, 1962= 1424+244+614+0+0+548+288+682+0+480+0+0km, eli ajot päättyivät lokakuussa 1962. Konepajakorjaukset olivat TK Vaasassa joulukuussa 1958 ja SK Kuopiossa tammikuussa 1961.
kuva 29.01.2008 02:23 Eljas Pölhö  
  Tv1 722 viimeisten aikojen kuukausittaiset ajot näyttävät seuraavilta, 1966= 4349+4129+4893+5989+2672+3828+1958+2740+2684+3024+2880+1036km. 1967 tammikuussa 186km ja siihen päättyivät ajot.
kuva 28.01.2008 22:46 Eljas Pölhö  
  Vv11 sarja on aikanaan ollut mm Humppilan päivystäjä, 108 oli siellä 471007-480203, jolloin lähettiin Tampereelle. Kuvan veturi 107 siirrettiin Humppilaan Turun konepajalta 480202 mutta minulta puuttuu poistumispäivä. Kun Hp on museoliikennekeskus, niin kai joku on kopioinut aseman liikennepäiväkirjoista lisää tietoja, vai paloiko ne kaikki vanhan aseman myötä?
kuva 28.01.2008 22:33 Eljas Pölhö  
  Suurin Hv3 (tai minkään höyryveturin) kalenterivuoden aikana ajama km-luku on Hv3 782 ajoi 159724km vuonna 1947. Veturi oli hiilillä 1/1, muutettiin haloille 470328 ja takaisin hiilille 470905. Veturi ajoi säännöllisesti reittiä Tku-Kr-Hy-Hki. Konepajakäynnit sattuivat 1946 lopulle ja 1948 alkuun, mikä auttoi isoon km-lukuun pääsemistä. Hr1 1020/1021 ajoivat suurempia kuukausittaisia kilometrejä, mutta joka vuodelle sattui knp käynti joka jätti vähän 782 saavutuksen alle kalenterivuositasolla.
kuva 28.01.2008 21:20 Eljas Pölhö  
  Vaikka täällä on jo päädytty siihen, että kuva on 1930-luvulta, niin laitan vielä Ds2 # 6 Turun 1950-luvun ajat, jos ne jotain kiinnostaisi: Se saapui Turkuun 541101 ja lähti pois 551123, saapui vielä hetkeksi uudestaan 560110 ja lähti seuraavana päivänä pois eikä ainakaan Turun varikolla enää käynyt. 1954 se liikkui Turussa 13098km kahdessa kuukaudessa, eli aika tehokasta vanhukselle. 1955 se pääsi oikein 196km verran pikajuna-ajoon. Kilometrejä ei syntynyt lainkaan kausilla 550223-550330 ja 550814-550919, ja konepajakäynti saattaa olla selitys. 1956 pikavisiitillä Turun varikko käytti sitä 112km henkilöjunissa (esim 4x Nnl käynti, tai sitten jotain tilapäistä ja poikkeuksellista).
kuva 28.01.2008 20:32 Eljas Pölhö  
  Tais tulla pränttivirhe: pitää olla T2038 Kr T2037
kuva 28.01.2008 20:07 Eljas Pölhö  
  Toiset kaksi C600 oli Lokomo 661/1970, STORA, Skutskär, vuonna 2002 3T, Ånge (3T=uthyrningsföretag eli vuokraustoimintaa harjoittava firma). ja 662/1970 Ovako Steel, Hällefors nr 878
kuva 28.01.2008 19:54 Eljas Pölhö  
  Hr11 veturit tulivat ekan kerran Turkuun seuraavina päivinä: 1950 610326, 1951 610315, 1952 610429, 1953 610702 ja 1954 610528 (vvkkpp). Turun radalla käytettiin pikajunissa muutaman kerran myös Hr1 ja Tr1 vetureita tilapäisiä äkillisiä tarpeita varten. Tr1 joskus vain Kr-Hki tai Kr-Tku. Hv2 777-780 poistuivat Turusta toukokuussa 1962 (777 620531, 778 620510, 779 620517 ja 780 620506). Niitä käytettiin ihan samoissa kierroissa Hv1 kanssa, mutta kun oli vain 4 niin näkyivät harvemmin kuin Hv1:t. Toukokuussa 1958 Helsingin suunnan junien veturit olivat: P30 Hki P29 =Dm4, P30A su Hki H33 ma Hv1-2, P32 Hki P31 Hv1-2, H34 ma-la Hki 33 su-ti Hv1-2, H34 su Hki P39 su Hv1-2, P36 Hki P37 Dm4 (paitsi 26/5 P37 oli Hv2 779), P38 Hki P35 Dm4, T1032 Kr T2035 Tv1, T2036 Kr T1031 Tv1, T2028 Kr T2037 Tv1, H344 Kr H343 Slo H341 ar/H341A su Hv1-2, H348 Po H347 Hv1-2 (paitsi 16/5 Tk3 874 ja 21/5 Tk3 873), H350 la Po H349 la Hv1, H352 la Po H353 Hv1, T3206 Po H345 Hv1-2 (paitsi 19-23/5 Tk3 873). Nämä on siis tallin päiväkirjoista kerättyjä tietoja.
