Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	26.10.2022 18:40	Eljas Pölhö
		JOS tämä on Tottola (täysin mahdollista), niin sitten veturisarjan tunnistus toisessa kuvassa epäonnistui https://vaunut.org/kuva/158883 . En ainakaan vielä ole löytänyt yhtään kuukautta, jolloin K1 olisi ollut Turussa tai Karjaalla. "Pääraide" näyttää kyllä epäilyttävän paljon muulta kuin linjaraiteelta. Kuten Tapio sanoon, niin missä puhelinlinjatolpat?
	25.10.2022 23:23	Eljas Pölhö
		Kuvan (lakanan) alakulmassa on allekirjoituksena C. Engström, eli kuva voi olla mallikuva siitä mitä halutaan. En heti huomannut ja ajatellut tarkemmin, kun (tuleva) C2 kuva on erilainen ja pohdin kumman laitan. Kuvaan liittyy parikymmentäsivuinen tekninen selostus. Se ei kerro toiminnasta murto-osaakaan siitä mitä Esa kertoi, vaan lähinnä valmistusaineista, aineiston paksuuksista ja ominaisuuksista yms. Sopimus on kirjoitettu koukeroisella käsialalla ruotsiksi ja englanniksi ja tekninen selostus englanniksi. Jotenkin kiinnostaisi kirjoitaa ne puhtaaksi suomeksi ja julkaista ne tavalla tai toisella, mutta mieluummin joku minua teknisempi saisi kääntää suomeksi, jotta tulisi kerralla oikein termein. Lisäkuvia tästäkin sarjasta on kyllä paljon, kuten myös samanlaisia hienoja tarjous-/tarjouspyyntökuvia muistakin vanhoista sarjoista, Niitä ei ole pahemmin julkaistu ainakaan niin, että olisivat tulleet minun eteeni painotuotteissa. Jos nyt luetaan rakenneselostusta, niin esimerkiksi tulipesä oli 1/2" kuparilevystä, kehys parhaasta Staffordshiren raudasta (staffordshire iron), jouset John Brownin parhaasta teräksestä yms sivutolkulla. Varoventtiilistä selostetaan rakenne ja aineet, mutta ei mainita kenenkään patenttia (monissa muissa sarjoissa on mainittu)
	25.10.2022 22:38	Eljas Pölhö
		JOS tämä on Tottolasta, niin katseen suunta on kohti Karjaata. Mutta vaikka tämän saa sijoitettua kohtuullisen hyvin Tottolaan, en olisi mitenkään varma siitä.
	25.10.2022 21:45	Eljas Pölhö
		Maaston puolesta tämä sopii Tottolaan paljon paremmin kuin veturin puolesta. Pääradan leikkaus alkaa juuri vaihteen luota, leikkauksen kummun takana on puro, joka alittaa pääradan kaarteessa, sivuraiteen suhde pääraiteeseen on samaa luokkaa kuin 60-luvulla, jolloin kuopan reuna (oikealla kuvassa) oli jo paljon etäämpänä ja sivuraiteita oli enemmän. Veturisarja K1 viittaa kyllä enemmän ensisijaisesti Karjalanradan ja toissijaisesti muun Itä-Suomen suuntaan.
	25.10.2022 19:32	Eljas Pölhö
		K1/Tk1 se on, ei voi olla G7. G7 hytti oli käyntisillan kanssa samalla tasolla ja G7 ei saaunut mäntäluisteja. Vetureiden pääasiallisen sijaintikaavan mukaan Karjalanrata haaroineen olisi luontevin paikka, seuraavaksi Itä-Suomi yleensä. Muutoin maasto sopisi kyllä varsin hyvin Tottolaan pääradan leikkausta ja se takaista kumparetta myöten.
	24.10.2022 21:54	Eljas Pölhö
		On Lidingöbanalla toki ajettu höyryllä ja moottoriveturilla, ei tosin kauaa eikä monella. Aluksi ratatöissä käytettiin 600mm Skånska Cementin veturia 3 (Zobel 69/1909) Sitä mukaa kuin normaalirataa kiskotettiin, hoituivat työjunat Skånskan veturilla 11 (NoH 161/1882, pyörästö 2'Bt (4-4-0T). Tavaraliikenne alettiin sähkömoottorivaunulla, joka veti yhtä tavaravaunua. Seuraavassa vaiheessa 1925 tuli Tjust AB:n valmistama pieni moottoriveturi, lähinnä "tralla", jossa oli uutena Fordin moottori, joka vaihdettiin 6-sylinteriseen Overland-moottoriin. Kunnon vetureiden tultua sitä käytettiin työjunissa. Veturi/tralla tuhoutui 1949 vaunuhallin tulipalossa. Sähkövetureita oli kaksi, kummatkin myös akulla toimivia: # 200 oli ASEA 173/1929 (2x93 hv, 25 km/h), hyväksytty 17.5.1929 # 201 oli ASEA 241/1938 (2x183,5 hv), saapui joulukuussa 1938 Tavaraliikenne oli suurimmillaan 1964 (5800 kuormattua vaunua), 1975 niitä oli 3000 ja tavaraliikenne loppui lopullisesti 1982 (14 vaunua).
	24.10.2022 09:13	Eljas Pölhö
		Minun reilut 40 vuotta sitten kopioimissani tiedoissa Ttk-Rto 25:stä käytettiin nimeä raiteensiirtokone.
	23.10.2022 15:18	Eljas Pölhö
		Ttk-Rto, Tsl-Rto, Tsp-Rto, Tlt-Rto olivat kaikki samassa numerosarjassa, joka alkoi n:osta 1. Sarjan numerot 1-11 eivät olleet ikäjärjestyksessä, koska tämä numerosarja luotiin vasta vuonna 1961. Sarjan vanhin oli Ttk-Rto 4, Materiel Industriel (->Matisa) n:o 1330, VR:lle 9.1952, hylätty 1973.
	23.10.2022 15:11	Eljas Pölhö
		Ttk-Rto 43 oli Matisa BV-102 n:o 2220 vuodelta 1969, VR:lle 1970
	23.10.2022 15:09	Eljas Pölhö
		Ttk-Rto 32 oli Windhof BV-102 n:o 2202 tai 2207 (epäselvä konekortti), VR:lle 15.5.1967
	23.10.2022 15:02	Eljas Pölhö
		Ttk-Rto 13 oli Plasser Theurer VKR 04-PX10 n:o264, VR:lle 6.10.1961
	23.10.2022 15:00	Eljas Pölhö
		Ttk-Rto 25 oli Plasser Theurer AL 203 n:o 121, VR:lle 3.5.1965
	23.10.2022 14:58	Eljas Pölhö
		Tsp-Rto 44 oli Matisa 12CB8 Valm. n:o 2625 vuodelta 1969, VR:lle vuonna 1970
	23.10.2022 14:50	Eljas Pölhö
		Sairajunien sijoituspaikat ja veturit maaliskuussa 1942 veturi-ilmoituksen mukaan: 1. K3 929 Äänislinna 2. K3 944 Tampere 3. K3 940. Tampere 4. ei ole listauksessa 5. K4 632 Äänislinna 6. H5 472. Oulu 7. ei ole listauksessa 8. K3 941 Tampere 9. K5 863. Sortavala (Joensuu)
	23.10.2022 12:35	Eljas Pölhö
		Vuonna 1961 junan P370B pari oli H369A. Kumpikin ajettiin Dm6:lla ja ainakaan kesä-joulukuu 1961 välillä siihen ei tullut yhtään poikkeusta. Juna 363/370 tai 370B (kulkukaudesta riippuen) ajettiin vaihtelevasti Hv1-2 ja Dm4 Junan P359 pari oli P360 ja ne ajettiin aina Hv1-2:lla. Muu kuin Turun oma veturi oli 14/8 592. Pikajunapari P357/P358 ajettiin 1.10.1961 saakka Hv1-2:lla, viimeksi 1.10. oli Hv1 556. 2.10.1961 lähtien se ajettiin säännöllisesti Dm4:llä, ensimmäisenä 2.10. oli 1617. Vuoden loppuun mennessä Dm4 korvattiin Hv1-2:lla 9 kertaa. Turussa oli tuolloin vielä muutama Hv2, jotka ajoivat täysin samoja kiertoja kuin Hv1:t. Hr11 ei vielä saanut ajaa Turusta muualle kuin Helsinkiin (kiskotuksesta johtuen)
	22.10.2022 21:25	Eljas Pölhö
		Seuraavan matkani pikalätällä H108 tein 4.12.1971. Silloin sen kokoonpano oli Dm7 4029+Dm6 4012+EFiab (en osaa sanoa oliko EFiab keskellä vai viimeisenä) Silloin lähtö Toijalasta oli klo 21:15.52. Matka-ajat pysähdysten välillä olivat: Toijala-Urjala 17 min 53 s Urjala-Humppila 17 min 57 s Humppila-Loimaa 14 min 51 s (ajoi sivutielle, eli sn 35 ratapihan päässä) Loimaa-Turku 43 min 36 s (auran kohdalla hiljennys sn 75 ja vähän sen jälkeen km 252-253 välillä 35 km/h) Verrattuna Esan listaamiin sivuutusaikoihin niin ohitus ajassa Loimaalta oli Mellilä 7'59", Kyrö 16'00", Aura 23'10", Lieto 31'48", Maaria 35'10" ja Räntämäki 40'22" eli 1976 aikataulu oli oleellisesti hitaampi kuin mitä muutama vuosi aiemmin käytettiin. Nopeimmat kilometrit olivat 35 s pari kertaa (103 km/h) ja pidempiä jaksoja 36-37 s/km (97-100 km/h)
	22.10.2022 18:05	Eljas Pölhö
		Tämä on Syvärin silta. Taustalla toisen rinnakaissillan työmaata. Venäläisillä oli tarkoitus rakentaa kaksoisraiteelle toinen silta vajaan 100 metrin päähän, mutta työmaa oli vasta alullaan suomalaisten vallatessa Syvärin.
	22.10.2022 13:55	Eljas Pölhö
		Tammikuussa 1971 Toijala-Turku nopean lättähattujunan numero oli H458 ja esim. 8.1.1971 junan kokoonpano oli Dm6 4008+4000 (ei liitevaunuja). Kyseinen päivä oli vähän tavallisuudesta poikkeava, kun vastaantullut tavarajuna jäi linjalle päästyään osittain Urjalan ratapihalle (veturi 2005). H458 lähti Toijalasta 21:16.32 ja matka-aika Urjalaan oli 17 min 24 s. Urjalassa pysähdys kesti n. 28 min, kun apuveturi (2001) saapui Toijalasta auttamaan hyytyneen junan sivuraiteelle. Urjalan lähdön jälkeen matka-ajat olivat Humppilaan 17 min 58 s, Humppila-Loimaa 14 min 33 s, Loimaa-Turku 44 min 38s. Auran kohdalla oli hiljennys nopeuteen 70 km/h, mutta muutoin Dm6 ajoi mitä irti sai. Seuraavana kesänä juna Tampere-Turku kulki numerolla H108. Tampere 20:50- Toijala 21:19-21:21- Urjala 21:38 - Humppila 21:56 - Loimaa 22:11-22:14 - Turku 22:58. Verrattaessa aikataulua ja Dm6 parin kulkua, niin havaitaan aikatalun olevan lähellä vanhojen Dm6-vaunujen suorituskykyä.
	19.10.2022 21:00	Eljas Pölhö
		Venäjän rautateiden rakentaminen alkoi Nikolai I:n aikaan ja hänen valtakautensa päättyessä 1855 ratojen pituus oli 979 virstaa, joista valtio omisti 954 virstaa. Aleksanteri II:n kaudella ratoja rakennettii yksityisten yhtiöiden toimesta ja ja nämä myös ostivat entisiä valtion ratoja. Viimeisessä vuodenvaihteessa hänen kaudellaan (31.12.1880) rautateitä oli 21321 virstaa, joista valtio omisti vain 62 virstaa. Aleksateri III:n aikana suunta muuttui ja valtio lunasti nopeassa tahdissa yksityisiä yhtiöitä heti vuodesta 1881 alkaen. Hänen valtakautensa päättyessä 1894 ratoja oli 32951 virstaa, joista valtio omisti 16866 virstaa. Nikolai II:n kaudella sama suuntaus jatkui. Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1914 rautateitä oli 63630 virstaa, joista valtio omisti 43552 virstaa.
	15.10.2022 00:17	Eljas Pölhö
		Osavastauksena Esan kysymykseen: F. Ringhoffer valmisti Åbo-Tammerfors-Tavastehus jernvägille (Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle) 3 kpl kahden luokan (1.&2.?) vaunua, 4 kpl 2. luokan vaunuja, 10 kpl kesävaunuja ja 15 kpl 3. luokan vaunuja eli 32 vaunua yksistään sille rautatielle.
	14.10.2022 16:02	Eljas Pölhö
		Wikiä kun lukee, niin saa monia vastauksia kokoluokan ollessa kuitenkin 100 kappaleen sisällä kaikissa (vertasin kielinä suomi, englanti, saksa ja tsekki) versioissa. Suomeksi ja englanniksi teksti ja inforuutu eivät pidä keskenään yhtä, eli saat yhdellä kielellä kaksi erilaista määrää. Vain tsekin ja suomen kielillä mainittiin Robert Mara:n T3 historiikki, suomeksi kirjan nettiversio. Kirjan mukaan 1. yksilö esiteltiin Brnon kansainvälisillä konemessuilla syyskuussa 1960 ja sen jälkeen sillä alettiin koeajot Prahassa ja ne kestivät kesäkuuhun 1961, jolloin vaunu sai tyyppihyväksynnän matkustajaliikenteeseen.
	14.10.2022 11:29	Eljas Pölhö
		Kuvasarjan läntisessä osassa näkyy Tiwi Oy:n raide. Tiwin lastulevytehdas aloitti toimintansa 1962. Itse raidesopimus on alkujaan ollut nimellä Lääketehdas Orion Oy, sopimus 2698/375, 16.1.1941. Sopimukseen on tehty lisäys Tiwi Oy:stä (jonka Orion omisti) 1960-luvun alussa. Koska raiteen nimenä on Tiwin raide, niin veikkaisin kartan olevan 1960-luvulta.
	13.10.2022 15:17	Eljas Pölhö
		Lisäsin Vihannin kaivosradan (Vihanti-Ristonaho) rakennuskauden tiedot (3-sivuinen PDF, 3 karttaa, 1 kaavio) keskustelupuolelle. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13861.0
	13.10.2022 12:40	Eljas Pölhö
		Vihannin pohjoispuolella km 686+4 on ollut vaihde valtion vanhalle soranottoalueelle (vanhalla kartalla vain nimi Kuppilankangas). Rautatiealueen raja näkyy hyvin vuoden 1953 peruskartalla (2434 03 versio tonttirajoineen) ja kapea väylä jakaa tontit 4.12 ja 5.7 kahteen osaan. Nykyisen karttapaikan (tonttirajat ja kiinteistötunnukset näkyviin asetettuna) mukaan (entinen?) valtion alue on jaettu kahdeksi tontiksi 678-420-4-1 ja 678-420-5-1. Oliko soranottopaikka käytössä jo Oulun radan rakennusaikaan pitäisi etsiä radan rakennuskertomuksesta. Rataa sinne ei ole mennyt ainakaan 1950-luvulla tai myöhemmin. Lisää edelliseen viestiini: Kaivosradan varrella ollut tilapäinen soraraide oli kiskotettu 22,343 kg/m kiskoin. Soratien vaihde oli km 690+352.
	13.10.2022 00:03	Eljas Pölhö
		Kuvan päiväyksessä on 10 vuoden lipsahdus. Tämä on syyskuulta 1988 (ja korvasi entisen syyskuulta 1978)
	12.10.2022 23:57	Eljas Pölhö
		Tältä sillalta n. 400 m kohti Ristoahoa/Lampinsaarta oli vaihde radan rakennusaikaan käytetylle VR:n soranottoalueelle. Sen raide kaartui pohjoiseen ja suora yhteys oli Ristonahon suunnalta. Raide näkyy vanhalla peruskarttalehdellä 2434 06 (v. 1953 ja 1959 painokset).
	11.10.2022 21:36	Eljas Pölhö
		Ruotsin rautatiemuseossa (tutkijakokouksessa siellä) oli joskus pohdintaa vanhojen kuvien korjailusta. Museon mielestä kuvien iän piti näkyä osana kuvan nostalgiaa. Minä sanoin, että ette saa ensimmäistäkään kuvaa minulta, jos esitätte ne naarmuisina tms., koska minä en ole tarkoittanut ottaa niitä sellaisina. On aivan eri asia korjata teknisiä ominaisuuksia tai editoida niitä poistamalla epämiellyttäviä pylväitä tai muita asemalaitureilta. Eli riippuu mitä korjataan, kunhan ei muuteta sisältöä. Joku epämiellyttävä tolppa saattaa kertoa ajankohdasta jotakin. Kontrastin tms muutos tai naarmujen poisto [käsipelillä] ei muuta mitään itse asiasta [ohjelma ei ymmärrä mitä sopii poistaa] ja on ihan ok kunnolla tehtynä. Jos et ole täysin varma siitä miten jotakin kuvaa korjataan, niin älä tee mitään. Se on kaikille paras ratkaisu, koska jokainen kuvaa korjaava toimenpide tapahtuu poistamalla siitä jotain informaatiota, ei lisäämällä (ellet tökkää siihen uusia värejä). Näin minun mielestäni.
	11.10.2022 20:01	Eljas Pölhö
		Toukokuun 1967 jälkeen oli melkoinen harvinaisuus nähdä Hr1/Pr1/Tr1 Kirkkonummen paikuissa; lähinnä kai Hr1 kerran-pari kuussa. Muutoin veturivetoiset olivat Sr12, paitsi H313 lauantaisin (jolloin vain Kauniainen) ja sen lauantaipari H320A olivat tyypillisesti Hr12; ei muina päivinä, jolloin H313 jatkoi Karjaalle (Helsingistä lähtiessä 3xDm7).
	11.10.2022 19:53	Eljas Pölhö
		Kun Hr13 oli etummaisena, niin olisi tietysti hauska tietää mitä tapahtui Kouvolasta eteenpäin: vaihdettiinko molemmat vai vedettiinkä Dm4 vain välistä pois.
	11.10.2022 19:43	Eljas Pölhö
		MK3 ja MP3 oli ihan säännöllisesti (ei joka päivä) 2 x Dm4 Helsingistä Kouvolaan aina lokakuun loppuun 1967, jolloin vetovoimaksi tuli Hr13 tai Hr13+Dm4 tai pelkkä Dm4, viikonpäivästä riippuen.
	27.09.2022 22:43	Eljas Pölhö
		Miten niin mikä porukka? Onko se sitten vaihtunut viime vuosina? Ainakin muutama vuosi sitten museo-Rheingoldia liikennöi edelleen DB ja DB:n museo, mutta olen lopettanut rautatietapahtumien seuraamisen, kun ei enää työn puolesta tarvitse. Tässä on heidän 2017 aikataulujaan ja pressi-infoa: 170608 Sommerfest DB Museum Koblenz.pdf EDIT. linkki ei näytä toimivan linkkinä, toimiiko tämä. https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwjfntbh3rX6AhWv-ioKHaHZDrIQFnoECA8QAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.deutschebahnstiftung.de%2Fpresse-archiv.html%3Ffile%3Dfiles%2FPresse%2F2017%2F170608%2520Sommerfest%2520DB%2520Museum%2520Koblenz.pdf&usg=AOvVaw3ZrKxfFWM15Y_1HyVWmbni
	27.09.2022 20:07	Eljas Pölhö
		Rheingold oli TEE loppuun saakka, mutta sen junanumerossa, kokoonpanossa ja reitissä oli muutoksia kulun viimeisinä vuosina. DB:llä oli optio jatkaa Rheingold-nimen käyttöä omana DB:n junana vielä 30.5.1987 jälkeen, mutta luopui ajatuksesta juuri ennen kesäaikataulun 1987 vahvistamista. 31.5.1987 ajettiin vielä "Abschieds-Rheingold" alkuperäisellä kokoonpanolla välin Duisburg - Baden-Baden. DB säilytti oikeutensa nimeen Rheingold ja vuonna 2002 DB Nostalgiareisen alkoi liikennöidä tilausjunia nimellä TEE Rheingold veturina 103 ja vaunuina restauroidut TEE-vaunut.
	24.09.2022 16:29	Eljas Pölhö
		Marja de Jong Hiirolasta kertoo rakennuksen nykytilanteen: In the middle part are stairs to an attic which is located over the left part. The left door is a room under that attic. The right door opens to the toilets in the right part.
	19.09.2022 15:06	Eljas Pölhö
		Mitäpä tuohon voi sanoa, kun Pasilan varikon vetureiden työkirjan mukaan km-luku kuun alussa oli 199746, ajettu 30414 ja km-luku kuun lopussa oli 230200. Yksittäisten päivien ajoja ei ole tiedossa, mutta huoltopäivät olivat 12/10 ja 20/10 sekä korjauspäivät 27-28/10 1959. Jos lasketaan kilometriluvut, niin ajokilometrien olisi pitänyt olla 30454 km. Mikäli 30414 pitää paikkansa, niin loppukuun luvun pitäisi olla 230160 km. Tarkastin syyskuun ja siinä ei ollut laskuvirhettä eli alkukuun luku 199746 on oikein. Eli kuukauden ajot olivat työkirjan mukaan joko 30414 km, kuten kirjattu, tai 30454 km, kuten laskettu. Vetureiden työkirjaa pidettiin kalenterikuukausittain, joten ei ole mahdollista, että kilometrit ilmoitettaisiin joltakin muulta kaudelta. Kunkin kalenterikuukauden työkirjassa ilmoitettu km-luku on se, joka on yhteenvetotaulukossani, samoin kuin työkirjan ilmoittama km-luku kuukauden päättyessä on taulukossani oleva "Km summa". Luvut ovat suoraan työkirjasta, eivät minun laskemia.
	18.09.2022 17:30	Eljas Pölhö
		Ei ole Forney. Forney-tankissa sekä vesi- että polttoainetila ovat takatelin päällä. Lisäksi ainakin perinteisessä Forneyssä taaempi vetopyöräpari oli laipaton (mutta tästä jälimmäisestä periaatteesta on kyllä lipsuttu). Kuvan veturissa molemmissa vetopyöräpareissa on laipat ja ennen kaikkea vesitila on ainakin pääasiassa sivutankeissa.
	16.09.2022 19:30	Eljas Pölhö
		Linkkasin kuvan Hiirolan kyläsivulle ja kysyin miten on. Nina vastasi: Vasemmanpuoleinen on aitta, keskimmäinen puuliiteri ja oikealla ulkohuussi.
	12.09.2022 15:51	Eljas Pölhö
		Minä en pysty edes vahvistamaan valmistusnumeroa. Silloin kun kuvasin veturin Hanhisuolla 23.6.1971 siinä oli vain valmistelaatta Rheiner Maschinenfabrik Windhoff AG ilman valmistenumeroa. Sittemmin sain jostain tiedon, että se olisi 640/1939. Suomen juna-ja raitiovaunukuvastoa varten sain MFH:lta luettelon, jonka mukaan se olisikin ollut 647/1939. Oletin tämän numeron löytyneen jostain veturin sisältä. Sekä 640 että 647 ovat kumpikin tyyppiä LS30sIV, toimitettu 600 mm raideleveydellä. 640 toimitettu GPf für Heinrich Liesenklas, Bauunternehmung, Kirchhellen i.W. ja 647 osoitteella FBF für Gesellschaft für praktische Lagerstättenforschung, Berlin. (lähde: Stefan Lauscher: Windhoff Lokomotiven. Eine Lokbaugeschichte der Rheiner Maschinenfabrik Windhoff AG)
Kuvasarja: Kursun sorakuoppa	12.09.2022 15:29	Eljas Pölhö
		Kursun soraraide valmistui 1941, sen pituus oli 716 m. Raden varrelle avattiin sementti/betonikattotiiliä valmistanut Sallan Tiili Oy (yhtiö ei tietääkseni valmistanut savesta poltettuja kattotiiliä). Radan liikennöinti loppui syyskuussa 1946, mutta en tiedä kuinka kauan kiskot saivat olla maassa sen jälkeen, kun kaikesta oli pulaa tuohon aikaan ja varmaan kiskoillekin löytyi hyödyllistä käyttöä. Rata on mainittu myös kommenteissa kuvaan https://vaunut.org/kuva/44815
Kuvasarja: Semmering	03.09.2022 22:30	Eljas Pölhö
		"Semmeringin rata oli ensimmäinen vuoristoon rakennettu rautatie." Tällainen ehdoton ilmaus on kuin haaste erilaisille poikkeuksille. Mutta olkoon minun puolestani, koska väite on totta koskien Alppien ylitystä. Semmering avattiin 15.5.1854 Brenner Pass avattiin 24.8.1867 (ainoa reitti Alppien yli ilman mainittavia tunneleita) Mt Cenis-reitti avattiin 15.6.1868, Fell-kolmikiskoradalla Mt Cenis (Fréjus) tunneli avattiin 18.9.1871 St Gotthard-reitti avattiin 1.1.1882 (henkilöliikenteelle 1.6.1882) Simplonin reitti avattiin 1.6.1906 Semmering ei myöskään ole täysin ilman tunneleita, ja siellä on tunnettu Kleine Krausel Tunnel, pituus 13,83 m. Semmering on historiasta kiinnostuneiden veturiharrastajien piirissä tunnettu veturikokeista, joita suoritettiin ennen radan avaamista. Siellä esiintyivät maailman vanhimpiin lukeutuvat nivelveturit, ei kuitenkaan ensimmäinen (vanhin) nivelöity veturi, mutta koeajot olivat silloin lähes "maailmaa mullistavat" ylisanoja käyttääkseni.
