3560-129405 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.03.2016 19:56 Eljas Pölhö  
  Häkäpönttöjä (ruots. gengas) oli kahta perustyyppiä, hiilikaasu- (ruots. kolgas) ja puukaasukäyttöisiä (ruots. vedgas). Hiilikaasuvehkeissä polttoaineena Suomessa ja Ruotsissa oli lähinnä puuhiili (Saksassa kai ruskohiili). Puukaasuvehkeissä käytettiin mieluiten koivuklapeista tehtyjä pilkkeitä. Puukaasu oli näistä hyötysuhteeltaan paras ja nopeimmin ajovalmis.
kuva 21.03.2016 18:54 Eljas Pölhö  
  Venäläisille vetureille sattui kommelluksia Suomessa siinä missä omillekin vetureille. Esimerkiksi 6.5.1941 klo 7:38 putosi Pasilan kääntölavan luona Hangon kauttakulkujunan n:o S2 veturin n:o Eu 708-82 tenderin 1. ja 3. pyöräpari kiskoilta. Samalla kertaa junassa olleen toisen veturin n:o Esh 4123 poistuessa kääntölavalta veturin ajohytti otti kiinni raiteen vieressä olevan halkovajan kattoon. Syy veturin Eu 708-82 kiskoilta putoamiseen oli veturin pituudessa. Kulkiessaan kaarretta se levitti raidetta.
kuva 21.03.2016 18:44 Eljas Pölhö  
  Jonin kysymykseen: En tiedä maksoiko, mutta laskutusta varten tietoja kerättiin. Ohessa yhden kuukauden aikana Karjaalla kivihiiliä saaneet venäläiset veturit Hankoniemen kauttakulkuliikenteen aikaan:
16.10.1940 juna S3, veturi 4322 sarjaa Esh: 6000 kg
20.10.1940 juna S1a, veturi 4102 sarjaa Esh: 8000 kg
21.10.1940 juna S1, veturi 4322 sarjaa Esh: 4000 kg
25.10.1940 juna S3, veturi 1435 sarjaa Ek: 4000 kg
03.11.1940 juna S3, veturi 679-61 sarjaa Eu: 4000 kg
06.11.1940 juna S3, veturi 4102 sarjaa Esh: 4000 kg
kuva 18.03.2016 16:43 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen halkopolttoinen Tr1 oli 1033 (11.1.1945) ja viimeinen 1037 (4.3.1950 asti). Kaikki olivat vähän aikaa hiilillä 1948-49 (1031 ja 1034 kahteen otteeseen, 1945-47 ja 1948-49).
kuva 18.03.2016 15:21 Eljas Pölhö  
  Halkopiippu näyttää uutukaiselta ja onkin vain kahden viikon takainen. Hr1 1005 kulki halkopolttoisena 10.3.1945-15.11.1945 välisen ajan. Halkopolton käyttö oli hyvin lyhytaikaista Hr1-sarjassa, mikä selittää kuvien vähyyden. Ensimmäisena haloille tuli 1002 (2.3.1945) ja viimeisenä 1004 (4.6.1945). Ensimmäisenä hiilille palasi 1001 27.10.1945, muut marraskuussa, 1005 viimeisenä. Tämä on erittäin hieno ja harvinainen kuva.
kuva 16.03.2016 00:24 Eljas Pölhö  
  Raitiovaunulinja 10 http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja10.htm
kuva 15.03.2016 22:53 Eljas Pölhö  
  Kausalasta Järvelään on sitten vastaavasti nousua. Ohjelma oli sama, 2-3 fotoajoa ja matkavauhti 80-100 km/h.
kuva 15.03.2016 13:31 Eljas Pölhö  
  Toukokuussa 1969 Pr1 772 veti SJK:n 5-vaunuisen tilausjunan Riihimäeltä Kouvolaan. Vettä otettiin Järvelässä ja Kausalassa (väli 65 km). Matkalla oli muutama fotoajo Herralan tienoilla ja muutoin matkanopeus vaihteli 80-100 km/h välillä. Kyllä kait Pr1 olisi ainoa järkevä vaihtoehto esim. Hyvinkää-Rajamäki-junille. https://vaunut.org/kuva/56959
kuva 13.03.2016 15:54 Eljas Pölhö  
  Kunnon vastaus vaatisi aikaa ja aiheeseen paneutumista. Lyhyesti Vainikkala-Porkkala-aineistosta: Aikoinaan Rh:n arkistossa oli sopimusten ja aikataulujen lisäksi tiedot Suomen puolella annetuista polttoaineista, vesityksestä ja sekä vetureille että vaunuille tehdyistä korjaus- ja huoltotoimista. Näistä kävi ilmi vetureiden ja vaunujen numeroita. En ole koskaan tarkastanut kuinka paljon tästä on seulonnan jälkeen jäljellä Valtionarkistossa. Kouvolan varikon arkistossa oli tiedot niiltä osin kuin toiminpiteet oli tehty siellä. Seulottua Kouvolan varikon arkistoa on Mikkelin maakunta-arkistossa ja jonkin verran mainittuja tietoja on siellä jäljellä. Ulkomuistista sanoisin, että käytettyjä veturityyppejä olivat ainakin pyörästöltään 2-6-2 (S ja Su), 0-10-0 (E-sarjat), 2-10-0 (L tai SO18) ja 2-8-0 (amerikkalainen sotaveturi S160, joita oli paljon Tallinnan ja Leningradin sudun liikenteessä). Näistä oli laaja artikkeli ja näiden alueiden sijoittelutietoja "Locomotives International"-lehdessä n. 15 vuotta sitten. Tavaramääristä en muista nähneeni tilastoa.
kuva 12.03.2016 11:28 Eljas Pölhö  
  Olisipa ollut digikamera jo 50 vuotta sitten, niin silloin sitä matskua vasta olisi joka lähtöön. Viipurin konepajan vähäinen säilynyt arkisto on Mikkelin maakunta-arkistossa. Ensin tulipalo vei pääosan ja sitten sota loput. Muutama tärkeä vuosi puuttuu harmillisesti kokonaan.
kuva 10.03.2016 22:59 Eljas Pölhö  
  9 on tietysti Pieksämäki. Tuli Kouvola kahdesti, enkä pysty enää korjaamaan.
kuva 10.03.2016 22:57 Eljas Pölhö  
  Näyttää, että Joutsenon liikenne hoidettiin Imatralta tai Kouvolasta käsin, ei Lappeenrannasta. (katselin vuosia 1958-1964)
kuva 10.03.2016 22:31 Eljas Pölhö  
  1964 Joutsenossa VR:llä oli Veto-Jussi, jollainen tuli myös Lappeenrantaan. Ne olivat tuolloin Liikenneosaston kirjoilla, joten eivät näy Koneosaston listoilla. 1976 Lappeenrannassa oli 2 Tve (Veto-Jussia) ja Dv15, Kaukaalla Tve ja Imatralla 3 Dr14. Vainikkalan Dr14 sisältyi Kouvolaan sijoitettuihin (8 kpl).
kuva 10.03.2016 22:02 Eljas Pölhö  
  1955-56 kauden aikatauluja:
https://www.dropbox.com/s/s3pb1tcctv5t93r/55-2%2014-Ri-Tpe-a.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pfjuv4ct4e9y14i/55-2%2014-Ri-Tpe-b.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/n9hyf3udhsz8l95/55-2%2014c-Tpe-Ri.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/knn0vjzr0gthqrg/55-2%2014d%20Tpe-Ri.png?dl=0

Vanattarassa ei näköjään montaa junaa pysähtynyt. Riihimäen ja Tampereen väliset junat olivat pääasiassa Hv2-sarjan vetämiä ja Tampereen ja Toijalan väliset Hv4-vetoisia. Turusta tulleet olivat Hv1-vetoisia.
kuva 10.03.2016 01:18 Eljas Pölhö  
  Esimerkiksi lokakuussa 1958 Lappeenrannassa oli kolme päivystäjää (Pv=P1, P2 ja P3) ja Vainikkalassa yksi (Tv1): Käytetyt veturit (sulkeissa mitä teki): Vk3 488 Lr Pv, Vk3 494 (H715/716 Lr-Vna), Vr1 533 (Lr Pv), Tv1 722, 723 ja 725 (kaikki T Lr-Vna ja Vna Pv), Tk3 864 (Lr Pv), Tk3 869 (H715/716 Lr-Vna, H717/724 Lr-Vna, Lr Pv). Vk:t korvattiin lisäämällä yksi Tk3, minkä jälkeen ennen dieselien tuloa vaihtotöissä oli pääsääntöisesti Vr1 ja 2xTk3. Vr1 ehdittiin vielä korvata ensin Tv1:llä ja sitten Vr2:lla.
kuva 09.03.2016 17:53 Eljas Pölhö  
  Tekee mieli epäillä kuvan päiväystä. Talvella-keväällä-kesällä-alkusyksyllä 1958 Lappeenrannan "Kana" oli 533. Veturi 666 saapui Lappeenrantaan vasta marraskuussa 1958 ja oli siellä sitten joulukuuhun 1959, jolloin vaihdettiin veturiin 668.
kuva 09.03.2016 15:52 Eljas Pölhö  
  Vk3 488 oli ainoa Vk3, joka oli Lappeenrannassa käytössä 1959. Edellisenä syksynä siellä oli vielä muitakin. Tk3:sta on vaikeampi sanoa, mutta 865 on todennäköisin, koska se oli "oma kone". Seuraavina mahdollisuusjärjestyksessä 872 ja 868.
kuva 08.03.2016 20:00 Eljas Pölhö  
  Talvella 1958 Lappeenrantaan oli sijoitettu Tk2 vetureista n:ot 458 ja 463. Toinen niistä lienee kuvassa.
kuva 07.03.2016 14:24 Eljas Pölhö  
  Venäläisten vetureiden vetämät junat eivät välttämättä olleet sotakorvaustavaroilla täytettyjä junia. Porkkalan vuokra-alueen ja Neuvostoliiton välinen huoltoliikenne hoidettiin venäläisillä vetureilla ja vaunuilla. Niitä varten oli oma monistettu aikataulunsa, mutta en muista olivatko junat joka päivä kulkevia vai vain määräpäivinä. Aikataulu oli laadittu Vainikkalasta Kauklahteen ja takaisin.
kuva 08.02.2016 22:34 Eljas Pölhö  
  Riihimäen Tiilitehtaalla käytettiin Fordin moottorilla varustettua veturia. Se viittaisi Move 1A:han. Kuitenkin ihmettelen, kun tehtaan veturin sanottiin olleen erityisen nopean ja sitä tavallinen Move 1A ei ollut.
kuva 08.02.2016 22:21 Eljas Pölhö  
  Amerikkalaisethan sitä sääntöä ajoivat ja länsimaat eivät uskaltaneet olla eri mieltä. Näkyi heti kirjakaupassa kadunmiehen laivaharrastuksen hiipumisena. Ei voi mitään, "ne toiset" voitti. Jenkeissä oli monta vuotta junakuvauskin vaikeampaa kuin Neukuissa. Osat vaihtuivat. Kanadalaiset ilkkuivat, että mitenkäs se pilkka itäblokin "sotilaskohteista" (rautateistä) taas menikään, mikäs se nykytilanne (siis 10-15v sitten) olikaan "vapaassa mailmassa" (USA:ssa). Trains-lehdessäkin julkaistiin happamia kirjoituksia ja omia kauhukokemuksia tuossa 2002-2005 tienoilla.
kuva 08.02.2016 14:37 Eljas Pölhö  
  Vaunussa ei mielestäni ole savea vaan hiekkaa. Se ei kuitenkaan sulje tiilitehdasta pois laskuista, koska saveen sekoitettiin hiekkaa (määrä riippui saven "lihavuudesta" tai "laihuudesta").
kuva 07.02.2016 02:07 Eljas Pölhö  
  "Tiilitehtaalla" taitaa tässä tarkoittaa lähinnä Santamäen Tiilitehdasta Lopella, missä käytettiin Simplexiä. Toinen paikka oli Paloheimon Kolsan Tiilitehdas Jokelassa, missä myös Simplex oli se savijunan veturi. Jokelan kolmesta tiilitehtaasta Kolsan tiilitehdas oli se, joka oli radan itäpuolella heti Jokelan asemalta pohjoiseen lähdettäessä. Riihimäen tiilitehtaalla (sillä joka paloi 29.4.62 Kouvolan suunnan radan ulkokaarteessa) oli toisenlainen veturi. Tosin näiden siirtely oli niin helppoa, että myös siellä on saattanut olla Simplex tilapaisemmin käytössä. Siihen Riihimäen Sahan luona olleeseen tehtaaseen tuotiin savi kuorma-autoilla kauempaa.
kuva 07.02.2016 01:32 Eljas Pölhö  
  Tiilitehtaalla, jolla oli rengasuuuni, ei tulta pysäytetty kuin talveksi. Tuli kiersi uunissa jatkuvasti ja polttajan työ oli jatkuvaa kolmivuorotyötä kaikkina viikonpäivinä. Tuli siis kiersi ja tiilet pysyivät paikoillaan. Tulirintaman eteen ladattiin kuivaamosta polttamattomia tiiliä ja tulirintaman takaa niitä purettiin lähetettäväksi asiakkaille.
kuva 06.02.2016 22:15 Eljas Pölhö  
  Ihan uteliaisuudesta, miksi ei olisi? Oikeasti ainakin 9620 oli J 9620 (vet Sr12 2720, havaittu 10.6.1970), mutta en olisi osannut ulkomuistista sanoa, että se oli J(ärjestelyjuna).
kuva 06.02.2016 21:36 Eljas Pölhö  
  Tässä toinen kommentti Paloheimoin tiilitehtaan palosta https://vaunut.org/kuva/89924
kuva 05.02.2016 00:58 Eljas Pölhö  
  En pitäisi Norrköpingin asemaa kovin hiljaisena. Suomessa ei Keravan pohjoispuolella taida olla yhtään asemaa, jolta lähtisi tai ajaisi läpi enemmän junia päivässä. Liekö Keravallakaan, kun siinä ei taida olla kauheasti tavaraliikennettä. Siihen aikaan kun minä lähden töihin, niin 4 junaa 5 minuutissa (2 kumpaankin suuntaan 4-5min välein) ei aiheuta mitään ongelmia. Jos tarvitaan kohtauksia pitkille junille, niin 1a tai 1b voidaan tehdä riittävän pitkäksi pisimmälle sallitulle matkustajajunalle (20 vaunua?) halvemmalla kuin asematunneli. Norköpingissä pitkiä ovat 1 ja 7a+7b (ei laituripolkua niiden välissä), lyhyempiä ovat 2a, 2b, 3a, 3b, 6a ja 6b. Laituripolku on juuri aseman kohdalla ja 1. laiturille juna ajaa laituripolun yli ennen pysähtymistään. Raiteilla 4 ja 5 ei ole laituria.
kuva 04.02.2016 11:51 Eljas Pölhö  
  Miksi tehdä asia monimutkaiseksi. Laituripolku keskellä ja sen eri puolilla 1a ja 1b, 2a ja 2b, 3 voi olla pitkille junille. Saapuva juna, joka jatkaa, ajaa polun yli ennenkuin pysähtyy. Saapuva juna, joka ei jatka, ei tarvitse ajaa polun yli lainkaan (ainakaan heti). Eikö Joensuussa ole ainakin ennen ollut jotenkin tällä tavoin? Jos ei ole enää, niin Norrköpingissä voi käydä ottamassa mallia.

Minusta portaissa kompuroiminen on isompi riski. Ei niitä kuitenkaan aina huolleta ja hiekoiteta tai pidetä sulana, kun kaikesta huoltotoiminnasta yritetään säästää.
kuva 03.02.2016 23:18 Eljas Pölhö  
  Kokkolaan alikulku välilaiturille? Montako junaa tunnissa ajaa välilaiturin ja aseman välistä? Norrköpingissä menee 10-20 junaa tunnissa (2 välilaituria), posti- ja tavarajunat pysähtymättä, ja asematunnelia ei onneksi ole. Miksi Suomessa on kaksi vaihtoehtoa: ei tehdä mitään, tai tehdään mahdollisimman kallista?
kuva 03.02.2016 22:51 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen 27,5 m:n puoliravintolavaunutyyppi oli ARmh217, joita DB osti 25 kpl 1966-1968. Valmistajia O&K, Hansa, Wegmann ja WMD. Telit olivat MD-36. Vaunuja modernisoitiin 1990-luvun alussa.

Koska em vaunujen sn oli 160, niin 1981 osa vaunuista muunnettiin sarjaan ARmz218, jolloin sn:ksi tuli 200 km/h.

Tärkein versio oli Kimmon mainitsema ARmz211, joita valmistettiin 56 kpl vuodesta 1971 alkaen. Valmistajina olivat Hansa ja Wegmann. Myössä näissä oli MD-36 telit. Lisänä katolla oleva virroitin seisontakäyttöön. 1993 uusittiin kuusi monivirtajärjestelmän Kölnin ja Amsterdamin välisten junien sarjamerkin ARmz211.1 (85 90 501--506)-vaunua. Näistä poistettiin silloin karttovirroitin, mutta katolla ollut muuntaja jäi paikoilleen.

Vuosina 1964-1968 valmisti O&K 27 kpl WRmh132 (alkujaan WR4üm-64) täysravintolavaunuja TEE- ja pikajunia varten. Aluksi näiden sn oli 160 km/h, mutta sittemmin ne muutettiin 200 km/h nopeuteen soveltuviksi. Näiden pituus oli myös 27,5 m.

Jatkosarjoja edelliselle olivat 20 kpl WRmz133 ja 36 kpl WRmz135, joka jälkimmäinen sai kattovirroittimen. Monivirtamuunnoksia oli yksi, WRmz135.1.

Muita ennen vuotta 2000 valmistuneita malleja olivat 2 kpl WRkmz136 "MacDonald", jotka Schindler muutti 1993-94 sarjasta ARmz211. 40 WRbumz139 vaunua muutettiin sarjaan WRmz137, jolloin niiden paino lisääntyi 8 tonnia. Oli niitä sitten joku muukin yksittäinen eri versio.

Mitä on tapahtunut 2000-luvulla saa sitten joku muu kertoa.
kuva 02.02.2016 18:02 Eljas Pölhö  
  Saksalaisista lehdistä ainakin
Lok Report http://www.lok-report.de/index.html
Lokrundschau http://www.lokrundschau.de/
Drehscheibe http://www.drehscheibe-online.de/startindex2.php

julkaisevat säännöllisesti veturisarjoille laadittuja veturikiertoja (Saksassa ne eivät ole bisnissalaisuuksia). Kullakin on netissä jatkuvasti päivittyvä uutissivu.

Muitakin julkaisijoita on, joten netistä voi hakea sanalla: Umlaufplan Baureihe 103 (tai muu kiinnostava sarja)
kuva 30.01.2016 22:53 Eljas Pölhö  
  Totta kai ruotsalaisten edelleen käyttämä standardi on järkevä. Tärkein ensin ja sitten perään vähemmän tärkeää. Tärkeämpää tälläkin sivustolla on tietää, että kuva on esim vuodelta 1973, kuin että se on kolmannelta päivältä tuntematonta kuukautta ja tuntematonta vuotta, vai kuinka? Lisätodisteeksi päiväyksen kirjoittamistavan järkevyydestä (positiivisesti kehittyvä talous) käy Ruotsin lisäksi esim. Korea.

Ihmismieli asettaa luonnon ajan, talvi, kesä, jne, etualalle muistamisessa jotain tapahtumaa. Seuraavaksi muistellaan vuotta joko suoraan tai sitten mutkan kautta "kun olin nuori", "teini-iässä" jne. Minusta on kamala kehityksen jarru pakottaa mieli ajattelemaan hyödyttömin asia ensin (päivä) ja siitä pyrkiä parenpaan määrittelyyn (---kk --- vuosi).

Ruotsalaisen käyttämä standardi asettaa ajankin "aakkosjärjestykseen" ilman takaperoista hyppyä (tabulaattori stop lue lopusta alkuun).
kuva 25.01.2016 14:36 Eljas Pölhö  
  Kuvan kiskobussista vielä: Näitä Dimo-Tata-Benz busseja oli neljä bussia (2 junayksikköä) ja ne olivat tietääkseni numeroimattomia. Toinen bussi liikennöi Galle-Matara ja toinen Chilaw-Puttalam.

Siellä oli myös yksi vastaava 2-osainen Leyland. En tiedä mihin se laitettiin koeajojen jälkeen.
kuva 25.01.2016 14:27 Eljas Pölhö  
  Myös Ganz on tehnyt vastaavia, ja sellainenkin on käynyt ainakin Malesiassa.
Esite:
http://www.ganzdata.hu/download/Ganz-MAVAG_Rail-bus_1.pdf
Kuvia ja tietoja:
http://iho.hu/hir/a-ganz-ikarus-sinbuszok-felfedezese-1109
http://gallery.malayanrailways.com/details.php?image_id=2972
kuva 25.01.2016 14:17 Eljas Pölhö  
  Olisiko idea otettu Leylandin LEV (LEV2, LEV3) kiskobusseista. Yksi 2-vaunuinen kierteli Aasian maissa (linkin loppupuolella):
http://www.traintesting.com/LEVs.htm
kuva 22.01.2016 14:43 Eljas Pölhö  
  Smoschewer perustettiin 1899, seuraavat parikymmentä vuotta se oli kalustodiileri ja toimitusluettelossa on paljon oikeastaan Zobelin valmistamia vetureita. Ostettuaan Zobelin valmistuksen, siitä tuli "aito" veturitehdas. Vuodesta 1939 se oli F.W. Hofmann KG ja vuodesta 1941 Budich AG.
Perustietoja firmasta:
http://www.werkbahn.de/eisenbahn/lokbau/budich.htm
kuva 18.01.2016 02:47 Eljas Pölhö  
  Näin tämä kaluston siirtoon liittyvä kuva on muuttunut historiaksi myös rakennusten osalta. Kiitos päivityksistä Mikko!
kuva 17.01.2016 14:21 Eljas Pölhö  
  Helsingin henkilöliikennepäivystys on yksi niistä paikoista, joissa todettiin Vv13 tehon olleen liian vähäinen.
kuva 17.01.2016 00:08 Eljas Pölhö  
  Varsinaisesti Pasilassa ei tainnut olla Tve3 veturia. Sen sijaan Pasilan konepajalla oli. Minulla oli elokuusta 1979 vuoden 1980 loppuun työpiste, josta näin konepajan pihalle. Joka päivä ollessani paikalla, kirjasin ylös veturit ja vaunut, jotka näkyivät konepajan Pasilan aseman puoleisella ratapihalla. Tve3 482 oli se tavallinen. Joskus Tve3 462 toi vaihtelua. Tve3 458 ei tuolla ajalla tainnut esiintyä. Muita vierailevia tähtiä olivat mm. Tve1 417 ja 418, Tve4 501 ja 502 sekä Tve5 601.
kuva 14.01.2016 13:30 Eljas Pölhö  
  Ruotsissa Malmöstä pohjoiseen selviää ruotsilla, jopa vaunun nimi on ruotsalainen, vaikka ulkomaalaisia on taatusti enemmän kuin Suomessa. Se tärkein, eli maksu, hoituu valuutoilla SEK, DKK, NOK ja EUR. Kortit Visa, Master Card, Visa Electron ja Maestro käyvät.
http://www.snalltaget.se/krogen
sisäkuva on tällä sivulla http://www.snalltaget.se/ombord
kuva 13.01.2016 17:15 Eljas Pölhö  
  Lahti-Loviisa kapearaiteiselta minulla on kaksi todellista kulkuaikataulukkoa vuodelta 1959. Ensimmäisessä veturi 6 veti Niemen satamasta Valkoon 44 aks 207 t. Paluusuunnassa veturi 11 veti Loviisasta Niemeen 237 tonnin junan. Koska vaunut olivat 4-akselisia, niin mennessä oli 11 vaunua ja sisämaahan päin ehkä vaunu tai kaksi enemmän. Sitä en osaa sanoa kuinka tyypillisiä junia nämä olivat. Muut vähäiset havainnot, joissa junapaino on tiedossa, olivat 138 t-212 t junia.
kuva 13.01.2016 11:24 Eljas Pölhö  
  Norjassa NSB:llä oli Bergenin radalla neljä ja Nordlansbanenilla kolme höyrylinkoa. Malmiradalla sen sijaan käytettiin käsittääkseni ainakin normaalisti vain yhtä tai useampia Ruotsin SJ:n neljästä höyrylingosta.
kuva 13.01.2016 11:07 Eljas Pölhö  
  Bergenin radan avaisiin valmistui kolme höyrylinkoa 1907-1908. Valmistajina Skabo ja Thune. Vuonna 1914 valmistui vielä edellisiä suurempi, numero 4. Se oli käytössä vuoteen 1970, jolloin se hylättiin. Hylkäys peruttiin 1974 ja nelonen oli varalla 1978 asti, jolloin se hylättiin lopullisesti ja museoitiin. Viimeksi näin sen paikassa Rallarmuseet, Finse muutama vuosi sitten. Kuvassa on kuitenkin joku numeroista 1-3.
kuva 12.01.2016 19:46 Eljas Pölhö  
  1953 aikataulussa mainitaan vanha asema huomautuksessa 1) eli juna M 712 oli ainoa, joka sitä käytti.

Vuoden 1951 kesäaikataulussa on sama juttu, vain aamujuna ajaa Lappeenrannan vanhalle asemalle.

1955 kesäaikataulussa huomautus e = maanantaisin ja pyhäpäivän jälkeisenä arkipäivänä. Muutoin olisi outo reitti Raippo-Vainikkala-Lappeenranta keskellä yötä ja paluu vielä ilman yhteyksiä mihinkään suuntaan.
kuva 12.01.2016 13:35 Eljas Pölhö  
  Lisää tämän välin aikatauluja:
kevät 1953 https://vaunut.org/kuva/107979
kesä 1954 https://vaunut.org/kuva/107978
kesä 1955 https://vaunut.org/kuva/64630
kevät 1959 https://vaunut.org/kuva/64683
kuva 12.01.2016 11:15 Eljas Pölhö  
  Eikö pitäisi olla e=pyhäpäivän jälkeisenä arkipäivänä.
kuva 09.01.2016 15:33 Eljas Pölhö  
  Wikin artikkelista ei näytä käyvän suoraan ilmi seuraavat lisätiedot Ruotsin 891 mm:n radoista. Yleiselle liikenteelle niitä on rakennettu 3030 km (ei yhtään SJ:n toimesta). Kolme Ruotsin jalkaa on sama kuin 36 verktum (Ruotsin vanhaa tuumaa) tai 30 decimaltum (Ruotsin uutta desimaalituumaa).
kuva 08.01.2016 21:22 Eljas Pölhö  
  Saksalaisessa lähteessä mainittiin BR 155:n vetovoimasta 480 kN: Für die BR 155 (ex DR 250) werden 480 kN genannt, der nur mit Sand und ohne Oberstrombegrenzung möglich ist. Eli hiekoittamalla ja ilman (maksimivirran rajoitinta?).
kuva 08.01.2016 20:41 Eljas Pölhö  
  Cádiz (Espanjassa), raideleveys 1668 mm eli "Iberian raideleveys". Aluksi se oli 1672 mm, paitsi englantilaisten rakentamilla radoilla 1674 mm). Vuoden 1955 jälkeen radat on pikku hiljaa muutettu raideleveydelle 1668 mm. Merkittävä poikkeus on Barcelonan metron linja 1, jolla on säilytetty 1674 mm.

1600 mm on "irlantilainen raideleveys", jota Irlannin ja Pohjois-Irlannin lisäksi on esim Brasiliassa (monen muun raideleveyden ohella). Lisäksi8 sitä on Australiassa Victorian ja South Australian osavaltioissa.
kuva 08.01.2016 20:27 Eljas Pölhö  
  Kaksoisraide Riihimäki-Hämeenlinna valmistui vuosina 1955-1958 ja Hämeenlinna-Toijala vuosina 1959-1961.
kuva 08.01.2016 19:36 Eljas Pölhö  
  Torinon 1445 mm (eikö se ole myös Milanossa ja Roomassa?) on perinteinen Italian valtionrautateiden (FS ja sen edeltäjät) raideleveys. Sitä alettiin kaventaa pikkuhiljaa vasta 1930-luvulla.
<<   >>