kuva 28.01.2008 19:29 Eljas Pölhö  
  Kaksi ekaa oli Korsnäs-Marma Ab # 2 ja # 3, Lokomo 634/1968 ja 638/1968. Edellisen onnistuin valokuvaamaan Naantalissa kun sitä lastattiin laivaan. Toiset kaksi tarttee vähän aikaa muistella.
kuva 28.01.2008 18:56 Eljas Pölhö  
  Hr2 hytti oli täällä jo 50-luvun puolivälissä kun nämä olivat lapsuuden hiihtomaisemia. Ei näy paljoa kärsineen 50 vuodessa, jotenkin enemmän kenossa kuin muistikuvissa. Se oli silloin kai jonkinlainen taukotupa metsämiehille, vähän raskastekoinen mutta tehty kestämään. Liekö tuotu hevospelillä, ei silloin traktoreita paljoa ollut ja tukit tuotiin vielä reellä ihmisten ilmoille.
kuva 28.01.2008 14:00 Eljas Pölhö  
  Voi kun on upee, oikein rättikatto peräpenkkiläisille, onko se "Town landau"- vai "Phaeton" korimalli? Minusta näyttää ruotsalaiselta tuotteelta ja olen varmaan nähnyt vastaavia SJ:llä (kuvissa), ehkä Ljusne-Woxna. Tarkistan kun käyn Malmössä. Mitkä oli Otavaa lähimmät puutavarakirjurin ja varastotarkastajan sijoitukset ja rtj 20-luvulla, niistä jostain tämä löytyy. Kertooko virka-asut mitään?
kuva 28.01.2008 12:35 Eljas Pölhö  
  Isäni kommentti: Täältä Montolan kaivokselta ostettiin hevonen ja jos sen piti juosta, sille piti huutaa:"Ampu tulee!" niin Pekka-hevonen sai jalat alleen!
kuva 28.01.2008 11:11 Eljas Pölhö  
  Slussen on ainakin helppo löytää, rantakatua kävellen keskustaa kohti 10-15min, tai lyhyt matka laivabussilla ekalle (ainoalle) pysähdyspaikalle. Rantakatua kävellen voi bongata raiteen, jolla rata on yhteydessä valtion verkkoon, tulee kadun yli ja jatkaa Viking Linen terminaalin vierestä kääntyen tunneliin rekkojen parkkialueen jälkeen.
kuva 28.01.2008 02:10 Eljas Pölhö  
  Eiköhän rata-auto pysytellyt vankilan raiteella (kääntöpöydän itäpuolella) ja VR:n veturi liikutti vaunua (vaunuja? olikohan montaa kerrallaan?) kääntöpöytään liittyvällä VR:n raiteella. En oikein usko että vankilan rata-autoa olisi laskettu Pasila-Sörnäinen radalle seikkailemaan.
kuva 28.01.2008 01:33 Eljas Pölhö  
  Esim hytin vaihdot voi huomata kun kopsaa laatan tiedot aina kun mahdollista, samoin laatan puuttuminen on hyvä tieto, eli sen jälkeiset tunnistukset on kopioitu jostain lähteestä, ei itse veturista. Teollisuusvetureiden siirrot tehtaalta toiselle ja uudelleennumerointi selviää parhaiten laatan tietojen valossa. Isompi ongelma Ruotsissa kuin Suomessa, koska siellä on paljon enemmän teollisuusvetureita ja samalla tehtaalla useita vetureita ja kullakin omat numerointisysteemit.
kuva 27.01.2008 23:36 Eljas Pölhö  
  Hyvin huomattu. Rataa on tässä vähän siirretty niin ei tarvinnut katkaista liikennettä niin pitkäksi aikaa kun tehtiin uusi silta. Radasta on mainio SJK:n "arkeologfold"-moniste, jossa on tiedot asemista, raidekaavioita ennen aikaan ja muuta historiallista. Sellaiset ois kivoja Suomenkin rataosista. Radasta on myös SJK:n julkaisema kirja, jossa on mm kuva radan Move250B-veturista (Transtech 105/1991).
kuva 27.01.2008 23:20 Eljas Pölhö  
  Kirkonmaalla oli oikein höyryjunia aikanaan. Kun klikkaa karttaa suuremmaksi niin ratalinjat on helppo arvata. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=3502685&cy=6697921&scale=40000&tool=siirra&lang=FI
kuva 27.01.2008 21:30 Eljas Pölhö  
  On oikaistu, ihan niinkuin linkitetyssä kartassa näkyy. Tl-Tpe välillä on useita muitakin oikaisuja, jotka löytyy seuraamalla ratalinjaa kartasta. Valitettavasti en muista ulkoa koska oikaisu on tehty.
kuva 27.01.2008 20:43 Eljas Pölhö  
  Kiitos havainnosta, laakista tuli selvitettyä viimeisten 30 vuoden tilanne. Nyt pitäis käydä Karttakeskuksen vanhojen karttojen arkistossa Pasilassa katsastamassa 50-luvun peruskartta. Viimeksi pari vuotta sitten arkistonhoitaja oli jo osa-aika eläkkeellä ja aika pitää varata etukäteen.
kuva 27.01.2008 16:12 Eljas Pölhö  
  Osoittaa taas kerran kuinka tärkeää olisi aina kun mahdollista tarkastaa teollisuusvetureiden kylti (molemmin puolin), joskus eri tiedot eri puolilla. Listani on kopiotu tietsikalle jostain ruotsalaisesta julkaisusta ja olen melkoisen varma että siinä on joku moka. Käyn parin viikon päästä Malmössä, missä on suurin osa matskustani ja katsastan ruotsalaisia lehtiä mitä ne kertoo esim vetureiden tulovuosista. Ruotsissakin on vain muutama harrastaja joka tarkastaa valmistuskylttejä ja yhdenkin väärinlukeminen tai painovirhe lehdessä aiheuttaa virheellisen tiedon leviämisen niin että sitä on mahdotonta pysäyttää. Kaiken kukkuraksi SSAB ei ole niitä paikkoja, mihin on helppo päästä lueskelemaan vetureiden kylttejä. Veikkaukseni (siis arvaus, ei fakta) on että yksi SSAB:n vetureista on 6622/1979, 6623 on jäänyt väliin kun 1982 kukaan ei muistanut mikä kyltti on Move67:ssä ja seuraava sai kyltin 6624/1982. Jossain vaiheessa 1979 veturin käyttöönottovuosi on jossain artikkelissa printattu 1971 ja se on aiheuttanut virheen yo listaan, eli saattaisi olla että kaikkia pitäisi siirtää yksi pykälä niin että 517=6622. Toinen vaihtoehto on tietysti Heikin ehdottama numeron tuplaus. Selvinnee jos löytyy lisää havaintoja kylteistä.
kuva 27.01.2008 02:18 Eljas Pölhö  
  En tiedä oliko tuollaisia ongelmia, mutta eikö Dm8 poistunut MK57/58:sta silloin kun VR keksi EP-junat (Erikoispikajunat), joissa oli isompi paikkamaksu kuin vanhoissa MK junissa. Ouluun menivät kai "Polaria" ja "Lapponia". Tulikohan nimet vasta vuoden harjoittelukauden jälkeen, muisti pätkii. Matkustin kerran Dm8:lla Oulusta Helsinkiin ja siinä moottorin päällä oli ihan hyvä matkata, vaikkei ääniefektit olleetkaan Dm4 luokkaa.
kuva 26.01.2008 23:16 Eljas Pölhö  
  Vv12 1702 siirrettiin Turkuun alkuvuodesta 1958 ja lähetettiin pois 641208 (vvkkpp) yhdessä Sv11 1703 kanssa (hinattiin Hyvinkään konepajalle). Toukokuussa 1958 Vv12 vetureita käytettiin Naantalin henkilöjunissa (ei kuitenkaan päivittäin) ja päivystäjinä. Toukokuussa ajoihin tuli lisää Kyrön ja Uudenkaupungin tavara-/järjestelyjunat. 6. kesäkuuta 1959 1702 pääsi käymään Loimaalla henkilöjunaparissa H371 Lm H374A, joka oli arkisin pääsääntöisesti Dm6-juna (4. kesäkuuta oli Sv11 1703) ja lauantaisin oli veturina Hv1-2. Lisää siellä 1703 kuvan kohdalla.
kuva 26.01.2008 14:16 Eljas Pölhö  
  Tässä on jo niin paljon väkeä, että nyt ollaan saattamassa tai vastaanottamassa "merkkihenkilöä" Savon radan postijunasta alkoi minunkin junaharrastukseni lähes 60v sitten, kun se näkyi kotitaloni ikkunasta Haukivuorella vähän ennen nukkumaanmenoa, se näkyi kivasti talvella pimeässäkin, kun valot tuikkivat radalta.
kuva 26.01.2008 14:09 Eljas Pölhö  
  Lähetin kuvalinkin isälleni, joka kävi junalla Haukivuorelta Mikkelissä koulussa 1930-luvulla. Kommenttina tuli, että näyttää samalta kuin "Viiden motti", jota hän käytti. Seuraava pysähdyspaikka oli Aatolan seisake, jonka tasoristeys on poistettu (eritasoristeys nyt).