	30.08.2022 06:51	Eljas Pölhö
		Two Footer on raideleveys, n. 610 mm. On olemassa kirja: Linwood W. Moody: The Maine Two-Footers (1959), joka kertoo osavaltion Two Footer historian.
	29.08.2022 00:27	Eljas Pölhö
		Jos veturisarja kiinnostaa, niin laitan TE3+TE7 historiikin Toijalan (Akaan) tulevaan rautatiekirjastoon joko ensimmäisessä tai toisessa lähetyksessä. Seuratkaa tiedotuksia... ks. kuva https://vaunut.org/kuva/157522
	26.08.2022 10:46	Eljas Pölhö
		Hammasratavetureiden merkintä ei ole täysin yksiselitteisesti määritelty ja eri kirjoittajat voivat käyttää eri järjestystä tai jopa hieman erilasta tapaa. Eniten eroja näkee yhdistetyissä hammas/kitkaradan vetureissa. Esimerkiksi 197-sarja voi olla Fzzn2(4)t F(zz)-n2(2)t Fbzt-n2+2z - Siis zz tilalla voi olla bz (tai 2z, jos sylintereiden lukumäärää ei mainita pyörästökaavassa) - Hämäävintä on, että välillä sulkeissa on sylinterien kokonaismäärä ja välillä vain hammaspyörien sylinterit - Yllä kaikki sylinterit saavat tuoretta höyryä (kaksoiskoneisto/Zwillingsmaschine). Mikäli olisi kompoundikoneisto (yhdyskoneisto/Verbund-Maschine), niin sulkeissa olisi sylinterien lisäksi v = Verbundbauart eli n2(4v) tai n2(2v). - n = Naßdampf (märkähöyry) ja h = Heißdampf (tulistin). (t = Trockendampf ei yleensä erotella ja hyvä niin, kun se sotkeutuisi helpolla tankkiveturimerkintään)
	25.08.2022 16:08	Eljas Pölhö
		Viisi vetoakselia, kytkitangot, 3 ratamoottoria, w= Wechselstrom ja u=Übersetzungsvorlege mit Kurbelantrieb. Muita vaihtoehtoja olisivat esim. g = Gleichstrom, d= Drehstrom, k =Kurbelantrien ohne Vorgelegt, e = Einzelachsantrieb mit hochliegenden, in Rahmen gelagerten Motoren, t = Einzelachsantrieb mit auf den Achsen ruhenden Tatzlagermotoren ja gf = In Drehgestell gelagerter Motor mit gefedertem Antrieb zu den Radsätzen.
	25.08.2022 15:50	Eljas Pölhö
		5046 ja 5146 on käytetty valtakunnan sisäisessä kauko- ja lähiliikenteessä. 5046 vaunuja oli 17 (valmistuneet 1954-55) ja 5146 vaunuja oli 8 (valmistuneet 1959-62). Vaunut sijoitettiin aluksi pääasiassa Wienin eri asemille, mutta sittemmin niitä on ollut esim. Villach, Lienz, Knittelfeld, St.Pölten.
	25.08.2022 15:43	Eljas Pölhö
		5045 ja 5145 sarjaa on käytetty ulkomaanyhteyksissä ainakin Wien FJB-Berlin Ost, Wien-Venetsia, Wien-Trieste, Wien-Budapest ja Klagenfurt-München. Junat olivat kaksi- tai kolmivaunuisia yhdellä moottorivaunulla (MV, MVV) tai neljä- ja viisivaunuisia kahdella moottorivaunulla (MVVM, MVVVM). 5045 sarjan vaunut valmistuivat 1952-54 (12 kpl) ja 5145 vaunut 1956-57 (4 kpl). Vuosina 1961-70 kaikki 5045 vaunut muutettiin sarjaan 5145. Vaunujen 5145.01-04 numerot muutettiin 19.11.1963 numeroiksi 5145.13-16, jotta uudelleennumeroitavien 5045 sarjan vaunujen järjestysnumero voitiin säilyttää ennallaan. Vuonna 1972 kaikki 5145 vaunut keskitettiin Wien Ost (itäiselle) ja siellä ne pysyivät ainakin vuosikymmen loppuun.
	24.08.2022 17:46	Eljas Pölhö
		Kun ajattelee tarkemmin kuvatekstiä, niin voisikohan kuva olla Elisenvaaran ja Parikkalan väliltä joko Tiviässä tai tulossa Parikkalaan? Silloin Niiralassa etummaisena ollut vaunu olisi junassa viimeisenä. Veturi on voitu kääntää Elisenvaarassa ja Parikkalassa oli kolmioraide uutta kääntöä varten.
	23.08.2022 21:53	Eljas Pölhö
		Lisää tietoa kuvassa https://vaunut.org/kuva/157309 Kuten Johannes sanoo, niin tämä oli alkujaan Saksaan valmistettu veturi. Hyvä lähde tähän sarjaan on "KIRUBA Classic 1/2018; Die Reihe 1018". Saksan ja Itävallan Eurohinta 12,50€ (92 sivua, suosittelen varauksetta) ja tästä kopsasin myös muiden kuvien kommentit.
	23.08.2022 21:44	Eljas Pölhö
		Jotain historiaa: Toimitusnumero- ja aika (tehdas) E18 42 (3.10.1938) ja vastaanotto (DR) 04.10.1938. Myöhemmät numerot 1118.01 ja 1118.001-5 Sijoitukset: Halle 5.10.1938. Salzburg 18.6.1944. Linz 3.2.1954. 10.5.1962 Wien-West, Linz 1.10.1962. Hylätty 1.12.1985
	23.08.2022 19:36	Eljas Pölhö
		Vanha pyyntö: olisiko mitenkään mahdollista lisätä tieto kuinka monta kertaa kuva on avattu? Viimeisiään vetelevä vanhus (lievä liioittelu) ei haluaisi kuluttaa aikaa turhaan skannailuun ja kuvien pienentämiseen. Olen alustavasti sopinut Akaan kunnan kanssa, että siirretään mun "rautatie"-kirjasto Toijalan Veturimuseoon (kunnostettavaan arkistovaunuun). Kiinnostavatko nämä vanhat kuvakirjat ja aikakauslehdet ketään niin paljon, että kannattaa tallentaa myös rautatieaiheiseen kirjastoon? Kertokaa minulle yksityisviestein (tai kommentein), jotta osaan pakata ainakin teoriassa kiinnostavaa matskua.
	23.08.2022 06:49	Eljas Pölhö
		1018.04 oli ensimmäinen, joka sai kaksiosaisen tuulilasin, HG-Ausbesserung 20.11.1964. Muut seurasivat perässä vuosina 1965-1968. Vihreä väri tuli 1950-luvun alussa. Kori Tannengrün RAL 6009, katto Weißaluminium RAL 9006, virtaa kuljettavat osat Karminrot RAL 3002 ja runko aluksi Eisengrau RAL 7011, myöhemmin myös Tiefschwartz RAL 9005. Vuosina 1970-1977 pääväriksi tuli oranssi Blutorange RAL 2002 ja koristeraita Elfenbein RAL 1014. Nostalgiaveturi 1018.05 (liikenteessä ollessaan 1018 005-7) sai vihreän värin 17.12.1986 Veturit liikennöivät säännöllisesti joinakin kausina Wien-Salzburg lisäksi väleillä ainakin Linz-Garsten ja Linz-Selzhal.
	11.08.2022 08:40	Eljas Pölhö
		Älkää poistako. Eikö tämä kuva ole hyvä muistutus Tapion kommentin kanssa, että oikealta näyttävä paikka ei olekaan oikea. Siten tämäkin kuva auttaa tulevia reitin tutkijoita/kulkijoita. Kuvatekstiin voi tietysti lisätä että eipäs ollutkaan ja lue kommentti.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset