Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.12.2014 18:15 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt ei tarvittaisi kun vähän havaintoja 2223:n liikkeistä toukokuun lopulta 1983, niin päivä selviäisi. Onko ihan mahdotonta, että olisit saanut vinkin käydä kuvaamassa Dr12 vielä kun voit? On niin lähellä sitä tilannetta, että tämä olisi jokseenkin viimeinen Rovaniemelle saapunut Dr12-juna. | ||||
|
18.12.2014 12:39 | Eljas Pölhö | ||
| En kyllä muista tapausta Turengissa. Yhtään Dm4-vuoroa ei kuitenkaan liikennöinyt Riihimäen ja Toijalan välillä 1970-luvun puolella. Sen sijaan kiitojunarunko oli yhdessä Porin junaparissa (P49/P50) vielä sen kulkiessa Sr12-vetoisena jonnekkin 1971 tai enintään 1972 tienoille saakka. | ||||
|
18.12.2014 00:31 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän voisi vielä lisätä, että Hr1 1010 viimeinen ajo oli juuri junassa H402 kaksi vuotta kuvaa myöhemmin 29.5.1970 eli se liikennöi toiseksi viimeiseksi Helsingin Pekoista. | ||||
|
18.12.2014 00:24 | Eljas Pölhö | ||
| Höyryvetureiden junapainotaulukoissa oli Suomessa yleensä kolme saraketta: 1. sarake = peruspaino kaikissa olosuhteissa 2. sarake = peruspaino, jos pakkasta on enintään -5 astetta ja kiskot eivät ole lumen peitossa. 3. sarake = junapaino edullisissa olosuhteissa kuljettajan suostumuksella. Kieltäytymisestä on ilmoitettava syy kirjallisesti. Rataosilla, joiden määräävä nousu on alle 10‰ saa junapaino olla suurempi kuin sarakkeessa 3, kuitenkin enintään 1300 tonnia. Vuoden 1969 taulukoissa oli huomautus Hv3, Hr1 ja Tr1 kohdalla, että junapainot ovat 10% pienemmät halkolämmitteisenä. |
||||
|
|
18.12.2014 00:00 | Eljas Pölhö | ||
| Dm4 1600 paloi Pirttikankaalla (Ov-Hpk) 31.7.1965 vetäessään junaa P97. Kuurilassa 15.3.1957 tuhoutunut Dm4 1607 oli ensimmäinen hylätty Dm4 (hylkäyspäivä 8.6.1957). EDIT Lisätietona, että Dm4 1623 oli toisena hylätty Dm4 (12.5.1965, kolari Vuohijärvellä 18.11.1964). 1600 hylkäyspäivä on 30.3.1966. |
||||
|
|
17.12.2014 16:01 | Eljas Pölhö | ||
| Juna on melkoisella varmuudella H402. Sen vakiovaunusto tuolloin oli Hr1+Po+Ei+Ei+Fo. 10.1.70 junaa veti Hr1 1006 ja matka-ajat alkumatkasta olivat Tampere lähtö 14:18.08 (3 min myöh) - Hatanpää 3.07 (pys 5s) - Rantaperkiö 2.35 (pys 8s) - Sääksjärvi 7.15 (pys 11s) - Höytämö 1.57 (ohitus) - Kulju 4.48 (Sj:ltä, pys 23s) - Vanattara 3.39 (pys 34s) - Moisio 2.57 (pys 10s) - Hakkari 2.05 (pys 14s, tässä myöhästyminen oli suurimmillaan eli 8 min) - Hollo 1.51 (pys 15s) - Lempäälä 2.48 (pys 19s) - Hulaus 3.01 (ohitus) - Mattila 5.39 (Lpä:stä, pys 11s) - Hinkka 4.43 (ohitus) - Viiala 6.45 (Mattilasta, pys 36s) - Toijala 8.06 (tulo 3 min myöh). Matkan jatkuessa Pohjois-Kuurilassa oli vastaan tulevan junan odotus 7min 6s ja tulo Riihimäelle 4 min myöh. |
||||
|
|
17.12.2014 14:16 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä vielä jokunen aiempi pikajunahavainto ja Dr12 tavarajuna Oulun seudulta huhti-toukokuussa 1983. Valitettavasti ei yhtään P65 ainakaan tässä satsissa. Olipa nämä kaikki yhdessä paikassa. 24.4.83 P69 Ol-Roi 2609+2614 (20 aks) 24.4.83 P62 Roi-Ol 2614+2609 (48 aks) 25.4.83 T5032 Ol-Sk 2209 (1486 t) 29.4.83 P61 Ol-Roi 2610+2542 (42 aks) 29.4.83 P70 Roi-Ol 2542+2610 (24 aks) 30.4.83 P63 Ol-Roi 2528+2534 (68 aks) 30.4.83 P63 Roi-Kjä 2638 (24 aks) 30.4.83 P64 Kjä-Roi 2638 (24 aks) 30.4.83 P64 Roi-Ol 2638+2534 (56 aks) (2534 matka ja sijainti nipussa epävarma, vaikea tulkita) 1.5.83 P67 Ol-Roi 2218 (32 aks) 1.5.83 P66 Roi-Ol 2656+2645 (52 aks) 13.5.83 P68 Roi-Ol 2232 (32 aks) 14.5.83 T5030 Ol-Sk 2214 (74 aks, 818t) 14.5.83 EP57 Sk-Ol 2203 (20 aks) 17.5.83 P69 Ol-Roi 2548+2544 (12 aks) 17.5.83 P62 Roi-Ol 2544+2548 (42 aks Roi-Kem, 46 aks Kem-Roi) 18.5.83 P61 Ol-Roi 2205 (42 aks) 18.5.83 P70 Roi-Ol 2604 (12 aks) 19.5.83 P63 Ol-Roi (60 aks) ja Roi-Kjä (20 aks), osallisina 2638, 2621 ja 2653 (en osaa tulkita miten) 19.5.83 P64 Kjä-Roi (20 aks) ja Roi-Ol (56 aks), ilm. 2621 Kjä-Roi ja 2646+2621 Roi-Ol 20.5.83 P67 Ol-Roi 2628+2523 (32 aks) Kesäkuussa ja siitä eteenpäin havaitsen vain Dv12 tai Dv12+Dv12 yhdistelmiä pikajunissa Oulun pohjoispuolella. EDIT: 19.5.83 osalliset olivat tietysti 2638, 2621 ja 2653. Valitan, etten huomannut näppäilyvirhettä heti (siinä oli ..., 2631, ... ennen korjausta). |
||||
|
|
17.12.2014 11:49 | Eljas Pölhö | ||
| Tr3 junapainotaulukko ei liene monillekkaan tuttu, joten ohessa K6, vuodenvaihteesta 42/43 alkaen Tr3 junapainot: https://www.dropbox.com/s/67w0pgd1nsf189x/Junapainotaulukko%20K6%20P9109730.jpg?dl=0 |
||||
|
|
17.12.2014 11:43 | Eljas Pölhö | ||
| Arkipäivää sotasaalisvetureilla, ensin Tr2 https://www.dropbox.com/s/oj30l52dsxk4v6j/440229%20j2422%20Tr2%202011%20P9100020.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/c66ge6mlvocbigz/440229%20j2422b%20Tr2%202011%20P9100021.jpg?dl=0 sitten Tr3 https://www.dropbox.com/s/n21euh63ruty86k/440304%20j2426%20Tr3%202603%20P9100014.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/ntti1djqytjzfww/440304%20j2426b%20Tr3%202603%20P9100015.jpg?dl=0 |
||||
|
|
17.12.2014 11:23 | Eljas Pölhö | ||
| Arkipäivää rauhan aikana. 2 sivua raskaan tavarajunan kulkua Viipurista Kouvolaan https://www.dropbox.com/s/9oyt9y9x8npndxf/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s1%20IMG_4984.JPG?dl=0 https://www.dropbox.com/s/siou9t1lsfznn1a/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s2%20IMG_4985.JPG?dl=0 |
||||
|
|
17.12.2014 10:02 | Eljas Pölhö | ||
| Myöhästymisilmoitukset tarkastivat ensin Vre (Varinkon esimies) ja/tai Vrp (varikonpäällikkö) ja/tai Vjp (Varikkojaksonpäällikkö). Mikäli ilmoituksessa moitittiin junanlähettäjää tai konduktööriä, niin paperi lähetettiin lausunnolle liikennepiiriin. Äänislinnan papereissa havaitaan kuittaus TLehtonen (Tuomas "Tomi" Lehtonen, joka oli VyRy/SRHS:n alkuvuosien pitkäaikainen hallituksen veturiasiantuntijajäsen). Hän usein kommentoi "hyvin ajettu" silloin kun aikataulua oli ajettu kiinni raskaalla junalla ja muutoinkin oli kova puolustamaan veturimiehiään, mikäli heitä moitittiin konduktöörien tai junanlähettäjien raporteissa. Monet myöhästymisilmoitukset olivat 2-sivuisia, joskus pidempiäkin, ja hyvin usein niissä kerrottiin varsin tarkkaan junan todelliset kulkuajat minuutin tarkkuudella sekä syitä mahdolliseen hidasteluun "lunta kiskoilla" tai "märät halot" tms. Junakohtaukset myös muistettiin mainita ja paljon muuta yleistä junan kulkuun liittyvää. Asemien ohitusaikoihin haettiin joskus tukea niiden junapäiväkirjoista. Jotkut raportit aiheuttivat laajempaakin viestien vaihtoa kone- ja liikenneosastojen välillä. Johonkin aikaan kuljettajat saivat palkkion polttoainetta säästävästä ajosta. Joku Joensuun kuljettaja sai kollegojen vihat, kun "aina myöhästytti" toisia junia ajamalla "säästöliekillä" yrittämättäkään ajaa aikaa kiinni. Asian selvittelyssä tutkailtiin iso joukko näitä myöhästymisilmoituksia ja kuljettaja sai varoituksen, koska "aikataulun noudattaminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia". Polttoaineen säästö vasta toissijainen, mikäli junan kulku sen sallii. |
||||
|
|
17.12.2014 02:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kun tässä ketjussa on seurattu Dr12 pikajunakauden loppua, niin oheiseen kuvaan sinänsä liittymättömiä Dr12 pikajunahavaintoja Parikkalasta 29.5-30.5.1984 eli vuotta myöhemmin. Kierrot näyttävät, että veturit syötettiin ilmeisesti reittiä -Pieksämäki-Joensuu-Imatra T ja paluu samaa reittiä. 29.5.1984 Dr12 2219 EP8 (Joensuu-Imatra T) Dr12 2219 P3 (Imatra T-Joensuu) Dr12 2229 P4 (Joensuu-Imatra T) Dr12 2229 EP7 (Imatra T-Joensuu) 30.5.1984 Dr12 2228 P10 (Joensuu-Imatra T, lähtö Joensuusta 29.5) Dr12 2228 P9 (Imatra T-Joensuu) Huom! 30.5.84 Dr13 2335 EP8 (Joensuu-Imatra T?). Dr13 2335 meni pohjoiseen junassa P9 (29.5.84), paluuta en nähnyt (ilmeisesti P2) ja sitten P1 ( edelleen 29.5.84). Savonlinnan junat veti Dv12 2508 ja yhden junaparin Dv16 2034. Kaikki havaitut tavarajunat menivät Dr13-vedolla. |
||||
|
|
17.12.2014 01:06 | Eljas Pölhö | ||
| Kiva, että joku näitä lukee. En näe mistään kuinka monta lukukertaa tai latauskertaa joku yksittäinen dokumentti saa. Sikäli lisäilen näitä vähän sattumanvaraisesti enkä yleisön kiinnostuksen mukaan. Erilaisia kulkuaika- ja myöhästymisraportteja olen keräillyt nyt 46 vuotta ja aikamoinen määrä niitä onkin kertynyt sekä alkuperäisinä, käsikopioina, valokopioina että valokuvattuina. Vielä kun keksisin niille jotain järkevää (lue: tuottoisaa) käyttöä, niin hyvä olisi. En ole koskaan laskenut, mutta kaipa näitä joku tuhat on. Tuollaisia veturinkuljettajan tekemiä myöhästymisraportteja minulla ei ole höyrykauden (1960-luvun) jälkeen lainkaan. Onko niitä tehty myöhemminkin? Oletko Jorma koskaan jotunut tekemään sellaisia? |
||||
|
17.12.2014 00:55 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1-sarjasta ja muutamasta muusta yksittäisestä veturista pidettiin tavallista tarkempia listoja 1940-luvulla, kun tutkailtiin eri voitelulaitteiden yms käyttöä. Julkaisemani listat ovat vain osa kokonaisuudesta. Suurimmasta osasta vetureita pidettiin vain kilometrikirjaa, monilla varikoilla kuukausi jaettuna kahteen osaan 1-15. pv ja loppukuu. Niin, ja tietysti korjauskirjaa, mutta siinä oli veturit listattu tehtyjen töiden järjestyksessä eikä veturien numerojärjestyksessä. Kattilapesut taasen merkittiin vetureiden kattilakortteihin. Sellainen veturikortti kuin on "Pikkuruskojen aika"-kirjan viimeisellä sivulla sen sijaan ei ole VR:n tekemä. Se on TAE:n tekemä yhdistelmä eri VR:n dokumenteista. |
||||
|
|
16.12.2014 19:43 | Eljas Pölhö | ||
| Eipä ole enää parhaassa kunnossaan. Ikä painaa. Parempia päiviä muistellen listataan Tr1 1030:n kaikki junat junapainoineen tammikuussa 1948 (2 sivua). Samaan syssyyn sopinee koko sarjan veturikohtainen työ saman kuukauden aikana. https://www.dropbox.com/s/k3x5ozwqi4mkzjw/Tr1%201030%20junat%20480101-28%20IMG_3698.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/9znxogy4ylw1a3q/Tr1%201030%20junat%20480129-31%20IMG_3699.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/1kygacdaqeli2g4/Tr1%20k%C3%A4ytt%C3%B6%201948-01%20IMG_3713.jpg?dl=0 |
||||
|
|
16.12.2014 19:07 | Eljas Pölhö | ||
| Heikki on kyllä turhankin pessimistinen noiden myöhästymisten suhteen. Ensinnäkin sekä sota- että pula-aikana tehtiin aivan samat myöhästymisilmoitukset ja niiden yhteenvedot kuin 1930-luvullakin. Yhteenvedot olivat tosin sota-aikana selvästi pidemmät kuin oheinen Sortavalan varikon lista, niitä oli jopa 2-4 sivuisia/kk/varikko. Toisekseen, osa junista ajoi kuitenkin täysin tai lähes täysin aikataulunsa mukaan. Aikatauluja hidastettiin sotavuosina ja heti sodan jälkeen huomattavasti siitä mitä ne olivat olleet kesällä 1939. Tässä muutama esimerkki erilaisista myöhästymisilmoituksista ja niiden yhteenvedoista vuosilta 1934-1949. Sortavalan varikon henkilökunnan ajamien junien myöhästymiset lokakuussa 1934: https://www.dropbox.com/s/x7pdqn80hkrwhwp/341001-22%20Srl%20my%C3%B6h%20P6294601.jpg?dl=0 Tainionkoski-Antrea, myöhästymisilmoitus 5.1.1938 (veturi H2 329, juna 824) https://www.dropbox.com/s/4eum9fdtu34zsgp/380105%20Wuo-An%20IMG_4989.jpg?dl=0 Simola-Viipuri, moottorivaunu 18.3.1938 https://www.dropbox.com/s/91nu46nsn6c5f2i/380318%20Si-Wpi%20IMG_5039.jpg?dl=0 Erityisen paljon myöhästyneet junat Iisalmella joulukuussa 1939 https://www.dropbox.com/s/wmf9xtet6vuj3u9/391201-31%20Ilm%20paljon%20my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4%20IMG_1561.jpg?dl=0 Äänislinna-Suojärvi, 3.1.1944, juna 2, veturi Tv2 https://www.dropbox.com/s/y55gaqreyrx9cx1/440103%20%C3%84nl-Sj%C3%A4%20IMG_0341.jpg?dl=0 Suojärvi-Äänislinna, 4.1.1944, juna 3, veturi Hv2 https://www.dropbox.com/s/s0vql8s3gztidk8/440104%20Sj%C3%A4-%C3%84nl%20IMG_0338.jpg?dl=0 Savonlinna-Parikkala, junan 6 kulku kesä-heinäkuussa 1949 https://www.dropbox.com/s/a2htdicvswztgc0/490601--0715%20H6%20Sl-Par%20IMG_6467.jpg?dl=0 |
||||
|
|
15.12.2014 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Pari päivää ennen Dr12 poistumista Kokkolan pohjoispuolelta niillä operoitiin mm. seuraavia (sulkeissa havaintopaikka): 25.5.83 Dr12 2208 P69 (Kälviä) Dr12 2234 P68 (Eskola) Dr12 2222 T4201 (Ylivieska) Dr12 2231 P67 (Ylivieska) Dr12 2208 P70 (Kangas) Dr12 2207 T5032 (Oulainen) Dr12 2212 T3051 (Oulainen ja Kilpua) Dr12 2221 T5016 (Vihanti) Dr12 2208 T4055 (Karhukangas) 26.5.83 Dr12 2212 T5010 (Karhukangas) Dr12 2208 EP58 (Ylivieska) Huomaa, kuinka tehokas kierto 2208:lla oli. |
||||
|
14.12.2014 22:06 | Eljas Pölhö | ||
| Pistoraide johti Haukivuoren sahalle. Alunperin se oli nimeltään Hietalan saha ja sen oli perustanut amiraali Hjalmar von Bonsdorff, joka tuolloin asui Haukivuorella Laukkolan tilalla. Haukivuoren Puutavara Oy perustettiin loppuvuonna 1920 ja sen ostettua sahalaitoksen se on siitä lähtien tunnettu nimellä Haukivuoren saha. | ||||
|
|
14.12.2014 16:50 | Eljas Pölhö | ||
| Ykkösraide oli päätie vielä 10 vuotta myöhemminkin. https://vaunut.org/kuva/88650 |
||||
|
13.12.2014 14:25 | Eljas Pölhö | ||
| HUPSISTA: Minulla näkyy olevan kattilalle kaksi erilaista viimeistä TK päiväystä, riippuen mitä listaa katson. Vaihtoehdot ovat TK Hy 26.1.1962 ja TK Hy 26.9.62. Toisessa on kuukauden kohdalla kiroitusvire, mutta en suoraan osaa sanoa kummassa. | ||||
|
|
13.12.2014 14:02 | Eljas Pölhö | ||
| Kesällä 1984 P65 kulku oli Hki 20:10 --- Kemi 7:22-7:32 -- Laurila 7:41 -- Rovaniemi 9:07 (maanantaisin ja lauantaisin) Sitä ennen ajallisesti saapui P85 Kouvola 21:20 --- Kemi 7:00-7:03 -- Rovaniemi 8:38 (lauantaisin ja 22.6 ei 23.6) P65:ssä oli maakuvaunujen lisäksi 2. kl ja kahvila. P85:ssä oli makuuvaunujen lisäksi 2. lk ja autojenkuljetusvaunu Kouvola-Rovaniemi.. |
||||
|
|
13.12.2014 13:50 | Eljas Pölhö | ||
| Tr2 1304 oli ajossa 31.10.1967 saakka. Kahden TK:n välinen kattila-aika olisi jatkunut vielä syyskuun loppupuolelle 1968, mutta enin aika SK:sta seuraavaan kattilatarkastukseen tuli täyteen. Tässä oli viimeksi kattila 4709 ja sen sijoitus veturiin ja viimeiset TK ja SK ajat näkyvät jo aiemmin julkaisemassani listassa (sama kuin ennen, ei muutoksia edellisen näytillepanon jälkeen) https://www.dropbox.com/s/kvcubgqjhsm8qtj/Tr2-kattilat.pdf?dl=0 edit: korjattu yksi kuukausi |
||||
|
13.12.2014 00:09 | Eljas Pölhö | ||
| Lumiaura on kuulunut Oulun ratapiirille 27.1.1968 lähtien, jolloin siihen liitettiin entinen 8. ratajakso (Tornio). 8. Rtj:n lumiaurojen vanhat tunnukset olivat 8A-8L (ei ollut olemassa 8J). Uudelleen numeroinnissa nämä saivat järjestyksessä numerot Etv-Rto 65-74 ja Etv-Rto 109. Täten kuvan lumiauran vanha tunnus on ollut 8I (iso i). Näistä Etv-Rto 65 hylättiin 30.11.1966 ja Etv-Rto myytiin 25.10.1974. Valmistusvuosia löytyy 8H=1954, 8K=1955 ja 8L=1960. |
||||
|
12.12.2014 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Lumiaura on luultavasti Etv-Rto 63, joka oli Kouvolassa vielä 1983. Se siirrettiin 7. ratajaksosta (Oulu) 9. ratapiiriin (Kouvola) lokakuussa 1967. Lumiauran entinen numero oli 7H. Lumiaurojen uudelleen numeroinneissa on muistettava, että niitä ei numeroitu iän tai mallin mukaisessa järjestyksessä, vaan sijoituspaikan mukaan. Esimerkiksi Oulun ratajakson vanhoista lumiauroista 7A-7I (siis iso i) tuli Etv-Rto 56-64. Kouvolan omat vanhat lumiaurat olivat 10A-10H. Ensimmäinen 10C hylättiin 12.11.1952 ja vuonna 1953 valmistunut uusi aura sai vapaaksi jääneen tunnuksen 10C. Siitä tuli myöhemmin Etv-Rto 88. 10A oli hylätty 17.9.1958 eikä ehtinyt saada uutta tunnusta ja 10E oli hylätty 31.1.1962 eikä sekään saanut uutta tunnusta. Muut 10B-10D ja 10F-10H saivat tunnukset Etv-Rto 87-93. Kolmen viimemainitun valmistusvuodet olivat 1950, 1953 ja 1954 samassa järjestyksessä. Etv-Rto 63 valmistusvuotta minulla ei ole tai en ainakaan löydä sitä näin yht'äkkiä. |
||||
|
12.12.2014 22:54 | Eljas Pölhö | ||
| Lappeenrannan ja Vainikkalan välillä oli joskus ihan toimiva paikallisliikenne. Alla esimerkit kesäaikataulusta 1961. Jälkimmäisessä kannattaa huomata juna H720, joka toi Moskovan vaunut Vainikkalasta Raippoon junalle P2. Englantilaisissa lehdissä oli joskus kuvia kuinka halkopiippuinen Tv1 oli kansainvälisen pikajunan nokalla lähdössä Vainikkalasta. https://www.dropbox.com/s/vhe76juc3cqqi6x/61-2-34a%20Kv-Vna-Imr.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/q49pk2jv2tlcvml/61-2-34b%20Imr-Vna-Kv.png?dl=0 Sitten kun tultiin 1970-luvulle oli junissa enemmänkin pakkopullan makua. Junia ei saanut lopettaa, mutta toisaalta kalusto piti syöttää Pieksämäeltä saakka Kouvolan kautta. Paikallisliikenteen lopettaminen sallittiin lopulta aikataulukauden 1976-77 päättymiseen toukokuussa 1977. Viimeisinä aikoina junat ajettiin kokoonpanolla VLV. Ohessa esimerkki kesäaikataulusta 1973. https://www.dropbox.com/s/qx87ocddjw86stp/73-2%2034A%20Kv-Vna-Lr.png?dl=0 |
||||
|
|
12.12.2014 16:31 | Eljas Pölhö | ||
| Haukilammentien tasoristeyksessä oli aikaisemmin Paanukkalan seisake. Seisakekyltti oli radan itäpuolella ja välittömästi tien eteläpuolella. Junan pituus viittaan entiseen postijunaan H772 siltä ajalta, kun kyseinen juna toimi samalla kiskoautokaluston siirtojunana Kouvolasta Kotkaan ja Vainikkalaan/Lappeenrantaan menneille junille. |
||||
|
12.12.2014 14:14 | Eljas Pölhö | ||
| CC 72000:lla on myös suora Suomi-yhteys. Se oli mukana koeajoilla ennen sähköveturien hankintaa. Mukana olivat CC 72000, Henschelin 3000hv diesel, Hr13, Nohabin Mz, Neuvostoliittolainen sähköveturi, Rc Ruotsista ja suomalainen sähköveturi. Paperilla tehty vertailuhan tämä tietysti oli, mutta varmaan jokseenkin luotettava. Linkin takana on koeajoselostuksen sivu 38, eli pysähdysajoa Mikkeli-Kouvola 800t, 1200t ja 1500t junilla. CC72000 oli dieseleista tehokkain ja Rc sähkövetureista. https://www.dropbox.com/s/diyvw2zkp8r4bvn/CC72000%20Suomi-yhteys%20s038.png?dl=0 |
||||
|
12.12.2014 01:09 | Eljas Pölhö | ||
| Onko 1983 liian vanhaa aikaa vai onko tästä jotain iloa? Ri-Tpe suunnassa: ... p 163 km 162,0 - Lempäälä km 165,9 - p 167 km 166,6 - vh km 167,3 - Hollo km 167,7 - kaarre R=610 km 167,7-169,0 - Hakkari 168,6 - Moisio km 169,8 - p 171 km 170,1 - Vanattara km 171,7 - erotusjakso km 172,1 - Kulju km 174,5 - p 175 km 174,9 - Höytämö km 177,4 - Sääksjärvi km 178,4 - p 179 km 179,2 - Multisilta km 179,6 - p 181 km 180,8 - Rr Sn 85 km 183,3 - Tpet (Perkiö) km 184,1 - p432p km 184,6 - Rantaperkiö km 184,8 - Viinikka km 185,4 - Tpe km 187,4 Tpe-Ri suunnassa: Tpe km 187,4 - 091E km 186,4 - Tpet (Viinikka) km 185,4 - p 401E km 185,0 - Rantaperkiö Km 184,8 - Perkiö Km 184,1 - Kaarre R=770 km 183,7-183,2 - p 451E km km 182,9 - p 180 km 180,8 - Multisilta km 179,6 - Sääksjärvi km 178,4 - 178 km km 177,7 - Höytämö km 177,4 - p 174 km 174,9 - Kulju km 174,5 - erotusjakso km 172,1 - Vanattara km 171,7 - p 170 km km 170,1 Moisio km 169,8 - kaarre R=610 km 169,0-167,7 - Hakkari km 168,6 - Hollo km 167,7 - Lempäälä km 165,9 - 164 km 165,0 - p 160 km 162,0 jne. |
||||
|
10.12.2014 22:16 | Eljas Pölhö | ||
| Tätähän kutsutaan usein nimellä "Subway", mutta se lienee synonyymi sanalle "Metro" ja korealaisilla sivuilla tätä kutsutaankin nimellä "Metro". http://www.seoulmetro.co.kr/main.action Voi olla helpompi lukea englanniksi, niin silloin Urban Rail on hyvä http://www.urbanrail.net/as/kr/seoul/seoul.htm Karttaa kun jatkaa Incheoniin, niin näkyy kuinka pitkälle linja 1 jatkuu. http://www.urbanrail.net/as/kr/incheon/incheon.htm Sinänsä hauska risteyspaikka on Bupyeong (Incheonin kartassa), koska siellä kohtaa kahden eri kaupungin linjat numero 1. Turistille voi olla vaikea pala. Kuka kokeilee ensimmäisenä? |
||||
|
08.12.2014 17:55 | Eljas Pölhö | ||
| Käsillä on havainnot 6.1958-5.1959, jolloin junanumerot olivat toiset. Riihimäki-Helsinki-suunnassa tyypillisimmät olivat: H110 (Helsinkiin 08:50) H114 (Helsinkiin 13:18) Helsinki-Riihimäki-suunnassa tyypillisimmät olivat: H109 (Helsingistä 15:10) H111 (Helsingistä 16:00) Joskus myös H117 (Helsingistä 18:15) H113 Helsingistä 16:05 Riihimäelle palasi höyryveturikaudella välittömästi takaisin H120:ssä (Hki 20:50). Se oli kaikkein tyypillisin Pr2-juna vuoden 1958 puolella (yleensä Pr2 1803), ja vuonna 1959 vaihteli Hr1 ja Tr1. Aamujunien veturit olivat H102=Hr1 (Hki 6:18), H104=Hv2 (Hki 6:44), H106=Hv2 (Hki 7:32) ja H108=Tr1 (Hki 8:16). |
||||
|
08.12.2014 16:41 | Eljas Pölhö | ||
| Pikaotannalla kaivoin seuraavia tietoja K2/Tk2 407 elämän varrelta: Tilattu: Tammerfors Linne- & Jernmanufakt. A.B, Tampereen konepajalta 6.6.1902 Valmistui 23.5.1903 (Tamp. 53/1903) Sijoituksia: 1903-05-23 Tampere 1904-1915 Karjalan rata -oli 1921-01-01 Oulu 1923-01 Mikkeli 1923-12 Kuopio 1931-09 Iisalmi 1934-05-23 Kouvola 1937-05-01 Hamina 1937-10-25 Kouvola 1940-08-22 Joensuu 1940-09-11 Pieksämäki 1940-10-23 Kouvola 1941-04-27 Iisalmi 1942-12-06 Sortavala 1944-03-18 Iisalmi 1944-09-15 Oulu 1944-12-20 Pieksämäki 1958 merkitty Pm var (onko se varastoitu vai varalla, en osaa sanoa. Seisoi koko vuoden) 1960-02-16 hylätty ja siirretty Suomen Rautatiemuseolle 1962 kunnostettu näyttelykuntoon Kuopion konepajalla 1962-11-17 siirto Kuopio-Pieksämäki (1962?) siirto Pieksämäki-Myllymäki 1974 siirto Myllymäki-Närpiölle ja on edelleen siellä (kävikö Myllymäeltä missään?) Veturi oli turvepolttoinen 6.5.1948-16.10.1949, muutoin halkopolttoinen. (harpoin sijoittelulistoissa, joten joku lyhytaikainen sijoitus on voinut jäädä pois) |
||||
|
|
08.12.2014 16:04 | Eljas Pölhö | ||
| TPL huomautti, että etupää näyttää oudolta, kun puskinlyhdyt ovat VR:n mallia eivätkä veturin alkuperäiset. Vertailukuva https://vaunut.org/kuva/88607 Trumanneja käytettiin 1958-1960 tienoilla pari vuotta Helsingin paikallisliikenteessä kahdessa eri junaparissa Riihimäen ja Helsingin välillä. Nurmisen Jukan sekunttikellomittausten mukaan Tr2 selvisi ihan hyvin silloisten aikataulujen puitteissa. Ohessa pari ajoa H215 kanssa vuoidelta 1960 (olen kyllä julkaissuit nämä jo aiemminkin. Laitan samalla linkit kattila- ja yleistietoihin, koska entiset linkit ovat lakanneet toimimasta. https://www.dropbox.com/s/fk1cm3kkt020h8c/Tr2-tietoja.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/kvcubgqjhsm8qtj/Tr2-kattilat.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/63ryhowbdqey2ua/Tr2%201314%20H215%20Hki-Jp%20600200a.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/f8uregch05bwa7d/Tr2%201314%20H215%20Jp-Ri%20600200b.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/mvivv066pa4yl8u/Tr2%201317%20H215%20Hki-Jp%20600206a.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/27d3l349xnaafxe/Tr2%201317%20H215%20Jp-Ri%20600206b.png?dl=0 |
||||
|
07.12.2014 21:07 | Eljas Pölhö | ||
| Nykyinen aika ei kohtele ministereitä ja puoluepamppuja silkkihansikkain, koska puheet leviävät kaikelle kansalle. Ministereiden käsittämätön ymmärtämättömyys asioista, joista he saavat tehdä päätöksiä, paljastuu kaikessa raadollisuudessaan. Sama ilmiö nähdään kyllä Ruotsissakin, jotta siinä mielessä tasoissa ollaan Pohjanlahden kummallakin puolella. Siitä on nyt 46 vuotta, kun näin viimeksi Tr1 korvaavan Pieksämäki-Mikkeli-Pieksämäki lättävuoroa. Tilanne oli toistunut juhlapyhinä koko 60-luvun. Kun muiden lättävuorojen runkoja pidennettiin, niin joitakin toisia korvattiin veturijunilla. |
||||
|
|
07.12.2014 20:22 | Eljas Pölhö | ||
| Taisi Trumannien arvostus olla suurinta Riihimäellä ja sitten Pieksämäellä vielä vähäisempää kuin Kouvolassa. Alkujaan Tr2 sn oli 60 km/h ja se nostettiin arvoon 65 km/h joulukuussa 1953. Lausunnossa konetekninen toimisto totesi mm, että veturin koneisto toimii taloudellisimmin lähellä nopeutta 65 km/h. Venäjällä veturityypin sn oli 80 km/h ja Jukka Nurminen kellotti Trumanneja ajamassa 85-90 km/h nopeudella Helsingin paikallisliikenteessä. Muistaakseni Juhani Katajisto on sanonut, että Tr2 on ainoa höyryveturi, jolle hän on hävinnyt nopeudessa (Minillä?). Myöhästymisilmoituksista nähdään Tr2:n ajaneen pikajunissa Lahden ja Riihimäen välin noin 40-41 minuutissa. Viimeisin minun tiedossani oleva käyttö juhlapyhien lisäpikajunissa Helsingissä oli 23.12.1960, jolloin Tr2 1317 veti junan LP45 Helsingistä (15:10) Tampereelle. Junan koko ei ole tiedossa. Seuraava havainto tästä junasta on 13.4.1961, jolloin Hr12 2202 veti Eit+CEit koeajojunaa tällä aikataululla. Jouluna 1961 LP45 veturina oli Hr1 1008 (23.12.1961) ja pääsiäisenä 1962 (19.4.1962) se oli Hr1 1001. |
||||
|
07.12.2014 12:39 | Eljas Pölhö | ||
| Mahtaisiko Jimin mainitseman oikaisun oikaisematon linjaus kuulua Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradalle? Tästä kun jatketaan pohjoiseen, niin matkan varrella tulee useampiakin paikkoja, missä vanha kapearaiteisen linjaus kierteli VR:n linjauksen ollessa jokseenkin suoran tai loivakaarteisen. | ||||
|
07.12.2014 02:36 | Eljas Pölhö | ||
| Helsingin Matkailuyhdistys - Helsingfors Turistföreningen vietti 40-vuotisjuhliaan 15.5.1980 ja juhlisti merkkipäiväänsä 9-vaunuisella tilausjunalla Helsingin kauppatorille. Jos joku ihmettelee merkkivuotta, niin yhdistys tosiaan perustettiin pian talvisodan päättymisen jälkeen. Telisi mieli veikata, että Reino ja Mikko Alameri ovat olleet kuvaamassa samassa paikassa. Mikon kuva on Nordens Järnvägar 1980-kirjassa ja autotkin ovat ihan samat. Minä toimitin kirjan Suomen osuuden; tuskin muutoin olisin muistanut. |
||||
|
06.12.2014 20:06 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1928 kuluessa ja ehkä osittain meni 1929 puolelle. Ilkka on jo antanut asiaan liittyvien määräysten numeroita https://vaunut.org/kuva/81892 |
||||
|
|
06.12.2014 17:14 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikissa 800-sarjan K5/Tk3-vetureiden kattiloissa oli kuparinen tulipesä. Eiköhän muutos tapahtunut joskus 30-luvun loppupuolella. | ||||
|
|
06.12.2014 16:56 | Eljas Pölhö | ||
| Jorman kommentti tuo esiin juuri sen mihin pyrin, eli yhden Kouvolan tai Tampereen keikan lisäksi veturi ei paljoa muuta voinut ehtiä tehdä. Kouvolan Ristoilla oli erilaisia kiertoja, olikohan niitä kolme kiertolistaa ja Rulla-Ristoille vielä omansa, joka sisälsi myös pikajuna-ajoa. Tr1-kierroissakin yksi Pieksämäen keikka vei koko vuorokauden suoritteen. Imatran/Vainikkalan ja Kotkan/Haminan keikat taasen sallivat enemmän kuin kaksi junaa päivässä. Toki, mikäli Tr2 oli ollut pidetympi, niin Kouvola olisi halutessaan saanut niitä niin monta kuin tarvitsi. Tuolloin vientiteollisuus oli arvossaan ja Kouvolan varikko oli ensiarvoisen tärkeässä asemassa ja sai pitkälti sanella tarpeensa vientituotteiden kuljettamiseksi satamiin tai raja-asemille. |
||||
|
|
06.12.2014 16:35 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi K5 820 kuuluu 13 veturin tilauserään (K5 815-827) Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osakeyhtiöltä, Tampereelta. Tarjous H 6858, 12.3.1927 Tilaus VR 1069/2310, 19.3.1927 Tilausvahvistus 24.3.1927 Toimitus Tampereella 31.7.1928 mennessä. Todellisuudessa veturit tomitettiin ajalla 29.3.1928-8.10.1928, kuvan veturi 820 16.6.1928 eli kuvaan kirjattuna päivänä. Määräaikaan mennessä oli toimitettu 10 veturia ja kolme myöhästyi muutaman kuukauden. Vetureiden hinta oli 1 090 000 Smk/kpl. Koeajo 50 km ilman kuormaa ja kuormassa Kuparinen tulipesä, Friedmann-Metcalfe poistohöyryinjektori LF N:o X/8, Friedmann esilämmitin, AGA-valaistus, Deuta nopeusmittari nopeuteen 80 km/t. Huomatkaa, että etulaattaa ei vielä tuolloin ollut, vaan etunumero oli maalattu puskinpalkkiin. |
||||
|
|
06.12.2014 13:28 | Eljas Pölhö | ||
| Tr2 kattiloiden numerot VR:llä olivat: 4611-4620 Baldwin 1946, alkujaan vetureissa 1300-1309 4703-4712, Alco 1947, alkujaan vetureissa 1310-1319 4713, varakattila 4811, varakattila Kattila 4713 oli viimeksi veturissa 1307 Kattila 4811 oli viimeksi veturissa 1308 Veturissa 1318 oli viimeksi kattila 4617 eli siksi Alcon valmistamassa veturissa on Baldwinin laatta. |
||||
|
|
05.12.2014 16:22 | Eljas Pölhö | ||
| Trumannien veturikierrossa ei tainnut olla kahta edestakaista matkaa Ri-Kv, vaan yksi vain. Täyteajoina sitten Pasilan ja Helsingin keikkoja, joita ei ollut montaa. Ri-Tampere oli myös yleinen, mutta matkaltaan Kouvolan keikan luokkaa ja sen vaihtoehto. | ||||
|
|
05.12.2014 16:13 | Eljas Pölhö | ||
| Hr13 oli tavallaan harjoittelukappale ja CC 72000 oli sitten lopullinen tuote. Kunnioitettava tulos, kun lähes 100 veturin keskimääräinen ajomatka 30 vuoden ajalta pyörii 170-180 000 kilometrin/vuosi tienoilla ja huippuyksilöillä 29 vuoden keskimäärä on 215-217 000 km/vuosi. Hyvä veturi ja tehokas huolto. Linkin takana on 9-sivuinen kirjaesittely näytesivuineen (koko n. 12MB). https://www.dropbox.com/s/fx1woja9v0zg8xd/SNCF%20CC%2072000.pdf?dl=0 |
||||
|
|
05.12.2014 14:21 | Eljas Pölhö | ||
| Numeroleikkiä: Trumannien suurin ajosuorite tuli välillä Riihimäki-Kouvola. Petrin antama kilometriluku tarkoittaa 443 yhdensuuntaista matkaa. 443 x Kouvola-Pieksämäki tekee n. 82000 km. Kappas vain, siinähän se ero jo onkin selitetty. | ||||
|
05.12.2014 14:14 | Eljas Pölhö | ||
| Kukahan toimija kokeilee ensimmäisenä "suomalaisen identiteetin" väristä tarraa? http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1417770681559.html |
||||
|
05.12.2014 02:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kuten Robert sanoo, näihin ei ole helppoa tai edes välttämätöntä kommentoida. Ongelmaksi jää, että kukaan ei tiedä kuinka montaa nämä kuvat tai kommentit kiinnostavat. En tarkoita, että kaikkien kiinnostuneiden pitäisi ilmaista kiinnostuksensa keksimällä jotain sanottavaa kuvasta. Eikö olisi mitään muuta mahdollisuutta? Peukku tai joku muu symboli, joka sanoisi, että haluan lisää tietoa? Tiedon lisääminen sinänsä ei ole ongelma, vaan tietoisuus siitä, että tyhjän saa pyytämättäkin. Aika ei riitä kaikkeen ja se voi loppua kesken. Maailmassa ei ole montaa veturityyppiä 1900-luvulta, josta en voisi laittaa lisätietoja kirjallisuudesta poimittuna, mutta ongelmana on viimeisten kuukausieni/vuosieni käyttöaika ja mikä olisi mahdollisimman monista kiinnostavaa. |
||||
|
05.12.2014 01:55 | Eljas Pölhö | ||
| Sait kuitenkin todistettua, että koksijunan veturi vaihdettiin Kouvolassa menomatkalla Raaheen. Se on faktaa nyt, jos ei ollut aiemmin. | ||||
|
|
05.12.2014 00:08 | Eljas Pölhö | ||
| Tällaiset vähän eksoottisemmat dieselit ja muut saavat hyvin vähän vastakaikua kommenteissa. Eivätkö ne kiinnosta? Näistä olisi niin paljon kerrottavaa, jos joku haluaisi kuunnella. Tämäkin 60-luvun tuote on aikoinaan saanut hyvää huomiota lehdistössä, vaikka juuri tämä malli ei sitten noussut miksikään vientituotteiden ykköseksi. Ehdotin joskus historiallisen matskun erottamista omaksi keskusteluyryhmäkseen, ja joku jopa kannatti ideaa. Miten olisi ulkomaat omaksi ryhmäkseen? Kymmenkunta osallistuu kommentteihin, ehkä joku ulkopuolinen lukee myös, mutta onko se koko kiinnostuksen kuva? EDIT: Linkki linjakuvaan http://www.railroadforums.com/photos/showphoto.php/photo/50806/title/jnr-dd54-at-nijyo/cat/571 |
||||
|
04.12.2014 23:52 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö Suomessa ole varaa laittaa puomeja ruotsalaiseen tapaan? Olisi ainakin yksiselitteisesti selvää, että allejäänti on tahallista. Sana "varaa" johtuu siitä, että Suomessa on varaa rakentaa asematunneleita tms paikkoihin, joihin Ruotsissa ei ole varaa.Yhdellä tunnelilla tekisi monta puomia, ainakin Ruotsin puolella. | ||||
|
|
01.12.2014 22:32 | Eljas Pölhö | ||
| Linkin takana on kuvan veturisarjan CC 72000 SNCF:n tyyppikortit. Lähteenä käyttämäni Le Train: Les Diesel de ligne, Tome 4: Les CC 72000 (kirj. Olivier Constant) esittely tulee lähipäivinä. Veturisarjaa valmistettiin seuraavasti: 2 kpl tilattu 29.12.1965, toimitettu 20.12.1967 ja 7.5.1968 18 kpl tilattu 22.12.1966, toimitettu 15.8.1968-5.7.1969 18 kpl tilattu 17.1.1968, toimitettu 1.8.1969-14.5.1970 (ei ihan numerojärjestyksessä) 36 kpl tilattu 16.4.1968, toimitettu 17.6.1970-4.8.1972 18 kpl tilattu 16.4.1971, toimitettu 5.1.1973-21.6.1974 (ei ihan numerojärjestyksessä) 20 ensimmäisen nopeudet olivat 85/140 km/h ja muiden 85/160 km/h. Koeajoilla useissa yhteyksissä on ajettu nopeuksilla 170-173 km/h. Harkinnassa oli myös 200 km/h versio, mutta sitä ei toteutettu ratojen sähköistyksen nopean edistymisen johdosta. Jos ajokilometreillä mitataan, niin nämä kuuluvat huippukastiin. Usealla kolmannen sarjan veturilla oli ajettu yli 6 milj. km jo vuonna 1999. https://www.dropbox.com/s/um3wzbj4fravy19/SNCF%20CC%2072000%20tyyppisivuja.pdf?dl=0 |
||||
|
01.12.2014 20:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on varmaan sarjaa AB3. Ensimmäisen luokan puolella on kaksi 6-hengen hyttiä ja 8-hengen avosalonki. Tulin tänään töihin juuri tällaisessa vaunussa avosalongin puolella. 1. luokassa oli 1 vapaa paikka ja toinen luokka näytti olevan aivan täynnä, kuten kaikki muutkin vaunut ravintolavaunuun (krogen) saakka. Ekan luokan lipun hintaan sisältyy aamiainen, joka Snälltågissa pitää hakea itse, SJ:llä 1. luokan vaunun konduktööri jakaa sen omalle paikalle. EDIT: vastaus unohtui: Teräsvaunu (stålpersonvagn) tämä on. |
||||