kuva 26.01.2008 13:55 Eljas Pölhö  
  Voi itkut, näissä on jotain sotkua nyt. SSAB:n listalla 512= Valmet 66.8/1971, 513= Valmet 66.9/1971, 514= Valmet 66.11/1973, 515= Valmet 66.12/1973, 516= Valmet 66.14/1973 ja 517= Valmet 66.17/1976. Toisaalta Suomen juna- ja raitiovaunukuvastossa Suomessa on Valmet 661-668, 6610, 6613, 6615, 6616, 6618-6621 ja 6624. Väleihin ei jää tarpeeksi numeroita. Oliko Resiinan Valmet jutussa aikanaan valmistusnumeroita, ainakin vuodet oli. Olen töissä Guernseyn saarella eikä minulla ole juuri mitään suomalaista aineistoa täällä. Tai onko joku tarkastellut Move 66-vetureiden kylttejä Suomessa ja Ruotsissa?
kuva 26.01.2008 00:48 Eljas Pölhö  
  Tämä on Valmet 66.8/1971.
kuva 26.01.2008 00:43 Eljas Pölhö  
  Ai kun hyvä kuva. Tämä on Valmet 66.11/1973. Hylätty 2002 ja romutettu. Sillä pitäisi olla nimi ÖRNEN, mutta ei näy ainakaan tällä puolen. Viimeisimmän minulla olevan listan mukaan SSAB Tunnpåt AB, Luleå Svartön on jäljellä 3 Move 66 veturia: 513 Vargen, 515 Lodjuret ja 517 Björnen (vastaavasti Valmet 66.9/1971, 66.12/1973 ja 66.17/1976)
kuva 26.01.2008 00:26 Eljas Pölhö  
  Lisätietoja Sv11:stä. Numeroituna 1725 se saapui ensimmäisen kerran Turkuun 541201 (vvkkpp) ja lähti pois 550127, saapui uudestaan 551023 ja poistui 560628. Nämä ja seuraavat ovat siis todellisia siirtopäiviä, ei sijoituslistojen muutospäiviä. Numeron vaihduttua 1703:ksi se saapui joskus tammi-huhtikuun 1958 aikana Turkuun (aukko tiedostossani) ja lähetettiin pois 641208 yhdessä Vv12 1702 kanssa (vietiin Hyvinkään konepajalle). Vv12 1700 lähetettiin pois 650325 ja 1701 650504. Vv12 1701 selvisi omin voimin Karjaalle asti, mistä syntyi mainittu 113km linja-ajoa tilastoon.

Sv11 käytettiin Turussa päivystystyön lisäksi tavara- ja järjestelyjunissa Turusta Pansioon, Naantaliin, Uuteenkaupunkiin, Kyröön ja Paimiolle. Pitkät ajat Vv12 ja Sv11 hoitivat kaikki tavarajunavuorot Uuteenkaupunkiin, eli 2-3 junaparia viikossa. Henkilöliikenteen junissa Sv11 käytettiin Turusta Pansioon, Naantaliin, Paimioon, Kyröön ja taisi jonkun kerran käydä Loimaallakin. Esimerkkejä tarkoista päivämäärista ja junista: H348 Po H347 590509, 590513-14, H371 Lm H374A 590504 sekä H379 Kö H376 590513.

Yllä Kyrön tavara- tai järjestelyjunapari oli T3421/T3402A, jossa esim heinäkuussa 1958 esiintyi Sv11, Vv12, Hv1, Tk3 ja 7. pvä heinäkuuta yllättävästi Hk2 449. Saman kuukauden aikana Naantalin henkilöjunissa esiintyivät sarjat Sv11, Vv12, Hv1, Hv2, Tv1 ja Dm4. Huhtikuussa 1959 Uudenkaupungin tavarajunaparissa T3001/3002 oli aina joko Sv11 tai Vv12. Naantalin tavarajunassa T3005/3006 oli Vr11, Vv12 tai Hv1. Toukokuussa 1959 Uudenkaupungin tilanne oli sama, mutta Naantalin tavarajunassa nyt joko Sv11 tai Vr11, paitsi 23/5 Tv1 613. Aikataulukauden vaihteen jälkeenkään Sv11 ja Vv12 ei ollut omaa "virallista" kiertoa, mutta niitä käytettiin ensisijaisesti junissa T3001-3002, T3401-3402 sekä Pansion ja Viheriäisten junissa. Toissijaisesti ne täyttivät Vv13 ja Vr2 puutteita päivystysvuoroissa Pv3a, Pv3i, Pv4a ja Pv4i. Kolmanneksi ne täyttivät puutteita Paimion ja Naantalin henkilöjunissa. Heinäkuusta 1959 lähtien Uudenkaupungin tavarajuniin toi lisäväriä joinakin päivina KDh2.
<<