160-42441 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.11.2017 16:30 Eljas Pölhö  
  709 siirrettiin Kouvolaan vasta vaurion jälkeen ja esiintyy 1. kerran Kouvolan listalla syyskuussa 1943. Minulla ei ole koko maan listaa tuolta ajalta, joten en osaa nyt sanoa mistä se siirrettiin. Vanha savotorven malli näkyisi olevan niissä Tv1:ssä, mitkä muutettiin haloille sodan kuluessa. Kaivettiin varmaan vanhoja piippuja esille.
kuva 13.11.2017 15:01 Eljas Pölhö  
  Erkki tuossa yllä ehdottaa ajaksi 1930-luvun puolivälin jälkeen. En huomannut ketjusta miksi se veturin ulkonäön kannalta todennäköisin aika eli kesät 1929-33 ei kelpaisi. Siis täyskorjauksesta 10/1928 ennen seuraavaan täyskorjaukseen menoa kesäkuussa 1934. Luulisi, mutta en tiedä tämän veturin kohdalla, että savutorvi vaihdettaisiin uudempaan malliin juuri isomman konepajakorjauksen yhteydessä. Seuraava vastaava mahdollisuus sitten taas vajaan kuuden vuoden kuluttua.

18.2.1943 annettiin ohje, että kaikki kaidetangot ja muut normaalisti kiilloitetut osat on peitettävä ohuella mustalla värikerroksella, mikä esti niiden pilaantumisen. Kuvasta on kai vähän vaikea arvioida onko näin tehty.
kuva 12.11.2017 21:01 Eljas Pölhö  
  Jos lähdetään siitä, että lampuissa olisikin joku valon taittumisilmiö, niin kuva sopisi parhaiten ajalle kesä 1929-1930-luvun alkupuolisko. Ino oli käytössä liikennepaikkana koko 1930-luvun. Veturin savutorven muoto viittaa enemmän 1920-lukuun ja 30-luvun alkupuoleen kuin sota-aikaan. K3 605 oli lokakuusta 1928 koko 1930-luvun sijoitettuna Viipuriin. Sodan sytyttyä se siirrettiin ensin Pieksämäelle ja sitten Joensuuhun/Sortavalaan ja esiintyminen Inossa olisi oudompaa. Tunnisteeseen on lipsahtanut väärä sarja; se on joko K3 tai Tv1 kuvausajankohdasta riippuen.
kuva 12.11.2017 01:03 Eljas Pölhö  
  Alkujaan H7-veturit asetettiin valtakunnan tärkeimpiin juniin reiteillä Helsinki-Viipuri-Pietari ja Riihimäki-Toijala (laivajuna Pietari-Turku). Täten ei ole yllättävää, että monet (7 kpl), jäivät Pietariin rajan sulkeutuessa 1918. Uusi Neuvostoliitto tarvitsi rahaa ja uusi Valtionrautatiet vetureita, joten ei myöskään ole yllättäväöä, että veturit ostettiin takaisin ensimmäisessä kaluston vaihdon kauppatilaisuudessa. Yksi näistä Neukuissa tilapäisesti olleista vetureista oli juuri n:o 523. Sen liikennekäyttö loppui kesäkuussa 1960 Haapamäellä, mutta hylkäys (3.1964) ja romutus tapahtui vasta neljä vuotta myöhemmin. Oletettavasti veturin viimeinen liikennekäyttö oli henkilöjunissa Haapamäen ja Parkanon välillä.
kuva 12.11.2017 00:08 Eljas Pölhö  
  Riihimäen veturi, joka lopetti ajonsa noin 1973. Kuva on siinä mielessä kesäkaudelta, että savutorven päällä on sihti. Ihan henkilökohtaisena muistelona, että nimenomaan sihti savutorven päällä erotti aina suomalaiset veturit muista. Se oli minusta hieno lisä, ihan kuin esim. Englannin GWR:n savutorven reunus.
kuva 11.11.2017 22:39 Eljas Pölhö  
  Silloin kun minä olin lapsi, niin rautatiekalusto oli pääasiassa puhdasta (ei ainakaan töhryjä). Rahaa oli yleisesti ottaen paljon vähemmän kuin nykyisin, mutta ammattiylpeyttä oli niin VR:llä kuin yksityiselläkin puolella. Nykyisin ilahduttaa aina, kun näen kuvissa vanhaa kalustoa siistissä kunnossa, vaikka kiitos kuuluu usein harrastajille eikä firmoille. Täällä Ruotsissa etsitään värejä, joita ei tarvitsisi koskaan pestä (ympäristöyställisyys mainitaan syyksi). Silti, kaunis väri sellaisena kuin se on tarkoitettu, antaa tiettyä mainosarvoa kantajalleen. Tai sitten olen vain liian vanha nykyaikaan.
kuva 11.11.2017 22:14 Eljas Pölhö  
  Sattumakuva. Minusta on aina ollut hienoa, kun asiakaspalvelussa ollut virkamies (henkilö) tai vastaava on ollut tyylikkäästi pukeutunut. En tiedä mitään asianomaisten omasta kannasta, mutta asiakkaana minä olen tykännyt. Jo lapsena se oli minusta se oli hieno näky, kun Pohjolan Liikenteen Karjaa-Riihimäki-busseissa oli rahastajaneito (siis henkilö), jolla oli uniformu. Linja-autokuljettajilla on tietysti pitänyt olla myös vähintään koppalakki ja kravatti. Niin ja myös takseilla. Oi, se oli aikaa. Sairaanhoitajan asu sulatti minut heti, mutta hups, nyt alkaa mennä off-topicin puolelle.
kuva 11.11.2017 20:19 Eljas Pölhö  
  Vesan kysymykseen: Ainakin joissakin oli vintti, jonne oli kerätty vanhoja aikatauluja, määräyksiä, lehtiä ja kaikkea muuta sellaista, mikä kiinnosti vain joitain hassuja. Kaikki usein talvehtineiden lintujen jätöksillä ym kuorrutettuna, mutta muutoin aarreaittoja niille hassuille.
kuva 11.11.2017 19:08 Eljas Pölhö  
  Tampellan antama littera oli LT (myöhemmin muutettu Hb68:ksi). Samanlainen n:o 3 oli valmistunut 1910. Eikö kuvausvuosi ole nelosellekkin 1911, jos kuva on julkaistu jo 1911?
kuva 11.11.2017 18:00 Eljas Pölhö  
  Veturi 1 oli sijoitettu Helsinkiin vuosisadan alussa. N:o 2 oli Riihimäellä, 4 oli Lahdessa sekä 3, 5 ja 6 Turussa. N:o 1 siirtyi Lahteen 1907, ja 1905-1907 n:o 5 Kouvolan kautta Lahteen. Sarjan vetureilla oli siksi vähän linja-ajoa 1900-luvulla, että olisi melkoinen sattuma kuvata joku kaukana varikkopaikkakunnaltaan. Lahden varikon vanhoja päiväkirjoja on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ja niistä näkee, että A1-sarjan vetureiden ajojen päätyttyä Lahdessa ne vielä ajettiin veturina tai ylimääräisen junan kanssa Pasilaan. Täten 1911-12 veturit on voitu jälleen kuvata Pasilassa.
kuva 07.11.2017 20:36 Eljas Pölhö  
  VW paku sai takapuskurin 1955 alkupuolella.
kuva 07.11.2017 13:36 Eljas Pölhö  
  Juu, vahvistan, että kehyksessä lukee T1816.
kuva 06.11.2017 20:46 Eljas Pölhö  
  Kokemäki sopii hyvin, koska mukana on kuvia Raumalta. Lisään tunnisteen.
kuva 06.11.2017 20:43 Eljas Pölhö  
  Lisäsin paikan. Hauska huomio tuo mainostarra.
kuva 06.11.2017 20:38 Eljas Pölhö  
  Olivatko Neuvostoliittoon menneet ja sieltä tulleet junat näin pitkiä säännöllisesti? Vrt. myös sarjan toinen kuva.
kuva 06.11.2017 20:30 Eljas Pölhö  
  Tästä junasta löytyy kaksi muutakin kuvaa ja toisessa on teksti raamissa: 2754+2545 T1818 (Lappohja 840803). Lisään tunnisteet.
kuva 06.11.2017 15:28 Eljas Pölhö  
  Vuosi on tieto dian kehyksestä ja toisaalta tiedossa on milloin Frank on käynyt Suomessa. Muistikirja vain kateissa, joten pitää yrittää vähän saada kiinnekohtia kuvien paikkoihin. Pieksämäki sopii hyvin, koska samana vuonna on kuvia Savonlinnasta ja Savonlinnan ja Pieksämäen väliltä.
kuva 05.11.2017 15:54 Eljas Pölhö  
  Jos tarkoitat niemeä, jossa näkyy valkoinen venelaituri (Vanhanpaikanlahden länsireuna), niin siellä ei ole ollut rataa eikä olisi ollut mitään syytäkään sellaiseen. Olin 50-luvulla kesäasukkaana siitä parinsadan metrin päässä. Sen sijaan, jos tarkoitat lähinnä olevaa niemeä, edelleen näkyvästä laiturirakenteesta lahdelman takana seuraavaa, missä häämöttää tummaa pohjaa vaaleamman veden takana, niin siinä on ollut laituri ja rillirataa. Haukivuoren sahalla oli aikoinaan varsin laaja rataverkko varasto- ja puutavaran tapulointialueellaan.
kuva 05.11.2017 14:35 Eljas Pölhö  
  Trafik-Nostalgiska teetti yhdestä tai kahdesta kiiltokuva-arkista uusintapainoksen. Lisäksi oli joku muu ulkomainen valmistaja, joka teetti juna-aiheita (esim. saksalaisia vetureita ja Pennsylvanian S-2 höyryturbiini oli minulla). Viime vuosina olen saanut ZTF:n auto- ja eläinaiheita. Viikko sitten keksin norjalaisen keräilysivuston, joka listaa eri valmistajien tuotteita. http://www.glansbilder.info/
kuva 05.11.2017 13:59 Eljas Pölhö  
  Minulla oli kolme Walesinspringeriä (Sampo oli Jaskan ja Vilman pentu). Kaikki vilkkaita ja ihmisystävällisiä. Eivät oppineet kulkemaan nätisti hihnassa (huono opettaja?). Kovia uimaan ja innokkaita pääsemään autoajelulle. Kaikki oppivat avaamaan ovet oli kahvan avautumissuunta ylös tai alas tai oli siinä haka. Tulivat hyvin toimeen parin kissan kanssa. Maaseutuasuminen ja iso piha oli niille selvästi mieluisa ratkaisu kun muutin esikaupungista maalle. Jaska kiersi kesällä 1971 minun kanssani jokseenkin kaikki Suomen turvesuot ja tiilitehtaat, jolloin kulki entisiä ja olevia ratalinjoja paljon pidemmän matkan kuin minä.
kuva 05.11.2017 00:40 Eljas Pölhö  
  Sampo oli Walesin springerspanieli. Hieman kevytrakenteisempi ja vaaleamman ruskea kuin Englannin springerspanieli.
kuva 04.11.2017 00:30 Eljas Pölhö  
  Kyllä vain Jorma, samasta "käsipäivää ja rapsutusta" herrasta on kyse.
kuva 02.11.2017 23:16 Eljas Pölhö  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/97877 keskustelusta ilmenee, että halkopiippuinen oli G10 347. H1 234 oli sijoitettu Karjaalle ja sillä oli vain 178 työpäivää vuonna 1910. G10 347 oli Pasilaan sijoitettu veturi ja oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. Vetureiden korjaus vei oman aikansa.

