2938-131037 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

Kuvasarja:
Lokomoottorit
 
 09.02.2021 16:38 Eljas Pölhö  
  Linkitetyissä Wikin tarinoissa sanotaan, että Tampella valmisti lisenssillä 39 Breueria (Kisko-Kallea). Se on vain osatotuus eli VR:lle valmistettujen määrä. Teollisuuslaitoksille valmistettiin näiden lisäksi 6 veturia, mukaanlukien suurinumeroisin Tampellan veturi. Nämä kuusi olivat 964 Finnish Chemicals, 965 Enso-Gutzeit, 968 Joutseno-Pulp, 988 Tampella, 989 Valtion viljavarasto ja 1002 Enso-Gutzeit. Kokonaismäärä on 45.

Vaikka Enso-Gutzeit sai suurimman valmistusnumeron (1002), niin VR sai kaksi viimeiseksi toimitettua (1000 ja 1001). Kaikki kolme olivat varmaan varastoon valmistettuja, koska ne toimitettiin muutaman päivän sisällä tilauksesta tammi- (1002) ja helmikuussa 1960. Numeroiden 1000 ja 1001 laatassa on valmistusvuodeksi merkitty 1959, 1002:n laattaa en ole koskaan nähnyt.
kuva 09.02.2021 14:28 Eljas Pölhö  
  Korkeakoski, voimassa olevat raidesopimukset 1985:

8538, 18.10.1898, Mathias Bonn

Rto 1298/38/79, 21.9.1979, Kopran Saha Ky
kuva 09.02.2021 14:02 Eljas Pölhö  
  Finnish Ports-käsikirjassa, vuoden 1932 painoksessa, Tammisaaressa oli 5 tonnin nosturi, joka liikkui 50 metrin pituisella radalla. Liekö tämä sama vai uudempi saman nostokyvyn omaava? VR:n raiteiden pituudet olivat silloin (laiturin reunasta lukien) 110 m, 116 m ja 100 m.
kuva 09.02.2021 13:45 Eljas Pölhö  
  Ranskankielinen Wiki on tässä asiassa selvästi parempi kuin englanninkielinen https://fr.wikipedia.org/wiki/NTL_Transl​ohr (Wikin ominaisuus on, että tiedot ja vuosiluvut vaihtelevat riippuen millä kielellä luet). Tästä Translohr-järjestelmästä on helppo löytää huonoja puolia. Minulle ei ole koskaan avautunut mikä tässä on se hyvä puoli, jolla näitäkin on onnistuttu myymään neljään maahan.
kuva 09.02.2021 13:08 Eljas Pölhö  
  Kuvan veturi n:o 101 on NS:n (Hollannin/Alankomaiden valtionrautatiet) toinen moottoriveturi, valmistunut 1927. Siinä oli 30hv:n bensiinimoottori. Veturi 102 sai jo katoksen päälleen ja näistä saatujen kokemusten perusteella BMAG ja Werkspoor valmistivat sarjan vähän tehokkaampia, numerot 103-152. Numero 1 oli Breuerin valmistama avonainen lokomoottori, valmistusvuosi 1924.
kuva 09.02.2021 02:16 Eljas Pölhö  
  Tässä on aika selkeä kuva miten kumipyörämetro toimii. http://www.railsystem.net/rubber-tyred-m​etro-2/.

Teräskiskot ovat a) huoltoajoa varten, b) vaihteita varten (ohjataan teräspyörillä) c) varalla jos rengas puhkeaa/hajoaa, vaunuissa on myös teräspyörät tällaisia tapauksia varten.
kuva 08.02.2021 19:58 Eljas Pölhö  
  Romuvaaran autoveturi on samaa ikäluokkaa kuin Sörnäisten kuritushuoneen autoveturi http://vaunut.org/kuva/17473 . Sekin on kuvattu VR:n Pasilan konepajalla. Nyt on pieni epäilys, että onko kyseessä sama vekotin kuin mikä oli VR:n kirjoilla vai oliko näitä kaksi (tai useampia). Näitä on ollut jokunen myös muualla Suomessa, esim. Suojärvellä sahalla (sen kuva pääsi Suomen Kuvalehden sivuille joskus 30-luvun alussa). Nämä olivat tavallaan Sisun tekemien punatulkkujen esiversioita.
kuva 08.02.2021 19:17 Eljas Pölhö  
  Petrin keräämä lista lienee uudempi versio listasta "Liste erstellt von Andreas Christopher und Peter Ziegenfuß. Bearbeitet von Jens Merte". Silloin nuo kolme tunnettua numeroa ovat minun Jensille 1990-luvun lopulla toimittamaani. Äetsän veturi 827 oli Bauart II ja sen moottorin numero oli 20429. Välittäjä oli Hartkopp & Krüger. Numero 1392 on mielestäni yksi 192x merkityistä, samoin 1930 Mäntyluotoon toimitettu. Nyt se näkyvät tulleen lisää poistamatta kahta tuntematonta. Kolmessa tuntemattomassa on myös väärä raideleveys (minusta näitä pitäisi olla vain 1 jäljellä). En tiedä onko Mercantilen välityksellä oleva Viipurin konepajalle tullut vai joku muu. Ajallisesti se on liian varhainen ollakseen SOK:n lokomoottori, joka silloin puuttuu tietokannasta (tai on pelkästään välittäjän nimellä).
kuva 08.02.2021 14:27 Eljas Pölhö  
  Paljonko oli laskumäkien nousu? 25‰ nousussa junapainot olivat Vr3 455/500 t, Vr11 375 t ja Vv15 430 t.
kuva 08.02.2021 14:21 Eljas Pölhö  
  Jtt:ssä oli aikoinaan määräävä nousu 20‰, mutta määräävät nousut oli pykälöitetty 12,5-15-17,5-20-22,5-25. Täten 18‰ sopii hyvin todelliseksi nousuksi.
kuva 08.02.2021 13:47 Eljas Pölhö  
  Viipurin konepajan veturiosasto paloi 23.2.1926 ja sen jälleenrakennuksen yhteydessä sinne tilattiin Breuerin lokomoottori. Lokomoottori toimitettiin veturipajan käyttöön keväällä 1927, kun paja otettiin uudelleen käyttöön. Muistelen nähneeni Breuerin valmistusnumeron Viipurin konepajan papereissa, mutta en ole siirtänyt tietoa mihinkään listaani. Löytynee joskus valokuvaamistani dokumenteista ellei joku muu kaiva sitä Viipurin papereista sitä ennen. Luulisin niiden olevan nykyisin Mikkelin maakunta-arkistossa.
kuva 08.02.2021 13:40 Eljas Pölhö  
  Päivitin lokomoottorilistan verrattuna "Suomen veturit osa 2" -kirjan tietoihin http://vaunut.org/kuva/145373 . Pitkärannan lokomoottori oli Lokomo 2/1932, omistaja Oy Diesen Wood & Co Ab. Kuvan SOK:n Breuer oli ehkä liian pieni kapasiteetiltaan, koska Viipurin mylly hankki jo joulukuussa 1937 isomman, Lokomo 13/1937. Aiemmin SOK oli hankkinut Helsinkiin vastaavan Lokomon tuotteen, Lokomo 5/1935. Vuoden 1934 Rautatie-lehti unohti Toppila Oy:n ja Kemi Oy:n leveäraiteiset Lokomo-lokomoottorit (Kajaanin Puutavara Oy:llä oli Lokomon kapearaiteinen).
kuva 07.02.2021 20:47 Eljas Pölhö  
  Tsl 882 Plasser USP 3000C 47/1969 (ex Tsl Rto 41)
Tsl 883 Matisa R-7D 6509/1974 (ex Tsl Rto 53)
Tsl 884 Matisa R-7 6209/1969 (ex Tsl Rto 40)

Tsl Rto 47 is a strange number for Solinger Hütte Sk-73 / 1979 (ex Tsl-Rto-47 destroyed by fire, E/1980s in Tampere) as Ttk Rto 47 was Plasser Mainliner Duomatic 07-32 993/1972 according Rto-listing for numbers Rto-1 to Rto-60 (this listing is dated 1.1.1979).

Tsl Rto 47 on outo numero, koska 1.1.1979 Rto:n numerot 1-60 (olevat ja hylätyt) antoi numeron 47 Plasser Duomaticille. Hylättiinkö se, vaihdettiinko numeroa vai onko kuvan vehkeeseen merkitty väärä numero?
kuva 07.02.2021 16:22 Eljas Pölhö  
  Ihminen lienee yleisin työntövoima, ei niinkään vetovoima. Vetovoimana yleisimmät ovat muuli ja hevonen. Niitä seuraavat vesipuhveli, härkä ja aasi. Härkävetoisia ratoja on löytynyt Ruotsistakin. Lehmistä ei ole muistikuvaa. Kameleita on käytetty teollisuusradoilla Pohjois-Afrikassa, koiria keveissä junissa Alaskassa ja norsuja vaihtovetureina Aasiassa. Laama- tai alpakkavetoisia junia on ollut Etelä-Amerikassa. Lisäksi minulla on hämärä muistikuva, että olisin nähnyt kuvia jakki- ja seebu-häristä junanvaunujen edessä. Hirviä (Tukholmassa) ja seeproja (mm. Lontoossa) on käytetty maantiekärryjen edessä, mutta en muista rautatiekäyttöä, vaikka ei se ole poissuljettua. Poroja en myöskään muista junan eteen valjastettuina,
kuva 06.02.2021 20:09 Eljas Pölhö  
  SEMAF = Société Générale Egyptienne de Matériel des Chemins de Fer. Se on valmistanut kaikenlaisia matkustaja- ja tavaravaunuja, moottorivaunuja, raitiovaunukalustoa ja metrovaunuja. Ainakin 1990-luvulla se toimitti vaunukalustoa myös Sudaniin.
kuva 05.02.2021 23:46 Eljas Pölhö  
  Henschel on valmistaja. Lisää kuvassa http://vaunut.org/kuva/145273
kuva 05.02.2021 21:46 Eljas Pölhö  
  Osa vanhasta ratalinjasta on muutettu ulkoilureitiksi (ilman kiskoja) kävelijöille, pyöräilijöille ja oma kaista ratsastajille. Tässä opastaulu http://vaunut.org/kuva/135588
kuva 05.02.2021 21:38 Eljas Pölhö  
  Neliakselisia G8 tuli Egyptiin 32 kpl 1956 ja 16 kpl 1960 (numerot 35013548). Neliakselisia G12 tuli 97 kpl vuosina 1960-62 (numerot 3701-3797) ja neliakselisia G22W jenkeistä 1977 (numerot 3801-3832) ja Kanadasta G22W-AC 1979-80 64 kpl (numerot 3833-3897).
kuva 05.02.2021 21:30 Eljas Pölhö  
  Veturin numero on aika pienellä, mutta voisi olla muunnettuna 3130, jolloin veturi olisi vuosimallia 1981. Se on joka tapauksessa Henschel AA22T, joiden numerot ovat välillä 3001-3299. Niissä on GM 645E3-12 moottori. Ensimmäisiä toimitettaessa 1976 tehoksi annettiin 2425 hv, sittemmin 1990-luvun Jane's antoi kaikille tehoksi 3000 hv. Paino on 121-122 t. Suurimman osan (yli 200) sn on 120 km/h ja pienemmän osan 20-30 kpl kumpaakin on 140 km/h ja 80 km/h.
kuva 05.02.2021 19:48 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1881 kattiloiden sijoitus 8101 Nikolaistad, pump (J.D. Stenberg & Söner, Helsingfors - kaikki 4). 8102 Nikolaistad, verkstad; 8103 Toby, pump (1893 N-stad [epäselvä nimi], 1904 Haapamäki, 1912 Vilppula); 8104 Nikolaistad, pump (1892 Toby).

Vuoden 1882 kattiloiden sijoitus: 8201 Nikolaistad värmeledning (ilm. tallin lämmityskattila). Kaikki loput pumpunkattiloita: 8202 Tervajoki (1899 Lyly), 8203 Sydänmaa (1905 Toby), 8204 Alavo (1898 Ylistaro), 8205 Myllymäki, 8206 Orihvesi (1906 Wilppula), 8207 Nikolaistad (1900 Tervajoki, 1905 Sydänmaa).

Nikolaistad sai vielä 1884 uuden kattilan höyrynosturiin: 8402 Ångkran (valm. Appleby Brothers).

Haapamäki sai kattilan 1885: n:o 8503 (en saa selvää valmistajan nimestä, jotain Trongye Brothers, Birmingham). Vilppulan kattila 9806 vaihdettiin 1912 vanhempaan, n:o 8103. En tiedä missä siellä oli ensimmäinen pumppuhuone.

Yllättävän paljon pumppujen kattiloita siirrettiin paikkakunnalta toiselle vuosisadan alussa.
kuva 05.02.2021 19:05 Eljas Pölhö  
  Tr1- ja Hr1-vetureissa on tuottanut erityistä haittaa koneistosta etuikkunoihin sinkoavat öljypisarat, jotka huonontavat näkyvyyttä. Tästä syystä suoritettiin kokeiluja uudenmallisilla ns mataloitetuilla tuulilevyillä, jollaiset mm Saksan rautateillä ovat tulleet yleiseen käyttöön. Nämä tuulilevyt asennettiin kokemusten saamiseksi yhteen Hr1-veturiin [1014] ja suoritetuilla koeajoilla todettiin öljyn sinkoutumisen etuikkunoihin huomattavasti vähentyneen savunohjauskyvyn silti huonontumatta. Ko malliset tuulilevyt tullaan asentamaan tilattaviin Hr1- ja Tr1-vetureihin [1020-1021 ja 1093-1096].
kuva 05.02.2021 18:53 Eljas Pölhö  
  Kattospoilerista Ktt sanoi 1957: ... Tr1-sarjassa kattotuulilevy on osoittautunut hyvin onnistuneeksi. Se siirtää ajon aikana hytin taakse syntyvän ilmapyörteen niin pitkälle, ettei se enää voi tuoda nokea ja pölyä hyttiin.
kuva 05.02.2021 16:38 Eljas Pölhö  
  Orihveden pumppuun asennettiin 1905 kattila, jonka numero oli 0503. Sen valmistaja oli "Egen verkstad i Helsingfors" (Helsingin konepaja), tulipinta 6m2, höyrynpaine 5 kg/m2.

Aiemmin siellä oli ollut kattila n:o 8206, valmistaja Atlas, Stockholm. Tämä kattila siirrettiin Vilppulaan 1906, mutta hylättiin jo 1912.
kuva 05.02.2021 14:05 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1918 yksityisvaunujen luettelossa on viimeisen kerran mainittu 3 kpl Ter-Akopoff'in vaunua. Vuonna 1919 niitä ei enää ole eikä minkään jäljellä olevan toimijan vaunumäärä ole lisääntynyt, useilla vähentynyt. SVR:n liikenteessä käytetyt yksityisvaunut on listattu omistajittain Rautatiehallituksen vuosikertomuksen tekstiosassa, tosin ilman litteraa ja numeroa, usein käyttötarkoitus mainiten (esim. bentsiini- ja paloöljyvaunut saa eroteltua).
kuva 04.02.2021 22:29 Eljas Pölhö  
  Ilmapyörteiden liike veturin ympärillä. Liittyy savun/höyryn, savutorvesta tulevan noen ja kampikoneistosta tulevien öljy/rasvahippusten liikkeeseen. Isot pellit eivät olleet tässä jälkimmäisessä kovin hyvät ja pienten peltien kokeilu 1014:ssä osoitti veturin ikkunoiden pysyvän huomattavasti puhtaampana. Näin ainakin sanottiin muistiossa, jossa perusteltiin pienten peltien valintaa rulla-Ristoihin ja rulla-Pekkoihin. Se on jossain koneteknisen toimiston dokumentissa vuodelta 1956 ja olen kyllä valokuvannut sen. Jos se on kiinnostavaa tietoa, niin voin kaivaa sen esiin ja laittaa arkistosivulleni. Tuleepahan samalla varmistettua onko muistikuvani pienten peltien valinnan syystä oikea.
kuva 04.02.2021 22:15 Eljas Pölhö  
  Silloin kun minä olin nuori (50-luvulla) ja luin ulkomaisia veturilehtiä, niin mieleen jäi sellainen seikka kuin ryömimisnopeus raskaan junan kanssa. Laskumäessä veturin piti pystyä painamaan pitkää letkaa hitaasti 1-4 km/h nopeudella ilman voimansiirron ylikuumenemista. Vr11/Vv15-16 ei muistaakseni oltu suunniteltu tällaiseen työskentelyyn. Sen sijaan Vr12 (Dr14) oli tällainen hidas eteneminen otettu huomioon.
Kuvasarja:
Luxor ja Assuan keväällä 2006
 
 04.02.2021 21:41 Eljas Pölhö  
  Hei, ei niin nopeasti. Jarruta kuvien poistoa. Ehdin juuri vinkata parille tuolloin Egyptissä asuneelle tutulle. Jos katsomme isoja saksalaisia julkaisuja, kuten Eisenbahn Kurir ja rautatiematkailuun erikoistunutta Fern-Express-lehteä, niin matkakertomuksiin kuuluu myös muita kuvia etenkin eksottisemmissa kohteissa vieraillessa.
kuva 04.02.2021 19:30 Eljas Pölhö  
  Oriveden 1985 voimassa olleet raidesopimukset:
2567/7340, 22.11.1923, Ab J.V.Enqvist Oy -> G.A. Serlachius Oy

2419/8961, 28.8.1947, Hiedan Saha Oy
kuva 04.02.2021 19:17 Eljas Pölhö  
  1.1.1968 "Erikoisyhdistelmä vaunuista" antaa 11 kpl Gdp ja 100 kpl Gdl. 1.1.1969 määrät olivat 10 Gdp ja 100 Gdl. 1.1.1970 määrät olivat 5 Gdp ja 97 Gdl.
kuva 03.02.2021 13:29 Eljas Pölhö  
  Kova tuntipalkka saa niillä olla, jotka tarvitsevat varttitunnin nopeamman yhteyden Helsinkiin (viiden vartin "tunnin junan") tai sen vartin ansiosta siirtyvät juniin. Munkkiniemestä Piispanristille taitaa bussi pysyä nopeampana.

Tavaraliikennettä ei ole ollut vuosiin, joten Karjaa-Salo puretaan armotta ja Kirkkonummi-Karjaa muuttuu uhanalaiseksi. Hankolaiset ja Raaseporilaiset voidaan ajattaa yhtä hyvin Lohjan kautta. Mutta missä siellä olisi liityntäasema Turun suuntaan. Olisiko se Leppävaara?

Suurnopusradan kunnossapidon määrärahoista ei voi luistaa niinkuin muualla, muuten saadaan suurnopeusrata, jonka sn on 120 km/h.
kuva 03.02.2021 13:05 Eljas Pölhö  
  Messukylän raidesopimukset 1985 tilanteen mukaan:

