880-160543 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.04.2014 01:58 Eljas Pölhö  
  Kunnioituksesta Saalastia kohtaan tein heidän esitteestään kohtuullisella tasolla olevan nettiversion. Koko 4-5MB. Jorma lieneee nähnyt Fendt-traktorin. Natikat taisivat olla punaisia.
https://www.dropbox.com/s/4q1e1pk3c47bijc/Pikku-Karhu-esite.pdf
kuva 30.04.2014 01:13 Eljas Pölhö  
  Tässä listaa Kisko-Kalle raidetraktoreista, vai oliko se pienvetureista, vai peräti vetureista? Tein listan joskus 40 vuotta sitten, joten ei taida olla ihan ajan tasalla nykyisten paikkojen suhteen.
https://www.dropbox.com/s/zox3sui2g5lltq9/Tampella9.tif
kuva 30.04.2014 01:00 Eljas Pölhö  
  Jännä juttu, miten vaikea on tunnistaa entistä kotipaikkaa (viimeisesen vaunun takana+vähän matkaa).
Tässä vähän osviittaa paikoista:
https://www.dropbox.com/s/tmcrlnj8kleu5uh/3%20Hy-Korpi%20tasorist-007.tif
kuva 30.04.2014 00:46 Eljas Pölhö  
  Siihen asti kun minä kupsahdan (tai Dropbox kupsahtaa), niin päivittämätön lista vaunujen 60-luvun maalimerkinnöistä on linkin takana (sama kuin mun blogissa aikoinaan, sorry, en jaksa päivittää, liian huono kunto):
https://www.dropbox.com/s/11e1gzbq6mqlawk/VR%20vaunuja_1b.pdf
kuva 30.04.2014 00:24 Eljas Pölhö  
  Nyt taas kotona. Havaintokirjanpidosta 9.6.1967 voidaan lukea: vaihde km 548+524 Hv3 646 ilman tenderiä, Hv3 642, Hv3 641 (ilman tenderiä), Hv3 638 (ilman tenderiä), (Hv3 643 tenderi, maalimerkintä 641), (Hv3 640 tenderi, maalimerkintä 643), (Hv3 641 tenderi), (Hk3 473 tenderi), (Hk3 tenderi), Tv1 685, Tv1 711.
kuva 29.04.2014 20:31 Eljas Pölhö  
  Kiitos kuvistasi ja kommenteistasi. Ne ovat niitä harvoja tapauksia, joilloin saan tietoa museoiduista teollisuusvetureista Suomessa. Tapasin Gävlessä joku aika sitten Industribaneföreningenin puuhamiehiä ja jotenkin ymmärsin, että suomalaisia kontakteja ei ole montaa. Olavin poistuttua vielä entistä vähemmän. Jos joku ei tiedä yhdistyksestä, niin kysy Robertilta tai minulta kommentteja. Uusimmassa Spårläget-lehdessä oli poikkeuksellisen paljon historiaa Suomesta.
kuva 29.04.2014 19:57 Eljas Pölhö  
  Yksi kaikkien aikojen hienoimpia artikkeleita Resiinassa oli numerossa 29 ollut Antero Kalliomäen Pankakosken radan juttu. Lehteä ei saa enää edes "Hannu Hanhen" onnella, joten lukekaapa tästä. Alle nelikymppiset ei varmaan osaa edes kuvitella, miten upean työn takana on ollut näiden tietojen keruu entisen ajan tiedonvälityksessä.
https://www.dropbox.com/s/fxcoghl0lh84284/Pankakoski%20by%20Antero%20Kalliom%C3%A4ki.pdf
kuva 29.04.2014 00:49 Eljas Pölhö  
  Kehotus säiliövaunujen naamioimiseksi:
https://www.dropbox.com/s/jpaj6hb9hagds9v/S%C3%A4ili%C3%B6vaunujen%20naamioiminen.JPG
kuva 29.04.2014 00:40 Eljas Pölhö  
  Kalvitsa on yhteen aikaan ollut 4. Talousjakson toimistona
https://www.dropbox.com/s/5s1qdp2by9cc0dn/Kalvitsa%204.%20talousjakson%20tsto.JPG
kuva 29.04.2014 00:02 Eljas Pölhö  
  Joskus vetureitakin katosi "sille matkalleen"...

https://www.dropbox.com/s/zva3uws7m4et3st/K5%20832.JPG
kuva 28.04.2014 23:43 Eljas Pölhö  
  Olen monissa kommenteissani puhunut kattilakorteista ja kattilarekisteristä. Tämän veturin kattilakortti näytti vuonna 1926 tällaiselta:
https://www.dropbox.com/s/0ct9e2k6tfptq8w/K1%20272.JPG
kuva 28.04.2014 23:37 Eljas Pölhö  
  Kappale veturin historiaa vuosilta 1934-1940:
https://www.dropbox.com/s/ypb36z6fhabbm4j/H2%20%28Hk1%29%20293%201934-40.JPG
kuva 28.04.2014 23:18 Eljas Pölhö  
  Sattui hollille saman pääsiäisen lisävaunustoluettelo Joensuusta:
https://www.dropbox.com/s/kyjuisykbc1u40g/Jns%201966-04.JPG
kuva 28.04.2014 23:02 Eljas Pölhö  
  Tässä olisi vanha vankivaunujen sijoitus- ja reittilista:
https://www.dropbox.com/s/lva37cn5xq6floh/Vankivaunut%201940.JPG
kuva 28.04.2014 22:55 Eljas Pölhö  
  Nyt tämä meneekin näppärästi, kun ei enää tarvitse pienennellä dokumentteja. Heikin muisteloihin voidaan lisätä vielä vähän varhaisempia aikataulupohdintoja Pieksämäen ja Joensuun väliltä.
https://www.dropbox.com/s/mttc572stm29u8a/P2230220.JPG
https://www.dropbox.com/s/xftjlqfchyyqag7/P2230221.JPG
kuva 28.04.2014 22:45 Eljas Pölhö  
  Vertailuksi raidekaavio, joka esittää tilanteen 1978-1985 (edelliset muutostyöt):
https://www.dropbox.com/s/gfzdagmfbmyjyjx/Savonlinna%20kaavio%201978-1985.png
kuva 28.04.2014 22:35 Eljas Pölhö  
  Piirsin muutama vuosi sitten kaavion kuinka risteysaseman Kil lukuisat eri ratalinjat ovat suhtautuneet toisiinsa eri aikoina. 2-sivuinen pdf:
https://www.dropbox.com/s/y5rpp1jk2rogzvi/Kil%20152-153.pdf
kuva 28.04.2014 21:15 Eljas Pölhö  
  Voipi olla vaikea löytää vuoden 1971 ylikäytäviä maastosta, vai löytyykö. Oheisessa kaaviossa on ylikäytävät Savio-Purola vuonna 1971.
https://www.dropbox.com/s/2wzqquk10sospdl/2%20Savio-Purola%20ylik%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4t%201971.png
kuva 28.04.2014 21:02 Eljas Pölhö  
  Tähän sopii varmaan Nurmeksen ratapihan kehitys aikoinaan nuoren harrastajan riipustamana
https://www.dropbox.com/s/th65giovjl4u5ga/Nurmes%201928-1987.png

(Historiajuttu on vieläkin tekemättä, valitan)
kuva 28.04.2014 18:21 Eljas Pölhö  
  Uusi yritys. Tää taitaa kyllä olle nuoremmille sopivaa touhua, en tajuu tästä yhtään mitään.

https://www.dropbox.com/s/n7bak3d64nro4no/Vuojoen%20mets%C3%A4rata%20%28Resiina%2030%29.pdf
kuva 28.04.2014 18:09 Eljas Pölhö  
  Kiitos. Yritän lukea säännöt uudestaan.
kuva 28.04.2014 15:50 Eljas Pölhö  
  Saako sen Vuojoki-jutun tuolta? Kertokaa joku, sillä tämä minulle ihan uusi temppu.
https://www.dropbox.com/home/Vuojoki
kuva 28.04.2014 12:16 Eljas Pölhö  
  Minulla olisi PDF-muodossa Reino Kalliomäen ja Pauli Söderholmin 6-sivuinen artikkeli Vuojoen metsäradasta ja sen vetureista Resiinassa n:o 30. Koska kyseisen lehden saanti on jotakuinkin toivotonta, niin artikkelia varmaan voisi jakaa halukkaille. PDF:n koko on n. 1MB ja sisältää myös yhden kuvasivun Resiinasta vuodelta 1976. Koon takia sitä ei voi laittaa Keskustelupalstalle (ja voisiko PDF muotoa ylipäätään?). Pystyykö ylläpito laittamaan sen vaikka lukusaliin? Vai onko muita paikkoja, minne artikkelin (PDF:n) voisi laittaa noudettavaksi?
kuva 28.04.2014 10:34 Eljas Pölhö  
  Hämmästyttävän myöhäinen aika, eipä löydy vielä digimuodossa näin tuoreita ajoja. 1951 vetelee aivan viimeisiä juniaan tässä, jos päivä on oikein. Ettei vain olisi viimeinen ja siksi laitettu paluujunaa varten Hr12 (spekulaatiota). Juna on varmaan aamun järjestyksessä toinen pikajuna, P 27, joka oli Hr11 viimeinen vakijuna Helsingistä. Tässä junaparissa P 27 - P 28 oli kiitojunarunko+puuvaunu kevääseen 1971 saakka, joten vaunuston puolestä talvi 1972 tai myöhässä oleva kevät sopii hyvin.
kuva 28.04.2014 00:12 Eljas Pölhö  
  Ja kun aikataulukausi alkaa 1967, niin helmikuu on vuonna 1968 ja silloin taisi olla karkausvuosi. En pystynyt enää korjaamaan sitä viestiä.
kuva 27.04.2014 23:38 Eljas Pölhö  
  Itse asiassa P31 on varmaan liian myöhäinen juna. P35 oli se juna, jossa useimmiten esiintyi Hr11 ja Hr12 pareina, ei vaan satu silmiini digitoiduilta sivuilta 1951+Hr12 paria.
kuva 27.04.2014 23:30 Eljas Pölhö  
  29.2.1967 olivat 1951 ja 2235 kahdestaan junassa P31 (laivapikajuna). Todella harvinainen tapaus, kerran-pari vuodessa Tapani Kilpisen havaintojen mukaan. (Päivä voi olla tietysti muukin, kunhan sattui olemaan ensimmäinen silmiini sattunut 1951+Hr12 yhdistelmä)
kuva 27.04.2014 23:20 Eljas Pölhö  
  Dicksonin tehtaan viimeisten kahden vuoden veturit olivat (välinumerot siis muiden ALCOn tehtaiden valmistamia):
44522-44525/1909, stock order, 0-4-0T
44764/1908, Jones & Laughlin 39, 0-4-0T (Narrow Gauge)
44953/1909, Mitsui & Co., 0-6-0T (Narrow Gauge)
45133/1908, Hinds Concol Mining Co. 7, 2-4-2T
45134-45136/1908, Mitsui & Co 12-14, 0-4-0T (Narrow Gauge)
45162/1909, D & H Coal Dept 28, 0-6-0T (Narrow Gauge)
45183/1908, G. de Abaraco, 0-6-0T (Narrow Gauge)
45334, 45335/1908, Garfield Smelting Co. 1-2, 0-4-0T (Narrow Gauge)
45418, 45419/1908, stock order, 0-4-0T (Narrow Gauge)
45556/1908, Pacific Coast Co., 0-4-0T (Narrow Gauge)
45557/1908, Hillside Coal Co. 16, 0-4-0T (Narrow Gauge)
45606/1908, Cornel Phosphate Co. 1, 0-4-2T
45656/1909, Pennsylvania Coal Co. 26, 0-4-0T (Narrow Gauge)
46167/1909, Raritan Brick Co., 0-4-0T (Narrow Gauge)

Käytännössä varsin vähäistä tehtaan valmistus näyttää olleen loppuaikoina.
Kuvasarja:
Haukivuori
 
 27.04.2014 20:50 Eljas Pölhö  
  Heikin kommenttiin: Syksy 1967-Kevät 1968 ajalla Saarijärven ja Haapajärven välillä oli 29 liikennepaikkaa, joilta ei voinut tehdä asiointimatkaa Saarijärvelle, Äänekoskelle, Suolahteen eikä Jyväskylään yöpymättä. Hinkualla ei pysähtynyt yksikään juna kumpaankaan suuntaan. Välilä, Haittaperä, Lohijoki ja Penttilä olivat sellaisia seisakkeita, joilla juna pysähtyi vain toiseen suuntaan mennessään. Näiltä ei voinut tehdä asiointimatkaa edes Haapajärvelle tai Pihtiputaalle vastakkaiseen suuntaan. Saarijärven ja Haapajärven väli ei ole sellainen, joka tunnetaan vierellä kulkevista bussireiteistä.
kuva 26.04.2014 15:13 Eljas Pölhö  
  Kiitos linkistä, Jouni. Näkyy seuraavan jokseenkin ajantasalla. http://www.lokstallet.n.nu/gc-rc4-individlista kertoo, että P=posttåg versioita on kuusi P ja neljä PR-versiota. Posti saa Ruotsissa hyvää kyytiä. Minulle on käynyt muutaman kerran niin, että IC on vedetty sivuun, jotta Posttåg pääsee ohittamaan.
kuva 26.04.2014 11:06 Eljas Pölhö  
  Kaikki Rc2 ja Rc3G veturit on tarkoitus muuttaa sarjaan Rd2. Alkujaan Rc3:t oli tarkoitus muuttaa sarjaan Rd3, mutta suunnitelmia on muutettu: nyt ne muutetaan Rc2:ksi ja sitä kautta Rd2:ksi. Sitä mukaa kun yksi Rc3 on muutettu hitaampaan sarjaan Rc2, niin yhden Rc4:n välitys muutetaan 160 km/h nopeudelle ja sarjaksi tulee Rc4P. Niillä on tarkoitus korvata kaikki Rc3:t postijunien vetäjinä. Näin, mikäli olen pysynyt perässä muutostyöprojektissa, jota en aktiivisesti seuraa.
kuva 26.04.2014 10:49 Eljas Pölhö  
  Heh heh. Yksi muissa asioissa soittanut harrastaja ihmetteli miten voin muistaa 1967 havaintoja noin hyvin. Kerron salaisuuden. Tarkistin kotona etten puhunut höpöjä yllä 22.4. ja silloin näin milloin 855 romutettiin. Vähän aikaa sitten toisessa kuvassa oli puhetta 900-sarjan alkupään Tv1-vetureista. Silloin tarkistin millon 910 romutettiin. Koko talven olen Pekka Honkasen kanssa kyttäillyt Schwartzkopffin Hv3 kuvia eBaystä ja jotain olemme saaneetkin, osassa joku muu on tarjonnut enemmän. Pari-kolme kertaa viikossa olemme muistelleet näiden vetureiden käyttöä, missä ollaan niitä nähty ja missä ne hävitettiin. Tuoreita juttuja, Antti kysyi juuri oikeaan aikaan.

Pekan, Martinin ja Tapio Eonsuun kanssa ollaan koko talvi voivoteltu, että ei löydetä ketään joka tekisi meille kotisivun, johon voisimme laittaa historiallisia tietojamme. Me osataan kyllä maksaa kaikki kulut ja syöttää tietoja, mutta ei oikein muuta. Minä olen meistä nuorin ja täytän kesäkuussa 65 eli ongelma ja tiedot poistuvat luonnollista tietä lähivuosina. Täällä tällaiset tiedot hukkuvat muutamassa päivässä ja blogien tarjoajat sallivat liian pienet ja rajoitetut tiedostomuodot. Vaan eipä kohta taida enää olla lukijoitakaan höyryveturikauden tiedoille, joten kehitys väistämättä johtaa tasapainotilaan.
kuva 25.04.2014 21:42 Eljas Pölhö  
  Antti: En tiedä puhutaanko samasta paikasta: Iisalmelta/Iisalmesta etelään sen verran, että nuori mies jaksoi sen kävellä. Olisikohan ollut pääradan länsipuolella, mutta jokseenkin vieressä. 1967 siellä meni Hv3 638, 641 ja 642 sekä Tk3 855. Tv1 910 taisi mennä Iisalmella romuksi 1970. (näissä on "muisti pätkii" varoitus; olen koko viikonlopun töissä enkä täällä pääse kontrolloimaan paprujani). Jos ajattelet jotain varhaisempaa romutusta, niin silloin minulla ei ole mitään muistikuvaa (esim. Hk-, Sk- tai Tk-sarjoista). Muistikuvia sotkee, kun sillä suunnalla (Hyvinkäältä katsottuna) oli paljon romutusta vähän Kuopion pohjoispuolella ja pitkään iso höyrykattilakokoelma ja niiden katsastuslaattojen kopioinnissa vierähti tunti jos toinenkin.
kuva 25.04.2014 10:38 Eljas Pölhö  
  Vieraskielisille turisteille (ei niitä tietysti montaa ollut) on mahdollisesti ollut ikävä lukea asemien nimiä taivutetuissa muodoissa. Karja (myöh. Karjaa) oli tuolloin vähemmän tärkeä kuin Mustio, koska Helsingin ja Turun välinen yhteys kulki Toijalan kautta.

Milloin Rajamäki perustettiin tai kelpuutettiin aikatauluihin?
kuva 25.04.2014 01:14 Eljas Pölhö  
  Kyllä näin on, Reino, että jokseenkin kaikki, mitä minä tiedän Kattilarekisterin tiedoista, on sinun artikkeleistasi 1970-luvun Resiinoista. Minä kopioin kyllä VR:n kattilarekisterin, mutta into ja aika ei enää riittänyt yksityisen puolen kattilarekisterin tutkimiseen (eikä myöskään VR:n muiden paineastioiden rekisterin kopsailuun).
kuva 24.04.2014 20:36 Eljas Pölhö  
  Muut yöpyjät kuin C5 ja G1 ovat tainneet olla vähissä tallin aktiivisen toiminnan aikoihin.

Ennen vanhaan valtion omaisutta ei sopinut tarpeettomasti hävittää, joten silloinen taloudellinen ajattelu etsi uuden mielekkään käyttötarpeen. Se oli Suomen Rautatiemuseolle varatun kaluston säilytyspaikka. Se on varmaan tämän tallin historiallisesti merkittävin ajanjakso. Muutoin olisi ajan kanssa päästy tekemään vertailevaa turkimusta höyryveturi vs rata-auto maatumiseen kuluvasta ajasta. Nythän kyseinen tutkimus on höyryveturi vs Hr11 muodossa meneillään Hyvinkään konepajan takapihalla.
kuva 24.04.2014 20:19 Eljas Pölhö  
  Punaista ja vihreää kummassakin. Pienempi näyttää tyylikkäämmältä ja keltainen turvaraita sopii hyvin sen ilmeeseen.
kuva 24.04.2014 20:10 Eljas Pölhö  
  Lähetin Olaville vuosien mittaan ison määrän otteita eri valmistajien listoista niiltä kohdin mistä arveltiin löytyvän Suomeen toimitettuja vetureita. Amerikkalaisia listoja lähetin vasta 2000-luvulla, koska vasta silloin löysin niiden ostopaikan. Dicksonista todettiin yhdessä, että tehtaan lista ei anna varmaa vastausta ja eri vaihtoehtoja on avoinna.

Etenkin dealereille toimitettujen vetureiden ja tehtaan varastoon rakennettujen veturikattiloista puuttui usein valmistusvuosi. Luultavasti siksi, ettei ensimmäinen ostaja alkaisi epäillä saaneensa käytettyä tuotetta. En tiedä miten Dickson toimi. Osaan dealereille toimitettuja vetureita ei ole koskaan tehty alkuperäistä valmistuslaattaa, vaan ainoastaan dealerin laatta. Vähän sama juttu kuin tehtaiden toisilleen tekemissä vetureissa, missä on vain tilaavan tehtaan laatta.

Eri maiden kattilarekistereihin kattila on merkitty valmistuneeksi ensimmäisenä käyttövuotenaan, jos tehtaan kattilalaatta oli valmistusvuodeton. Useissa maissa (mm Suomessa) on lisäksi käyttömaassa tehty toinen laatta, missä on "valmistusvuosi" ja katsastukset. Suomen (yksityisvetureiden) kattilarekisteri on kai perustettu 1920-luvulla, vai onko? Ainakin yhdellä veturilla on siellä väärä valmistaja, vai onko muitakin?

Pyörästö ihmetyttää ja kun muuta selitystä ei ole tiedossa, niin arvuuttelen sitäkin. Veturi oli alettu tehdä varastoon tai siinä käytettiin varasto-osia. Se oli tarkoitettu amerikkalaiseksi tankkiveturiksi, jossa polttoainetila oli hytissä, tai isompaa tarvetta varten voitiin tehdä irtotenderiversiona. Veturin tilaaja halusi isomman polttoainetilan tankkiveturiin, ja sellainen tehtiin hytin taakse ja sen alle laitettiin 2-akselinen teli. Koska veturi oli perustaltaan perusmallia, niin ehkä kaikkiin papereihin tai alkuperäiseen työmääräykseen ei täydennetty tietoa asiasta. Se olisi pitänyt löytää jostakin muusta dokumentista, jota ei ehkä enää ollut, kun toimituslistaa alettiin harrastajien toimesta väsätä kasaan. Ei olisi läheskään ainoa kerta maailmassa, kun varasto- tai dealerivetureihin on tehty muutoksia, joita ei ole merkitty tilaus/toimitusnumerokirjaan, vaan ainoastaan tekniseen selosteeseen.
kuva 24.04.2014 00:10 Eljas Pölhö  
  Osa Kisko-Kalleista oli kovia kiertolaisia ja paikkakunta vaihtui muutaman kuukauden välein ja esimerkiksi Järvenpäässä oli vain yksi pitkäaikainen Kisko-Kalle, Lko-KK 11 viitisen vuotta. Naapurissa Jokelassa Lko-KK 8 toimi suurimman osan elämästään (ensin Keravalla 27.6.1956-21.10.1958) ja sitten Jokelassa konepajakeikkoja ja Vesijärven pikavisiittiä (12.2.1966-19-3-1966) lukuunottamatta 13.8.1969 asti, jolloin lähti viimeiselle matkalleen Vaasan konepajalle.

Järvenpäässä on äkkiseltään katsottuna ollut ainakin seuraavat ikiomat tunnistetut yksilöt:
KK 10 = 6.9.1963 (Mikkelistä)-26.10.1963 (Kupittaalle),
KK 11 = 20.11.1956 (uutena tehtaalta)-(huhti-kesäkuussa) 1961, mikä lie seuraava sijoitus?,
KK 12 = 5.7.1961 (Turengista)-23.9.1961 (Pohjankuruun) ja
KK 18 = 10.7.1963 (Pitäjänmäeltä)-13.8.1963 (Kupittaalle).
kuva 22.04.2014 18:41 Eljas Pölhö  
  Tämä vetruri on varsin mielenkiintoinen tapaus ja on myös kilpailevia versioita valmistusnumerosta, lähinnä 991/1898.

Itse tehdas toimi seuraavilla nimillä:
Dickson & Co (1856-1862)
The Dickson Manufacturing Company (1862-1901)
Dickson Works, American Locomotive Co. (1901-1909)

Vuosisadan vaihteessa tehdas oli jäänyt auttamattoman vanhanaikaiseksi ja tiloiltaan pieneksi ajatellen uusia suuria vetureita. Tehtaan johto harkitsi sen modernisointia, mutta saikin sen kaupauutua Alcolle. Tämä taasen ei ollut innostunut uudistamaan ahtaissa tiloissa toimivaa tehdasta.

Dicksonin valmistusnumerot ovat sarjassa 0 (kyllä vain!) - 1394. Perumisista ja muista syistä todellinen valmistusmäärä oli 1335 veturia. Alcon aikana valmistui noin 495 veturia lisää ja suurin vahvistettu numero on Alcon sarjassa 46167 (kahdella varastoon tehdyllä saattaa olla korkeampi numero, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa).

Sikäli kun olen voinut seurata asiaa, niin tehtaan tuotannosta on julkaistu viisi luetteloversiota. Tilannetta vaikeuttaa se, että suuri osa tuotannosta meni välittäjille ja tehdas ei itse välttämättä tiennyt lopullista veturin saajaa. Esimerkiksi Reinon mainitsema A. Koppel osti suuren määrän vetureita pienissä erissä eri puolille maailmaa. Vanhin "tunnettu" luettelo on vuoden 1885 katalogin jälkipainoksessa ja sen on laatinut Gerald Best. (Tämä on ainoa versioista, jota minulla ei ole).
Muiden versioiden tekijät ovat J.F. Webber, Harold Goldsmith ja nimetön, josta löytyy nimikirjaimet RY & LHS ja yksi täysin nimertön. Lisäksi minulla on kokonaan nimetön asiakasluettelo.

Viimemainitussa on kohdassa Russia veturit 967, 975-977 ja 991. Kohdassa Koppel, A. on 15 eri numerosarjaa.

Muista voidaan yhteenvetona sanoa, että veturille 991 annetaan seuraavat tiedot:
RY&LHS: Russia, 2fi 5 1/2in, 5-4-1898 (eli 4. huhtikuuta 1898), 0-6-0, 7 1/4 x 12in cyls, 21in Drivers
"Nimetön" antaa samat tiedot.
JFW antaa: 0-6-0T, 5/1898, For Russia, sylinterit ja vetopyörät kuten yllä ja raideleveys 3ft 2 1/2in (lienee kirjoitusvirhe)
HG antaa: 0-6-0-T-17.8, Russia (?), sylinterit ja vetiopyörät kuten yllä, raideleveys 2ft 5 1/2in (=750mm), toimitus May 1898

Vetureiden 1079-1084 ostaja oli A. Koppel kaikilla. 1079-1082 olivat pyörästöltään 2-6-0, 1083 oli 0-4-0 tai 0-6-0 ja 1084 oli 0-4-2.
Vetureiden 1083 ja 1084 todellinen valmistaja oli Vulcan Iron Works. Tämän verran kaikki olivat samaa mieltä.

Vain 1083/1899 koskee:
HG antaa 0-4-0-T-29, sylinterit 9x14in ja vetopyörät 29in. Ei tarkempaa toimitusosoitetta.
JFW antaa 0-6-0T, toimitus July 1899, valmistaja VIW 229/1899, mitat kuten yllä, toimitusosoite Japani, raideleveys 2ft 6in (762mm)
nimetön antaa samat tiedot, toimituspäivä 7-17-1899, ei lähetysosoitetta
RY&LHS antaa samat tiedot kuin nimetön.

David Scotney: "30inch Railways Worldwide" antaa numeron 991, mikä perustuu julkaistuun aineistoon, ei Dicksonia koskevaan selvitykseen (tiedän, koska olin kirjan toimittaja jaaina voi löytyä uusia todisteita)

Huomataan heti, että yksikään listoistani ei anna pyörästöä 0-6-4T, mikä näkyy myös tehtaan(?) kuvassa "Kapeat kiskot" kirjassa eikä sellaista pyörästöä esiinny millään listoista edes lähivuosina kumpaankaan suuntaan. Reino on ehkä saanut numeron kattilarekisteristä? Se on jo pitkälle vievä todiste, mutta ei lopullinen, koska kattilanumerot eivät läheskään aina olleet samat kuin ns. tehtaannumero. Valmistuskilpi, josta numero näkyy, olisi vielä vahvempi todiste, mutta onko sellaista?
Kuvasarja:
Aikakauden loppu
 
 22.04.2014 14:10 Eljas Pölhö  
  Romutuskuvat ovat vuodelta 1967 (99% varmuudella, 1% voi tulla muistikatkosta). Perustelut Tk3- ja Tv1-kuvissa.
kuva 22.04.2014 14:07 Eljas Pölhö  
  Niinkuin Martin kirjoittaa, niin Riihimäen jonoissa ei ollut Hv1 vetureita. Kaikki olivat Schwartzkopffin Hv2 vetureita. Niitä romutettiin Riihimäellä vuosina 1967 ja 1969. Riihimäen viimeiset Trumannit vietiin pois lokakuussa 1969, joten kuva on sitä vanhempi.
kuva 22.04.2014 13:55 Eljas Pölhö  
  Takimmainen on Tk3 ( https://vaunut.org/kuva/91809 ). Vuosi 1967 sopisi hyvin tähänkin kuvaan ja edessä voisi olla Riihimäellä 1967 romutetut Tv1 739 ja 740. Toukokuussa 1969 Riihimäellä romutettiin Tv1 693 ja 694, mutta ne olivat Lokomon koneita (erilainen laatan jälki) ja ei kait yhtään Tk3:a. (695 romutettiin jostain syystä Kuopiossa 1970). Ainoat halkopiippuiset Hv:t Riihimäen seudulla olivat sarjaa Hv4, ja niistä viimeisin oli näihin aikoihin jo ilman piippua. Lisäksi käyntisillalla näkyisi "lokasuojat".
kuva 22.04.2014 13:43 Eljas Pölhö  
  Onko varma, että kuva ei ole vuodelta 1967, jolloin Riihimäellä romutettiin mm 879, 880 ja 884? Loput neljä Lahdessa seisonutta Tk3-veturia siirrettiin kesäkuun alkupuolella 1970 Lahdesta Riihimäen kautta Vaasaan romutettaviksi.
kuva 22.04.2014 12:45 Eljas Pölhö  
  En ole kirjannut tällaista haaveria, mutta aina voi vähän veikkailla. Photoshopilla leikkimällä näyttää, että VR:n liikemerkin alla on teksti Tka 000 (en saa numeroista selvää). Koska merkinnästä Tka-Lko-00 (kaksi numeroa) luovuttiin toukokuussa 1970 ja saatiin muutettua pääosin seuraavina kuukausina. Tka 294-305 saivat uuden tunnuksen jo uusina (luovutuspäivät 13.5.1970-29.7.1970). Kuvan ajoitus sopii hyvin kuvioon.

Rata ei vaikuta ihan tutulta, mutta kyseessä voisi hyvin olla Tampere-Uusi-Parkano-Seinäjoki tai Parkano-Uusi-Parkano-Kihniö (joko vanha linjaus tai uusi linjaus). Hyväkytään paikkakuntakin, etenkin kun alkuperäinen kuva on Parkanossa.

Parkano (sittemmin Kairokoski) ja Uusi-Parkano (sittemmin Parkano) eivät olleet kesällä 1970 kovin monen vierailun kohteena, koska pikajuna ajoivat vielä Haapamäen kautta. Ainoa havainto on kesäkuun puolivälistä, jollon Upko:ssa oli vaihtoveturina Tka 256, joka on vanhempaa mallia kuin kuvan veturi.

Siirrytään tilastoihin:
Sijoitukset 1.9.1970: Tka 294 oli Tampereella (havaittu 24.6.1970 Valkeajärvellä Hpk-Sk välillä ja samana päivänä 256 oli Haapamäellä). Tka 295 Vammala, Tka 296 Parkano, Tka 297 Virrat, Tka 298 Myllymäki. Epäilyt kohdistuvat tähän ryhmään, koska se oli Tampereen seudulle sijoitettu uusien vaunujen satsi (Tka 286 ei Peipohjalla).

Ajokilometrit 31.11.1970 mennessä: Tka 286=36716km, Tka 294=2257km, Tka 295=14956km, Tka 296=11874km, Tka 297=11206km ja Tka 298=6436km. Jos haaveri aiheutti korjaustarvetta, niin Tka 294 on pienine kilometreineen suurin epäilty.

Tämä oli vain teoreettista hakuammuntaa, mutta tarjosi joitakin "epäiltyjä".
kuva 18.04.2014 23:41 Eljas Pölhö  
  Ruotsissa valtion yhtiöiden johto ei saa ottaa bonuksia tai sellaisia henkilökohtaisia lisukkeita, joihin heidän asemansa saattaisi vaikuttaa. Palkan eteen kuuluu tehdä töitä firman eduksi, ei omaksi edukseen. Siksi.
kuva 08.04.2014 14:13 Eljas Pölhö  
  Järjestelmän keskimääräinen paino kannatintolpat mukaanlukien on 1100 kg/m, josta kiskon ja siihen liittyvien osien paino on 142 kg/m. Jos sillat tukirakenteineen ilman kiskoja painavat alle 960 kg/m, niin silloin olin väärässä.
kuva 08.04.2014 14:02 Eljas Pölhö  
  Vuoteen 1976 mennessä oli ajettu 222 500 000 km ja onnettomuuteen mennessä ehkä 300 000 000 km, joten kyllä se antaa turvallisen vaikutelman. Kevyt muusta liikenteestä riippumaton roikkuvaunu tuntuu ajatuksena turvallisemmalta kuin kevyt muun liikenteen joukossa huristava raitiovaunu. Korkean paikan kammo tms voi tietenkin muuttaa näkemystä.
kuva 08.04.2014 03:09 Eljas Pölhö  
  Tuukka on nyt kyllä liian pessimistinen riippuradan järeysvaatimuksissa. Rakenne on niin kevyt, että hyvä kun kelpaisi kevyen liikenteen väyläksi.

Järjestelmän suurin takaisku tuli vuonna 1895 syksyllä, kun sen kehittäjä Carl Eugen Langen kuoli yllättäen 62 vuoden ikäisenä. Ensimmäisen riippuratansa hän oli rakentanut 30 vuotta aikaisemmin sokeritehtaalleen. Vähitellen syntyi ajatus käyttää erinomaisesti toimivaa järjestelmää myös ihmisten kuljettamiseen. Pitkällisen työn tuloksena patenttihakemus yksi- ja kaksikiskoiselle riippuradalle hyväksyttiin 1893 ja koerata rakennettiin vaunutehdas van den Zypen & Charlier alueelle keväällä 1893. Toisaalla Wuppertalin kaupunki oli jo vuonna 1887 asettanut komitean tutkimaan mahdollisuutta rakentaa "Hochbahn". Monien mutkien jälkeen "Hochbahn" muuttui suunitelmaksi rakentaa "Schwebebahn" ja kuvassa taitaa olla vaunu tyyppiä GTW 72 (Gelenk-Triebwagen Baureihe 1972.

Kimmo mainitsee Otton kanssa perustetun moottoritehtaan. Se oli itse asiassa maailman ensimmäinen polttomoottoritehdas, avattu vuonna 1864 nimellä "Firma N.A. Otto & Co." Carl Eugen Langen oli yhdessä Nikolaus August Otto'n kanssa kehittänyt polttomoottorin vuonna 1862 ja pearin vuoden testien jälkeen olivat valmiit aloittamaan sen teollisen tuotannon.
kuva 08.04.2014 02:48 Eljas Pölhö  
  Eikö tämä pikemminkin pitäisi konkurssin kaiukana? Silloin kun riippurata rakennettiin, niin vertailussa 1 miljoonalla rakennettu riippuradan pätkä olisi tullut maksamaan 2,7 miljoonaa siltaratana (Hochbahn, sellainen jenkeistä tuttu lähiliikennerata, joka kulkee silloilla katujen päällä) tai 6 miljoonaa tunneliratana (metrona). Tosin vaikea sanoa mitään kustannuksista nykyään, kun tällaista ei ole rakennettu viimeiseen sataan vuoteen.

Etuna on tasoristeysten puute, keveys (pienet energiakustannukset) ja helppo sopeuttaa maaston muotoihin (mäkiä voi tasata korkeammilla tai lyhyemmillä jaloilla). Varmaan haittojakin on, koska näitä ei ole muita. Lähinnä tulee mieleen yhteensopimattomuus muihin kulkuneuvoihin. Tosin, eipä Helsingin raitiovaunut tai metro ole nekään täysin yhteensopivia minkään muun kanssa. Toinen on ulkonäkö (haitta maisemalle). Mutta kun nykyisin voidaan kauniitkin maisemat pilata tuulimyllyillä, niin ei kai tällainen riippurata olisi kohtuuton kaupunkikuvassa.

Tämä lienee maailman turvallisin kulkuneuvo. Jollei muistini petä, niin radalla on ollut vain yksi kuolemantapauksiin johtanut onnettomuus sen yli 100-vuotisen historian aikana.
kuva 04.04.2014 23:09 Eljas Pölhö  
  Kuva on aseman eteläpuolelta. Tämä oli tiilitehtaista läntisin eli jokseenkin suoraan aseman kohdalla. Kuvassa katseen suunta on kohti Riihimäkeä. Tiilitehtaalla oli pienempi savikuoppa tehtaan itäpuolella, sen ja Renlundin tiilitehtaan välissä.
<<   >>