Alun perin SOK:n perustama tiilitehdas (1949) toimi kuvien ottamisen aikaan nimellä Urjalan tiilitehdas, Torpo & Kumpp. Tehdas oli iso, muitakin vetureita on varmaan ollut. Seuraava omistaja oli Meltola – Keramia Oy (1956 – 58), ja seuraavasta vuodesta Torpo. Viljo Torpo toimi Tampereen Tiilitehtaalla vuodesta 1933, joten voisi arvailla hänen hankkineen vanhan Pedershaabin.

29.12.2016 01:58	Eljas Pölhö:	Kävin tehtaalla 23.6.1971 ja silloin minulle kerrottiin seuraavat tiedot: Rata on rakennettu 1949. Vetovoimana oli hevonen vuoteen 1957 asti, jolloin tilalle tuli Ford A-bensiinimoottorilla varustettu veturi. Vuodesta 1964 veturi on ollut 4-syl Bedfordin dieselillä varustettu. (ei ollut täysin varmaa, oliko kyseessä sama veturi vai eri veturi. SOK:n aikaan käytettiin vain hevosvetoa. Normaalisti junassa on 8-10 0,75m3:n kuuppavaunua. Rata toimi yhdessä vuorossa, yleensä huhtikuusta-loka/marraskuulle. Savimaalla oli ketjukaivinkone. Kesän 1971 tilanteessa radan arveltiin toimivan vielä kolme vuotta, jonka jälkeen saven oton oli tarkoitus siirtyä maantien toiselle puolelle. Tasoristeystä savijunalle ei saanut rakentaa. En ollut tietoinen tuosta vanhemmasta veturista ja nyt jää ongelmaksi, että Ford A-moottoria on käytetty sekä Pedershaabissa että Move1:ssä. Meltola-Keramia Oy:n Paimion tehtaalla oli Jung. Keramian Kemiön tehtaalla oli neljä veturia: höyry, Deutz diesel, Ford A bensavehje ja Windhof diesel.
29.12.2016 20:55	Arttu Manninen:	Hyvää tietoa, Elias. Arvelinkin että tehdas on saattanut aloittaa ilman veturia, sen verran helppoa tasamaata ratalinja oli, eikä aluksi savea liene kovin kaukaa haettu. Savenpurkuhallin loppupäässä, oven ulkopuolella, oli suuri sähkövinssi, jolla vaunuletka lienee vedetty purkupaikalle vaunu kerrallaan. Luulisin, että harmaa move 1 on ollut radan ainoa varsinainen veturi. Siinä oli tosiaan A-Ford -mallinen kone (jonka ostin talteen tehtaan romuladosta; sittemmin se on päätynyt eräälle autoharrastajalle). Move ykkösestä oli purettu myös peltinen/alumiininen hytti, jonka jäännöksiä minulla on vieläkin tallella. Savenpurkuhallin oviaukko oli niin matala, että sinne ei olisi ollut mahdollista ajaa hytillisellä veturilla. Pieni vanha Pedershaab-veturi, jonka Reino oli kuvannut tehtaan seinustalla, lienee ollut Torpon tuomisia joltain "imperiuminsa" muulta tehtaalta. Romuladossa oli veturin rintapelti jossa oli kaksi valmistuskilpeä jäljellä: "HSL Motor-Lokomotiv" Veturi nro 57, Pedershaabin konenumero 7587. Tanskalaisilta harrastajilta sain joskus arvelun valmistusvuodesta, olisiko ollut 1930. Veturin vanha moottorikin oli ladossa, se oli Ford, mutta pienempää mallia kuin "A". Pieni sivuventtiilinelonen, luultavasti automallista Ford "Y". SOK:lle uutena toimitettujen move ykkösten määränpääksi ehdottaisin Lapinnevaa, eikös sen turvetyömaan nimi ollut alun perin "SOK turvetuotetehdas"? Myöhemmin "SMK". Olettaisin että Urjalan tehtaan rata on vieläkin (2016) suurilta osin paikoillaan, ainakin siinä vaiheessa kun Torpon suku luopui alueen omistuksesta, se oli olemassa savenpurkuhallista aina savikuopan reunalle hylättyyn ketjukaivuriin asti. En silti kehota ketään menemään aluetta tutkimaan, paikkaa käytettäneen tavaroiden varastoimiseen ja se on yksityisomaisuutta.
29.12.2016 21:23	Eljas Pölhö:	Moi Arttu! Minulla on vielä tallella sinun lähettämiäsi havaintoja 1970-luvulta. Kunhan saan ne lisätyksi tietokantaan, niin tiedän taas enemmän. Siis, jos aikani riittää, ikä lisääntyy niin järkyttävän nopsaan. Mutta eikö Lapinneva Parkanolla (?) ollut vain saha?. SOK:lla oli Parkanolla turvetehdas vuodesta 1946 nimellä Niinineva (Suo Oy:llä, sittemmin VAPO, oli turvealue Sarkinnevalla Parkanossa). Niininevan ratasysteemi löytyy peruskartalta 2211 08. Siellä oli rataa vuosina 1946-1965, josta 9 kg/m kiskoilla kiinteää rataa 4,5 km ja 7 kg/m kiskoilla 5-7 km puolikiinteää ja "heitto"rataa. Turvekentällä käytettiin puupölkkyjä ja metallivahvisteita 2 kpl 5 m:n matkalla. Rataa yritettiin käyttää ympäri vuoden, mutta pian siirryttiin vain kesäkauden toimintaan. Vaunuja oli 28 kpl (à 3,5 m3), perusjuna oli 7 vaunua. Vetureita oli 2 kpl Valmet Move 1, kumpikin vuodelta 1947. Niissä oli alkujaan bensiinimoottori, mutta molempiin vaihdettiin diesel. Tiedot sain vierailullani 5.8.1971, jolloin veturit oli lähetetty jo muualle.
29.12.2016 21:45	Jukka Voudinmäki:	Sahaan en osaa sanoa, mutta Lapinnevalla on ollut Turpeen kuormausraide -niminen syrjäraide, käyttäjänä Vapo (ainakin vuonna 1983). Avattu soraraiteena 1.6.1948, ja nimi muuttunut tuoksi, jonka kirjoitin, vuosien 1976-1983 aikana. Tämä on siis valtion rataverkkoon yhteydessä ollut raide, joka on vieläkin olemassa jossain laajuudessa ja kunnossa. Niininevahan sijaitsee Lapinnevan naapurissa.
29.12.2016 23:46	Reino Kalliomäki:	SOK:n turvetehdas sijaitsi etelään Lapinnevan asemalta. Tuotannon pääsuunta kasvuturve. Johtaja oli isäni nuoruudenystävä. Kävimme siellä vuosittain lätällä Porin kautta, kunnes sain kameran, ja turverata pantiin kasaan. http://vaunut.org/kuva/90708?tag0=19%7CM​uu%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaitei​nen
30.12.2016 01:18	Eljas Pölhö:	SOK käytti rataa pääasiassa polttoturpeen nostossa. Kun turvesuolla siirryttiin kasvuturpeen nostamiseen kävi rata tarpeettomaksi. Se oli ilmeisesti syy ensin toisen ja sitten toisen veturin myyntiin. Nimi Lapinneva ja Niinineva perustunevat eri lähteisiin. Minä nimesin tehtaan suon nimen mukaan, mutta aivan yhtä oikein on tietysti nimetä se VR:n liikennepaikan mukaan. Tässä tapauksessa (nuorille lukijoille, jos heitä on), Lapinneva saattaa aiheuttaa epäselvyyden kummasta suosta on kyse, koska Turpeen kuormausraide koski Sarkinnevan suota. Sarkinnevalla oli rataa 1950-luvun alkupuolelta saakka, kiinteää rataa oli vain 400m, mutta siirreltävää noin 1,6 km. Vetureitakin oli kaksi, joista toinen oli Move 1. Ja ongelmien kukkuraksi ratasysteemejäkin oli kaksi, joista toinen oli etelämpänä kuin 1960-luvun rata. Silläkin radalla oli oma veturi. Ei ole helppoa meillä vanhoillakaan, kun yritämme sijoitella omia muistojamme kokonaisuuteen.
27.02.2021 14:57	Jimi Lappalainen:	Toijala–Turku -radasta on erkaantunut linjavaihde tänne. Onko kenelläkään tietoa sen käytöstä ja liikenteestä?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!