2497/7739, 28.7.1920: Oy Tampella Ab

1447/6273, 20.5.1943: Pate Oy --> SOK

1306/4031, 3.8.1954: Oy Tampella Ab

965/1775, 31.3.1960: SOK

2313/38/68, 21.8.1968: Paperinkeräys Oy
kuva 03.02.2021 12:51 Eljas Pölhö  
  Esa, hienoa, että olet jaksanut kaivaa nämä tiedot ja jakaa ne. Minä voin avittaa omalla osaltani pienellä detaljilla: Renlundin tiilitehtaan raidesopimus (Renlundilla oli tiilitehdas myös Oitissa, selityksenä):
Vehmainen: raidesopimus 922/10684, 23.8.1945, Oitin Tiilitehdas Oy --> Tampereen kaupunki (tilanne 1985)
kuva 03.02.2021 12:36 Eljas Pölhö  
  R. Hundman on julkaissut veturisarjasta kirjasen: EMD's BL2 - Diesel Data Series Book 3. Siinä on piirroksia Phase 1 ja Phase 2-malleista (harrastajien versionimet ulkonaisille eroille). Tarkkaan sai katsoa, että huomasi eroja (esim päätyovien ikkunat vai ei). RH sanoo, että vaikka veturimäärä oli pieni, niin detaljien sijoittelussa oli tavattomasti eroja ja perfektionisti saa olla tarkkana MU-kytkimien ym sijoittelussa ja päätykaiteiden muotoilussa. Veturisarjan suurimmaksi viaksi mainitaan rungon heikko rakenne, joka mahdollisti enintään kahden veturin käytön moniajossa. Vain Monon kokeili vahvistaa runkoa yhdessä vetureistaan (# 30). Kolmen yhtiön vetureissa oli höyrynkehitin uutena (B&M, C&EI ja C&O 1800-sarja) ja Rock Islandin vetureihin se asennettiin jälkikäteen. B&M veturit olivat ainoat, joissa ei ollut MU (moniajo).
kuva 02.02.2021 16:56 Eljas Pölhö  
  Kesäkaudella Köpiksen i.p. lähteviä vuoroja ajoivat myös Ariadne ja Hroar. Toukokuussa klo 17 vuoroja oli viisi. Ei ole kesäturistia 1950, joten en voi tarkastaa kesäkuun vuoroja.
kuva 26.01.2021 13:19 Eljas Pölhö  
  Museovetureissa on usein "feikkilaattoja" (kopioituja tai muista vetureista siirrettyjä). Myös alkuperäiset laatat ovat usein täysin "väärissä" vetureissa esim. seuraavista syistä: 1) Valmistuslaatta on kiinnitetty kattilaan, jolloin kattilaan niitattu laatta vaihtuu sen mukaan missä veturissa kyseinen kattila kulloinkin on. Erityisen selvästi tämä tuli esiin Tr2-vetureissa, joissa "valmistustietona" oli ajoittain myös jomman kumman varakattilan numero. 2) Hyttien vaihto vetureiden kesken ei ehkä ollut aivan yhtä säännöllistä toimintaa, mutta sitäkin tapahtui. Hyttien kylkinumerot vaihdettiin luonnollisesti ja yleensä myös valmistuslaatat. Loppuaikoina tästä periaatteesta luovuttiin ja esim. 1960/70-lukujen taitteessa oli kaksi samannumeroista Vr1-veturia. Toinen oli töissä Savonlinnassa ja toinen romujonossa Vaasassa. Vetureiden hytit vaihdettiin päikseen ja numerot muutettiin vain käytössä olleeseen veturiin. Romuveturissa näkyi maalauksessa, mitkä numerot siinä olivat olleet.
kuva 25.01.2021 21:49 Eljas Pölhö  
  Tsl 881 Plasser SSP-103 / 1981
Tsl 882 ?
Tsl 883 Matisa R-7D /1974
Tsl 884 Matisa R-7 /1969
Tsl 885 ?
Tsl 886 Sollinger Hütte Sk-73 1302 / 1976 (ex Tsl-Rto-57)
Tsl 887 Plasser SSP-103 / 1985
Tsl 888 Plasser PBR 400 RS / 1993
Tsl 889 Plasser USP 403 / 1994

- Solinger Hütte Sk-73 / 1979 (ex Tsl-Rto-47 destroyed by fire, E/1980s in Tampere)
- Plasser USP 3000C / 1969

Allocation in 1994: Helsinki 884, 886, 888; Tampere 887; Oulu 881; Kouvola 889; Pieksämäki 883
kuva 24.01.2021 15:36 Eljas Pölhö  
  Tarkistin kilometrit varikoittain marras- ja joulukuussa 1919. Joulukuussa kaikki K4:t olivat käytössä. Marraskuussa veturit 618, 624 ja 625 eivät vielä olleet liikenteessä. Lisäsin nämä sijoitukset ja kilometrit arkistoon (Veturisarjat -> K4-Tv2) http://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 23.01.2021 22:08 Eljas Pölhö  
  No niinpä unohtui. Kuten kuvasta näkyy, niin kuvateksti ei anna edes vihjettä. 1929 oli ensimmäinen kesä ja 1939 viimeinen mahdollisuus. Sanotaan 1930. Tässä taas kerran tulee eteen, että olisi hyvä saada vuosikymmen listattua, 193* tms.
kuva 23.01.2021 14:50 Eljas Pölhö  
  E7 sopiikin hyvin vetämään "Perunamaa spesiaalia" (Potatoland Special) eli BAR-yhtiön hauskasti nimettyä yöjunaa.
kuva 23.01.2021 13:55 Eljas Pölhö  
  Bangor & Aroostook ei löytänyt koskaan oikein mieleistää maalauskaaviota ja sen BL2 dieselit ovat esiintyneet ainakin viidellä selkeästi erilaisella värityksellä. N:o 57 on ollut kuvan värimallin lisäksi ainakin vaaleahko sininen ja hyvin tumma sininen. Siis selkeä mahdollisuus saada vaihtelua "konepajakorjausten" avulla.
kuva 23.01.2021 13:24 Eljas Pölhö  
  Sorakuopan raiteiden lähtövaihde oli lähellä Ladun sivuraidetta ja sen kaavio on Ladun kanssa yhteinen. Sorakuoppa on kulkenut nimillä Vuokatin soramäki ja Kuikkaharjun soramäki. Sille vietiin raide jo 1926. Vuonna 1987 raiteisto oli yksi pääraide ja yksi sivuutusraide (2 vaihdetta). Lähtövaihde oli silloin vähän VT 18 ylikulkusillan Nurmeksen puolella. Siinä oli aiemmin ollut tasoristeys km 867+934/944+066). Ladun sivuraide oli purettu joskus 1968 jälkeen - ennen 1987.
kuva 21.01.2021 23:04 Eljas Pölhö  
  (Aatos Vuokko 1986): "Rautatiehallitus ja Oy Strömberg Ab tekivät 1977 sopimuksen yhden Dv12-dieselveturin muuttamisesta ajojohtosyöttöiseksi oikosulkumoottorikäyttöiseksi koeveturiksi. Veturin valmistamisen tarkoituksena oli saada kokemusta Suomen olosuhteisiin parhaiten soveltuvan invertteri-oikosulkumoottorikoneiston suunnittelusta ja valmistamisesta sekä saada kokemusta tällaisen voimansiirron toiminnasta ja ominaisuuksista."

Resiinan artikkeli 1980 koosti Mikko Alameri ja se oli 6-sivuinen (kansi+sivut 2-6). Eikö näitä artikkeleita pitäisi lisätä Resiinan "Lukusaliin" tai "Artikkelit" osioihin? Artikkelit on kirjoitettu ja työstetty luettaviksi eikä haudattaviksi unholaan. Kaikille ei riitä vanhoja Resiina-lehden numeroita. Mikon artikkeli on korkealaatuisessa Adobe PDF muodossa 2,9 Mt ja Resiinan nettitoimitus saa sen minulta heti kun lupaa julkaista, niin ei tarvitse edes nähdä skannaamisen vaivaa.
kuva 21.01.2021 22:28 Eljas Pölhö  
  Sv1 (ja Dr15): Valtionrautateiden koeveturit, Resiina 3-1980.
kuva 20.01.2021 20:40 Eljas Pölhö  
  Unohtui sanoa osa jutusta ja TPL tuli selän taakse kertomaan loput: Veturi on niin likainen, että veikataan kesää 1964, koska se oli 622:n viimeinen kesä Oulussa. Savutorvessa on sihti, joten kuva on kesäkaudelta, viimeistään syyskuulta. Veturit 618-623 siirrettiin Oulusta Joensuuhun joulukuun lopulla 1964 kahdessa letkassa. Joensuu otti kaikki nämä veturit käyttöön ja ne syrjäyttivät Joensuun halkopolttoisia Tv1-vetureita, mm 933:n. 1950-luvulla Oulun Tv2:t olivat vielä halkopolttoisia. Kuvapaikkana peukutetaan Oulun isoa tallia. Pohjoisessa Wilskejä kutsuttiin myös "Lapin Ristoiksi". Lahdessa Vr5-sarjaa kutsuttiin "Pikku-Trumanniksi", eli tässä kuvassa on tavallaan kaksi erilaista "Pikku-Trumannia" peräkkäin samalla raiteella. Ensimmäinen ja ainoa Vr5 Joensuussa saapui sinne helmikuussa 1968 (1420 Kouvolasta), jolloin 622 oli jo hylätty 30.3.1966 ja romutettu Joensuussa 1967.
kuva 20.01.2021 14:18 Eljas Pölhö  
  Minä skannasin Martinille negatiivikotelon, jossa tämäkin kuva oli. Kotelon 36 negatiivia raja-arvoiksi oli merkitty 16.2.1969-4.1969. Kotelon kuvat alkavat Toijalasta ja jatkuvat Humppilan ja Forssan kautta Pasilaan. Humppilassa on siirtokuormaus meneillään, mutta auran lisäksi muita junia ei JFR:lla ole liikenteessä näissä kuvissa.

Tämä kuva on myös päässyt 750 millisten ratojen "raamattuun" eli kirjaan David Scotney: 30inch Railways Worldwide (Stenvalls 2013; ISBN 978-91-7266-184-4). Suomesta maakohtaisessa osiossa on 3,25 sivua, 4 karttaa ja 5 valokuvaa sekä vähän lisää tekstiä ja 1 kuva lavettivaunuosiossa.
kuva 19.01.2021 18:21 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja muistutti, että 622 on se elokuvan "Tohtori Zivago" kuvauksissa käytetty veturi. Kuvauksia varteen veturiin asennettiin käyntisillan kaiteet, jotka jäivät veturiin sen loppuajaksi.
kuva 19.01.2021 17:04 Eljas Pölhö  
  Elokuun 1964 jälkeen (Erkin havainto) tulivat Oulun varikon Tv2:t ehkä yhtä poikkeusta (625; 636 oli kolaroinut 25.6.64) lukuunottamatta vielä ajoon ja viimeiset ajonsa ne suorittivat vasta 1965 ja 1966. Oulun vetureista 627 oli käynyt täyskorjauksessa Kuopiossa huhtikuussa 1964 ja 626 pääsi täyskorjauksesta Kuopion pajalta 17.8.1964 ja 635 viimeisenä 17.11.1964 (kattilan leimauspäivät). Kuvan 622 siirrettiin Oulusta Joensuuhun syksyllä 1964 ja se ajoi Joensuussa viimeiset ajonsa 20.10.1965.

Mikäli kuva on Oulusta, niin kuvausaika voi jatkua vuoteen 1964. Vr5 rajoittanee kuvauspaikoiksi Oulu, Seinäjoki tai Pieksämäki, näistä kaksi viimeista ajopiirien äärirajoilla ja väärään suuntaan pääasiallisista kulkusuunnista.
kuva 15.01.2021 14:03 Eljas Pölhö  
  Petri on oikeassa. Kaavio C on Niirala. Pääradan varrella ei ole vedenottopaikkaa, vaan sen käyttäminen vaatii veturin irroittamisen junasta. Tällöin voi olettaa, että kyseessä on liikennepaikka, jolla ei ole läpikulkevaa liikennettä, etenkin kun vedenotto on järjestetty kääntöpöydän viereen. Ei mikään täysin vedenpitävä oletus, mutta sopii pohdinnan avaukseksi.

Niiralan kääntöpöydästä löytyy ainakin yksi kuva http://vaunut.org/kuva/60847
kuva 15.01.2021 13:29 Eljas Pölhö  
  Kuva on otettu noin 17.8.1949. Veturien tilaussopimus allekirjoitettiin 24.5.1946 ja ne vastaanotettiin seuraavasti (päivämäärät Tanskassa ja Suomessa):

Vastaanotto A/S Frichs - Hyvinkään knp
Tk3 1152 16.8.1949 - 7.10.1949
Tk3 1153 16.8.1949 - 19.10.1949
Tk3 1154 17.8.1949 - 25.10.1949
kuva 15.01.2021 12:54 Eljas Pölhö  
  Loviisan eteläpään raide oli aikoinaan varsin tunnettu http://vaunut.org/kuva/143005
kuva 15.01.2021 11:18 Eljas Pölhö  
  Jukka tunnistaa hyvin! A on tosiaan Loviisa. Mahtaako sivuraiteiden nykyinen puute hämännyt vai piirroksen suunta (meidän kuvissa saavutaan junalla useimmiten alhaalta eli Lahdesta ts. etelä on tässä ylhäällä).

Sitten vain pohtimaan miksi C:ssä linjaveturi on irroitettava vedenottoa varten.
<<   >>