884-59056 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.11.2016 21:10 Eljas Pölhö  
  Uusimmassa päiväyksessäni on havaintoni ja tietoja tästä veturista (ja monesta muustakin teollisuusveturista) vuodelta 1970. http://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 31.10.2016 20:25 Eljas Pölhö  
  Minun kuvausvuosinani (n.1963 alkaen) esim Itä-Euroopassa, Italiassa ja Espanjassa rautatiet laskettiin sotilaskohteiksi. Joskus se oli tarkkaa, joskus vähemmän tarkkaa. Itse olen ollut Jugoslaviassa putkassa 1969. Sitten kun aikaa kului, niin Itä-Eurooppa ja Neuvostoliitto, Kiina jne vapauttivat kuvaamisen (tieto ei aina mennyt heti perille paikallisella tasolla), mutta vastaavasti ennen vapaat maat muuttuivat kieltoja kannattaviksi. Esimerkiksi tuolla 1999-2000 paikkeilla kanadalaiset irvailivat, että USA:n puolella junien kuvaaminen on vaikeampaa kuin Venäjällä koskaan. "Trains"-lehti kertoi myös uusista valokuvauksen ongelmista. Ranskassa junat sinänsä eivät tulleet kielletyksi materiaaliksi, kunhan ihmisiä ei näkynyt. Suomi oli aikoinaan maailmankuulu rautatieläisten ystävällisestä suhtautumisesta harrastajiin ja kuvaajiin. Jopa varikoille pääsi ongelmitta, jos ilmoittautui. Sitten VR yhtiöitettiin ja Oy muutti kaiken (johtajat muuttivat, eivät kai työntekijät?). Niin se vaihtelee eri aikoina eri maiden välillä; ja milloin mistäkin syystä.
kuva 28.10.2016 20:55 Eljas Pölhö  
  Borjomi-Bakuriani radasta on luku (3.9) kirjassa "Narrow Gauge common carrier railways of the former Soviet Union" kirj. Paul Engelbert (Stenvalls 2014, ISBN 9789172661882), sivut 39-47. Radasta on 13 kuvaa, aikataulu (1950) ja kartta (minun piirtämäni!). Tekstin mukaan 2010 rata erotettiin omaksi yhtiökseen. Silloin sillä oli kaksi matkustajajunaparia ja kahdeksan sähköveturia sekä työjunia varten kaksi dieselveturia. Uusimmat kuvat ovat vuodelta 2011. Näyttää olevan hienot maisemat.
kuva 17.10.2016 14:25 Eljas Pölhö  
  Ei ole GWR:n "Castle" vaan LNER:n B1 (4-6-0 sekin, mutta Thompsonin suunnittelema). Kumpikaan ei varmaan ole Southernin alueella Doverissa. http://www.brdatabase.info/locoqry.php?a​ction=class&type=S&id=600201
kuva 17.10.2016 10:52 Eljas Pölhö  
  Järnvägs-Teknik lehden numerossa 4-1954 on ratainsinööri T. Ryynäsen kirjoittama artikkeli VR:n ensimmäisestä Matisasta. Se otettiin käyttöön kesällä 1952 ja kevääseen 1954 se oli lähes koko ajan työskennellyt Helsingin ja Riihimäen välillä. Poikkeus oli talvella 1952/53, jolloin se oli Vihannin kaivosradan rakennustyömaalla. Artikkelin mukaan koneella on saanut selvää säästöä työkustannuksissa. Työnopeudeksi mainitaan noin 200 ratapölkyn tukeminen tunnissa eli matkana 130-140 m. Artikkelin mukaan toisen samanlaisen hankintaan on selvä tarve.
kuva 10.10.2016 16:55 Eljas Pölhö  
  Turengissa tapahtui joku onnettomuus 15.5.1963, jossa Hr12 2228 oli osallisena.
kuva 10.10.2016 00:34 Eljas Pölhö  
  Pieksämäen konepajalla oli pari vuotta aiemmin Saalasti 117 erilaisessa värityksessä kuin VR:n veturit yleensä. Se oli alkujaan Saalasti 39 vuodelta 1962, ostettu VR:lle 1976 Kaukaan tehtailta kuten Reino kertoo. Käydessäni Pieksämäen konepajalla veturissa ei ollut merkintöjä. Minä pitäisin melko todennäköisenä, että tämä on juuri se sama veturi.
kuva 09.10.2016 23:21 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja kaikki selviää, kuinkas muuten?
K3 (Tv1) 914 veti sotilasjunaa ja K4 (Tv2) 624 veti pikatavarajunaa 53 (Ri-Sk oli sen reitti). Ne kohtasivat 12.3.1940 klo 6:20 Turengissa. Kohtaus ei mennyt suunnitelmien mukaan, vaan junille oli valittu sama raide. K4 624 oli Riihimäen veturi, joten siitä ei sen enempää (tai oikeastaan voi mainita, että se vaurioitui Rovassa 9.10.1956 niin pahoin, että hylättiin 23.1.1957). K3 914 oli Turun varikon kone ja aika huonotuurinen. Edellinen vaurio oli 17.2.1940, jolloin se vetäessään junaa T3405 törmäsi vastaan tulleeseen K3 veturiin 910 Loimaan aseman lähellä. Siitä törmäyksestä jäi muistoksi vain vaurioitunut karja-aura ja puskinpalkki. Turengin vauriot näkyvät kuvassa.
kuva 09.10.2016 12:04 Eljas Pölhö  
  Pekan siteeraamissa päiväkirjoissa Dm4 ja Hr11 vuorottelivat samojen kuljettajien ajamina, joten ainakin Tampereella oli dieselkierrossa ajokortti hankittuna kumpaankin.
kuva 09.10.2016 11:56 Eljas Pölhö  
  Minä pääsin 1968 Torniosta Kolariin järjestelujunan kopissa, kun kysyin konduktööriltä kelpaako mun kaikille radoille kirjoitettu kuukausilippu tähän junaan. Kelpasihan se, iloisin mielin tarjosi kyydin. En ollut ainoa matkustaja siinä junassa, mutta kylläkin ainoa joka matkusti koko välin. Muutama vuosi myöhemmin Nurmisen Jukka pääsi samalla tavalla käymään junalla Kelloselässä. Tuohon aikaan henkilökunnalla oli ilmeisesti mahdollisuus toimia oman harkintansa mukaan näissä oudoissa tilanteissa. Piti vain kysyä tavalla tai toisella, eikä välttämättä liian korkealta taholta. Sääntöjä taidettiin kiristää sen jälkeen kun sivullisia oli mukana jossain onnettomuudessa (Jokelassa?).
kuva 09.10.2016 00:50 Eljas Pölhö  
  Hieno on. Minä, joka en koskaan ole ottanut ilmakuvia, olen suuri ilmakuvafani. Ruotsissa on julkaistu ilmakuvakirjoja myös rautatieaiheista ja ehkä vastaaville löytyisi kysyntää myös Suomessa (rautatiet ilmasta, vink, vink!). Yhtä kivoja ovat vanhat kylänäkymät ja kaupunkikuvat vanhoista linja-autoasemista.
kuva 09.10.2016 00:42 Eljas Pölhö  
  Tällaiset kuvat, missä näkyy "kaikenlaista" ovat tällä hetkellä kaikkein halutuimpia ruotsalaisiin kirjoihin. Etenkin, jos niissä näkyy aikakauden autoja. Muistan hyvin, kuinka aikoinaan autot pyrittiin eliminoimaan kuvista (siis ainakin omista kuvistani), jotta vain asema tai kalustoyksikkö näkyisi. Kuinka väärässä silloin olin, mahdollisimman paljon kaikkea olisi ollut kestävää arvoa. Onneksi Reinolla oli parempi näkemys asiaan.
kuva 09.10.2016 00:32 Eljas Pölhö  
  Pekka kiitti kiinnostuksesta ja sanoi, että jos tosiaan vielä löytyy 50-60-luvun merkinnöistä kiinnostuneita, niin hän antaa kanssa kaikki muistikirjansa nettiin laitettavaksi. Eli niitä alkaa ajan kanssa tulla "PH" merkinnällä omien havaintojeni seuraksi. Nyt PH tutkii mitä Hr11 merkintöjä löytyy vuosilta 1959-60. Siihen asti Petrin arvioon on vahvistus, että diesel-kuljettajien vuorot olivat sellaisia, joissa höyry esiintyi vain äärimmäisessä hädässä (tyyppiä MK50-MK49). Diesel+höyry-kuljettajat ajoivat vuoroja, joissa saattoi olla kumpi tahansa (tyyppi P48-P41) ja lopulta "vain-höyry"-kuljettajilla oli ne vuorot, jotka ajettiin "aina" höyryllä (tuolloin yöjunat). PH:n merkinnät siis perustuvat suurelta osin Tampereen kuljettajien päiväkirjoihin ja omiin havaintoihin Helsingissä ja Tampereella.
kuva 06.10.2016 22:18 Eljas Pölhö  
  Pekka Honkanen alkoi kaivaa omia muistiinpanojaan 1956 lähtien ja sieltä löytyi mm. seuraavaa: Kun P67 ajettiin Tampereelta pohjoiseen Dm4:llä, se jatkoi Vaasaan junalla H509, palasi seuraavana päivänä junalla H502 ja sitten Tampereelle junalla P68. Näin oli keväällä 1957.

Syksyllä 1956 Hr11 kiersi tyypillisesti Tampere-Hki-Tampere junissa MK50-P41, P42-MK49, P68-P67 ja P48-P45. Yleisimmin höyryllä (Hv1, Hv2, Hv3 ja Hr1) korvattiin P48-P45 (20 aks kumpikin). Talvella 1957-58 MK50-MK49 oli Dm4 ja Hr11 kiersi P42-P41 (P41 on se aamujuna, josta myöhemmin tuli P91 Hki-Tpe-Jy-Sl). Vaihtoehtoinen kierto oli P48-P41, jolloin se oli usein höyry (Hv1-3, Hr1). P68-P67 kierto oli vaihtoehtoisesti Dm4 (esim. 30.1.58 P68 = 1608 ja 31.1.58 P67 = 1608).
kuva 04.10.2016 11:09 Eljas Pölhö  
  P67/P68 oli muistaakseni ainoa (tiedossa oleva) Hr11-juna Haapamäen ja Seinäjoen välillä (laitoinhohan jo aiemmin Pekka Honkasen keräämistä merkinnöistä Hr11 käytöstä Tampereen pohjoispuolella johonkin kommenttiin vai jäikö se tekemättä?). Olen edellisten kanssa samaa mieltä, että tämä on ihan riittävän suuri P68:ksi vuonna 1958/1959.
kuva 01.10.2016 19:42 Eljas Pölhö  
  Kylänlahdessa oli 1968 kaksi läpiajettavaa sivuraidetta, joiden pituudet olivat 494 m ja 378 m. 9.9.1987 mennessä ulompi sivuraide oli jo purettu ja sisemmästä sivuraiteesta oli purettu pohjoispään vaihde. Silloin oli siis yksi vaihde jäljellä. Kylänlahti oli aikoinaan "vaarallinen liikennepaikka". Hienon kuvan perusteella voisi ajatella sen johtuneen siitä, että pohjoispään vaihteet olivat mäessä. Ratakilometriksi on kuvan tiedoissa merkitty 743+000, mutta n. 1965 se ainakin oli 742+939.
kuva 30.09.2016 16:22 Eljas Pölhö  
  P76 mitta arkisin Haukivuoren kohdalla 1960-luvulla oli minun havainnoissani tyypillisesti 7 vaunua Hr1 aikaan ja 8-9 vaunua Hr13 aikaan. 21.12.1968 se oli 15 vaunua, mutta joulun läheisyys saattoi vaikuttaa (palautettiin vaunuja Helsinkiin). Kesäsunnuitain junia pitää vielä etsiskellä, jos löytyisi jotain muitakin.
kuva 29.09.2016 16:11 Eljas Pölhö  
  Mitä tulee Heikin havaintoon mainitsemastani P76:sta, niin se pitää paikkansa. Nousin junaan Haukivuorella ja silloin junan kokoonpano oli: 2 Ei, 7 Eit, Rk, CEit, Eis ja Fo.
kuva 29.09.2016 14:46 Eljas Pölhö  
  Näin tämän ensimmäisen kerran Turussa 19.3,1970. Muistikirjassa lukee: Ttv 3, ex Dm7, katolla joku hyttirakennelma, ehkä sähköistystöihin liittyvä tarkastusvaunu). Seuraavan kerran näin tämän Pasilan tallilla 31.3.1970 ja silloin kävin kurkistamassa vähän lähempää ja kyljestä löytyi: Ttv 3, A 1.68, 50/20 km/h, taara 20900 kg ja sisäseinän päädystä (Dm7) 4026.
kuva 29.09.2016 13:45 Eljas Pölhö  
  Juhlapyhien tienoilla VR:n matkustajavaunukalusto oli käytännöllisesti katsoen kokonaan käytössä ja esimerkiksi silloin Eis-vaunuja käytettiin täydentämään Ei-vaunukalustoa. Tuolloin oli lisäpikajunia, normaalit pikajunat sisälsivät lisävaunuja ja joitakin kiskoautovuoroja oli korvattu veturijunilla (kuten Jns-Niirala, Jns-Nurmes, Pieksämäki-Mikkeli jne). Toinen mahdollisuus Eis-vaunuille esiintyä poikkeuksellisesti oli niiden käyttö Ei-vaunujen korvaajina Ei-vaunun ollessa konepajalla. Muistan kyllä nähneeni näiden kaltaisia esiintymisiä, mutta onko niistä mitään merkintöjä jää nähtäväksi, kun en edes muista missä ja milloin.
kuva 29.09.2016 00:05 Eljas Pölhö  
  Heikki kysyi Eis-vaunuista. Hyvin niukalti minulla on niistä muistikuvia. Niitä oli kahta mallia, keveämpää (taara n. 33 t) ja raskaampaa (taara n. 36 t). Keveämmät katosivat jo 1960-luvun lopulla ja painavammat 1970-luvun alkupuolella.Kevyemmät olivat 22700-sarjan alkupäässä ja painavammat 22721 alkaen ylöspäin, taisi olla 14 kpl vielä 1968. Junista missä niitä oli, on minulla varmoja muistikuvia ainoastaan Kalakukosta (P75/P76). Vähän satunnaisempia on Savonlinnan juna P5/P6, Porin juna (varmaan P61-P45/P46-P62). Samassa junassa meni Eis myös Rovaniemelle (siis P61/P62), siksi ehkä jäänyt mieleen kun siinä oli kaksi Eis. Vaasaan meni yksi, varmaan P53/H54-P92, Joensuuhun meni yksi P81/P82 ja yksi oli Pieksämäen-Kontiomäen sekajunassa (TH77/78). Luultavasti vaunu ei ollut vastaavassa kiitotavarassa Helsingistä Pieksämäelle. Nämä siis noin 1963-1968 tienoilta (junien numeroissa on voinut olla vaihteluita Tampereen suuntaan). Sattui kuitenkin silmään P76 ajoaikataulukko 27 heinäkuuta 1969, jolloin vaunusto oli (ei vaunujärjestys): CEi, EFi, 5 Ei, 7 Eit, Rk, CEit, Eis, Fo (=18 vaunua, junapainoksi olen merkinnyt 720 tonnia). Hr13 2302 piti Lahden ja Riihimäen välillä tasaista 105-110 km/h nopeutta (se oli nopeusrajoitus tuolloin). Kausalasta lähdön jälkeen kesti aina Nastolaan saakka päästä samaan vauhtiin.
kuva 28.09.2016 21:08 Eljas Pölhö  
  Laitoin arkistoon http://rautatiearkisto.info/epolho/ kulkuaikamittauksen vuodelta 1966 junalla MP49 (2xDm4+2 runkoa Ri-Tpe ja Dm4 Tpe-Pri), mistä näkee miten niillä ajettiin Porin nopeinta junaa.
kuva 28.09.2016 19:20 Eljas Pölhö  
  Sunnuntai sopisi oikeastaan paremmin kuin hyvin junaan P43. On nimittäin viitteitä siitä, että P43 veturi olisi Tampereella käännetty sunnuntaijunaan P98 kesällä 1965. Havaintoja on liian vähän varmuuden saamiseksi, mutta ainakin se on hyvä teoria. Silloin Tpe-Pori välillä junaa vetäisi joku muu kuin Sv12/Sr12 eli entisten vuosien tapaan Dm4. Syyskuusta lähtien sitten P43:ssa lähtenyt veturi palasi "aina" seuraavana päivänä junassa P44 (tunnettujen havaintojen mukaan).
kuva 28.09.2016 00:12 Eljas Pölhö  
  Kertakaikkiaan upea sarja (olisi voinut olla "sarja"). Näistä todella näkee mitä on tapahtumassa. Todella hienoa, että olet saanut kuville julkaisuluvan. En varmasti ole ainoa, joka haluaa välittää suuret kiitokset sekä tieprojektin vastaaville että kuvien ottajille!
kuva 28.09.2016 00:07 Eljas Pölhö  
  Aaah, nostalgiaa. 1-2 Väkeä kuin postijunalla minun lapsuudessani. Asema oli kyllä silloin harmaa. 3 Kapustasalmen moottoriveneneiden kilpa-ajot. Siellä oli lossi minun lapsuudessani, mutta ajot olivat aina kesän suurtapahtuma. 4 Kokkoja oli paljon, joka saaren ja niemen nokalla.
kuva 27.09.2016 02:12 Eljas Pölhö  
  En ole koskaan sen syvällisemmin ajatellut tuota akselipainoa. Australiassa on kai dieselvetureilla tai vaunuilla hyväksytty jossain 40 tonnia. USA:ssa 30-40 tonnia ei tainnut olla mahdotonta edes höyryillä. Kuitenkaan kiskopainot eivät olleet mitenkään yllättävän suuria, siis sen suurempia kuin muuallakaan. Mista ero sallittuun akselipainoon johtui?
kuva 26.09.2016 23:27 Eljas Pölhö  
  Jos Norilskiin haluaisi lähettää vaunun, niin mahtaisiko se mennä Dudinkaan Krasnojarskin vai Murmanskin kautta?
kuva 25.09.2016 22:53 Eljas Pölhö  
  Vesitorni se on.
kuva 25.09.2016 21:28 Eljas Pölhö  
  Ajattelen lähinnä aikakautta 1960-1965. Pieksämäen 600-sarjan Hv3:t olivat käytössä enemmänkin juuri Pieksämäeltä Imatralle, Joensuuhun, Haapamäelle ja sekajunaparissa TH77/TH78 Pieksämäen ja Iisalmen välillä. En osaa ulkomuistista sanoa käytettiinkö niitä Kontiomäelle saakka tässä tai joskus yöpikajunassa, joskin on melkoisen varmaa, että kyllä niitä sielläkin on joskus käynyt.
kuva 25.09.2016 19:21 Eljas Pölhö  
  Tuohon aikaan P75/P76 "Kalakukko" kulki ainoastaan Kuopioon saakka. Iisalmi oli pääteasema vain juhlapyhien liikenteessä. 1960-luvun alussa säännölliset vetäjät olivat Hr1 1020 ja 1021. Poikkeuksia oli vain jos nämä olivat kattilanpesussa (1-2 pv/kk) tai konepajalla. Kierto oli toisella P71 Kv-Kuo -- P76 Kuo Kv ja toisella P75 Kv-Kuo -- P72 Kuo-Kv. P71/P72 oli Kontiomäen yöpikajunapari, joka Kuopion pohjoispuolella kulki Hv2:lla.
kuva 25.09.2016 18:52 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja vahvisti, että tämä oli kolmanneksi viimeinen halkopolttoinen varsinaisella höyrykaudella. Toiseksi viimeinen oli 1129, yksi työpäivä tätä myöhemmin, 8.8.1975 vaihtotöissä Haapamäellä. Viimeinen oli sitten 1113, joka ajoi syyskuussa veturina Joensuusta Lieksaan. Siellä ei tullut enää työtehtäviä ja paluu omin konein vasta höyrykauden päättymisen jälkeen.
kuva 25.09.2016 01:38 Eljas Pölhö  
  Tämä oli tosiaan veturin viimeinen reissu omin voimin, veturina Lieksasta Joensuuhun. Kattilan numero oli 3012, eli pajon vanhempi kuin runko, jolle se oli asetettu. Kattilan viimeinen TK oli 17.2.1972 eli sallittu 3+1/2v SK merkintään oli jo lähellä. Äkkiseltään ajatellen, oliko tämä toiseksi vai kolmanneksi viimeinen halkopolttoinen veturi VR:llä? Turbiinipiippuisia Tk3-vetureita oli kyllä muitakin, mutta mitkä oikeasti olivat halkopolttoisia?
kuva 24.09.2016 22:59 Eljas Pölhö  
  461-040 on Craiova/ASEA 179/1973. 412-sarjan 4-vaunuisia moottorijunia oli kuusi, mutta yksi hylättiin 2006 Bioče'ssä sattuneen vakavan onnettomuuden seurauksena. Kaksi yksikköä modernisoitiin Serbiassa 2012. Nykyisin siellä on myös 3 CAF'in 2013 valmistamaa 3-vaunuista sähkömoottorijunaa. ZCG:n lisäksi Montenegrossa toimii tavaraliikenneyhtiö Montecargo.
kuva 24.09.2016 22:46 Eljas Pölhö  
  Tämä on nimeltään "Sutorman". Valmistaja Borsig, valmistusnumero ja vuosi 7601/1910. Podgorican asemalla on ollut vuodesta 2002 lähtien toinen museohöyry, "Lovćen", O&K 4115/1910 ja sen kanssa kaksi vaunua. Molemmat veturit ovat alkujaan kuuluneet Antivari -rautatielle: Compagnia Antivari/Ferrovia Antivari--Vir-Bazar (myöh. Virpazar), joka avattiin 1908.
kuva 24.09.2016 14:22 Eljas Pölhö  
  Vanhoja varikkojen arkistojen kirjelmiä lukiessä törmää varsin säännöllisesti varikonpäällikön valituskirjeeseen konepajalle, että heti höyryveturin saavuttua siinä havaittiin seuraavat puutteet ... ja ettekö te ollenkaan tarkasta mitä te teette ja unohtuiko koeajo? Nostalgiatoiminta taitaa seurata vanhaa tuttua rataa. PS. Tämä ei ole kannanotto kuvan tapauksen työstä sen enempää sen suorittajan kuin sen tilaajankaan puolesta.
kuva 18.09.2016 03:03 Eljas Pölhö  
  Minulla on valokopio Valmetin listasta, jonka mukaan nämä olisivat Move-5. Mutta sen lisäksi minulla on oma lista, jossa vain kolme ensimmäistä on tyyppiä "Vdm 5" ja seuraavat "Vdm 51". Ensimmäinen hydraulinen uutena oli kai valmistusnumero 510. Eli nämä olivat sen mukaan ihan oikein "Vdm 51", mutta mistä sen tiedon olen saanut, on painunut unholaan. Uutena numerot olivat minunkin tietääkseni 320 ja 321, mutta mitään muuta tähän numerosarjaan kuuluvaa veturia en tiedä. Minä olen kirjannut, että kumpikin olisi muutettu tuntemattomana ajankohtana hydrauliseksi ja numeroille 11 ja 12. Milloin ja onko muutoksilla ajallista yhteyttä on jäänyt selvittämättä. 13 on minullakin aina ollut vain 13 eikä esim. 322. Veturin 11 (Valmet 504) laatasta minulla ei ole merkintää, toimitus oli 12.7.1952. Veturin 12 (Valmet 508) laatassa oli pvm 4.10.1952, mutta toimituspäiväksi on annettu 9.10.1952.
kuva 17.09.2016 22:03 Eljas Pölhö  
  En muista koskaan nähneeni kalustoluetteloa Kymen Oy:n vetureista 300-sarjan numeroissa. Tämä lienee myöhempi 11 tai 12? Onko sinulla Reino parempaa tietoa tästä numeroinnista ja sen aikakaudesta?
kuva 17.09.2016 21:57 Eljas Pölhö  
  En muista koskaan nähneeni tätä korttia (tai muitakaan Suomeen toimitettuja) väritettynä. "Veturin sininen" olisi tämän mukaan kyllä ollut aika tyylikäs väri.
kuva 16.09.2016 18:37 Eljas Pölhö  
  590 oli kai kolmanneksi viimeisenä liikenteessä ollut Tampereen Hv2, ajomerkinnät jatkuvat maaliskuulle 1967.
kuva 16.09.2016 18:35 Eljas Pölhö  
  Hv2 779 oli minun kirjanpidossani viimeisenä liikennöinyt Tampereen Hv2, marraskuussa 1967. 780:stä en löydä ajokilometrejä enää marraskuun 1965 jälkeen.
kuva 16.09.2016 18:31 Eljas Pölhö  
  Minun listoillani 778 oli liikenteessä toiseksi viimeinen Tampereella käytetyistä Hv2:sta ja pantiin seisomaan toukokuun lopulla 1967. 779:stä on ajomerkintä vielä marraskuulta 1967.
kuva 16.09.2016 17:44 Eljas Pölhö  
  Miltei sama kuva koristi 1954 TCDD:n (Turkin rautateiden) aikataulujen kantta. Nämä olivat kotimaan liikenteessä Ankarasta Haydarpasaan (Istanbulin vastarannalla), Izmiriin, Zonguldagiin ja Adanaan. Esimerkiksi Ankaran ja Haydarpasan välillä näillä saatiin 6 tunnin aikasäästö verrattuna postia ja kiitotavaraa kuljettaneisiin höyryveturin vetämiin pikajuniin. Näitä oli 16 kpl 3-vaunuisia junia (M-V-M), jotka toimitettiin vuonna 1952, valmistajat MAN (13 vetovaunua), DUEWAG (11 vetovaunua) ja Esslingen (8 vetovaunua) vetovaunujen osalta ja Westwaggon teki kaikki 16 välivaunua. Junien suurin nopeus oli 125 km/h, mikä oli varsin kunnioitettava tuohon aikaan. Koeajokuva on otettu 21.12.1951.
kuva 15.09.2016 21:02 Eljas Pölhö  
  Kimmo varmaan tarkoitti värikuvaa, mutta muistin virkistykseksi harmaasävykuvat:

Ttv 3 sinisenä http://vaunut.org/kuva/19221
Lv-Lko 1 sinisenä http://vaunut.org/kuva/19237
kuva 14.09.2016 19:25 Eljas Pölhö  
  TPL:n kommentti: Vr5:n kyljessä lukee 1412. Se tekee ainoaksi mahdolliseksi ajaksi kevättalven 1969. Silloin Tv1 on luultavasti 695. Varmasti se ei ole 934, koska se oli ihan muualla ja halkopiippuinen tuolloinkin. Minä tarkastin tällä perusteella havaintoni ja 1412 vieressä huhtikuussa 1969 olivat Tv1 695 ja Hv1 554. 554:n piippu näkynee liitevaunun oikean päädyn kohdalla. Trumanneja oli useampikin, mutta en pysty sanomaan mitkä olivat juuri tällä kohdin.
kuva 14.09.2016 19:19 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja kommentoi paria kuvaa. Ensin tämä. Sähköistys on niin pitkällä, että kuva on varmaan vuosilta 1973 tai 1974. Minä tarkastin Dm6 ja Dm7 viimeiset havainnot Toijalassa (laitan yhteenvedot vaikka keskustelupuolelle) ja viimeisin havainto 4003:sta on 17.6.1974. Se hylättiin syyskuussa 1974, joten se kesä on viimeinen mahdollisuus.
kuva 14.09.2016 17:59 Eljas Pölhö  
  Mielenkiintoista! Yksi hyvä syy lisää tarkastaa valmistuslaattoja. Olisiko vaunu valmistunut jo 2004, mutta koko runko 2005? Vai onko laatta tehty etukäteen optimistisella mielellä? Runko 15 sai käyttöluvan 6.6.2005. Edelliset rungot 13 ja 14 saivat käyttöluvan myös 2005 puolella, mutta 14 laatassa on 2004 (aiempi laattakuva). Koska 13 sai käyttöluvan 13.1.2005, niin se on ollut tehdasvalmis varmasti jo 2004 puolella.

Seuraava kysymys sitten onkin, että onko kaikissa rungon 15 vaunuissa vuosiluvuiltaan samanlainen laatta kuin kuvassa?
kuva 13.09.2016 13:11 Eljas Pölhö  
  Ohjausvaunuja on kolme vuodelta 1988 ja päälle X2000-junien ohjausvaunut. Keväällä uutisoitiin, että SJ investoi 3,5 miljardia kruunua olevien matkustajajunien ja -vaunujen tekniseen uudistamiseen ja uuteen sisustukseen sen sijaan, että hankkisi uusia vaunuja. Tällä perusteella ei uusia ohjausvaunujakaan ole odotettavissa.

Vaunujen iät voi tarkistaa http://www.jarnvag.net/vagnguide (mutta saat laskea itse keski-iän).
kuva 12.09.2016 17:40 Eljas Pölhö  
  Olisi ehkä kannattanut uskoa suosiolla, mutta tulipahan tarkasteltua Lohjaa enemmältikin. Tapani Kilpinen on havainnut Lohjan järjestelijän 26.4.1975 ja silloin sen vetäjä oli Hr12 2212.
kuva 12.09.2016 00:41 Eljas Pölhö  
  Näin se muisti pettää vanhaltakin. Erhetyin tuosta Porvoolaisen suunnasta. Se voisi oikeastaan olla parhaiten sopiva. Minun ainoa havaintoni lohjalaisesta kesältä/syksyltä 1975 on Sv12, mutta se voi olla sattumaa. Silk-kulki tuolloin jo Hr12:lla ja useimmat muutkin, mutta että lohjalainenkin?
kuva 12.09.2016 00:02 Eljas Pölhö  
  Ent. Lidingöbanan vaunu, tyyppi A24.
kuva 11.09.2016 23:51 Eljas Pölhö  
  Tämä on siis juna TK1655. Itse näin sen perjantaina 6.6, jolloin vetäjänä oli Dm7 4150. Voisiko kuvauspäivä olla 13.6? Seuraava oli kai jo juhannusperjantai ja silloin ei varmaan ollut niin paljoa tavarajunia kuin tässä kuvasarjassa.
<<   >>