Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.10.2014 01:25	Eljas Pölhö
		P12 junia aikataulukauden vaihteessa toukokuussa 1965 alkaneella aikataulukaudella: https://www.dropbox.com/s/r74zmntty5alo2v/PB186624%20P11-P12.png?dl=0 Tämä liittyy keskusteluun kuvassa https://vaunut.org/kuva/96592 Tässä on mielenkiintoisinta juuri aikataulukauden vaihde ja vähän myöhemmin satunnainen Tr1 käyttö korvaavana veturina.
	23.10.2014 01:02	Eljas Pölhö
		Näin pitkiä junia, joissa tuolloin oli kahvilavaunu tai kaksi, olivat P1 ja P61. Veikkaan jälkimmäistä, jolloin vasemman reunan porkkana olisi MK78 vetäytymässä Pasilaan tai ehkä todennäköisemmin MK 56 tulossa Vaasasta.
	23.10.2014 00:39	Eljas Pölhö
		No niin, ainakin kuusi kiinnostunutta lukijaa näillä taulukoilla on. Lisään aluksi junan P32A, joka ei näytä olleen "Kiplun" tarkkailulistan helpoimpia kohteita. Nämä nettiin laitetut versiot ovat TAE:n puhtaaksikirjoittamia, mistä voimme olla hänelle kiitollisia. Kiplun käsiala ei ollut maailman kauneimpia ja vaatii vähän tottuttelua tulkita pikakirjoitus oikein. Junassa P32A huomioimme Inkoon ongelmat, jotka on ratkaistu Dm7-junilla. Koska laiskuuttani laitan sivut sellaisenaan, enkä editoi junakohtaisiksi, niin keväältä 1966 nähdään Perniössä (mm P32:lla) olleen ongelma huhtikuun lopulla. Siellä oli kyllä keväinen tulvaongelma jokseenkin vuosittain. Toinen mielenkiintoinen poikkeama on P32 (laivapikajuna) vetovoima toukokuun kolmella ensimmäisellä viikolla. https://www.dropbox.com/s/7x6wf96mhro59a5/PB186657%20P32-P32A.png?dl=0
	23.10.2014 00:10	Eljas Pölhö
		Turistissa käytettiin muotoa Turku satama - Åbo hamn jo 1950-luvulla, mutta jotenkin muistelisin nimen virallisen muutoksen tapahtuneen vasta paljon myöhemmin (järkisyistä, Jorman kommentin perusteella). Olisiko ollut joskus 79-80 vaihteen tienoilla, näin ulkomuistista? Mutta muuttuiko tunnus siinä samalla?
	22.10.2014 23:27	Eljas Pölhö
		Ööh, mikä on WhatsApp? Tai ehkä on parempi, etten tiedä, niin ei tarvitse välittää siitä.
	22.10.2014 23:25	Eljas Pölhö
		Onneksi nykyisin on paljon vähemmän erilaista kalustoa kuin 60 vuotta sitten, joten numerosarjojen keksijöillä on edes pieni mahdollisuus saada haluttu todellisuus mahtumaan numerovalikoimaan. Joskus vanhuksille oli itsestään selvään mikä oli BBÖ 114 tai BBÖ 214 ja miten ne liittyivät yhdistelmään ÖBB 12, ÖBB 12.1 tai jopa outoon juttuun DRB 12.0, puhumattakaan ainokaisesta DRB 12.1:stä. Jotenkin firman tunnus+sarja oli helppo mieltää missä ja mikä sellainen oli. VR K3 ja LVD Dk olivat luonnollisesti samanlaisia, vain kotimaa oli eri. SJ Dk taasen oli täysin erilainen, vaan mikään näistä ei koskaan mennyt keskenään sekaisin, vaikka oli vain 4-5 tunnistetta.
	22.10.2014 23:01	Eljas Pölhö
		Jimi: Totta kai saa kysyä ja tottakai on hyvä, jos eksakti tieto on tiedossa. Asia taas rönsyili siihen periaatteelliseen keskusteluun, että ovatko EVN-numerot tärkeitä vai vaan joku keksintö kertoa numerosarjoilla sellaista, joka on monille ihmisille helpompaa mieltää kirjain-numero-yhdistelmällä.
	22.10.2014 22:10	Eljas Pölhö
		Samaa mieltä Tonin Kanssa. Jos joku ei muista eri maiden kaluston tunnuksia ja niiden perustietoja, niin on ehkä väärällä alalla. Jos tietokone ei osaa erottaa tietoja kirjain+numeroyhdistelmällä, niin se on aika tyhmä tietokoneeksi.
	22.10.2014 22:06	Eljas Pölhö
		Vuorokausirytmi ja unen tarve varmaan vaihtelee aika paljon. Minulla ei olisi mitään vaikeuksia viettää ravintolavaunussa suurin osa matkasta 23:30-07:00. Itse asiassa se voisi olla paljon viihdyttävämpää matkantekoa kuin jossain muussa vaunussa, etenkin jos sisustus on viehättävä.
	22.10.2014 20:25	Eljas Pölhö
		Kiinnostaako nämä 60-luvun pikajunat muita kuin Petriä ja minua? Jos 5 sanoo olevansa kiinnostunut, mieluummin yksityisviestinä vorgin kautta kuin tähän ketjuun tai mun sähköpostiin eljaspolho@mac.com niin laitan relevantit sivut julkisesti esille, muutoin siirryn privaattipostitukseen (kaikille kiinnostuksensa ilmaisseille) parin päivän päästä. Mahdollisen viiden täytyttyä laitan linkit tähän ketjuun.
	21.10.2014 11:32	Eljas Pölhö
		Katteratin lähellä on ainoa säilynyt norjalainen El4-sarjan veturi, numero 2046. Rankkasateiden jälkeen rata petti työjunaa vetäneen 2046:n alla ja veturi suistui Sørdalenin rotkoon. Koska veturi oli jo vanha ja paikka erityisen hankala, se päätettiin jättää sinne. Sen päälle vain kärrättiin kiviä ja maata ja siellä se on edelleen odottamassa rahakasta harrastajaa, joka kaivaa sen esiin. Tässä pieni videopätkä vuodelta 1959. Sen avulla voi paikkaa hahmotella. https://www.youtube.com/watch?v=3cGcdape8Vg
	20.10.2014 22:26	Eljas Pölhö
		P35 oli Hr11, kuten aina muulloinkin. Vasta marraskuusta lähtien sunnuntaisin siinä oli Hr12, joka palasi sunnuntain iltajunalla. P30 oli heinäkuussa Hr11, muutoin normaalisti Hr12. P30 veturi saapui Turkuun junassa P29.
	20.10.2014 17:37	Eljas Pölhö
		SLM on tulossa 2015 tällä tietämin. Lähteenä Lennart Nilsson, joka on toinen sen tekijöistä ja myös toinen tämänsyksyisen Elektrolok vid Sveriges Järnvägar kirjan tekijöistä.
	20.10.2014 13:12	Eljas Pölhö
		Nyt olen saanut paremman tiedon. Affärsverket Statens Järnvägarin ja sitten Trafikverketin käyttämän kirjainyhdistelmän SSRT ei ollut tarkoitus merkitä mitään rautateihin liittyvää ja yllä oleva aika yleinen arvailu on vain osoitus rautatieharrastajien kekseliäisyydestä. Oikeasti lyhennys tulee tiettävästi sanoista Smulan, Smila, Rusta, Toulouse. Ne olivat rautateiden silloisen pääjohtajan kissojen nimet. (lähde: Elektrolok vid Sveriges Järnvägar, ilmestyy jouluksi 2014).
	19.10.2014 19:30	Eljas Pölhö
		Tässä sivu, jossa näkyy havaitut P32:t samalta kaudelta. Vain yksi Sv12 niissäkin. P31 ajettiin ainakin kerran Vv15-parilla, joten siitä on voinut jäädä mieleen kaksi veturia. Toisaalta, eihän TK kuitenkaan nähnyt junaa joka päivä. T1031:stä ei ole yhtään havaintoa näiltä viikoilta, joten en tiedä miten se ajettiin vai ajettiinko Hyvinkään-Lohjan tai Toijalan kautta. https://www.dropbox.com/s/nph03vaap7zvzua/PB186653%20P31e-P32a.png?dl=0
	19.10.2014 19:18	Eljas Pölhö
		P27 ja P28 käsittivät noihin aikoihin tyypillisesti 3-vaunuisen kiitojunarungon ja yhden puuvaunun. https://vaunut.org/kuva/11418
	19.10.2014 12:55	Eljas Pölhö
		Petrin Inkoon muistelu pitänee jokseenkin hyvin paikkansa. Oheiselta "Kiplun" sivulta näkee, että ongelman kohdannut veturi oli Hr12 2213, mutta päivä oli jo 3.7.1965. Seuraavina päivinä P31 ajettiin Inkoolle Vv15 ja Hr11 vetureilla ja sitten seuraavat kaksi viikkoa Turkuun Sv12 2544:llä. https://www.dropbox.com/s/7362ajkgy7341u5/PB186649%20P31a.png?dl=0
	19.10.2014 12:07	Eljas Pölhö
		Onkohan täällä vielä tullut mainittua, että kyljissä näkyvä punainen viistoviiva merkkaa veturin etupään tai ykköspään, miten vaan. Se on siis entisen etupäänmerkin eli "tikkarin" eli ruotsiksi "polkagris" nykyinen vastine. Viivaa ei ole kaikissa vetureissa.
	18.10.2014 12:34	Eljas Pölhö
		Ai niin, keväällä 1965 ei ollut sellaista junaa kuin MP27. Tulevan MP27 kohdalla oli ollut vain kesäkausijuna MP29A. H27 oli laivajuna Helsingistä Hankoon, sekin vain aikataulukauden alkupuolella kesällä 1964 laivan kulkupäivinä. Sitä veti joka kerta joko Hv2 579 tai 580.
	18.10.2014 12:22	Eljas Pölhö
		Jarmo saattaa olla oikeassa kuten monesti muulloinkin. Huhti-toukokuussa 1617 oli aika usein MP37 vetäjänä. Huomaa, että 10.5.1965 junaa veti Hr1 1010. Oheinen sivu osoittaa, että Tapani Kilpinen teki oikein kirjatessaan sekä päivittäisen rutiinin että satunnaiset poikkeukset. Nyt vielä puoli vuosisataa myöhemmin Helsingin junista saadaan varsin kattava näkemys. Tai saataisiin, jos olisi paikka minne näitä voisi ladata. Muutoin voi käydä niin, että näistä tulee savumerkkejä Norrköpingin taivaalle. https://www.dropbox.com/s/umhfrqvsm0w4c16/PB197002%20P37-P38.png?dl=0
	17.10.2014 22:14	Eljas Pölhö
		Tosin keväällä 1965 Dm4 oli runsaammin käytössä myös junassa MP37. https://www.dropbox.com/s/jkjwfkkf9ujhjax/PB186362%20MP37.png?dl=0
	17.10.2014 22:07	Eljas Pölhö
		Kun katsoo Tapani Kilpisen havaintokirjaa, niin MP27 on todennäköisempi. Ohessa yksi sivu kummastakin junasta 1965 syyspuolella. MP27: https://www.dropbox.com/s/mibpvequxircc6p/PB186633%20P27.png?dl=0 MP37: https://www.dropbox.com/s/biw42d7yte5hkmn/PB186669%20P37.png?dl=0
	17.10.2014 17:16	Eljas Pölhö
		On.
	16.10.2014 15:54	Eljas Pölhö
		Voiko Hesarin uutisiin sittenkin uskoa? Jossain isossa kirjastossa varmaan saisi lukea 30.1.1986 sanomalehtiä sellaisen lukulaitteen kautta. Jos uutinen on jossain torstain 30.1.86 lehdessä, niin asia olisi varmistettu.
	16.10.2014 13:28	Eljas Pölhö
		P1 ajoi ensimmäisen kerran Joensuuhun 3.11.1967 (LP1 Imr-Jns) ja P2 (LP2) ensimmäisen kerran Joensuusta 5.11.1967. Juhannuksena 1967 lisäjuna LH1 jatkoi P1:n matkaa Imatralta Savonlinnaan. Vielä pääsiäisenä 1968 lisäpikajunat LP1 ja LP2 olivat Hr1-vetoisia Imatran ja Joensuun välillä. LP1:n veturi otettiin junasta P705 (Kv-Imr lauantaisin ja juhlapyhien aattoina) ja sen vaunut kulkivat Hki-Kouvola junassa P75. Matkustin tuolloin tällä junalla ja silloin Kouvolasta Imatralle ja Imatralta Joensuuhun veturina oli Hr1 1018. Vakinaiset P1 ja P2 eivät tulleet Joensuun juniksi ainakaan vielä 1968 kuluessa. Ehkä se oli 1.6.1969, jolloin ne alkoivat ajaa Joensuuhun päivittäin ainakin kesäaikana..
	16.10.2014 03:06	Eljas Pölhö
		Sassnitz on historiaa. Raiteisto on nykyisin Mukranissa ja se on tietysti läntisin, mikäli lauttamatkakin kelpuutetaan.
	15.10.2014 22:22	Eljas Pölhö
		Niin, Sr2:lla ja Sr1:llä on yhtä suuret mahdollisuudet ohittaa Haukivuori 200 km/h nopeudella.
	15.10.2014 22:07	Eljas Pölhö
		Mielekiintoinen juttu, kun katsoo Eisenbahnatlas EU:sta, menevät pohjoiset linjat lännemmäksi. Mutta kun tarkastaa Times Atlaksesta, niin eteläinen reitti menee lännemmäksi. Kyllä Slawkow etelä-Puolassa näillä tiedoin on sittenkin se läntisin piste.
	15.10.2014 17:50	Eljas Pölhö
		Vai on tomittaja erehtynyt eilisestä päivästä. Ei pidä uskoa lehtijuttuihin, kai minunkin on se hyväksyttävä. Tulipahan ilmeisesti tarkistettua useammasta lähteestä :)
	15.10.2014 16:36	Eljas Pölhö
		Eteläisimmästä minusta tuntuu, että Turkmenistanista Afganistaniin menevä rata menee etelämmäksi kuin Tadzikistanin kohdalla.
	15.10.2014 16:26	Eljas Pölhö
		Pikkutarkka jos tahtoo olla, niin Kaliningradista pääsee länteen Baltiyskin satamaan ja Puolan vastaiselle raideleveyden vaihtopaikalle Braniewon suuntaan.
	15.10.2014 16:12	Eljas Pölhö
		Pohjoisin paikka on Bovanenkovo http://en.wikipedia.org/wiki/Obskaya–Bovanenkovo_Line
	15.10.2014 16:09	Eljas Pölhö
		Itäisin piste on Vanino Port tai Sovetskaja Gavan (saman lahdelman eri puolilla). Siinä on tietysti voinut siirtyä leveäraiteiseen junalauttaan ja jatkaa Sahalinin saarelle Kholmskin lauttasatamaan. Vuonna 2003 ilmoitettiin suunnitelma, että Sahalinin rautatiet muutetaan leveäraiteisiksi vuoteen 2015 mennessä. Menetelmänä oli vaihtaa pitemmät ratapölkyt ja naulata kolmas raide. Muutos on ollut suunniteltua hitaampaa ja vuonna 2012 oli maastossa kolmiraiteista rataa vain Korsakovin seudulla.
	15.10.2014 13:28	Eljas Pölhö
		Lehdessä lukee keskiviikkona. Vuoden 1986 kalenteri tai ikuinen kalenteri kertovat monesko päivä se oli.
	15.10.2014 10:28	Eljas Pölhö
		Onnettomuuspäivä taisi olla 29.1.1986 (lehtijuttu on 30.1.86)
	15.10.2014 10:27	Eljas Pölhö
		Perutaan "korjaus". Keskustelu on kuvassa https://vaunut.org/kuva/18146
	14.10.2014 20:08	Eljas Pölhö
		Vuoden 1986 kaaviossa pääsi konepajalle laitimmaiselta ja kolmanneksi laitimmaiselta. Matkustajavaunut ovat sen tilanteen mukaan päättyvällä raiteella. https://vaunut.org/kuva/38834
Kuvasarja: Helsinki 18.01.1987	12.10.2014 23:55	Eljas Pölhö
		Hr1 1004 veti 17.1.87 ja 18.1.87 matkatoimisto Ageban junia Helsingin ja Pasilan välillä. Veturi tuli Karjaalta 17.1.87 aamulla ja palasi sinne Ageban junien jälkeen illalla 18. tammikuuta.
	12.10.2014 21:41	Eljas Pölhö
		NetRailin 887 oli vielä kesällä muodollisesti liikenneveturi, vaan ei sitä tainnut olla käytännössä. Heinäkuun lopulla sekin laitettiin myyntilistalle http://www.netrail.se/sv/news/lagerrensing/
	12.10.2014 19:06	Eljas Pölhö
		Veturi oli vielä kesällä satunnaisessa käytössä, mutta on nyt MTAB:n tämän syksyn hylkäyslistalla. Sen kohtalo ratkennee piakkoin. Kuvan SAB-pyöristä lisää http://locomotiveperformance.blogspot.se/2013/10/sab-wheels.html
	12.10.2014 18:53	Eljas Pölhö
		Helpotetaan 3: Kahvilavaunussa kuulin, että täällä käy paljon autourheiluharrastajia Suomesta. Suomalaisista rautatieharrastajista on kova pula, hekin olisivat tervetulleita. Linkin takana on kuva kahvilavaunusta (kuvan henkilöt eivät ole tunnettuja kilpa-autoilijoita): https://www.dropbox.com/s/qk887zrog0jdg5x/Kahvilavaunu_8459.JPG?dl=0
	12.10.2014 18:37	Eljas Pölhö
		Vastaus Jarnolle löytynee niistä avainhenkilöille tarjotuista Lapin matkoista/kalliista ravintoloista/Pietarin matkoista yms, millä VR:n kilpailijat pidetään loitolla.
	12.10.2014 18:29	Eljas Pölhö
		Se on mädätettyä jätelietettä.
	12.10.2014 00:34	Eljas Pölhö
		Olen pahoillani. Kun on vanha, niin ei aina osaa ajatella muiden olevan PALJON nuorempia. Hr1 1004 veti 17.1.87 ja 18.1.87 matkatoimisto Ageban junia Helsingin ja Pasilan välillä. Veturi tuli Karjaalta 17.1.87 aamulla (Karjaa oli sen "kotivarikko") ja palasi sinne ageban junien jälkeen 18. tammikuuta illalla.
Kuvasarja: Malmbanan syksyllä 2014	12.10.2014 00:19	Eljas Pölhö
		Suuret kiitokset tästä kuvasarjasta; voi kun löytäisin töitä tuolta (65+ hah hah). Tänä vuonna en löytänyt rakoa käydä Malmbanalla ja kun Dm3 oli jo mennyttä kalua, niin olkoon.... Samaa sanoi Doug, yhden Kanadalaisen junalehden päätoimittaja, joka on yksi sen pallonpuoliskon suurista Dm3 ja Saab-ihailijoista (ei tykkää, kun Ruotsin valtio ei pelastanut Saabia). Kiitokset siis meiltä molemmilta.
	11.10.2014 23:48	Eljas Pölhö
		Petri kirjoitti kommenttiaan samaan aikaan kuin minä, joten päällekkäin puhuttiin. Onhan Englannin kontolla viime vuosikymmenten pahin väestön pakkosiirto, eli British Indian Ocean Territory -alue, jossa 100% asukkaista pakkomuutettiin, jotta amerikkalaisten Diego Garcian tukikohta saisi olla rauhassa. Oliko se hyvä juttu vai paha juttu, riippuu varmaan jonkun maan kannatuksesta ja yleisestä historian tuntemisesta. Vastaava kysymys tulee esiin, jos tuntee Tyynenmeren saarten historiaa ja atomipommikokeet siellä. Eri valtamerien saarilla olevat mitättömän pienet rautatiet ovat minun erikoisalaani ja ehkä ajattelen asiaa vain paikallisten kannata. Sen vuoksi moisten pikkusaarten kohtelu saa minun silmissäni suuren painoarvon, vaikka Suomesta katsottuna niillä ei ole mitään merkitystä.
	11.10.2014 23:14	Eljas Pölhö
		Voittaja on aina päättänyt ketkä ovat sankareita ja ketkä pahiksia. Nyt kävi niin, että Norjassa junalautan siviileineen upottaneet olivat sankareita "Telemarkin sankarit" ja Tanskassa pikajunat raiteiltaan suistaneet olivat myös oikean asian puolella. Jos Saksa olisi voittanut, niin arvostus olisi päinvastainen. Jos joku elää 500-1000-vuoden päästä, niin näkee mitkä ovat arvostukset silloin. Samat vai jotkin muut. Riippuu varmaan monista sodista tässä välissä.
	11.10.2014 22:34	Eljas Pölhö
		VR:n 125-vuotisjuhlajunaa veti Pr1 776 Helsingistä Järvenpäähän ja siellä eteen kytkettiin Hr1 1004 Hämeenlinnaan asti (tuplavedolla siis). Hyvinkäällä oli vesityspysähdys. Kuvassa ei siis ole ainakaan juhlajuna. Oikea juhlapäivä olisi ollut 17.3.1987, mutta eri VIP-henkilöiden aikataulujen takia juhlajuna ajettiin vasta 8.5.1987.
	11.10.2014 22:24	Eljas Pölhö
		Jos ituhipeillä olisi Helsingissä yhtä vähän valtaa kuin muualla Suomessa, niin julkinen liikenne saattaisi olla ihan toimiva vaihtoehto aina Vikingin terminaaliin saakka. Minä olen tosin ulkomailla bunkkaava, joka ei ymmärrä miksi esimerkiksi Kukkelin museo on tärkeämpi käyttäjä rantakaistalle kuin laivajuna.
	11.10.2014 12:23	Eljas Pölhö
		Samaa mieltä Kimmon kanssa. Ruotsin rautateiden sähköistyspolitiikka on ollut Suomeen verrattuna kuin toiselta planeetalta. Vaikka sähköistys (valtion radoilla) aloitettiin sieltä raskaimmasta päästä eli Malmiradalta, niin hyvin pian toteutettiin sähköistystä myös sivuradoilla ja liikenteeseen hankittiin raskaan kaluston lisäksi myös keveitä sähkömoottorijunia ja sähkövetureita. Esimerkiksi Ha-Hg -perheeseen hankittiin hädin tuskin vempuja tehokkaampia vetureita 1936-1951 yhteensä 143 veturia. Junapainojen kasvaessa näistäkin 36 muutettiin kaksinajoon sopiviksi niinkin myöhään kuin 1972-80. https://vaunut.org/kuva/90439 Hyvin aikaisessa vaiheessa (1927 alkaen) myös ennakkoluulottomasti hankittiin SJ:lle 46 akku- ja suorasähkö+akku-veturia. Linkin takana on esimerkinomaisesti Öd-sarjan veturin perustiedot (kuljettajan käsikirjan yleissivut) https://www.dropbox.com/s/6bkwu9bujg24gke/%C3%96d%20kuljettajakirjasta.pdf?dl=0
	11.10.2014 03:07	Eljas Pölhö
		Juhan vanhaan kysymykseen vastaus: kuvan veturi 33 on museoitu Hagforsissa ja numero on 41 Ruotsin rautatiemuseon hallussa (Sveriges Järnvägsmuseum).

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset