Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.05.2014 22:32 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä käytettiin mm konepajojen sisäisessä vaihtotöissä ja ainakin Pieksämäen konepaja oli tyytyväinen. Oman koneen (n:o 105) jouduttua remonttiin sinne siirrettiin Vaasasta "karhu" (ilmeisesti avo-Breuer), jonka teho ei riittänyt ja se palautettiin. Anomuksesta se sai sitten Turusta toisen samanlaisen (n:o 106), koska VR oli vuokrannut Pieksämäen "oman" koneen Outokumpu Oy:lle. Linkin takana on mielenkiintoinen aikalaisdokumentti vuodelta 1947, josta selviää konepajojen vaihtovetureiden sijoittelutietoja, jos joku niitä sattuu keräämään. https://www.dropbox.com/s/4vpu9mpwdl8tr83/Mt%20105%20%26%20106%201947%20Pm%20knp.png |
||||
|
12.05.2014 20:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kommenteissa https://vaunut.org/kuva/91807 on havaintoja Schwartzkopffin Hv3-vetureiden romuttamisesta Iisalmella. Tässä muutaman veturin "virallinen" romutustieto: 638 hyl. 12.5.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 11.7-16.8.1967 639 hyl. 12.5.1965, romutettu: Jyväskylä, varikko, 10-11.1967 641 hyl. 12.5.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 19.7.-14.9.1967 642 hyl. 27.10.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 8.9.-24.11.1967 646 hyl. 12.5.1965, romutettu: Iisalmi, varikko, 2.10.-27.11.1967 647 hyl. 27.10.1965, luovutettu romutettavaksi: Keski-Suomen Romu Oy, Pieksämäki, 12.2.1969 |
||||
|
12.05.2014 20:02 | Eljas Pölhö | ||
| 1993 taisi jo mennä polttolaitokselle, mutta 1995 saa nyt uuden elämän. Linkin takana vakinaiset Lahti-Heinola ja Lahti-Loviisan satama 28.5.1995 alkaen. https://www.dropbox.com/s/iantv2nnzpuepns/950528%20Lh-Ha%2BLh-Lvs.png |
||||
|
11.05.2014 19:59 | Eljas Pölhö | ||
| Timo-Pekka Lange ja Kimmo Alanko saivat kuvan ajoitettua kahden kuukauden sisälle, maaliskuu tai huhtikuu 1965. Tv1 736 siirrettiin Lahdesta Riihimäelle helmikuussa 1965 ja 588 lähetettiin huhtikuun jälkeen ennen seuraavaa lunta Karjaalle. Tv1 736 siirrettiin Imatralle ajoon noin huhtikuussa 1966. Lisää Hv2:sta kuvassa https://vaunut.org/kuva/92318 mihin huoletta voi korjata Riihimäen kuvauspaikaksi ja ajan 1965:ksi. Kovan talven 1966 jäljiltä henkilökohtainen ARVAUS on huhtikuu. |
||||
|
11.05.2014 18:49 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllästyslatus n:o 1 oli: 16.12.1927 rh 3306/9540 määräys, että veturin A3 182 tenderi muutetaan Helsingin konepajalla kyllästyslaitoksen vesisäiliövaunuksi tunnuksella "Kyllästyslaitos N:o 1". Vesisäiliö muutetaan vähintään 10 m3 sisältäväksi muuttamalla polttoainetila vesitilaksi. Löytyykö keneltäkään kuvaa siitä? |
||||
|
11.05.2014 18:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvaajan ilmoituksen mukaan tämä oli Tampella 987. Sen historiaa: VR:n vastaanotto 7.10.1958 ja sijoitus 6 lp/Ämmänsaari. Numero sillon Lko-KK 27. Seuraava numero (1965) oli Trr-Lko 27 ja sitä seuraava (1970) Trr 364. Veturi hylättiin joulukuussa 1970 ja myytiiin Metsäliitolle Kirkniemeen. Alkuperäinen Tampellan moottori vaidettiin Volvon dieseliin joskus 1960-luvulla. |
||||
|
11.05.2014 15:03 | Eljas Pölhö | ||
| Rakennukset on numeroitu samoin kuin liikkuva kalusto. En vain ole kopioinut niitä koskaan. Siltä varalta, että joku niitä seuraa, niin oheisen Pieksämäen esimerkki antaa viitteitä, että numerointia muutettiin 1958. https://www.dropbox.com/s/swktyr7tb7f1kai/1958%20Rakennusten%20numerointi.jpg |
||||
|
11.05.2014 13:25 | Eljas Pölhö | ||
| Jotenkin aikaisempi aika voisi olla sopivampi, kun katsoo jonon järjestystä. Jonot 11.2.1967 olivat (1964-66 muistikirjat on hukassa): itäisin raide etelästä lukien: 1308-pitkä vapaa väli-1306-1319-1313-1318-1317-589-585-587-1072-884 läntisempi varastoraide: 792-579-lyhyt väli-580-581-583-1315-1316-740-739-588-586 viereinen raide: 1074 (Hämeenlinnassa 1.12.1966 vaurioitunut; tenderi ehjä eli joko jo korjattu tai vaihdettu) Vaikka jonot jonkin verran elivät, niin 588 ja 581 väliin tungetut veturit viittaavat siihen, että 588 olisi ollut poissa jonosta. |
||||
|
|
11.05.2014 12:47 | Eljas Pölhö | ||
| KORJAUS: TPL soitti, että minulla on 588:lle väärä vuosi, oikea on 1966. Ja olen samaa mieltä, luin vuoden ylemmältä riviltä Hv2-listassa (587 siirrettiin Karjaalta 1964). Muuten hinatut ovat oikein. Juteltiin tunti näistä, ja kerrataan nyt historiankirjoihin, miten kaikki meni. Riihimäen Hv2:t lopettivat Riihimäen paikkujen ajot 1.12.1964, kun niihin saatiin Hr1. Osa Hv2:sta jäi heti kylmäksi, koska pääasiallinen tarve oli Karjaalla. Karjaalla olleita vetureita siirrettiin Riihimäelle seisomaan 587 Heinäkuussa 1964, 580 toukokuussa 1965 ja 579 heinäkuussa 1965, Ne korvattiin toisilla ja nyt on mahdollista, että 588 olisi jo ollut jonossa ja siirretty siitä Karjaalle. 586 ja 588 hylättiin 31.3.1966, mutta kumpikin oli silloin liikenteessä Karjaalla. Pieni alavarikko ei heti voinut ottaa niitä pois liikenteestä saamatta uutta tilalle. Muistettakoon, että 1966 oli se kova talvi. Silloin Hangon liikenne oli poikkeuksellisen suurta ja jopa veturimiehiä jouduttiin siirtämään sinne komennukselle, jotta talviliiikenteestä selvittiin. Näiden kahden korvaajiksi valittiin 582 ja 584, jotka jo olivat pitkään olleet kylminä ulkosäilytyksessä Riihimäellä. Niiden sulattaminen ja käyttöönotto vei aikansa ja maaliskuun lopussa hylätyt veturit voitiin ajaa omin konein Riihimäelle vasta 14.4.66 (588) ja 19.4.66 (586). Jälkimmäinen oli siis ajossa vielä kolme viikkoa hylkäyksensä jälkeen. Vähän äkkinäinen hylkäyspäätös. Tv1 736 siirrettiin huhti-toukokuussa Riihimäeltä Imatralle. Kirjoitan siitä lisää toiseen kuvaan. Kuva on siis otettu joko ajalla joulukuu 1964-toukokuu 1965 tai huhtikuu 1966-toukokuu 1966. |
||||
|
|
10.05.2014 21:32 | Eljas Pölhö | ||
| Suunnilleen oikein minä muistin. Riihimäen hylätyt Hv2:t romutettiin loka- ja marraskuussa 1967 Riihimäellä. Kuvan veturit olivat vielä jäljellä 23.10.1967, mutta 12.11.1967 niitä ei enää ollut. Hv2:t 585, 587 ja 589 menivät ensimmäisinä, 12.10.67 (romutus meneillään) ja 23.10.67 välillä. 581 viimeinen tiedossani oleva ajo oli 1.12.1964, juna H 213 Helsinki-Riihimäki ja se laskettiin kylmäksi noin 19.12.1964. 588 viimeinen tiedossani oleva ajo oli 14.4.1964, jolloin se hinasi Karjaalta Ds1 n:o 1 Lohjalle ja Vr1 792 Riihimäelle. Kylmäksi se laskettiin 18.4.1964. Tv1 736 (onko numero varma? eikä esim. 738?) lopetti ajonsa Imatralla huhtikuussa 1967 ja romutettiin siellä 1969. |
||||
|
|
10.05.2014 12:11 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä kuva on Riihimäeltä ihan varmasti. Siellä nämä olivat romutukseensa 1967 saakka. Kunhan illalla palaan kotiin, niin vahvistan sitten, mutta luulisin Martinin vielä nähneen ne siellä syksyllä 1967. Vetureista 581 ajoi viimeisen ajonsa joulun alla 1964, 588 aikaisemmin, ehkä keväällä 1964. Kuva on siis vuosilta 1965-1967. | ||||
|
09.05.2014 13:08 | Eljas Pölhö | ||
| Mitenkä Hämeenlinna sopisi? Sehän ei ole ollut kovin leveä ratapiha ja itäpuolella taitaa olla vähän nousevaa rinnettä? | ||||
|
|
09.05.2014 10:42 | Eljas Pölhö | ||
| Tampereen höyryvetureiden pääasialliset liikennöimissuunnat olivat Poriin, Seinäjoelle ja paikallisjunat Toijalaan. Helsinki ja Turku ovat mahdollisia myös. Tampereen jälkeen veturi sijoitettiin Seinäjoelle, joten se lisäisi liikennealueen Kristiinankaupunkiin, Vaasaan ja Ouluun. Ei noita siltoja 4-5 -raiteisen ratapihan päässä varmaan kauhean montaa ole ollut. | ||||
|
09.05.2014 10:24 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvinkään-Karkkilan Rautatien ratapenkka? | ||||
|
|
08.05.2014 15:33 | Eljas Pölhö | ||
| Minä en kyllä sulkisi Hyvinkäätä ihan heti pois. Taustan rinne näyttää sopivan tutulta ja vanha radan ylittävä silta oli kapeampi ja kai hivenen kauempana kuin nykyinen. Linkitetyssä 50-luvun kuvassa näkyy 2-haarainen tolppakin, ihan kuin tämän kuvan takimmainen. http://www.hyvinkaa.fi/static/kaavoit/hoitosuunnitelma/Images/isot_valokuvat/keskusaukio_iso.jpg |
||||
|
07.05.2014 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Molempien mainittujen tiilitehtaiden ja niiden saviratojen sijainti on kartalla https://vaunut.org/kuva/91333 | ||||
|
06.05.2014 22:42 | Eljas Pölhö | ||
| Onko tuolla neljäntenä R-vaunu? Silloin juna on P 1 Imatralle ja Savonlinnaan ja kello on jotain 12:40. Sopiiko varjojen suuntaan? Seuraava R-vaunu meni junassa P 61, tuolloin jotain 18:40 maissa (liian valoisaa ollakseen sopiva). Välissä meni vain Eik-vaunuja ja aamumpana Rk-vaunuja, ainakin normaalikokoonpanojen mukaan. | ||||
|
06.05.2014 22:32 | Eljas Pölhö | ||
| Jos Haaparannan junanlähettäjä on yhteydessä Ouluun (kuten sanoin) ja saa sieltä tiedon, että ei saa ajaa Suomen puolelle, niin totta kai hän sen ilmoittaa junahenkilökunnalle. Kai se on itsestään selvää, vaikka en jokaista tiedonsiirron yksityiskohtaa toista. Puhelinnumeroita ja henkilöiden nimiä en edes tiedä. | ||||
|
|
06.05.2014 20:38 | Eljas Pölhö | ||
| Varaus henkilöjunalle voimassaolevien sääntöjen mukaan (niin kuin ne Ruotsissa on kirjattu) tehtiin toukokuussa. Ruotsalaisen käyttösäännön mukaan liikenne normaaliraiteisella hoidetaan ruotsalaisten sääntöjen mukaan ja leveäraiteisella suomalaisten sääntöjen mukaan myös naapurimaan puolella. Ruotsalainen junahenkilökunta on yhteydessä vain Haaparannan junasuorittajan kanssa ja suomalainen junahenkilökunta Oulun liikenneohjauksen kanssa. Haaparanta ja Oulu keskenään varaavat sillan tarpeen mukaan. Kirjallisten sääntöjen mukaan ei pitänyt olla esteitä, kunhan ruotsalaisten juna ei hyppää leveille raiteille kesken matkan. Ruotsalaisten julkisen selityksen mukaan: " Vi anmälde att vi var klara för bropassage enligt det ”svenska regelverket”. Tågklareraren i Haparanda ringde till Uleåborg. Då hade ”Sven Dufva” från fänrik Stål sägner återuppstått efter 200 år." Suomennettuna museojunan henkilökunta ei ollut yhteydessä Ouluun, vaan Haaparannan junasuorittajaan, joka oli yhteydessä Ouluun. Eli siis täysin oikea nokkimisjärjestys. |
||||
|
05.05.2014 12:00 | Eljas Pölhö | ||
| Norrköpingissä, joka on "vilkas" liikennepaikka on puomit samalla tavalla aivan keskellä asemaa. Siellä keskimmäiset laiturit on erotettu eri puomeilla kumpaankiin suuntaan (etelän suunnan kaukojunalaiturille ja pohjoisen suunnan kaukojunalaiturille). Puomien laskeutuessa pirisee kello, varmaan joka asemalla, missä on puomit. | ||||
|
04.05.2014 17:23 | Eljas Pölhö | ||
| Vaihtoaikojen pituudella ei näytä olleen suurta merkitystä, kun esim Turkuun/Turusta annetaan sama aika riippumatta käyttääkö aamu- vai iltajunaa Kotkan radalla. | ||||
|
04.05.2014 14:24 | Eljas Pölhö | ||
| Vähän ennenkuin rata saapui idästä Öjeen, oli 800 m ennen asemaa sivuraide, jolta lastattiin puuhiiltä. Samoilla kohdin oli myös pitkähkö jonkun kilometrin mittainen sorakuopan raide suoraan etelään. Sitä raidetta käytettiin viimeksi 30-luvun alussa, kun Malung-Vansbro osuus oli rakenteilla. Asemarakennus oli (aikoinaan) niemellä radan sivuutettua Öjesjön etelärannan. | ||||
|
04.05.2014 14:17 | Eljas Pölhö | ||
| Vanån sillan jälkeen seurasi 8,5 km:n lähes yhtämittainen 16,67 promillen nousu (vain Löderån liikennepaikka oli vaakatasossa). Radan korkein kohta 373 m oli siis Löderån länsipuolella. Korkeimmasta pisteestä puole kilometriä länteen oli ratavartijan mökki, josta alkoi vastaava 5 km:n 16,67 promillen lasku kohti Öjeä. | ||||
|
04.05.2014 14:12 | Eljas Pölhö | ||
| Aikoinaan tästä sillasta sanottiin, että se on vahingossa koottu ylösalaisin. (ei kai ihan vakavissaan) | ||||
|
04.05.2014 11:24 | Eljas Pölhö | ||
| Tuomo tiivisti hyvin entisten ja nykyisten aikojen eroja. Esimerkiksi liikennepaikkojen henkilökunnan jututtelu kertoi yleensä kaiken poikkeuksellisistakin junista ja työkoneista sekä perustiedot normaalista liikenteestä. Silloin ei ollut tekstareita tai muista viestimiä, joilla olisi voinut hälyttää radan varteen tai seurata junien kulkua kuvaruudulta. Koko maan tilanteen seuraaminen vaati sitten melko tavalla matkustamista. |
||||
|
04.05.2014 10:57 | Eljas Pölhö | ||
| Kimmo: Olen säästänyt erittäin vähän sellaista, mikä ei oikeasti toteununut. Sekin vähä on selvittämättömien laatikoissa kaiken mahdollisen koti- ja ulkomaisen seassa. Laitan toki esille, jos jotain tulee eteeni. | ||||
|
04.05.2014 10:52 | Eljas Pölhö | ||
| Toppilasta löydän seuraavat raidesopimukset: - Oy Nobel-Standard Ab (myöh. Oy Esso Ab) (747/2829, 15.3.1912) - Oulun kaupunki, satamaraiteet (557/5563, 22.6.1927) - Toppila Oy (myöh. Kajaani Oy) (730/2172, 20.3.1930) - Asko Oy (myöh. OMP-Yhtymä Oy) (2322/38/68, 21.8.1968) - Roppa Oy (myöh. Pohjanmaa Oy) (Rt 331/38/75, 10.7.1975) - Oulun kaupunki, lämpövoimalan raide (Rt 1714/38/75, 16.9.1975) - OMP-Yhtymä Oy (Rto 2595/389/84, 24.9.1984) Onko näistä mikään jäljellä? Taustan SOK:n myllyn sopimusta en löydä papereistani, ellei se ole: Oulu: Oulun Osuuskauppa (2238/1272, 19.2.1925) |
||||
|
|
03.05.2014 19:37 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä kuva ja kuvateksti. Kovaa on ollut harrastajan homma ennen, yksi kiipeää puuhun ja toinen seisoo höyryveturissa Ylivieska-Iisalmi välin dokumentoidakseen junan kulun. Ohessa nimimerkin SKS tarkkailuajo kahdella sivulla (loppua kohti kiire kotiin, ainakin Risto juoksi hyvin): https://www.dropbox.com/s/tuxxjlar45salh3/730205%20Tr1%201039%20Yv-Ilm-s001.png https://www.dropbox.com/s/41o7y87zt25ti1t/730205%20Tr1%201039%20Yv-Ilm-s002.png |
||||
|
03.05.2014 19:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on sikäli poikkeuksellisen mielenkiintoinen veturi, että vaikka sen valmistelaatassa lukee Move 51/h, 526/23.1.1959, niin se on vuoden 1956 valmistussarjaa. Se oli alkujaan tehtaan koeveturi, jossa kokeiltiin vaihtoehtoista moottoria: Linnavuori 815D:stä tehtyä kaksoisdieselkonetta ja veturissa oli tuolloin sama mekaaninen Wilson vaihteisto kuin Vv14 vetureissakin. Kerroin veturin koeajoista Resiinan 2/1995 Kirjeitä toimitukselle-palstalla. | ||||
|
03.05.2014 19:07 | Eljas Pölhö | ||
| Hieno kuva. Harvoin näkee Kisko-Kallea näin mittavan vaunuletkan kanssa. Metsäliiton Kirkniemen tehtaat oli siitä jännä paikka, että joskus kuvan ottamisen tienoilla siellä oli ainakin kolme Kisko-Kallea: yksi pihan perällä, yksi varalla ja yksi ajossa. Kallet olivat Trr 358, 364 ja 366. Jotenkin muistelen, että siellä oli joskus myös vuokralla Trr VR:ltä, joskin saattaa ollu joku noista sittemmin ostetuistakin. |
||||
|
03.05.2014 18:57 | Eljas Pölhö | ||
| SJ veturikansion lehti tästä veturista https://www.dropbox.com/s/3nrwzvd4xpazwro/%C3%84F%2010%20datablad.png |
||||
|
|
03.05.2014 18:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tismalleen sama veturi on Valmetin esitteessä, jonka linkkasin jo aiemmin toisen kuvan yhteydessä. https://www.dropbox.com/s/ozqxwr9xf8bs04c/Move-35%20esite.png |
||||
|
03.05.2014 18:43 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsi valtionrautatiet on ylläpitänyt irtolehtikansiota, missä on ollut kaikki käytössä olleet veturit esiteltynä oheisin sivuin. Se on ollut välttämätöntä eri tyyppien suuren kirjon johdosta ja täten henkilökunta ja asiasta kiinnostuneet harrastajat ovat myös pysyneet "kärryllä". Suomessa vastaava oli 20-luvulla lähinnä vaunukalustosta laadittu "musta kirja", jota päivitettiin 1930-luvun loppuun saakka. Veturi on Henschel 17869/1920, alkujaan ROJ 5, sitten ÖSmJ 5, sitten SJ S2p 3039. Myyty museoveturiksi 1970. Kuva on ruudulla suurennattavissa aika isoksi, koska ajattelen lähinnä dokumenttieni printtaamista tai mahdollisuutta siihen. https://www.dropbox.com/s/m2nflgbmujxb2v7/S2p%203038-39%20datablad.png |
||||
|
03.05.2014 18:20 | Eljas Pölhö | ||
| Kimmo: Sukupolvien määrittely taitaa olla vähän kirjoittajasta kiinni. Minun vanha lähteeni kutsui kankidieseleitä 1. sukupolveksi ja muita kuten kopioin. Hyvä sitten, että laitoin kuvien vuodet mukaan, niin on joku "varmemmin" määritelty aika. | ||||
|
|
03.05.2014 18:17 | Eljas Pölhö | ||
| Lokomon C600:sta löysin tähän hätään vain valokopion, jonka parasta ennen päiväys on mennyt ohi jo viime vuosituhannella. Piirros on ollut jollain värillisellä pohjalla, joten tein siitä myös nagatiiviversion, mutta yhtä töhryiseltä näyttää. Sinänsä sen putsaus olisi mekaanisesti helppo tehtävä, mutta veisi enemmän aikaa kun voin tähän käyttää. Mutta jos joku haluaa hyvän kuvan, niin siitä vaan toimeen. https://www.dropbox.com/s/b8vri3adrr8k7qc/Lokomo%20C600-001.png https://www.dropbox.com/s/vs6fb7sm5nayxnm/Lokomo%20C600-002.png |
||||
|
|
03.05.2014 17:44 | Eljas Pölhö | ||
| Kimmon mainitsemista esikuvista linkkien takana sivupiirrokset 2., 3. ja 4. sukupolven versioista. Uusin on sähköisellä voimansiirrolla varustettu versio. https://www.dropbox.com/s/tsn1kow51iyic45/DHG%20500-700C-1963.png https://www.dropbox.com/s/bxxnsofougamz9v/DHG%20700C-1973.png https://www.dropbox.com/s/qswzma81rl1secx/DE%20500C-1983.png |
||||
|
|
02.05.2014 20:28 | Eljas Pölhö | ||
| Herkkuja vanhoista Resiinoista. Vuorossa lehti 24, josta kopsataan Veitsiluodon kartta (Pauli Söderholm) ja artikkeli tehtaan 900mm kapearaiteisista (Reino Kalliomäki). https://www.dropbox.com/s/a42g5pzebc7jll6/Veitsiluoto%20kartta%20PS%20Resiina%2024.png https://www.dropbox.com/s/1su9k7l3arec2ph/Veitsiluoto%20900mm%20RK%20Resiina%2024.png |
||||
|
02.05.2014 20:03 | Eljas Pölhö | ||
| Linkin takana Valmet Move 35 esite. Sen koko on 4MB, vaikka on vain 1 sivu https://www.dropbox.com/s/ozqxwr9xf8bs04c/Move-35%20esite.png |
||||
|
02.05.2014 14:55 | Eljas Pölhö | ||
| Ennen kaukojunat pysähtyivät Kovjoella ja uusikaarlepyyläisillä oli siellä vaihtoyhteys etelään ja pohjoiseen. https://vaunut.org/kuva/89943 Matka alkoi modernisti Bm2 tai Bm3-sarjan moottorivaunulla ja jatkui Hv1 tai Hv3-vetämällä puuvaunuisella junalla. | ||||
|
02.05.2014 14:39 | Eljas Pölhö | ||
| Dm4 ei enää 1969-1970 ollut jokapäiväinen P 3:n vetäjä. Hannun mittaupäivä oli tiistai, joten esim ti-ke tai ti-to saattaisi olla oikein. Silloin kun MK 3-MK 4 oli Savonlinnan juna, niin kierto men: Kouvola-Helsinki-Savonlinna-Kouvola. Joensuun kohdalla en näytä koskaan sattuneen sopivasti Kouvolaan Dm4-päivinä, jotta olisin nähnyt kuinka se meni. Hr13 ja Sr12 toimiessa vetäjänä käytäntöjä oli useita, esim.: 5.1.1969 P 3: Hr13 2328 Hki-Kv, Hr13 2336 Kv-Joensuu ja sitten P 4:ssä Jns-Hki 23.7.1969 P 4: Hr13 2305 Jns-Kv, Hr13 2306 Kv-Hki 3.6.1970 P 3 ja P 4: Sr12 2714 Hki-Joensuu ja Joensuu-Hki |
||||
|
02.05.2014 14:09 | Eljas Pölhö | ||
| OT juttua. Ryynäsen farmi oli minun suosikkisarjakuvani ja minulla on tallella iso nippu lehdestä saksittuja klippejä. Ryynäsen farmista oli myös piirretty elokuva ja sen ilmestyttyä yritin Cannesin filmimarkkinoilla ostaa sen oikeudet Suomeen, mutta tuotantoyhtiö olisi halunnut myydä laajemman alueen kerralla. | ||||
|
02.05.2014 03:35 | Eljas Pölhö | ||
| Pikkupojan muistia ei sovi vähätellä. Silloin vielä muisti jotain. Kuusankoskella oli todella numero 11, Valmet Move 51/m (mekaaninen vaihteisto, ei hydraulinen). Se saapui töihin vuonna 1952 ja siirtyi manan majoille vuonna 1973. | ||||
|
02.05.2014 03:28 | Eljas Pölhö | ||
| Tällaisen vanhan kääkän tuntuu joskus olen vaikea tajuta, mikä on yleisesti tiedossa ja mikä ei. Move 90 on usein aiheuttanut kysymysten tulvan (ei nyt juuri tässä kuvassa), joten linkin takana on Valmetin esite. Valmistusnumero 901 oli Kymin Oy n:o 14, toimitettu 1966 Valmistusnumero 902 oli Karhulan-Sunilan Rautatie (numeroton), toimitettu 1967 Muita ei ole ollut. https://www.dropbox.com/s/hhzfo9kgg5uazmv/Valmet%20Move-90.pdf |
||||
|
|
02.05.2014 01:53 | Eljas Pölhö | ||
| Ajattelin linkitetyn Henschel kondenssiveturin kuvan lähinnä vannoutuneille höyryveturitekniikan harrastajille, mutta toki muutkin sen saavat kopsata. Kuva on iso, 13MB. Se on julkaistu äskettäin ilmestyneessä kirjassa "Camels and Cadillacs", joka kertoo Etelä-Afrikan sarjan 25 kondenssi- ja Non-condensing vetureista. "Flyer"-tiedosto on sen mainosesite. Yksi ehdottomasti mielenkiintoisimpia toimittamiani veturikirjoja. "Camels" = kulutti vähän vettä, koska suurin osa vedestä käytettiin uudelleen. "Cadillacs" = koska kulki kiskoilla niin pehmeästi. https://www.dropbox.com/s/4a010lqt2ujfm93/Camels%20and%20Cadillacs%20Flyer_ZA.pdf https://www.dropbox.com/s/olyv39zbg9hzxae/HenschelCondensing.png |
||||
|
02.05.2014 01:26 | Eljas Pölhö | ||
| Jos täällä olisi "Viikon kommentti"-.osio, niin nyt se kuuluisi Topille. | ||||
|
02.05.2014 01:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kun Heikki tuossa mainitsee bentsiinin, niin en voi olla laittamatta esiin dokumenttia vuodelta 1947. Ikkunassa piti olla lupa sen käyttöön, jopa valtion autoissa. https://www.dropbox.com/s/fqn7indq313vvg9/Bensiinikysymys%201947-0428.png |
||||
|
02.05.2014 00:39 | Eljas Pölhö | ||
| Nelinumeroiset junat ovat tavarajunia, joissa kulki matkustajavaunu ja yhdessä tapauksessa jopa postivaunu. Sinänsä viehättävä yksityiskohta: VR ei lupaa milloin junan T2872 matkustajat pääsevät Suojärvelle. Heikki on vähän liian vaativa, Suojärvi oli kunnan keskus. Sinne ne Naistenjärveläisten matkat ensisijaisesti johtivat. Matka Sortavalaan vastasi jo matkaa Suurkaupunkiin ja silloin kyllä nautittiin jonkun yöpymispaikan palveluksista. | ||||
|
|
02.05.2014 00:30 | Eljas Pölhö | ||
| Aivan viimeisinä aikoinaan Dm4 1612 veti junaa MP3 Helsingistä eteenpäin. Lähellä ajon vuosipäivää esittelen Hannu Haakin mittaaman ajon 5.5.1970 Helsingin ja Lahden välillä (minun käsialaani siksi, että kopsasin ajon Hannun muistikirjasta). Helsingin ja Riihimäen välillä oli paljon tilapäisiä hiljennöksiä sähköistystöistä johtuen. Ajo Riihimäeltä Lahteen näytti, että moottorivaunussa oli vielä paljon puhtia jäljellä. Sarakejako on nopeustaulukoista tuttu, km-paikka-aikataulu-aika-keskinopeus. https://www.dropbox.com/s/xpkxuv8hzx6tl06/1612%20MP3%20700505.png |
||||
|
01.05.2014 23:44 | Eljas Pölhö | ||
| Oittiin liittyvä aikalaisdokumentti uuden seisakkeen avaamispäivältä. Vieläköhän sähkötolpilla on samat numerot? https://www.dropbox.com/s/j3f6v8j64c0gsge/Oitti%201995.png |
||||
|
01.05.2014 23:03 | Eljas Pölhö | ||
| Mun Sisulta saamani spriikopioidut tekniset selosteet alkaa olla mennyttä kamaa ja sopivat lähinnä takan sytykkeiksi. Joitain voi yrittää kopioida. JA6SD:n kohdalla lisäsin jokusen tiedon sinne missä tieto oli mustaantunut. Porhan porukka varmaan tuntee rakenteen kantapään kautta, mutta joskohan joku muukin olisi kiinnostunut? Tämä on 5-sivuinen seloste. https://www.dropbox.com/s/gwln8pirby554ci/JA6SD%20rakenne.pdf |
||||
|
01.05.2014 21:06 | Eljas Pölhö | ||
| Vimma tuhota ja töhriä kaikki ei ole vielä saavuttanut Vansbron taajamaa. Veturi on ollut näillä sijoillaan vuodesta 1976. | ||||