Onnettomuuspäiväksi ruotsalainen Hvar 8 Dag lehti mainitsee 13.6.1910.
kuva 02.11.2017 23:12 Eljas Pölhö  
  Kuvasta https://vaunut.org/kuva/123035 näkyy, että H1 oli Karjaalle sijoitettu H1 234. Lisäsin sen tunnisteisiin.
kuva 31.10.2017 09:57 Eljas Pölhö  
  Tämä tapahtui Karjaalla 24.2.1973.
kuva 30.10.2017 21:44 Eljas Pölhö  
  Saksan Kirowin historia on niin monitahoinen, että lienee helpompi antaa Wikin linkki https://de.wikipedia.org/wiki/Kirow_Ardelt

Pääkohtina on, että 1880 perustettu tehdas tunnettiin aikanaan (1899-1937) parhaiten nimellä Peniger Maschinenfabrik und Eisengießerei AG. Toisen maailmansodan jälkeen se oli venäläisomistuksessa ja sodanjälkeinen nimi Maschinenfabrik Unruh & Liebig muutettiin vuonna 1952 Kirowin tehtaaksi. Vuonna 1954 omistus annettiin DDR:lle ja tehtaasta tuli VEB Schwermaschinenbau S.M. Kirow. Saksojen yhdistymisen jälkeen tehtaalla on ollut monta nimeä, mutta tunnetaan parhaiten nimellä Kirow-Ardelt GmbH. Sen sanotaan olevan maailman suurin rautatienosturien valmistaja.

Neuvostoliitossa oli ja on myös Kirov-niminen raskaan teollisuuden tehdas. Aikaisemmalta nimeltään se oli Putilovin veturitehdas. Nykyisin se on Kirov Plant (Kirovskiy Zavod eli Кировский Завод).
kuva 29.10.2017 18:08 Eljas Pölhö  
  Suomalaiset antoivat tarvittaessa polttoainetta ja vettä sekä tekivät pienempiä korjauksia. Näistä kolmesta toiminnasta on jonkun verran laskujäljennöksiä, jotka ovat paras tuntemani lähde Suomessa käyneiden vetureiden numeroiden selvittämiseksi. Mitään kovin kattavaa listaa näistäkään ei kyllä saa.
kuva 27.10.2017 02:28 Eljas Pölhö  
  Anna Kareninan (1997) kuvauspaikat ovat kaikki Venäjällä IMDb:n mukaan. Kävivätkö nämä vaunut siis Venäjällä filmauksissa Tk3 1151 mukana? Katsoin äsken filmin DVD:ltä ja vaikka veturin tunnisti helposti Tk3:ksi, niin numeroa en havainnut (pitänee vielä kokeilla pysäytyskuvilla). Vahvistus veturin numerosta on ainakin Nigel Sill'in The Telegraph-lehdelle 2004 antamassa haastattelussa. Ehkä se oli aikanaan 1996-97 myös Resiinassa, mutta en muista oliko.
kuva 26.10.2017 14:35 Eljas Pölhö  
  RENGAS-kahvin junia oli ainakin 20 kpl

Ilmarinen (A1)
Hangon radan veturi (A4)
Hv3
Hr1
Pr1
Pr2
Tk3
Tr2
Vr1
Vr2
Sv11
Dm4
Dm6 (kuvassa lukee Dm4)

LV (venäläinen höyry)
Rocket
Amerikkalainen EMD:n veturi
E18 Saksasta
Ganz valmistama kiitojuna Neukuissa
Riippurata Wuppertalissa
Yksikiskoinen Alweg-juna
kuva 25.10.2017 21:51 Eljas Pölhö  
  Vaikea löytää tälle veturille aikaa Pohjanmaan radan varrelta. Jokseenkin ainoa aika olisi 1923-1925 Iisalmi-Ylivieska-radan rakennusaikaan. Silloin alueella Eskola-Ylivieska. Tätä ennen veturi toimi Savon radalla ja sen jälkeen Turun seudulla.
kuva 25.10.2017 21:42 Eljas Pölhö  
  Aikalaisselostuksessa Länsi-Siperian radaksi laskettiin väli Tšeljabinsk-Ob-joen itäranta, 1238 virstaa (1417 km). Radan rakentaminen aloitettiin 1892. Omsk’iin (745 vistaa) liikenne alkoi 30.8.1894 ja Ob-joen länsirannalle 19.8.1895. Ob-joen silta (811 m) avattiin 31.3.1897.
kuva 25.10.2017 15:21 Eljas Pölhö  
  Kysymys sattuu aikakauteen, josta ainakaan toistaiseksi minulla ei ole paljoakaan merkintöjä. Junat P42 ja P68 olivat Tampereen vetureilla ajettavia samoin kuin aamulla Helsingistä lähteneet P41 ja P67. Täten niissä Hr1 ohella on havaittu usein Hv3. Ehkä selkein Hr1 juna oli P68, joka oli englantilaisten harrastajien usein matkaama ja kuvaama juna vanhoissa englantilaisissa lehdissä. Joku porukka jäi vahingossa arkena pois kyydistä, kun junan eteen ajoi tavallinen moottorivaunu ja sitten se ajoi pois. He odottivat höyryveturia laiturilla.

Oulun TK oli jokseenkin varma Hr1-juna ja varmaan auttoi tuomaan lisää Hr1 Tampereelle. Se ei lähtenyt kummastakaan päästä sunnuntaisin ja paluujuna oli yleensä Tr1. Lauantaijunat P97 ja P45A olivat vähien havaintojen mukaan Hr1. Vastaavat paluut sunnuntaisin olivat P42A (Hr1) ja illan viimeinen juna P98 (Hr11, joskus Hv3 tai Hr1) ja tämä varmaan syötti veturin maanantaiaamun P41 tai P67 (toinen oli vielä ma Hr1). Täten toinen lauantain junista Helsingistä varmaan syötti yhden ylimääräisen Hr1 Tampereelle.

P42 saattoi olla Tampereen Hv1-3, joka palasi Helsingistä Riihimäelle illan viimeisessä paikallisjunassa (jossa oli vähien havaintojen mukaan vaihteleva kalusto).

Kaikki Dm4 ja Hr11-junat ajettiin Turun, Tampereen ja Kouvolan kalustoilla, koska Helsingissä (Pasilassa) niitä ei ollut.

Yllämainittu ei ole mitenkään ehdoton totuus ja sisältää hajanaisia merkintöjä vuosilta 1955-1957 ja esim P97/P98 oli vain kesäkaudella kulkenut juna.
kuva 24.10.2017 00:34 Eljas Pölhö  
  Jottei nyt kukaan luule, että vain haluan tietoja, niin Tve1 408 oli alkujaan Tve-Ko 12 ja alunperin se oli sijoitettu Pasilan konepajalle (tehtaan luovutuspäivä oli 3.9.1962, Ins. tsto Saalasti 44). Turun konepajalle se siirrettiin varhain ja se oli Turussa jo viimeistään syksyllä 1964. Virallisesti siitä tuli Tve 408 31.5.1970 ja Tve1 408 1.5.1972.
kuva 24.10.2017 00:10 Eljas Pölhö  
  YHYY, minä yritän seurata niin harvaa sivustoa kuin mahdollista. Eikö ole edes yhtä sivustoa, joka voisi vihjata kaikesta riippumatta politiikasta tai henkilökemiasta? Miksei vorg voisi olla se? Minä en edes pysy kärryllä ketjussa mainituista nimistä Höyryveturimatkat 1009 Oy, HMV Oy, HVMY, HMVY. Auttakaa nyt ulkomailla asuvaa vanhaa junatietojen kerääjää ja tehkää joku täysin puolueeton ja henkilökemioista riippumaton tiedotussivu, jonne kuka vaan firma/seura/porukka/yksityinen/vakooja saa laittaa tiedon tulevista siirroista/ poikkeuksista/kiinnostavista jutuista etukäteen tai edes jälkikäteen. Kun minä olin nuori, niin kaikki piti kysyä itse huonoilla puhelinyhteyksillä. Nyt tiedotus olisi helppoa, muttei silti tunnu olevan helppoa. Miksi?
kuva 23.10.2017 22:44 Eljas Pölhö  
  Kiitos tiedoista Marko. Ilmeisesti Trr (Kisko-Kalle) linja-ajossa jää minulta todentamatta, jollen löydä jotain vanhaa koeajoa. Otsoa en tahtoisi missata, joten yritän seurata. Aikanaan opiskelin Turussa, mutta tyhmää kyllä, en ikänä halunnut kyytiin/junaan Kupittaalle tai muualle, minne niillä ajettiin.
kuva 23.10.2017 22:01 Eljas Pölhö  
  Jos Marko (tai joku muu) tiedät, niin tieto junasta niin aikaisin kuin mahdollista nettiin. Hetken jo luulin, että saisin tilaisuuden kellottaa Trr linja-ajossa, mutta Otso olisi ihan hyvä toinen vaihtoehto. Otsolla Naantaliin tai Pansioon (onko sinne vielä kiskoja?) olisi todella houkutteleva matka.
kuva 23.10.2017 20:01 Eljas Pölhö  
  Aikoinaan 1955 laadittujen muistioiden mukaan Hr11 moottorien vaihdon suunnittelun tärkeimpänä syynä oli pystyä vetämään kaksi kiitojunarunkoa. Samasta syystä normaalisti Dm4/Hr11 junien jotkut sunnuntaivuorot ajettiin Tampereelta Helsinkiin säännöllisesti Hr1:llä.

Mitä tulee vetureiden väritykseen, niin Valmet toimitti VR:lle 12 erilaista vaihtoehtoa. Valituksi tuli se vaihtoehto, joka päätöshetkellä eniten vastasi 3-vaunuisia kiitojunarunkoja.
kuva 23.10.2017 19:04 Eljas Pölhö  
  Kustannusvertailua vuodelta 1953 https://vaunut.org/kuva/122887
kuva 23.10.2017 00:02 Eljas Pölhö  
  368 oli Suojärven rakennustyön jälkeen Sortavalassa ja sitten Karjaalla. Toukokuussa 1924 se siirrettiin Turku-Uusikaupunki rautatierakennukselle, jossa se oli lähes vuoden. Kesä-heinäkuussa 1925 se oli Iisalmi-Ylivieska rakennuksella, minkä jälkeen se siirrettiin Kuopioon. Täten 1925 puolivälissä 368 on saattanut olla Eskolan sorakuopalla.
kuva 21.10.2017 23:43 Eljas Pölhö  
  Ainakin yhden varhaisemman listan muistan nähneeni ja kuvanneeni. Laitan esille kun se joskus tulee eteeni. Se lista oli muistaakseni lyhyempi, mutta kun en ole koskaan seurannut vaunuja, niin en osaa määritellä sen tarkemmin.
kuva 21.10.2017 23:06 Eljas Pölhö  
  Jos tämä on Metsäkansan tiilitehdas Sääksmäen kunnan Metsäkansan liikennepaikan vieressä (samaa mieltä asemakuvasta Jarkon kanssa), niin 29.6.1971 täällä oli vielä ketjukaivinkone (kauhat ketjussa) ja kuusi kuuppavaunun (kaatovaunun) kuuppaa. Toiminta oli alkanut 1946 ja 1953 välillä sekä loppunut n. 1970. Vaunuja oli työnnetty miesvoimin vieressä olevalta savikuopalta. Paikka löytyy peruskarttalehdeltä 2114:12.
kuva 21.10.2017 22:39 Eljas Pölhö  
  G9 368 oli koko vuoden 1922 Suojärven rautatierakennuksella Karjalassa (Loimola-Suojärvi).
kuva 19.10.2017 23:11 Eljas Pölhö  
  Tiedostojen lataamisessa on joku ongelma. Yritän uudelleen perjantaina.
kuva 19.10.2017 19:36 Eljas Pölhö  
  Porkkalan kauttakulkua varten ikkunaluukuilla oli 1.6.1955 varustettuna A 80, 11 kpl Ci, 6 kpl Di, 4 kpl DEi, 29 kpl Ei, 2 kpl Eik, 7 kpl Fo, 5 kpl F, Ge 30113, R 2012, 2014 ja 2015, 9 kpl Po ja 4 kpl Pe (yhteensä 82 vaunua).

Laitan vaunukohtaisen luettelon arkistosivulleni myögemmin tänään.
http://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 18.10.2017 22:42 Eljas Pölhö  
  Kaikki voivat tehdä erheitä. Uudessa veturikirjassani on erilaisia erheitä. Vaunuja uudelleennumeroitiin niin paljon eri vuosina, että erheet ovat hyvin mahdollisia. Kun arkistoissa ovat olemassa numerointimuutoslistat ajalta 1921-60, niin kyse on vain siitä, että joku kävisi ne läpi. Minulla on useimmat vuodet, mutta ei aikaa (vanhuus). Kaksi ilmoittautui halukkaaksi selvittämään kerättyä arkistoani. Se vienee jonkun vuoden. Itse olen seurannut vain vetureita, mutta valokuvannut (tai valokopioinnut) myös kaikki vanuihin liittyneet listat tai yleiset määräykset. Se on surullista, että pääosa VR:n teknisestä historiasta meni uuniin, mutta näin siinä kävi Suomen Rautatiemuseon ja meidän muiden protestoinneista huolimatta. Laitan huomenna (myöhään illalla) omalle arkistosivulleni, mitä tapahtui 1955 esimerkiksi vielä saatavilla olevasta luetteloaineistosta hylkäysten ja muutosten osalta. Kommentoikaa joku edes vaikka yksityisviestinä, onko tämä aineisto mielenkiintoista (en näe millään tavalla kävijöitä sivustollani).
kuva 09.10.2017 16:43 Eljas Pölhö  
  Perjantai 4.9.1981 olisi hyvin mahdollinen, sillä silloin Hr1 1004 veti junan H432 Riihimäeltä Karjaalle ja vaunusto oli 2xEi+EFi (en merkinnyt ylös vaunujärjestystä). Tulo Karjaalle n. 18:47. Juna jatkoi Hankoon Dv12 2747 vetämänä, mutta en ole merkinnyt oliko sama vaunusto. 5.9.1981 1004 lähti Karjaalta Hankoon 5 vaunun kanssa junassa H428 klo 14:03 (8 min myöhässä). Kuvassa juna näyttää vekslailevan, joten saattaa tietysti olla junansa kokoamispuuhissa 5.9.
kuva 04.10.2017 21:00 Eljas Pölhö  
  Edelliseen lisäselityksenä, että puhelin ei ollut yleinen laite kotona ja puhelu oli vaikeamman operaation takana kuin nykyisin: esim. Noposta Nykälään: Veivataan kammesta... Täällä Herunen 14, tilaan puhelun Porsaskoski 13 (tai jos halusi tietylle henkilölle, niin lisäksi henkilön nimi). Sitten odottamaan yhteyttä. Saattoi mennä tunti, pari, henkilöpuheluissa puoli päivää. Kun oli puhuttu 2 min, niin keskusneiti kysyi: vieläkö puhutaan?, siitä 30 sek, "kiiruhtakaa, täällä on muitakin jonossa" ja kolmen minuutin kohdalla puhelu katkaistiin. Ei ollut kännyköitä eikä maratonpuheluita.
kuva 04.10.2017 20:14 Eljas Pölhö  
  Jimin kysymykseen: Minulla on samanlainen muistikuva kuin Anterolla. Suhtautuminen nuorukaiseen/nuoreen mieheen, joka oli kiinnostunut junista, oli aina positiivista yhtä lailla asemilla, varikoilla kuin rautatiehallituksessakin. Tietoja ja vinkkejä, aikatauluja, vakinaisten junien luetteloita yms annettiin, tai vähintäänkin niistä tietoja, aina kun oli mahdollista ja niitä osasi kysyä. Tietoja siis sai, jos osasi ja kehtasi kysyä. Suuri ero nykypäivään oli, että Hki-Tku-Lh-kolmion alueella asuvana ei ollut ketään tai mitään mahdollisuutta hälyttää ketään, joka olisi käynyt tarkastamassa mielenkiintoiselta kuulostaneen lähipäivien tapahtumavinkin Oulusta, Joensuusta tai muualta kauempaa. Niin jäi katsomatta Tk3 henkilöjunassa Jns-Nurmes tai Hv2 Kontiomäeltä pohjoiseen ja paljon muuta vastaavaa.
kuva 30.09.2017 18:48 Eljas Pölhö  
  Kuten kuvasta https://vaunut.org/kuva/12171 näkyy oli Tka2 täysin erinäköinen. Kyse on pikemmin ajatus- tai muistivirheestä, jonka tyypillinen syy on se, että vaihtotyöratakuorma-autot (Tka2 ja Tka3) sarjoitettiin muiden ratakuorma-autojen väliin (Tka1 ja Tka4 ja siitä ylöspäin). Syy tähän erikoiselta vaikuttavaan ratkaisuun lienee enemmän eri sarjojen teknisessä rakenteessa kuin käyttötarkoituksessa. Tka3-sarjaan kuului kahta teknisesti erilaista mallia, joiden kori oli kuitenkin samanlainen (N:ot 261-270 ja 271-305).
kuva 30.09.2017 14:08 Eljas Pölhö  
  Tämä on Tka3 ja silloin se ei voi olla 254. Sen sijaan Tka (Tka3) 264 vuodelta 1965 se voisi olla. 264:n alkuperäinen tunnus oli Tka Lko 14 ja se toimitettiin uutena Haukivuorelle, virallinen sijoitus 7/Hau, 20.9.1965 alk. Kuva on kuitenkin myöhäisemmältä ajalta, koska tunnus ja numero on muutettu, eli kuva on on myöhäisempi kuin 1.6.1970. Silloin ja joitakin vuosia eteenpäin 264:n sijoituspaikka oli Mikkeli, mutta se on havaittu aika-ajoin myös Kalvitsassa ja Haukivuorella.

Jos kuva on yhteen aikaan suosittu röpelöpintainen väripaperikuva, niin siitä voi olla aika toivotonta varmistaa numeroa täydellä varmuudella vaikka mitä tekisi.
kuva 27.09.2017 15:03 Eljas Pölhö  
  Tavaraliikenne lopetettiin 1.1.1927 lukien. Tämä tieto ei mennyt sille GWR:n aikataulun laatijalle, joka laati ensimmäisen sodanaikaisen keskeytyksen jälkeisen aikataulun 1946, sillä siinä oli lueteltu sekajunissa sallitut tavaravaunumäärät. Henkilöliikenne loppui 31.12.1930 ja rataa ei käytetty lainkaan kevätkaudella 1931. Kesäkaudesta 1931 lähtien VoR oli käytännössä yleisen liikenteen yhtiön liikennöimä turistirata ollen auki vain kesäkaudella.

Kuvan vaunun on valmistanut 1906 Midland Carriage & Wagon Co. Sen alkuperäinen numero oli 8. Tavaraliikenteen loppumisen jälkeen tämä vaunu luokiteltiin "Engineer's Ballast", vaikka kuvan perustella voisi olla "Loco Coal".
<<   >>