Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.04.2014 21:25 | Eljas Pölhö | ||
| Jyväskylästä on kunnon nousu Köhniönjärvelle, joka oli titteliltään junakohtauspaikka. Ukko-Pekka sai puhista ja puhkua ihan kunnolla juhannuksen lisävaunujen kanssa. Ei jäänyt pelivaraa aikatauluun ja asemillakin meni reilusti yliaikaa. Nopein mittaamani nousu sinne Hr1:llä on 10:31 ja Dm7:llä 10:00 (ainakin puhtaaksikirjoitetuissa ajotarkkailuissani). https://www.dropbox.com/s/9ltdoqe7lqdju2q/670625%20P96%20Jy-Hpk%201013.png |
||||
|
30.04.2014 21:07 | Eljas Pölhö | ||
| Mitenkähän kulki nelivaunuisena. Tässä olisi koeajo kolmivaunuisella. Ja hupsista, taajamajunan pysähdyksen vaikutus ei ole 10 minuuttia. Tai ei ollut 1989. https://www.dropbox.com/s/ogz0yarkc5m8oxc/891005%20Sk-Hpk-Tpe%20koeajo.png |
||||
|
30.04.2014 20:39 | Eljas Pölhö | ||
| Mora-Britbodarna-Malung ym rakensi aikoinann Mora-Vänerns Järnväg. Tässä yksi yhtiön vetureista (skannattu Nydqvist & Holmin katalogista. https://www.dropbox.com/s/0v8pnud7vrkfhfn/NoH%20MVJ%204%20C1t.png |
||||
|
30.04.2014 20:27 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä Malungin raidekaavio https://www.dropbox.com/s/whvfqkypdn4rzt9/Yttermalung-Malung%20kaaviot.png |
||||
|
30.04.2014 20:19 | Eljas Pölhö | ||
| Sitten kun koeajojen tulokset julkaistaan, niin nitä voi verrata esim Dv12 koeajoihin. Vai pitäisikö ottaa joku toinen rataosa? Tässä kuitenkin koeajo täydellä nopeudella Vaasaan ilman pysähdyksiä. https://www.dropbox.com/s/rixv8ybdiemu2p3/831010%20Sk-Vs%20koeajo%2001.png |
||||
|
30.04.2014 18:49 | Eljas Pölhö | ||
| Monelle saattaa olla yllätys, että tällaisella sivuradallakin tehtiin aikataulukoeajoja. Kun käytännössä kokeillaan, niin ei tarvitse pohtia pöydän takana. Tässä koeajojunat vuodelta 1976. https://www.dropbox.com/s/540g9nl2qr5rtgt/760324%20Lh-Vl%20koeajo.png |
||||
|
30.04.2014 18:27 | Eljas Pölhö | ||
| Virallinen dokumentti näiltä main eli listaa ylikäytävistä 1971: https://www.dropbox.com/s/5e3hbn7qiuy9huo/5%20Myrskyl%C3%A4-Lpj%20tasorist%201971.png |
||||
|
30.04.2014 03:28 | Eljas Pölhö | ||
| A-sarjan (salonki- tai virkavaunut) kuvat liikenteessä ovat aina poikkeuksellisia. Jos minä olisin nuori, niin minä pitäisin kuva-, havainto- ja vaunurekisteriä aina hollilla. Harmi, että en ole ja en voi olla se lähde, jonka puoleen kannattaa kääntyä nyt tai 40 vuoden kuluttua. Vinkki: tallenna tämä kuva, se voi aina olla viimeinen liikennekuva tästä aunusta. | ||||
|
30.04.2014 03:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos Jimi! Minä pidän dokumentinomaisisista kuvista. Näitä seuraamalla voin seurata kehitystä omiin tiedostoihini verraten. Nykyisessä työssäni näen kuinka monenlaisista asioista junaharrastajat voivat olla kiinnostuneita, mutta se on eri juttu. Se tavallisin näkymä on usein se vaikein haalittava esimerkiksi kirjoihin! | ||||
|
30.04.2014 02:08 | Eljas Pölhö | ||
| Oikeastaan samalla vaivalla voin laittaa sivun Suomen Veturit osasta 1. Jos teillä ei jo ole kirjaa, niin näette mitä fantastista tietoa missaatte. Jos on, niin saatte dokumentin tietsikalle vastaista tsekkausta varten. https://www.dropbox.com/s/5q1u75js6ehs2os/Kisko-Kalle1.png |
||||
|
30.04.2014 01:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kunnioituksesta Saalastia kohtaan tein heidän esitteestään kohtuullisella tasolla olevan nettiversion. Koko 4-5MB. Jorma lieneee nähnyt Fendt-traktorin. Natikat taisivat olla punaisia. https://www.dropbox.com/s/4q1e1pk3c47bijc/Pikku-Karhu-esite.pdf |
||||
|
|
30.04.2014 01:13 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä listaa Kisko-Kalle raidetraktoreista, vai oliko se pienvetureista, vai peräti vetureista? Tein listan joskus 40 vuotta sitten, joten ei taida olla ihan ajan tasalla nykyisten paikkojen suhteen. https://www.dropbox.com/s/zox3sui2g5lltq9/Tampella9.tif |
||||
|
30.04.2014 01:00 | Eljas Pölhö | ||
| Jännä juttu, miten vaikea on tunnistaa entistä kotipaikkaa (viimeisesen vaunun takana+vähän matkaa). Tässä vähän osviittaa paikoista: https://www.dropbox.com/s/tmcrlnj8kleu5uh/3%20Hy-Korpi%20tasorist-007.tif |
||||
|
30.04.2014 00:46 | Eljas Pölhö | ||
| Siihen asti kun minä kupsahdan (tai Dropbox kupsahtaa), niin päivittämätön lista vaunujen 60-luvun maalimerkinnöistä on linkin takana (sama kuin mun blogissa aikoinaan, sorry, en jaksa päivittää, liian huono kunto): https://www.dropbox.com/s/11e1gzbq6mqlawk/VR%20vaunuja_1b.pdf |
||||
|
30.04.2014 00:24 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt taas kotona. Havaintokirjanpidosta 9.6.1967 voidaan lukea: vaihde km 548+524 Hv3 646 ilman tenderiä, Hv3 642, Hv3 641 (ilman tenderiä), Hv3 638 (ilman tenderiä), (Hv3 643 tenderi, maalimerkintä 641), (Hv3 640 tenderi, maalimerkintä 643), (Hv3 641 tenderi), (Hk3 473 tenderi), (Hk3 tenderi), Tv1 685, Tv1 711. | ||||
|
29.04.2014 20:31 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos kuvistasi ja kommenteistasi. Ne ovat niitä harvoja tapauksia, joilloin saan tietoa museoiduista teollisuusvetureista Suomessa. Tapasin Gävlessä joku aika sitten Industribaneföreningenin puuhamiehiä ja jotenkin ymmärsin, että suomalaisia kontakteja ei ole montaa. Olavin poistuttua vielä entistä vähemmän. Jos joku ei tiedä yhdistyksestä, niin kysy Robertilta tai minulta kommentteja. Uusimmassa Spårläget-lehdessä oli poikkeuksellisen paljon historiaa Suomesta. | ||||
|
29.04.2014 19:57 | Eljas Pölhö | ||
| Yksi kaikkien aikojen hienoimpia artikkeleita Resiinassa oli numerossa 29 ollut Antero Kalliomäen Pankakosken radan juttu. Lehteä ei saa enää edes "Hannu Hanhen" onnella, joten lukekaapa tästä. Alle nelikymppiset ei varmaan osaa edes kuvitella, miten upean työn takana on ollut näiden tietojen keruu entisen ajan tiedonvälityksessä. https://www.dropbox.com/s/fxcoghl0lh84284/Pankakoski%20by%20Antero%20Kalliom%C3%A4ki.pdf |
||||
|
29.04.2014 00:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kehotus säiliövaunujen naamioimiseksi: https://www.dropbox.com/s/jpaj6hb9hagds9v/S%C3%A4ili%C3%B6vaunujen%20naamioiminen.JPG |
||||
|
29.04.2014 00:40 | Eljas Pölhö | ||
| Kalvitsa on yhteen aikaan ollut 4. Talousjakson toimistona https://www.dropbox.com/s/5s1qdp2by9cc0dn/Kalvitsa%204.%20talousjakson%20tsto.JPG |
||||
|
29.04.2014 00:02 | Eljas Pölhö | ||
| Joskus vetureitakin katosi "sille matkalleen"... https://www.dropbox.com/s/zva3uws7m4et3st/K5%20832.JPG |
||||
|
28.04.2014 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| Olen monissa kommenteissani puhunut kattilakorteista ja kattilarekisteristä. Tämän veturin kattilakortti näytti vuonna 1926 tällaiselta: https://www.dropbox.com/s/0ct9e2k6tfptq8w/K1%20272.JPG |
||||
|
28.04.2014 23:37 | Eljas Pölhö | ||
| Kappale veturin historiaa vuosilta 1934-1940: https://www.dropbox.com/s/ypb36z6fhabbm4j/H2%20%28Hk1%29%20293%201934-40.JPG |
||||
|
28.04.2014 23:18 | Eljas Pölhö | ||
| Sattui hollille saman pääsiäisen lisävaunustoluettelo Joensuusta: https://www.dropbox.com/s/kyjuisykbc1u40g/Jns%201966-04.JPG |
||||
|
|
28.04.2014 23:02 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä olisi vanha vankivaunujen sijoitus- ja reittilista: https://www.dropbox.com/s/lva37cn5xq6floh/Vankivaunut%201940.JPG |
||||
|
28.04.2014 22:55 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt tämä meneekin näppärästi, kun ei enää tarvitse pienennellä dokumentteja. Heikin muisteloihin voidaan lisätä vielä vähän varhaisempia aikataulupohdintoja Pieksämäen ja Joensuun väliltä. https://www.dropbox.com/s/mttc572stm29u8a/P2230220.JPG https://www.dropbox.com/s/xftjlqfchyyqag7/P2230221.JPG |
||||
|
28.04.2014 22:45 | Eljas Pölhö | ||
| Vertailuksi raidekaavio, joka esittää tilanteen 1978-1985 (edelliset muutostyöt): https://www.dropbox.com/s/gfzdagmfbmyjyjx/Savonlinna%20kaavio%201978-1985.png |
||||
|
28.04.2014 22:35 | Eljas Pölhö | ||
| Piirsin muutama vuosi sitten kaavion kuinka risteysaseman Kil lukuisat eri ratalinjat ovat suhtautuneet toisiinsa eri aikoina. 2-sivuinen pdf: https://www.dropbox.com/s/y5rpp1jk2rogzvi/Kil%20152-153.pdf |
||||
|
28.04.2014 21:15 | Eljas Pölhö | ||
| Voipi olla vaikea löytää vuoden 1971 ylikäytäviä maastosta, vai löytyykö. Oheisessa kaaviossa on ylikäytävät Savio-Purola vuonna 1971. https://www.dropbox.com/s/2wzqquk10sospdl/2%20Savio-Purola%20ylik%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4t%201971.png |
||||
|
28.04.2014 21:02 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän sopii varmaan Nurmeksen ratapihan kehitys aikoinaan nuoren harrastajan riipustamana https://www.dropbox.com/s/th65giovjl4u5ga/Nurmes%201928-1987.png (Historiajuttu on vieläkin tekemättä, valitan) |
||||
|
28.04.2014 18:21 | Eljas Pölhö | ||
| Uusi yritys. Tää taitaa kyllä olle nuoremmille sopivaa touhua, en tajuu tästä yhtään mitään. https://www.dropbox.com/s/n7bak3d64nro4no/Vuojoen%20mets%C3%A4rata%20%28Resiina%2030%29.pdf |
||||
|
|
28.04.2014 18:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos. Yritän lukea säännöt uudestaan. | ||||
|
|
28.04.2014 15:50 | Eljas Pölhö | ||
| Saako sen Vuojoki-jutun tuolta? Kertokaa joku, sillä tämä minulle ihan uusi temppu. https://www.dropbox.com/home/Vuojoki |
||||
|
|
28.04.2014 12:16 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla olisi PDF-muodossa Reino Kalliomäen ja Pauli Söderholmin 6-sivuinen artikkeli Vuojoen metsäradasta ja sen vetureista Resiinassa n:o 30. Koska kyseisen lehden saanti on jotakuinkin toivotonta, niin artikkelia varmaan voisi jakaa halukkaille. PDF:n koko on n. 1MB ja sisältää myös yhden kuvasivun Resiinasta vuodelta 1976. Koon takia sitä ei voi laittaa Keskustelupalstalle (ja voisiko PDF muotoa ylipäätään?). Pystyykö ylläpito laittamaan sen vaikka lukusaliin? Vai onko muita paikkoja, minne artikkelin (PDF:n) voisi laittaa noudettavaksi? | ||||
|
28.04.2014 10:34 | Eljas Pölhö | ||
| Hämmästyttävän myöhäinen aika, eipä löydy vielä digimuodossa näin tuoreita ajoja. 1951 vetelee aivan viimeisiä juniaan tässä, jos päivä on oikein. Ettei vain olisi viimeinen ja siksi laitettu paluujunaa varten Hr12 (spekulaatiota). Juna on varmaan aamun järjestyksessä toinen pikajuna, P 27, joka oli Hr11 viimeinen vakijuna Helsingistä. Tässä junaparissa P 27 - P 28 oli kiitojunarunko+puuvaunu kevääseen 1971 saakka, joten vaunuston puolestä talvi 1972 tai myöhässä oleva kevät sopii hyvin. | ||||
|
|
28.04.2014 00:12 | Eljas Pölhö | ||
| Ja kun aikataulukausi alkaa 1967, niin helmikuu on vuonna 1968 ja silloin taisi olla karkausvuosi. En pystynyt enää korjaamaan sitä viestiä. | ||||
|
|
27.04.2014 23:38 | Eljas Pölhö | ||
| Itse asiassa P31 on varmaan liian myöhäinen juna. P35 oli se juna, jossa useimmiten esiintyi Hr11 ja Hr12 pareina, ei vaan satu silmiini digitoiduilta sivuilta 1951+Hr12 paria. | ||||
|
|
27.04.2014 23:30 | Eljas Pölhö | ||
| 29.2.1967 olivat 1951 ja 2235 kahdestaan junassa P31 (laivapikajuna). Todella harvinainen tapaus, kerran-pari vuodessa Tapani Kilpisen havaintojen mukaan. (Päivä voi olla tietysti muukin, kunhan sattui olemaan ensimmäinen silmiini sattunut 1951+Hr12 yhdistelmä) | ||||
|
27.04.2014 23:20 | Eljas Pölhö | ||
| Dicksonin tehtaan viimeisten kahden vuoden veturit olivat (välinumerot siis muiden ALCOn tehtaiden valmistamia): 44522-44525/1909, stock order, 0-4-0T 44764/1908, Jones & Laughlin 39, 0-4-0T (Narrow Gauge) 44953/1909, Mitsui & Co., 0-6-0T (Narrow Gauge) 45133/1908, Hinds Concol Mining Co. 7, 2-4-2T 45134-45136/1908, Mitsui & Co 12-14, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45162/1909, D & H Coal Dept 28, 0-6-0T (Narrow Gauge) 45183/1908, G. de Abaraco, 0-6-0T (Narrow Gauge) 45334, 45335/1908, Garfield Smelting Co. 1-2, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45418, 45419/1908, stock order, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45556/1908, Pacific Coast Co., 0-4-0T (Narrow Gauge) 45557/1908, Hillside Coal Co. 16, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45606/1908, Cornel Phosphate Co. 1, 0-4-2T 45656/1909, Pennsylvania Coal Co. 26, 0-4-0T (Narrow Gauge) 46167/1909, Raritan Brick Co., 0-4-0T (Narrow Gauge) Käytännössä varsin vähäistä tehtaan valmistus näyttää olleen loppuaikoina. |
||||
|
Kuvasarja: Haukivuori |
27.04.2014 20:50 | Eljas Pölhö | ||
| Heikin kommenttiin: Syksy 1967-Kevät 1968 ajalla Saarijärven ja Haapajärven välillä oli 29 liikennepaikkaa, joilta ei voinut tehdä asiointimatkaa Saarijärvelle, Äänekoskelle, Suolahteen eikä Jyväskylään yöpymättä. Hinkualla ei pysähtynyt yksikään juna kumpaankaan suuntaan. Välilä, Haittaperä, Lohijoki ja Penttilä olivat sellaisia seisakkeita, joilla juna pysähtyi vain toiseen suuntaan mennessään. Näiltä ei voinut tehdä asiointimatkaa edes Haapajärvelle tai Pihtiputaalle vastakkaiseen suuntaan. Saarijärven ja Haapajärven väli ei ole sellainen, joka tunnetaan vierellä kulkevista bussireiteistä. | ||||
|
26.04.2014 15:13 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos linkistä, Jouni. Näkyy seuraavan jokseenkin ajantasalla. http://www.lokstallet.n.nu/gc-rc4-individlista kertoo, että P=posttåg versioita on kuusi P ja neljä PR-versiota. Posti saa Ruotsissa hyvää kyytiä. Minulle on käynyt muutaman kerran niin, että IC on vedetty sivuun, jotta Posttåg pääsee ohittamaan. | ||||
|
|
26.04.2014 11:06 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikki Rc2 ja Rc3G veturit on tarkoitus muuttaa sarjaan Rd2. Alkujaan Rc3:t oli tarkoitus muuttaa sarjaan Rd3, mutta suunnitelmia on muutettu: nyt ne muutetaan Rc2:ksi ja sitä kautta Rd2:ksi. Sitä mukaa kun yksi Rc3 on muutettu hitaampaan sarjaan Rc2, niin yhden Rc4:n välitys muutetaan 160 km/h nopeudelle ja sarjaksi tulee Rc4P. Niillä on tarkoitus korvata kaikki Rc3:t postijunien vetäjinä. Näin, mikäli olen pysynyt perässä muutostyöprojektissa, jota en aktiivisesti seuraa. | ||||
|
|
26.04.2014 10:49 | Eljas Pölhö | ||
| Heh heh. Yksi muissa asioissa soittanut harrastaja ihmetteli miten voin muistaa 1967 havaintoja noin hyvin. Kerron salaisuuden. Tarkistin kotona etten puhunut höpöjä yllä 22.4. ja silloin näin milloin 855 romutettiin. Vähän aikaa sitten toisessa kuvassa oli puhetta 900-sarjan alkupään Tv1-vetureista. Silloin tarkistin millon 910 romutettiin. Koko talven olen Pekka Honkasen kanssa kyttäillyt Schwartzkopffin Hv3 kuvia eBaystä ja jotain olemme saaneetkin, osassa joku muu on tarjonnut enemmän. Pari-kolme kertaa viikossa olemme muistelleet näiden vetureiden käyttöä, missä ollaan niitä nähty ja missä ne hävitettiin. Tuoreita juttuja, Antti kysyi juuri oikeaan aikaan. Pekan, Martinin ja Tapio Eonsuun kanssa ollaan koko talvi voivoteltu, että ei löydetä ketään joka tekisi meille kotisivun, johon voisimme laittaa historiallisia tietojamme. Me osataan kyllä maksaa kaikki kulut ja syöttää tietoja, mutta ei oikein muuta. Minä olen meistä nuorin ja täytän kesäkuussa 65 eli ongelma ja tiedot poistuvat luonnollista tietä lähivuosina. Täällä tällaiset tiedot hukkuvat muutamassa päivässä ja blogien tarjoajat sallivat liian pienet ja rajoitetut tiedostomuodot. Vaan eipä kohta taida enää olla lukijoitakaan höyryveturikauden tiedoille, joten kehitys väistämättä johtaa tasapainotilaan. |
||||
|
|
25.04.2014 21:42 | Eljas Pölhö | ||
| Antti: En tiedä puhutaanko samasta paikasta: Iisalmelta/Iisalmesta etelään sen verran, että nuori mies jaksoi sen kävellä. Olisikohan ollut pääradan länsipuolella, mutta jokseenkin vieressä. 1967 siellä meni Hv3 638, 641 ja 642 sekä Tk3 855. Tv1 910 taisi mennä Iisalmella romuksi 1970. (näissä on "muisti pätkii" varoitus; olen koko viikonlopun töissä enkä täällä pääse kontrolloimaan paprujani). Jos ajattelet jotain varhaisempaa romutusta, niin silloin minulla ei ole mitään muistikuvaa (esim. Hk-, Sk- tai Tk-sarjoista). Muistikuvia sotkee, kun sillä suunnalla (Hyvinkäältä katsottuna) oli paljon romutusta vähän Kuopion pohjoispuolella ja pitkään iso höyrykattilakokoelma ja niiden katsastuslaattojen kopioinnissa vierähti tunti jos toinenkin. | ||||
|
25.04.2014 10:38 | Eljas Pölhö | ||
| Vieraskielisille turisteille (ei niitä tietysti montaa ollut) on mahdollisesti ollut ikävä lukea asemien nimiä taivutetuissa muodoissa. Karja (myöh. Karjaa) oli tuolloin vähemmän tärkeä kuin Mustio, koska Helsingin ja Turun välinen yhteys kulki Toijalan kautta. Milloin Rajamäki perustettiin tai kelpuutettiin aikatauluihin? |
||||
|
|
25.04.2014 01:14 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä näin on, Reino, että jokseenkin kaikki, mitä minä tiedän Kattilarekisterin tiedoista, on sinun artikkeleistasi 1970-luvun Resiinoista. Minä kopioin kyllä VR:n kattilarekisterin, mutta into ja aika ei enää riittänyt yksityisen puolen kattilarekisterin tutkimiseen (eikä myöskään VR:n muiden paineastioiden rekisterin kopsailuun). | ||||
|
24.04.2014 20:36 | Eljas Pölhö | ||
| Muut yöpyjät kuin C5 ja G1 ovat tainneet olla vähissä tallin aktiivisen toiminnan aikoihin. Ennen vanhaan valtion omaisutta ei sopinut tarpeettomasti hävittää, joten silloinen taloudellinen ajattelu etsi uuden mielekkään käyttötarpeen. Se oli Suomen Rautatiemuseolle varatun kaluston säilytyspaikka. Se on varmaan tämän tallin historiallisesti merkittävin ajanjakso. Muutoin olisi ajan kanssa päästy tekemään vertailevaa turkimusta höyryveturi vs rata-auto maatumiseen kuluvasta ajasta. Nythän kyseinen tutkimus on höyryveturi vs Hr11 muodossa meneillään Hyvinkään konepajan takapihalla. |
||||
|
24.04.2014 20:19 | Eljas Pölhö | ||
| Punaista ja vihreää kummassakin. Pienempi näyttää tyylikkäämmältä ja keltainen turvaraita sopii hyvin sen ilmeeseen. | ||||
|
|
24.04.2014 20:10 | Eljas Pölhö | ||
| Lähetin Olaville vuosien mittaan ison määrän otteita eri valmistajien listoista niiltä kohdin mistä arveltiin löytyvän Suomeen toimitettuja vetureita. Amerikkalaisia listoja lähetin vasta 2000-luvulla, koska vasta silloin löysin niiden ostopaikan. Dicksonista todettiin yhdessä, että tehtaan lista ei anna varmaa vastausta ja eri vaihtoehtoja on avoinna. Etenkin dealereille toimitettujen vetureiden ja tehtaan varastoon rakennettujen veturikattiloista puuttui usein valmistusvuosi. Luultavasti siksi, ettei ensimmäinen ostaja alkaisi epäillä saaneensa käytettyä tuotetta. En tiedä miten Dickson toimi. Osaan dealereille toimitettuja vetureita ei ole koskaan tehty alkuperäistä valmistuslaattaa, vaan ainoastaan dealerin laatta. Vähän sama juttu kuin tehtaiden toisilleen tekemissä vetureissa, missä on vain tilaavan tehtaan laatta. Eri maiden kattilarekistereihin kattila on merkitty valmistuneeksi ensimmäisenä käyttövuotenaan, jos tehtaan kattilalaatta oli valmistusvuodeton. Useissa maissa (mm Suomessa) on lisäksi käyttömaassa tehty toinen laatta, missä on "valmistusvuosi" ja katsastukset. Suomen (yksityisvetureiden) kattilarekisteri on kai perustettu 1920-luvulla, vai onko? Ainakin yhdellä veturilla on siellä väärä valmistaja, vai onko muitakin? Pyörästö ihmetyttää ja kun muuta selitystä ei ole tiedossa, niin arvuuttelen sitäkin. Veturi oli alettu tehdä varastoon tai siinä käytettiin varasto-osia. Se oli tarkoitettu amerikkalaiseksi tankkiveturiksi, jossa polttoainetila oli hytissä, tai isompaa tarvetta varten voitiin tehdä irtotenderiversiona. Veturin tilaaja halusi isomman polttoainetilan tankkiveturiin, ja sellainen tehtiin hytin taakse ja sen alle laitettiin 2-akselinen teli. Koska veturi oli perustaltaan perusmallia, niin ehkä kaikkiin papereihin tai alkuperäiseen työmääräykseen ei täydennetty tietoa asiasta. Se olisi pitänyt löytää jostakin muusta dokumentista, jota ei ehkä enää ollut, kun toimituslistaa alettiin harrastajien toimesta väsätä kasaan. Ei olisi läheskään ainoa kerta maailmassa, kun varasto- tai dealerivetureihin on tehty muutoksia, joita ei ole merkitty tilaus/toimitusnumerokirjaan, vaan ainoastaan tekniseen selosteeseen. |
||||
|
24.04.2014 00:10 | Eljas Pölhö | ||
| Osa Kisko-Kalleista oli kovia kiertolaisia ja paikkakunta vaihtui muutaman kuukauden välein ja esimerkiksi Järvenpäässä oli vain yksi pitkäaikainen Kisko-Kalle, Lko-KK 11 viitisen vuotta. Naapurissa Jokelassa Lko-KK 8 toimi suurimman osan elämästään (ensin Keravalla 27.6.1956-21.10.1958) ja sitten Jokelassa konepajakeikkoja ja Vesijärven pikavisiittiä (12.2.1966-19-3-1966) lukuunottamatta 13.8.1969 asti, jolloin lähti viimeiselle matkalleen Vaasan konepajalle. Järvenpäässä on äkkiseltään katsottuna ollut ainakin seuraavat ikiomat tunnistetut yksilöt: KK 10 = 6.9.1963 (Mikkelistä)-26.10.1963 (Kupittaalle), KK 11 = 20.11.1956 (uutena tehtaalta)-(huhti-kesäkuussa) 1961, mikä lie seuraava sijoitus?, KK 12 = 5.7.1961 (Turengista)-23.9.1961 (Pohjankuruun) ja KK 18 = 10.7.1963 (Pitäjänmäeltä)-13.8.1963 (Kupittaalle). |
||||
|
|
22.04.2014 18:41 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä vetruri on varsin mielenkiintoinen tapaus ja on myös kilpailevia versioita valmistusnumerosta, lähinnä 991/1898. Itse tehdas toimi seuraavilla nimillä: Dickson & Co (1856-1862) The Dickson Manufacturing Company (1862-1901) Dickson Works, American Locomotive Co. (1901-1909) Vuosisadan vaihteessa tehdas oli jäänyt auttamattoman vanhanaikaiseksi ja tiloiltaan pieneksi ajatellen uusia suuria vetureita. Tehtaan johto harkitsi sen modernisointia, mutta saikin sen kaupauutua Alcolle. Tämä taasen ei ollut innostunut uudistamaan ahtaissa tiloissa toimivaa tehdasta. Dicksonin valmistusnumerot ovat sarjassa 0 (kyllä vain!) - 1394. Perumisista ja muista syistä todellinen valmistusmäärä oli 1335 veturia. Alcon aikana valmistui noin 495 veturia lisää ja suurin vahvistettu numero on Alcon sarjassa 46167 (kahdella varastoon tehdyllä saattaa olla korkeampi numero, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa). Sikäli kun olen voinut seurata asiaa, niin tehtaan tuotannosta on julkaistu viisi luetteloversiota. Tilannetta vaikeuttaa se, että suuri osa tuotannosta meni välittäjille ja tehdas ei itse välttämättä tiennyt lopullista veturin saajaa. Esimerkiksi Reinon mainitsema A. Koppel osti suuren määrän vetureita pienissä erissä eri puolille maailmaa. Vanhin "tunnettu" luettelo on vuoden 1885 katalogin jälkipainoksessa ja sen on laatinut Gerald Best. (Tämä on ainoa versioista, jota minulla ei ole). Muiden versioiden tekijät ovat J.F. Webber, Harold Goldsmith ja nimetön, josta löytyy nimikirjaimet RY & LHS ja yksi täysin nimertön. Lisäksi minulla on kokonaan nimetön asiakasluettelo. Viimemainitussa on kohdassa Russia veturit 967, 975-977 ja 991. Kohdassa Koppel, A. on 15 eri numerosarjaa. Muista voidaan yhteenvetona sanoa, että veturille 991 annetaan seuraavat tiedot: RY&LHS: Russia, 2fi 5 1/2in, 5-4-1898 (eli 4. huhtikuuta 1898), 0-6-0, 7 1/4 x 12in cyls, 21in Drivers "Nimetön" antaa samat tiedot. JFW antaa: 0-6-0T, 5/1898, For Russia, sylinterit ja vetopyörät kuten yllä ja raideleveys 3ft 2 1/2in (lienee kirjoitusvirhe) HG antaa: 0-6-0-T-17.8, Russia (?), sylinterit ja vetiopyörät kuten yllä, raideleveys 2ft 5 1/2in (=750mm), toimitus May 1898 Vetureiden 1079-1084 ostaja oli A. Koppel kaikilla. 1079-1082 olivat pyörästöltään 2-6-0, 1083 oli 0-4-0 tai 0-6-0 ja 1084 oli 0-4-2. Vetureiden 1083 ja 1084 todellinen valmistaja oli Vulcan Iron Works. Tämän verran kaikki olivat samaa mieltä. Vain 1083/1899 koskee: HG antaa 0-4-0-T-29, sylinterit 9x14in ja vetopyörät 29in. Ei tarkempaa toimitusosoitetta. JFW antaa 0-6-0T, toimitus July 1899, valmistaja VIW 229/1899, mitat kuten yllä, toimitusosoite Japani, raideleveys 2ft 6in (762mm) nimetön antaa samat tiedot, toimituspäivä 7-17-1899, ei lähetysosoitetta RY&LHS antaa samat tiedot kuin nimetön. David Scotney: "30inch Railways Worldwide" antaa numeron 991, mikä perustuu julkaistuun aineistoon, ei Dicksonia koskevaan selvitykseen (tiedän, koska olin kirjan toimittaja jaaina voi löytyä uusia todisteita) Huomataan heti, että yksikään listoistani ei anna pyörästöä 0-6-4T, mikä näkyy myös tehtaan(?) kuvassa "Kapeat kiskot" kirjassa eikä sellaista pyörästöä esiinny millään listoista edes lähivuosina kumpaankaan suuntaan. Reino on ehkä saanut numeron kattilarekisteristä? Se on jo pitkälle vievä todiste, mutta ei lopullinen, koska kattilanumerot eivät läheskään aina olleet samat kuin ns. tehtaannumero. Valmistuskilpi, josta numero näkyy, olisi vielä vahvempi todiste, mutta onko sellaista? |
||||
|
Kuvasarja: Aikakauden loppu |
22.04.2014 14:10 | Eljas Pölhö | ||
| Romutuskuvat ovat vuodelta 1967 (99% varmuudella, 1% voi tulla muistikatkosta). Perustelut Tk3- ja Tv1-kuvissa. | ||||
