Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	25.03.2008 20:50	Eljas Pölhö
		Se on RandstadRail http://www.urbanrail.net/eu/dhg/den-haag.htm
	24.03.2008 23:51	Eljas Pölhö
		Laitetaanpas tähän yksi kommentti. VR:n kannalta merkittävin päivämäärä oli veturin vastaanottopäivä, koska siitä laskettiin takuuaika. Yleensä tehtaan luovutuspäivä, VR:n vastaanottopäivä ja veturin käyttöönottopäivä sattuivat hyvin lähekkäin, kuten yllä KooPee kertoo veturista 2202. Joskus kuitenkin tehdas oli valmis luovuttamaan veturin ja kirjasi sen päivän ylös. Veturilla suoritettiin koeajo Tampereelta jonnekin ja ainakin toiseen suuntaan kuormassa. Koeajosta tehtiin pöytäkirja, joista ainakin 1952 suoritetut ja sitä uudemmat olivat tallella kun kopioin niistä perustiedot 1970-luvun lopulla. VR:n tarkastaja saattoi havaita jonkun puutteen joko koeajolla tai sen jälkeisessä tarkastuksessa ja vastaanotto viivästyi jonkun päivän, riippuen puutteen laadusta. Lehdistölle ja suurelle yleisölle tarkoitettu "juhlallinen luovutus" eli kuitenkin aivan omaa elämäänsä ja kun oli kaksi valmistajaa, oli paikalla tietysti kummankin valmistama veturi. Näin se on kaikkialla muuallakin järjestetty. Ketään ei osoiteta julkisesti sormella, että "hä-hää sä oot myöhässä". Valmetin 2200:n vastaanottopäivä oli 13.6.1959 (muistan sen ulkoa kun se on yhden tuttavan syntymäpäivä). Lokomon 2201:n vastaanottopäivää en muista ulkoa, mutta kuvittelisin sen olleen ennen "vastaanottojuhlaa" eli 13.5.1959 on varmaan oikein.
	23.03.2008 20:30	Eljas Pölhö
		Sukevan vankilan tiilitehdas, vaikka tuo aita taitaisi vuotaa kuin seula.
	23.03.2008 18:33	Eljas Pölhö
		Minusta tuo ylempi on metro/kaupunkirata. Tämä lienee Centraal Station edestä, joka on junille pääteasema ja kerrosta alempana (täällä oli jossain sisäkuva laitureista). Läpiajavat junat käyttävät vähän matkan päässä olevaa Den Haag HS-asemaa, mutta linja 16 palvelee kyllä molempia.
	23.03.2008 18:05	Eljas Pölhö
		Itse asiassa 485 144-0+885 144-6 (LEW Hennigsdorf 21451-21452, toimitus huhtikuussa 1992) olisi yhtä tärkeä yksilö viimeisenä LEW Hennigsdorfin nimellä toimitettuna vaununa. Valmistusnumerot 21439-21450 menivät Kreikkaan ja 485+885-sarja jatkui taas 21438 alaspäin. Jos valmistuslaatat on tallella, niin olisi kiva tietää vaihtuiko niiden antama tieto valmistajasta samaa tahtia "kirjanpidollisen" vaihdoksen kanssa.
	23.03.2008 17:55	Eljas Pölhö
		485 145-7+885 145-3 on sikäli merkittävä yksilö tässä sarjassa, että se oli ensimmäinen AEG Schienenfahrzeuge GmbH, Hennigsdorf valmistama kalustoyksikkö, valmistenumerot 21453+21454, toimitus toukokuussa 1992 (tehtaan valmistenumerosarja jatkui samana omistajanvaihdoksesta huolimatta). Varhaisemmat yksilöt on siis tehty samassa tehtaassa edellisen omistajan aikaan (LEW, Hennigsdorf). Tämä yksilö kannattaisi bongata ja kuva mielellään esiin.
	23.03.2008 17:20	Eljas Pölhö
		Loppuaikoina Riihimäen lätsyt tekivät kaksi menopaluumatkaa Riihimäki-Porvoo, toinen keikka aamulla ja toinen illalla. Aluksi Riihimäki-Kerava-Riihimäki oli myös aikatauluun merkitty nopea henkilöjuna (ainakin osalla vuoroista). Käytin niitä jonkin kerran ja täyttösuhde ei ollut hyvä VR:n kannalta, mutta lähes ainoalle matkustajalle hyvä, kun sai vapaasti valita mieleisensä paikan joko esteettömällä näkymällä eteen tai taakse. Aivan viimeisinä aikoina Ri-Ke-Ri taisi mennä tyhjävaunujunana aamuin ja illoin.
	21.03.2008 20:03	Eljas Pölhö
		Kelloselkään ajettiin henkilöjunilla 1961.05.28 - 1967.05.27. Käsillä oleva aineisto ei kerro milloin edellisen kerran vai loppuiko jo 1944. Samalla korjaan Salmivaaran kolmioraiteen avatuksi jo marraskuussa 1946 ja samalla kiskotettiin soraraide uudelleen. Aikaisemmin rata oli kaartanut vain kohti Salmivaaran liikennepaikkaa, nyt siis myös kohti Kemijärveä. Kursussakin oli 716m:n mittainen soraraide, joka oli ilmeisesti sama kuin Sallan Tiili Oy:n raide. Raide lakkautettiin syyskuussa 1946. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 20:05)
	21.03.2008 17:52	Eljas Pölhö
		Suomalaisen liikenteen aikaan Alakurtissa (silloin Tuntsa, lyhenne Tut) oli mm. satamaraide itään joen rantaan, kolmioraide pitkän sivuraiteen varrella rp:n länsipäässä ja sen lisäksi kolme muuta ratalinjan suunnasta poikkeavaa sivuraidetta/-raideryhmää. Asemarakennuksen edessä oli viisi raidetta, läpiajettava raide oli r.2.
	21.03.2008 17:11	Eljas Pölhö
		Kommentit täällä https://vaunut.org/kuvasivu.php/32059
	21.03.2008 17:09	Eljas Pölhö
		G2 216 ajoi maaliskuussa 1942 Sallan rautatierakennuksella 3631km, mutta ei ollut siellä enää maaliskuussa 1943. Radan rakennustyöt alkoivat 1940.06.15 ja kiskotus alkoi 1940.08.23. Näiden perusteella kuvausaika olisi 1941-1942. Kairalasta tuli Kuolajärvi (Kjv) 1941.10.03 (siis liikennepaikkana).
	21.03.2008 16:51	Eljas Pölhö
		Jos vuosi on oikein, niin jääradan liikenne loppui 2. toukokuuta ja tilapäiset puusillat Kemijoen pääväylän ja Koivuväylän yli otettiin käyttöön 30. kesäkuuta 1941 klo 22, jolloin 1. juna ajoi yli. Tässä oli pari kuukautta, jolloin junalla ei päässyt ylitse, mutta itäpuolelle oli jätetty käyttöön 5 kpl K1, 2 kpl G8 ja yksi G5 -veturi. Kemijärven puolella rakennustyömaan käytössä oli yksi G8 -veturi Kemijärven sorakuopan ja siltapaikan välillä.
	21.03.2008 16:42	Eljas Pölhö
		Rohkenen epäillä kuvan päiväystä. Jääradan viimeinen liikennöintipäivä 1948 oli 9. huhtikuuta ja minään vuonna ei ajettu toukokuussa ajalla 1947-1951. Veikkaisin ennemmin 27. maaliskuuta ja numero 3 joskus tulkittu 5:ksi.
	21.03.2008 16:26	Eljas Pölhö
		Höyrykaivinkoneita Sallan rautatierakennuksella oli mm. O&K 410, joka saapui Suo-Hpj rrs:ltä 1940.08.26 jälkeen, höyryrana 5 (Ketzler 9842, kattila nro 1913) tuli marraskuussa 1940. Kaivinkoneita oli Menck & Hambrock III 240, Menck & Hambrock 920, Maschinenbau & Bahnbedarf 3542, Northwest 1975 ja Northwest 2000. Nämä kulkivat rautatierakennusosaston kirjoissa tuohon aikaan näillä valmistajan nimi+valmistusnumero -tunnuksilla. Höyrykäyttöisillä oli samanlainen kattilanumero kuin vetureillakin, eli kattila 1913 oli valmistunut 1919 ja oli 13. uusi kattila sinä vuonna. Listaa päivitettiin taannehtivasti, eli esim. sotasaalisveturien kattilanumerot tulivat aiemmin käyttöönotettujen kattiloiden perään kuitenkin niiden valmistusvuosien mukaan.
	21.03.2008 16:17	Eljas Pölhö
		Eiköhän kuva ole vuodelta 1942 +/- yksi vuosi. Harjunkatkelman soramäki Salmivaarassa otettiin käyttöön 1941 (sen kolmioraide n. 1954). Puolustuslaitoksella oli varastoraide Joutsijärvellä. Myös Kemijärvellä oli sorakuoppa.
	21.03.2008 16:11	Eljas Pölhö
		G3 177 ajoi Kemijärvi-Salla rautatierakennuksella 2203km maaliskuussa 1942. Vuotta myöhemmin (1943.03.06) se ei ollut rautatierakennuksen kirjoilla, mutta saattoi ietysti olla radalla liikenneveturina. Juna vaikuttaa kuitenkin rakennustyömaan junalta. Rata Märkäjärvelle saatiin veturilla ajettavaan kuntoon 1941.05.15, joten kuva on sen jälkeen, jos paikka on oikein arvioitu edellisissä kommenteissa.
	21.03.2008 16:04	Eljas Pölhö
		G10 339 ajoi Kemijärvi-Salla radalla maaliskuussa 1942 yhteensä 6293 km. 1943.03.06 se oli Kemijärvellä korjauksessa. 1941.10.11 rautatierakennuksella oli 34 veturia, joista 3 K5 (808, 858, 881). 1941.10.26 veturitarpeeksi ilmoitettiin 36 veturia, joista 17 Kemijärvi-Voitajoki-Karhu, 10 rautatierakennus, 1 polttoaineen kuljetus ja 8 varalla (korjauksessa tai pesulla Kemijärvellä, Oulussa tai konepajalla). Kiskotus eteni seuraavasti 1940.12.03 Kemijärvi-Kemijoki, Kemijoki ylitetty jääradalla 1941.01.08 (1941.05.02 asti),junayhteys Joutsijärvelle 1941.04.02, Kursuun 1941.04.15, Salmivaaraan 1941.05.03, Märkäjärvi-Kelloselkä-raja 1941.05.15, rataa vallattu 1941.09.16 mennessä 87,3km rajalta eli Voitajoelle. Harjunkatkelman soramäki Salmivaarassa avattiin 1941. Höyrykaivinkoneita oli mm. O&K 410, joka saapui Suo-Hpj rrs:ltä 1940.08.26 jälkeen, höyryrana 5 (Ketzler 9842, kattila nro 1913) tuli marraskuussa 1940. Kaivinkoneita oli Menck & Hambrock III 240, Menck & Hambrock 920, Maschinenbau & Bahnbedarf 3542, Northwest 1975 ja Northwest 2000.
	21.03.2008 01:55	Eljas Pölhö
		Hr1 sallittu nopeus 110km/h, Pr2 sallittu 100km/h. Resiinassa on joskus ollut juttua vetureiden nopeuksista, ja siellä taisi olla maininta että Pr2 oli ajettu 150km/h tai sinne suuntaan, mutta se on epävirallinen tieto tai enintään "puolivirallinen" (en muista missä tilanteessa nopeus sanottiin saavutetun). "Virallisesti" suurin höyryvetureiden nopeus Suomessa on ollut Hr1 1020 ja 1021 koeajoilla ajetut 140km/h. 1955 valmistuneilla Hr1-vetureilla ajettiin koeajoilla 125km/h nopeuteen saakka. Nämä koeajoissa käytetyt nopeudet ovat koneosaston silloisen johtajan Eero Lamminpään 1960-luvulla minulle antaman "epävirallisen" lausunnon mukaiset.
	20.03.2008 22:59	Eljas Pölhö
		Kun tuo takimmainen osoittautui oudoksi linnuksi, niin ensimmäinen, joka pääsee lähietäisyydelle, voisi ottaa siitä suoran sivukuvan ja laittaa tänne helpottamaan tunnistusta. Tämä veturipari oli kyllä suurin yllätys minulle pitkiin aikoihin, kiitosta vaan Jarmo!
	20.03.2008 18:11	Eljas Pölhö
		Pete Briddon Englannista tunnistaa etummaisen Hibberd Type39:ksi rungosta ja lukuisista yksityiskohdista. Taempi ei ole ilmiselvä Hibberd ja saattaa olla joku muu. Huomatkaa kirjoitusasu "D"-lopussa!! Peten englanninkieliset perustelut olivat: "The front one would certainly appear to be a Type 39 Hibberd. Not only does the frame construction match, but I recognise springs, radius rods, handbrake and stiffening web on the gearbox from close involvement with FH2544. The rear one however looks to be very different - the radius rod horizontal between the axleboxes for instance, suggests the rear axle is driven from behind. Not saying it isn't a Hibberd, but not a permutation I recognise. Pete Briddon." Korjattu typo. (Käyttäjä muokannut 20.03.2008 18:19)
	20.03.2008 16:12	Eljas Pölhö
		Aivan uusia tuttavuuksia minulle. Minusta Johnin veikkaus Planet/Hibbert on hyvä, etenkin etummainen on kovasti Hibbertin oloinen. Tässä esim vertailukuva http://www.fmbm.se/?type=GP&lang=en&folder=vehicles&chapter=main6&page=motor3&image=vehicles/loco41
	20.03.2008 15:48	Eljas Pölhö
		Hyvä kuvakulma radalle, mutta mistä kuva on otettu? Helikopterista? ilmapallosta? ei kai tässä ollut mitään tällaista tornia?
	20.03.2008 15:41	Eljas Pölhö
		Vaunut (2kpl) on rakennettu 1896, valmistaja George Gradock & Co, Wakefield, UK. Vaunujen nimet ovat "The Lord Marks" ja "The Lord Geraint". Kuvassa ilmeisesti jälkimmäinen, mikäli ovat pysyneet omilla raiteillaan. Alunperin niissä oli alamäen puoleisessa päässä vesisäiliöt, mutta ne poistettiin kun vaijeriveto sähköistettiin. Kun vaunuja modernisoitiin vesisäiliöiden paikalle laitettiin puiset jäljitelmät (replikat). Alkuperäinen vuoden 1921 sähkömoottori oli teholtaan 41kW (55 hv), joka vaihdettiin 1991 75kW tehoiseen.
	19.03.2008 23:18	Eljas Pölhö
		Ihan kuin siellä olisi ruotsalaisen lepovaunun peitto taitetun laverin takana piilossa.
	19.03.2008 19:08	Eljas Pölhö
		Kyllä ne etupäässä oli tässäkin ;-)
	19.03.2008 01:50	Eljas Pölhö
		Piirros ja lisätiedot moottorista ja voimansiirrosta on täällä https://vaunut.org/kuvasivu.php/46849
	17.03.2008 23:43	Eljas Pölhö
		Traverssi on englanniksi traverser ja ehkä vielä yleisemmin transfer table. Molemmilla löytyy Googlen kautta paljon kuvia ja tekstiä.
	17.03.2008 18:59	Eljas Pölhö
		Tuo wikipedian C600 ei ole oikein (linkki edellisessä tekstissä). Ainakin voisi korjata että Veitsiluodon veturin valmistenumero on 663/1972 ja se oli myös veturin valmistajanlaatassa. Luulisin, että valmistajanlaatta on sama Rautaruukilla, jossa veturin numero on ilmeisesti 6001. Korjaustehtävä siis jollekin nuorelle ja näppärälle. Vanha ukko ei oikein pysy tahdissa miten noita korjaillaan.
	17.03.2008 18:23	Eljas Pölhö
		Viertola näkyy tässä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/27943 vanhan ratalinjan vasemmalla (länsi-) puolella kohdassa, jossa VR:n alueella on laajennus ja puita, siis vähän moottoritien ylittävän sillan Hyvinkään puolella. Periäinen on merkitty oheiseen karttaan. Laituri ja seisakekyltti olivat radan itäpuolella välittömästi tasoristeyksen eteläpuolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Peri%C3%A4inen&y=6715854&x=2542235&lang=FI
	17.03.2008 17:15	Eljas Pölhö
		Juu, 6-akselinen se oli Suomessakin, annoin väärän mielikuvan kuvatekstissä kun en maininnut asiaa siinä. Hyvä kun huomasit.
	17.03.2008 00:08	Eljas Pölhö
		Varkauden Move66 oli 664/30.11.1967, jos joku olisi sattunut bongaamaan sellaisen.
	16.03.2008 23:57	Eljas Pölhö
		Move66 nro 665/1968 toimitettiin osoitteella Enso-Gutzeit Oy, Kaukopää
	16.03.2008 22:38	Eljas Pölhö
		Sivuraiteen päätepuskin oli 1969 pääkadun länsipuolella, kapearaiteinen meni idemmäksi ja veturitalli, jossa oli vielä silloin Move1-veturi, oli kadun itäpuolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=p%C3%A4%C3%A4tepuskin&y=6996831&x=3567567&lang=FI
	16.03.2008 21:33	Eljas Pölhö
		KDh1 käytettiin myös muutaman kerran MK-junissa, kun niihen piti saada kaksi tai kolme runkoa suurten matkustajamäärien takia. Muistaakseni selvisivät siitä tehtävästä ihan kunnialla. Minulla saattaisi olla jossain varastolaatikossa vielä tiedot kulkuajoista ja -päivistä. Se, kävikö KDH1 koskaan Kouvolassa ja Haminassa selviäisi Kouvolan varikon junapäiväkirjoista, eikä tarvitsisi penkoa kuin reilu vuosi. Viimeksi kun hain niistä jotain tietoa (vuosikymmeniä sitten) niitä säilytettiin Kouvolan asemarakennuksessa jossain toimistossa (olikohan paikallinen VR:n tiedotuspalvelu) ja niitä oli täysi sarja 1920-luvun alkupuolelta asti. Tässä on vielä muutama kuva Norjasta http://www.jernbane.net/norge/rar/demolok.htm KDh2:stakaan minulla ei ole omia kuvia kun sekin palautettiin ennen kuin sain kameran. Turustahan niitä kuvia löytyy, kun se oli siellä 1959.06.23-1960.06.27 välisen ajan. Voin laittaa jotain muiden ottamia, esim mainoskuvia, kunhan pääsen seuraavan kerran penkomaan varastoani. Koevetureiden käytöstä ja "kolmimaaottelusta" julkaistiin aikanaan 1960 tai 1961 painotuote jossain joko VR:n tai Liikenneministeriön julkaisusarjassa.
	16.03.2008 19:58	Eljas Pölhö
		KDh1 kuvat Vaikkalasta Su 251 vierellä erityisen kiinnostavia, luulisin.
	16.03.2008 19:44	Eljas Pölhö
		Täällä on veturista lisää sisä- ja ulkokuvia http://loks-aus-kiel.de/index.php?nav=1400803&lang=1&id=12742&action=portrait
	14.03.2008 17:25	Eljas Pölhö
		Miksi pitäisi poistaa? Tässä uudessa on vähemmän kamaa edessä kuin edellisessä ja tämä näyttää lisäksi vaunun kunnon vuotta aikaisemmin. Onhan täällä sivuilla kauheasti vetureita, rakennuksia, vaunuja ym joista on useampiakin kuvia, jopa samana päivänä otettuja.
	13.03.2008 19:41	Eljas Pölhö
		Silloin kun tämä veturi toimitettiin, omistaja oli Enso-Gutzeit Oy, Insuliittitehtaat, Karhula.
	12.03.2008 01:31	Eljas Pölhö
		Unohtui laittaa linkki Frichs 354 nykyasuun. Samalla kiinnittäisin huomiota tehdaskuvassa näkyvään keskipuskimeen kapearaidevaunuja (?) varten. https://vaunut.org/kuvasivu.php/39007
	11.03.2008 23:38	Eljas Pölhö
		Outokummun kaivoksen vetureita en ole koskaan itse nähnyt luonnossa, en kaivoksessa enkä maan päällä. Olen täysin sen varassa mitä muut henkilöt ja lähteet ovat kertoneet. Outokummusta minulla on kuitenkin muistini mukaan kohtuullisen kattava veturiluettelo, mutta se on tällä hetkellä 2000km:n päässä. FMP/96 varten sain tiedon, että noin 30 veturia oli olemassa, mutta vain osa tultaisiin säilyttämään. Liian myöhään juolahti mieleen, että luku tarkoitti Outokumpu Oy:n eri puolilla maata olevien vetureiden määrää, ei fyysisesti välttämättä juuri Outokummussa olevia. Deutzeja Outokumpu Oy:llä on ollut aika iso määrä ja suurin osa ilmeisesti juuri Outokummun kaivoksella, koska ne toimitettiin pääasiassa 1930-luvulla.
	11.03.2008 23:18	Eljas Pölhö
		Renlundin Tiili Oy:llä on Vehmaisissa minun 1970 saamieni tietojen mukaan ollut vain kaksi Move4-veturia, ei muita. Valmetin tietojen mukaan nro 7 ja 10 toimitettiin Vehmaisiin ja nro 11 Oittiin. Vuonna 1962 nro 7 oli Oitissa ja 10 ja 11 Vehmaisissa. Vuonna 1970 Valmet nro 10 oli Vehmaisten tehtaan nro 1 ja Valmet 11 Vehmainen 2 (numerot oli maalattu kylkiin).
	09.03.2008 23:42	Eljas Pölhö
		Kymmenen, tuolta löytyy lisää aiheesta ja kuva vähän ennen hylkäystä https://vaunut.org/kuvasivu.php/4378
	09.03.2008 23:22	Eljas Pölhö
		Voisivat hyvin olla sotakorvausvaunuja, koska Oy Ammus teki tuohon aikaan monenlaisia siviili- ja sotakorvaustuotteita maitopysteistä alumiinitankkeihin ja kutomokoneista kuljettimiin. Tehdas toimi Kaivopuistossa Raumalla. Olisiko jollain tiedossa kuvaa, josta näkyisi tehtaan piha-aluetta 50-luvulla, eli minkä verran siellä oli raiteistoa.
	09.03.2008 22:41	Eljas Pölhö
		Hyväksyn että se on Lahti. Linkin kuvaan verrattuna ei ole eroja edes oven yläpuolisissa ikkunoissa.
	08.03.2008 23:34	Eljas Pölhö
		En "tiedä", mutta "olettaisin" että Tk3 on käynyt Kolarissa 1966-68 ajalla. Matkustin Tornio-Kolari järjestelyjunassa elokuussa 1968, ja silloin se oli ollut noin kuukauden Sv12 (nyk Dv12)-vetoinen. Saattoi olla, että yhtä Dv12 kerrallaan pidettiin Pellossa loppumatkaa varten, mutta se olisi kyllä ollut aika heikossa käytössä. Ongelmana oli Torniosta lähtien seuraavat 30-40km, joissa oli vielä K22/K25-kiskotus. Jj:n suurin nopeus tällä alkumatkalla oli jotain 25-30km/h luokkaa. Muistiinpanoistani pitäisi löytyä mitä junan miehistö kertoi liikenteestä, mutta nyt 40v myöhemmin en kertakaikkiaan jaksa muistaa ulkoa.
	08.03.2008 15:07	Eljas Pölhö
		Huhtikuussa 1981, vrt https://vaunut.org/kuvasivu.php/30124
	08.03.2008 14:21	Eljas Pölhö
		Yleensä Noppoon. Viertola oli lakkautettu jo 50-luvun puolivälissä; se oli siinä missä rataa nostettiin pois tien tieltä. Joskus pääsin Periäinen -nimiselle seisakkeelle asti samalla rahalla kun unohtivat pysäyttää Nopossa minua varten. En ollut jokapäiväinen junan käyttäjä, riippui koulupäivän päätösajasta millä palasin. Kouluun päin aina bussilla, mutta aamulla oltiin Hangon suunnaan postijunan kanssa yhdellä tasoristeyksellä melkein aina samaan aikaan, joskus sitä piti odottaa muutama minuutti ja sitten sai juosta 1,5km bussille. Höyryveturiaikaan siinä oli aina Hv2, mutta silloin 55-65 koululaisena en tajunnut kirjoittaa vetureiden numeroita muistiin, nyt olisi hyvä sarja referoida Hangon radan veturisarjojen muutoksia eksaktein havainnoin.
	07.03.2008 23:12	Eljas Pölhö
		Korjaus omaan juttuuni, Vaasasta saapui tietysti MK56 (ja ajoi Hyvinkään ohi pysähtymättä), jonka perään Karjaan henkilöjuna sitten lähetettiin Riihimäeltä.
	07.03.2008 22:09	Eljas Pölhö
		Vielä 60-luvulla Hangon radalla oli laiturit molemmin puolin, tällä puolen vain lyhyt varalaituri. Koululaisena odotin tuossa usein n.14:30 junaa kotiin (Hangon suuntaan ekalle pysäkille), joka saapui ajoissa tai myöhässä riippuen miten Dm4-vetoinen MK55 Vaasasta oli pysynyt ajassaan. Helsingistä 13:15 lähtenyt paikallisjuna (olikohan H209) Hv2-, sitten Hr1-vetoisena ehti yleensä lähteä Hyvinkäältä juuri ennen oman junani tuloa. Lähtö Ri suuntaan oli ylämäkeen eli ääni kuului pitkään etenkin talvipakkasilla. Karkkilan matkustajajuna lähti oikeassa reunassa olevan sillan vieressä olevien puiden kohdalta.
	07.03.2008 21:56	Eljas Pölhö
		Hyvinkään varsinainen tavararatapiha oli kuvassa oikealla, Hangon radan varrella. 60-luvun alussa yhteiskoulun ikkunasta oli mukava katsella vaihtoveturien työskentelyä siellä ja odottaa junaa ohiajavaksi (kiinnostavampaa usein kuin opettajan tarjoama ohjelma). Koulun radanpuoleinen rakennus on oikeassa yläkulmassa osittain puiden peitossa. Silloin 60-luvulla siellä oli myös Karkkilan radan ratapiharaiteet VR:n ratojen joukossa ja ratapihan vastakkaisella puolella oli usein veturien romutusta käynnissä, mm pari Pr2 paloiteltiin siellä. Keskellä ratapihaa oli pieni letka romutusta odottavia vetureita, aluksi Hv4, sitten viimeksi Tr2. Kuvassa ylhäällä olevan sillan jälkeen (kuvassa ylöspäin) vielä 60-luvulla oli lyhyt haararaide Ahjon sahalle (pieni sirkkelisaha) ja pitempi Villatehtaalle kääntynyt haararaide. Etualalla oleva jalankulkusilta Essolta kansakoululle (sieltä olisi ollut hyvä näkymä pääradalle) oli kuvan oton aikaan melko tuore. Karkkilan radan matkustajajunat lähtivät viistosti vastapäätä Hangonradan matkustajalaituria suunnilleen keskellä olevan sillan alta.
	07.03.2008 21:34	Eljas Pölhö
		Minusta tämä on 503/1.3.1951, kuten siihen kiinnitetty (ja ilmeisesti aina siinä ollut) Valmetin valmistajalaatta kertoo.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset