Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	13.06.2014 22:17	Eljas Pölhö
		Tve4 koeajoja ei minulla ole montaa. Tässä neljä sivua 300-400 tonnin junan kanssa: https://www.dropbox.com/s/spsx694p934y1dr/Tve4%20%20koeajo%20Sk-Md-Sk.png https://www.dropbox.com/s/m9l3iol86ufg3lh/Tve4%20%20koeajo%20Sk-In-Sk.png https://www.dropbox.com/s/8omn7nwm8cap7jh/Tve4%20%20koeajo%20Jns-Oku.png https://www.dropbox.com/s/4nge7sk09vpiyqn/Tve4%20%20koeajo%20Smj-Jns.png
	08.06.2014 04:12	Eljas Pölhö
		Olen Reinon kanssa samaa mieltä, että porttivahdit olivat todellisia firmojen historiatietolähteitä. Usein he olivat (20-vuotiaan silmin) vanhoja herrasmiehiä ja loivat firmasta pysyvästi positiiivisemman mielikuvan kuin mihin mikään mainoskampanja olisi voinut pystyä. He, jos ketkä, olisivat ansainneet ne bonukset, joita sittemmin nuoret "minä-minä-minulle kaikki-johtajat ovat keränneet.
	08.06.2014 01:48	Eljas Pölhö
		Silloin kun veturi oli tehdasalueella sen kuvaamine ei ollut läpihuutojuttu. TAEn kanssa me pääsimme sitä kuvaamaan, koska portilla meillä oli esittää Veturien Ystävät r.y:n jäsenkortti (SRHS:n alkuperäinen nimi). Se riitti todistamaan, että olimme ystävällisiä vierailijoita emmekä termiittejä.
	07.06.2014 00:17	Eljas Pölhö
		Laitetaan tähän 20-sivuinen Rb1-esite PDF muodossa. Toivottavasti siiitä on iloa. Jätin sen aika suureksi (13,3MB), jotta mahdollinen tuloste olisi hyvä. https://www.dropbox.com/s/3yeicr6qognb4vq/Rb1-%20brochure.pdf
	06.06.2014 19:50	Eljas Pölhö
		Kiitos Kimmo ja Petri. Kiva, että edes joku muu mun lisäksi on kiinnostunut näistä brosareista. Linkin takana on Rc2-3 brosari. Sen koko on 13,3MB, eli älä turhaan tuhlaa aikaasi, jos ei kiinnosta. https://www.dropbox.com/s/67x0i3tiun7q4kl/Rc2-3%20brochure%20TB%2022-101%20E.pdf Ihan oikeasti, eikö nämä jutut kiinnosta muita, etenkinkin nuoria, jotka osaisivat tehdä mulle sellaisen kotisivun, että mun tarvitsisisi vain ladata sivuja lisää (maksan kyllä kaikki kulut). Dropboxista näitä on vaikea löytää vastaisuudessa, luulisin. Kohta mua ei enää ole ja sitten 140 cm hyllymetriä veturibrosyyrejä ja 130 m (0,13 km hyllytavaraa) muita junajuttuja menee Norrköpingin polttolaitokselle, jollen ehdi kopsata ja sijoittaa niiitä muualle.
	06.06.2014 11:46	Eljas Pölhö
		Aikataulukausi taisi vaihtua kuvaa seuranneena yönä. Talvi/kevätkaudella 1984 juna 109 jatkoi Joensuuhun su-pe, vaan ei la. Makuuvaunut menivät toinen Ouluun ja toinen Rovaniemelle. Autovaunu meni Rovaniemelle.
	06.06.2014 01:44	Eljas Pölhö
		On sitten niin hienoja kuvia, että ei voi muuta kuin ihailla. Reinon jotain kommenttia mukaellen, että miksei kukaan kertonut 60-luvulla, että värikuvien/diojen julkaiseminen on "peanuts" vähän myöhemmin? Onneksi oli joitain fiksumpia, niin ei tarvitse pohtia veturien väritystä. Tuo Hanomagin laatta on kyllä hieno ja aika mahtava näin pienessä veturissa. Nykyisin sen arvo huutokaupassa varmaan ylittäisi koko muun veturin romutusarvon moninkertaisesti, mutta aina parempi, jos kumpikin osanen säilyy.
	06.06.2014 01:32	Eljas Pölhö
		Junapainokoeajot on taas tietysti missä sattuu, paitsi siellä mistä osaan etsiä. Ensi hätään Rc2 ja Rc3 vetovoimakäppyrät. Käppyrä on niillä sama, vain vetovoima- ja nopeuspykällys muuttuu. https://www.dropbox.com/s/qifg0l1mkz3s52c/Rc2-3%20vetovoimak%C3%A4ppyr%C3%A4.png
	06.06.2014 00:55	Eljas Pölhö
		Täytyi oikein vähän aikaa miettiä, että miten tämän oikein esittäisi... Sitten välähti, että tulkitkaa itse kukin. Kotona ei nyt ole "tasamaaradasta" Lund-Malmö (Lu-M aika alhaalla) sen uudenpaa junapainotaulukkoa kuin vuodelta 1989, mutta ehkä se kertoo jotain, että junien maksimipaino on riippuvainen junan sn:stä. Aikataulukirjan tavarajunataulukko ei tarjoa hitaampaa junaa kuin 70 km/h ja henkilöliikenteessä suurimmat painot ovat 1000 t (junan sn 100 km/h) ja 750 t (sn on 130 km/h). Nämä siis eivät ole veturityyppien maksimijunapainoja vaan maksimipainoja tietynnopeuksisilla junilla sen rataosan maksiminousuilla/laskuilla. https://www.dropbox.com/s/2kpzqvddnndc01v/SJ%20Malm%C3%B6ss%C3%A4%20s%C3%A4hk%C3%B6-tavarajunat-1989.png
	04.06.2014 11:54	Eljas Pölhö
		Pitää kai selittää edelliseen taulukkoon, että Ma+Ma, Rc+Rc jne on siis junapaino veturia kohti, jos ne ovat moniajossa (multipelkopplade), muutoin 80% tästä luvusta (ej multipelkopplade). Muiden sarjojen kohdalla moniveto on summattu junapaino (multipelkopplade tai 80% summasta, mikäli ej-multipelkopplade).
	04.06.2014 11:29	Eljas Pölhö
		Esimerkki: osuus Järna-Åby, nousu 15,6‰, eri sarjojen junapainot ilman poikkeuslupaa v.2009: Ma 1600 (Ma+Ma 2000) Rc, Rm, El16 1600 (Rc+Rc, Rm+Rm, El16+El16 1800) 161 2000 Da 825 T43 900 T44 1000 DLL-Tb 1000 DLL-Tc 450 TMx 900 TMy 1000 DAL-Z43 775 (painovirhe? pitäisi olla n. 175) V5 550 DAL-Z65-Z67, Z70 350
	03.06.2014 14:40	Eljas Pölhö
		Tanskalainen Morris Commercialin brosyyri on iso lakana, jossa kuvien mitoistus ja sijoittelu ei mitenkään luonnistu A4-sivuille. Työstin pikaversioon mielenkiintoisimmista osista 7-sivuisen koosteen ja sen perässä on ruotsalainen esittelyteksti ja Commercial Smiths mittaristomainiksessa. Yhteensä 9 sivua. Korkealaatuinen PDF asiasta kiinnostuneille on 22.5MB ylempi linkki ja matalaresoluutionen uteliaille, muttei kauhean kiinnostuneille 1,1MB (alempi linkki). Sisältö sinänsä on sama kummassakin. https://www.dropbox.com/s/lhurzv2j0aohz17/Morris%20Commercial%201950-51.pdf https://www.dropbox.com/s/41gqmyl4awj8ekp/Morris%20Commercial%201950-51%20matalaresoluutio.pdf
	03.06.2014 14:14	Eljas Pölhö
		Linkin takana on yksityiskohtainen läpileikkauspiirros norjalaisesta höyrylumilingosta (suunnilleen sitä mallia kuin kuvan taaempi linko). https://www.dropbox.com/s/4t6rjl5tfuzs18y/NSB%20lumilinko.png
	03.06.2014 14:01	Eljas Pölhö
		Kun etsii jotain, niin löytää muuta asiaan sopivaa. Heikin kommenttiin 30.05.2014 14:27 ja Kimmon kommenttiin 30.05.2014 14:43 liittyen linkin takana Lilliputin nosturimainos vuodelta 1956: https://www.dropbox.com/s/tz9eicf56nxmtap/Lilliput%201956%20ad%20001.png
	03.06.2014 13:50	Eljas Pölhö
		IFA P-70 kulki Ruotsissa nimellä Plast-IFA (plastikki-Ifa). Maahantuoja sen nimesi ja kehui kovasti korin nykyaikaisuutta. Linkin takana on kaksi ruotsalaista mainosta vuodelta 1956 ja samalta vuodelta Teknikens Världin koeajon loppuarvestelu. 3-sivuinen PDF, koko 2,6MB. https://www.dropbox.com/s/8tgk5jbuw5g7i8f/IFA%20P-70%201956.pdf
	24.05.2014 02:31	Eljas Pölhö
		Pitääpä käydä katsomassa, jos siinä on saatu yhdistettyä erilaisia toimintoja mukavasti. Tyttöystävälle voi ehdottaa menoa sushi-ravintolaan, mutta siinä sivussa voi kuikuilla vähän vanhoja ratikoita. Ei ehkä yhtään hassumpi idea.
	24.05.2014 01:41	Eljas Pölhö
		Kiitos Reino, minä jo ehdin huolestua, ettei TK:n matkapäiväkirjojen tarkkuus kiinnosta ketään. TK painotti meille noviiseille, että havaitut veturit pitää kirjata aina, sekä meno- että paluumatkalla. Useimmiten se tuntuu turhanpäiväiseltä, mutta se on paljastanut monta veturinsiirtoa ja romutusta muutaman päivän tai jopa tunnin tarkkuudella. Nyt vanhoilla päivilläni olen lipsunut periaatteesta ja heti saanut rangaistuksen. Norrköpingin ja Malmön välillä on ollut kaksi museoveturia jalustalla, nyt ei yhtäkään. En jaksanut kirjata niitä kuin kerran kuussa. Sitten kerran niitä ei ollut, mutta en uskonut sitä. Lopulta muutaman ohituksen jälkeen oli uskottava, että niitä ei enää ollut. Netissäkään ei kukaan tiennyt tarkkaan milloin ne hävitettiin. Minä olisin voinut saada ajoituksen kolmen-neljän päivän sisään, mutta laiskuuttani aikajana on 1-2 kuukautta. Ketä se sitten kiinnostaa hävitettiinkö ne marraskuussa vai joulukuussa? Ei kai ketään, mutta silti olisi kivempi kirjoittaa listoihin tarkempi aika kuin "circa".
	24.05.2014 01:22	Eljas Pölhö
		Öh, siis onko Töölössä vielä raitiovaunumuseo (Topi) vai entinen raitiomuseo (Jyrki)? Joskus viime kesänä ainakin näkyi Kauppatorin pysäkillä museoikäinen raitiovaunu ja vähän mukaeltu perävaunu ja tutunnäköisiä miltei museoikäisiä ihmisiä sen parissa. Martin, olet liian pessimisti, meidän ikäiset gubbet jaksaa yrittää ylläpitää nostalgiaa.
	23.05.2014 23:33	Eljas Pölhö
		Ennen kuin Pr1 772 pääsi tilauspikajunaan Riihimäki-Kouvola-Riihimäki, se oli siirrettävä Pasilasta Riihimäelle. Martin oli mukana siinä siirrossa, vieläkö muistat? Martinin laatima kulkuaikataulukko (minuutin tarkkuus, Psl-Hy 63 min, paljon hidastuksia) linkin takana https://www.dropbox.com/s/ttbcvwj37zbtncy/772%20Psl-Hy%20690415%20MAH.png
	23.05.2014 23:01	Eljas Pölhö
		Viimeisen Kelloselän junan kulkuaikatietoja minulla ei ole. Itse asiassa Kelloselän ja Kemijärven väliltä ei taida löytyä kuin yksi Tapani Kilpisen Dm7 kulkuaikamittaus ja pari tavarajunaa Jukka Nurmisen toimesta. Tässä yksi Jukan kellottamista tavarajunista: Dv12 2614, 690 t, 9.7.1984, nopein kilometri 58s välillä Kls-Vika (huomaa kuinka hieno käsiala Jukalla oli, vaikea uskoa todeksi). https://www.dropbox.com/s/5449zrtn2ymvnxx/Kls-Roi%20840709%20T5238%202614.png
	23.05.2014 16:27	Eljas Pölhö
		Veikkaisin Reinon tietävän Nokian kapsuista enemmän kuin kukaan muu meistä. Laitoin aiheen avaukseksi keskustelupuolelle Reinon artikkelin vuodelta 1970 ja Tapani Kilpisen vierailun vuodelta 1967. Joku muu voisi avustaa listaamalla sinne täältä kuvapuolelta mahdollisesti löytyvät kuvat. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7185.0
	23.05.2014 12:32	Eljas Pölhö
		Meinasin unohtaa kommentoida: Reinon listassa on pari ongelmaa, ehkä käsiala ratapihalla kirjoitettuna ei ole paras mahdollinen tai kaikki numerot eivät ole höyryvetureita. Hk3 486 myytiin 16.9.1964, ostaja Leo Karlsson & Salon romuliike. Se romutettiin Pasilassa 14.11.1964. Vaasassa oli Tve 486 (myöhemmin Tve3 486). Hk3 473 romutettiin Iisalmella tai Kuopiossa syyskuussa 1964. Vaasassa oli Tve 473. Kolmas Vaasassa ollut Tve (Tve3) oli 472. Toinen kana oli Vr1 533, jolla oli Vr1 795 hytti ja entinen kattila (ne irrallaan kehyksen päällä). N:o 425 on vaikeampi. Tk2 425 myytiin Karhula-Sunilan Rautatielle kesällä 1959. Vaikea uskoa, että se olisi ollut olemassa 1971, kun siitä ei ole moneen vuoteen ollut yhtään havaintoa missään. Mitään 25-loppuista en Vaasan jonoista löydä, joten olisiko Tve1 425 käymässä konepajalla? Nämä dieselit selittänevät kuvien puutetta (Reinon toisen Vaasan kuvan teksti).
	22.05.2014 22:12	Eljas Pölhö
		103 245 on sijoitettu Müncheniin ja sen pitäisi ajaa tätä junaa maanantai-torstai. 103 113 ja 103 235 on sijoitettu Frankfurttiin ja vetävät IC-junia Reinin laaksossa.
	22.05.2014 21:36	Eljas Pölhö
		En nyt äkkipäätään löytänyt 4xDv12 koeajoja, mutta tässä olisi muutama muu painava: 3xDv12 +3610t 1xDr16 + 2418t 2xSr1 + 4550t https://www.dropbox.com/s/zod2weu9f8c5yls/Dv12x3%20Rhe-Yv%203610t%201988.png https://www.dropbox.com/s/jxm96ahphk3edui/Dr16%20Ol-Rhe%202418t%201987.png https://www.dropbox.com/s/h0r9solp49ed4rr/Sr1x2%20Ol-Kok%204550t%201998.png
	22.05.2014 20:59	Eljas Pölhö
		Höyryvetureiden korjausluokista on täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7173.msg52273
	22.05.2014 20:39	Eljas Pölhö
		18.12.1957 tehdyn Vv15-vetureiden hankintasopimuksen 2 ensimmäistä sivua kertovat, että VR ei tiennyt vielä silloin haluaako se Voith- vai SRM-vaihteistolla varustettuja vetureita. Voith oli tässä vertailutilaus (5 kpl) ja loput tämän tilauksen vaihteistoista päätettiin myöhemmin. Tämä on osa Valmetin kanssa tehtyä sopimusta, mutta Lokomon kanssa oli samanlainen. Sopimuksen 2 ensimmäistä sivua linkin takana https://www.dropbox.com/s/e0iv0ngum1m64sl/Vv15%20tilaus%201958-12-18.pdf
	22.05.2014 19:08	Eljas Pölhö
		Jatkan Hr1 Seinäjoen junissa keskustelua täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7172.0
	20.05.2014 14:57	Eljas Pölhö
		Alkuperäinen väritys näytti pirteämmältä. Tässä ASEAn tekemä englannienkielinen flyer tästä veturisarjasta (koko 2,6 MB). https://www.dropbox.com/s/iow7og2z3ndcdo3/NSB%20El15%20%28ASEA%29%20flyer.png
	20.05.2014 14:44	Eljas Pölhö
		Alkuperäinen väritys oli nätimpi minusta. Linkin takana ASEAn tekemä 1-sivuinen flyer tästä veturimallista (2,4MB) https://www.dropbox.com/s/iebqmkwnmf3vpz0/JZ%20441%20%28ASEA%29.png
	20.05.2014 12:04	Eljas Pölhö
		Voihan se olla, että mielipiteeni muuttuu, kunhan saan kasaan enemmän materiaalia Tpe-Sk 1957-59. Tällä hetkellä kasassa olevassa matskussa henkilöliikenne on kyllä varsin Hv- ja Tr1 painotteista. Lisämausteena Dm4, Hr11 ja joskus jopa Pr2. No, ehkä Hr1 kuitenkin vähän useammin, mutta on muistettava, että Tampere-Seinäjoki Hr1:llä oli matka Pasilan koneella eikä sellaisen seisottaminen Seinäjoella ollut Pasilan varikonpäällikön toiveissa. Liian vähäinen materiaali saattaa aiheuttaa sellaisen virheen, että jotkut junat jäävät aina huomiotta ja se vääristää mielikuvaa. Pitänee yrittää ehtiä katsoa jääkö minulta jotkut junat kokonaan havainnoitta.
	20.05.2014 11:51	Eljas Pölhö
		T42 oli G12. Lisää http://emdexport.railfan.net/demos1.html
	20.05.2014 09:51	Eljas Pölhö
		Tässä on visio siitä, miltä museaalisesti oikein säilytetty (ilman kaupallisten toimijoiden avustusta) Hr11 tulee aikanaan näyttämään jollakin museopaikkakunnalla, vaikka Turussa, minne ne paljon liikennöivät. Se sopii hyvin paikallisen höyryveturin viereen. https://vaunut.org/kuva/38015
	19.05.2014 22:05	Eljas Pölhö
		1020+1021 keräsivät eniten kilometrejä ajaessaan toinen P71 Kouvola-Kuopio+P76 Kuopio-Kouvola ja toinen P75 Kouvola-Kuopio+P72 Kuopio-Kouvola. Lisäksi Kouvolassa oli joskus täyteajoa. Muutoin Pekkojen varsinainen liikennealue oli Hki-Tampere-Haapamäki-Pieksämäki, Hki-Kouvola-Imatra, Kouvola-Kuopio ja lyhyemmän aikaa Pieksämäki-Joensuu. Muualla käyttö oli lyhytaikaista tai satunnaista, esimerkiksi pysähdysjunissa Seinäjoki-Vaasa 3kk, Iisalmi-Kontiomäki 2-3kk ja yllättävän vähän Haapamäki-Seinäjoki tai Helsinki-Turku.
	19.05.2014 17:55	Eljas Pölhö
		Käsitellään nyt samaan syssyyn myös Å ja Ä. Å oli aluksi varattu höyryturbiinivetureille, joita SJ:lle tuli vain yksi: maan suurin höyryveturi Å 1474. https://www.dropbox.com/s/nfr1kvf83ijml03/SJ%20%C3%85%201474%20Ljungstr%C3%B6m%20turbin.png Myöhemmin Å tunnus annettiin joillekin yksityisradoilta tulleille sivuratojen pienille tankkivetureille. Esim. https://www.dropbox.com/s/oqg0a7b9nibp5zc/SJ%20%C3%8510%20datablad.png Ä tunnus oli aluksi Rakennusosaston normaaliraiteisilla, jotka myöhemmin saivat tunnuksen Q. Sen jälkeen Ä oli kaikkein ensimmäisillä moottorivetureilla. ÄF 10 databladin olen jo aiemmin linkannut. Tässä Ä1 https://www.dropbox.com/s/uci4i52evefognp/%C3%841%20datablad.png
	19.05.2014 17:12	Eljas Pölhö
		Volvo B10M 2-sivuinen nivelbussiesite vuodelta 1980 (1,8 MB) https://www.dropbox.com/s/bei5nu0drpn840e/Volvo%20B10M%20esite.pdf
	19.05.2014 14:11	Eljas Pölhö
		Selostus ruotsiksi http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/lok-littera Siihen voisi lisätä, että vanhemmissa sähkövetureissa pieni g oli yleensä hidas välitys (godståg) ja u oli universal (yleisveturi), esimerkkeinä Dg ja Du. Järjestelmä ei ole kuitenkaan ollut samalla tavalla selkeä kuin Suomessa ja oheinen esimerkkikin taitaa olla omaa arvailuani.
	19.05.2014 13:40	Eljas Pölhö
		Tänään tuli lehti: Trains Special, Big Boy on the Road to Restoration. 100-sivua asiaa Big Boysta, hinta täällä n.115 SEK. Suomessa ainakin Akateemiseen on tullut Trains, ehkä myös näitä speciaaleja. En tiedä onko muualla. Kuvan veturista kerrotaan mm, että toimitusaika oli marraskuu 1941, hylkäys joulukuussa 1961. Elinaikanaan kulki 1,031,205 mailia (1,659,209 km). Tällainen vähän yli miljoona mailia näkyy olleen tyypillinen ajomatka, ei siis mitenkään valtavan suuri. Vuonna 1943 UP lainasi Santa Feltä mittausvaunun ja se kertoi, että täydellä höyryllä Big Boy kulutti 100'000 lbs (45,4 t) vettä ja 22 tonnia hiiliä yhdessä tunnissa. 3.4.1943 veturi 4016 kehitti 6290 hv tehoa vetokoukussa nopeudella 41,4 mph (66,6 km/h). 11,4 promillen nousussa 4200 tonnia liikkui nopeudella 29-32 km/h.
	19.05.2014 13:13	Eljas Pölhö
		Ihmettelen samaa kuin Kimmo, koska kummassakin naapurimaassa käytettiin umpihyttejä. Ruotsissa jopa vanhoihin vetureihin muutettiin umpihyttejä jälkikäteen. Vuonna 1956 VR:llä ajettiin päivittäin 1333 km takaperin vakiojunissa ja 1197 km lisäjunissa. Ajettavien sorajunien määrä on suuresti vaikuttanut jälkimmäisen luvun suuruuteen ja on ollut varsin merkittävää aina höyrykauden loppuaikoihin saakka. Linkin takana on tilastoa vuodelta 1956. https://www.dropbox.com/s/cefidnsbot9dvkp/Takaperinajo%20tenderivetureilla.txt
	19.05.2014 12:41	Eljas Pölhö
		Sanokaapas mistä numerosta tai mistä vuodesta alkaen Valmetin valmistajanlaatta siirrettiin tuohon raidan kohdalle? Siis tuohon https://vaunut.org/kuva/67712
	19.05.2014 11:50	Eljas Pölhö
		Tk3 886 on tässä vaiheessa ollut lähes vuoden toimettomana. Minulla on viimeiseksi käyttöajaksi merkitty 19.7.67 ja 881:lle vähän aiemmin, 8.8.1966. TPL taas ilmoittalee, jos hän tai Kimmo ovat löytäneet uutta tietoa näistä. Kummankin hylkäyspäivä on 7.12.1967 ja kumpikin romutettiin Vaasassa 1976.
	19.05.2014 10:29	Eljas Pölhö
		Hv4 742 viimeinen TK oli Vaasassa tammikuussa 1962. Sen jälkeen se liikennöi Helsingin ja Porvoon välillä syyskuulle 1963, jolloin se jäi pois ajosta. Porvoon junien lisäksi Kemi-Rovaniemi ja alue Tampere-Pori-Haapamäki-Tampere olivat vetureiden ominta aluetta 1960-luvulla. 500-sarjan Hv4:t taasen ajoivat viimeiset ajonsa Iisalmella sekä rataosilla Lahti-Heinola ja Karjaa-Hanko. Linkin takana on Hv4 vetureiden käyttö- ja sijoitustiedot alkuvuodelta 1963. https://www.dropbox.com/s/4ofumsnv32wix15/Hv4%20%281963%29.rtf EDIT: linkki toimii ainakin minulla vain niin, että painaa nappia Download (tekstitiedostona sen koko on mitättömän pieni)
	19.05.2014 10:07	Eljas Pölhö
		Näköjään myös Lokomolla on tehdaskuva, jossa numero 2201 on hytin sivulla https://vaunut.org/kuva/92621 ja Valmetilla tehdaskuva, jossa 2200 on keskellä https://vaunut.org/kuva/92620
	19.05.2014 10:05	Eljas Pölhö
		Vetureiden 2200 ja 2201 numeron alkuperäinen sijoitus muuttui jo varsin aikaisessa vaiheessa veturin keskelle. Löytyykö sellaistä päivättyä kuvaa tai muuta tietoa, joka kertoisi tilanteen jonain tarkasti määrättynä päivänä?
	18.05.2014 22:35	Eljas Pölhö
		Linkin takana on Atlantic Coast Line Railroadin aamiaishinnasto vuosien takaa. Pienellä painetusta selviää, että ravintolavaunun ulkopuolelle viedystä aamiaisesta veloitettiin 1 dollari extraa. Tarjoilija ei saanut ottaa tilausta suullisesti, vaan se piti antaa ruokaseteliin kirjoitettuna. Vastaavasti mitään ei tullut maksaa muuten kuin palautettavaa ruokaseteliä vastaan. Jos joku ruoka (varsinaiselta ruokalistalta) miellytti erityisen paljon, niin maininta siitä tarjoilijalle ja lapulle nimi ja osoite. Silloin yhtiö lähetti reseptin postissa asap. https://www.dropbox.com/s/0gocef18qljdej2/ACL%20Breakfast.png
	18.05.2014 20:45	Eljas Pölhö
		Amerikassa ilmestynyt Popular Mechanics http://en.wikipedia.org/wiki/Popular_Mechanics ja sen ruotsalainen vastine "Populär Mekanik för alla" ovat myös sellaisia julkaisuja, joissa oli niin jänniä juttuja, että oli ihan pakko oppia lukemaan vierailla kielillä. Sitten oli sellainen lehti kuin "Teknikens triumfer i fartens århundrade", ilmestyi 30-luvulla ja kovasti etsin niitä 50-60-luvuilla antikvariaateista. Niissä oli paljon junajuttuja.
	18.05.2014 20:34	Eljas Pölhö
		Olisikohan Martin ajatellut vuosittain ilmestynyttä MMM-kirjaa (Mitä-Missä-Milloin). En kyllä muista olisiko niissä ollut jotain atomivetureista. Ruotsissa ilmestyi koko 50-luvun sellainen tekniikan vuosikirja, jota nykyisin voisi kuvailla "vanhasta tekniikasta kiinnostuneen ukon nostalgialukemisto". Pääasiana siinä olivat autot, lentokoneet ja laivat, mutta aina niissä oli jotain rautateistäkin. Atomijuna olisi juuri sopiva juttu, pitääpä tarkistaa kotona.
	18.05.2014 20:12	Eljas Pölhö
		Lisäyksenä edelliseen: Myös ajetuilla kilometreillä oli vaikutus höyryvetureiden konepajakäyntien tiheyteen. Hr1 1020 ja 1021 kohdalla kilometrit saivat aikaan sen, että konepajakäyntejä sattui joka vuodelle silloin kun veturit olivat täyskäytössä ja vuotuiset kilometrit syntyivät n. 11 kuukauden ajoista. 1940-luvulla Hv3:lla ajettiin vielä suurempia vuotuisia kilometrimääriä jonkun kerran, kun konepajakäynnit sattuivat joulukuulle ja sitten yhden vuoden yli tammikuulle.
	18.05.2014 20:07	Eljas Pölhö
		923:lla oli kattilan TK Kuopiossa ja luultavasti veturin I lk:n korjaus. Nyrkkisääntönä (en osaa ulkoa eksakteja sääntöjä): Kattila oli se rajoittavin tekijä. TK:n jälkeen on käytävä SK:ssa 3,5 vuoden kuluessa ja SK:n jälkeen on kanssa 3,5 vuotta aikaa käydä TK:ssa. Kahden TK:n väli ei kuitenkaan saanut olla enemmän kuin 6 vuotta tasan. Poikkeuslupia myönnettiin joskus harvoin, jos käyttö oli ollut vähäistä. Eli TK:sta on käyttöaikaa tasan 6 vuotta, kunhan käy ainakin kerran SK:ssa siinä kauden puolivälin tienoilla. Muulla osalla veturia käytettiin korjausluokkia I lk täyskorjaus ja II lk välikorjaus ja sitten oli myös muita luokkia eri syistä, kuten vauriokorjaus ym. Ajat menivät samalla tavalla. Koska näitä ajoittain kysytään, niin pitäisi varmaan tehdä 60-luvun ohjesäännöstä/määräyksestä pdf-muotoinen vihkonen. En tiedä ovatko samat 60-luvun säännöt vielä nykyisin voimassa.
	18.05.2014 12:28	Eljas Pölhö
		Viimeinen kuukausi alkaa, kannatti kahlata hangessa. 939 lopetti ajonsa 17.12.1971.
	18.05.2014 12:25	Eljas Pölhö
		918 pääsi vielä kattilan katsastukseen Pieksämäelle ja sai jatkaa liikenteessä maaliskuulle 1974. 919 kattila oli tarkastettu 9.10.1971 Vaasassa, mutta kotimatka näkyy viivästyneen. Tämän tietsikan sivuilta en näe missä 921 oli, mutta se oli ajossa tammikuun loppuun 1973. 923 listasin jo kuvaan https://vaunut.org/kuva/92580 . 1044 oli ajossa maaliskuun lopulle 1975, viimeiset aikansa Pieksämäellä. 1423 loppu on lähellä. Viimeinen ajo oli siirtyminen Kontiomäeltä Iisalmelle 10.12.1971.
	18.05.2014 12:13	Eljas Pölhö
		Tv1 923 oli päässyt Kuopion konepajalta joulukuussa 1969 ja sai työskennellä Kontiomäellä syyskuun lopulle 1972. Vajaa vuosi jäljellä tämän kuvan jälkeen.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset