Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2013 19:54 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä olikin hyvä linkki, kiitos. Ainakin Avecra hoitaa hinnoista ja valikoimista tiedottamisen esimerkillisen hyvin! Viinistä pisti silmään, että viiniputeli maksaa saman kuin Ruotsissa, mutta on paljon pienempi (25cl vs 37,5 cl), mutta kai se johtuu alkoholipolitiikasta. |
||||
|
15.12.2013 19:25 | Eljas Pölhö | ||
| Tr2 ajoi säännöllisesti Riihimäen ja Tampereen välillä ainakin 1960-luvulla. | ||||
|
15.12.2013 19:16 | Eljas Pölhö | ||
| Joo, se näyttää hyvältä. Meni vähän aikaa, että sain "ajettua" kartta-auton oikeaan suuntaan (vaatii näköjään vielä lisää harjoittelua). P 105 näkyy olleen 2336, P 106 samoin Dr13, T3434 ja T 3413 olivat Dv12-pari 27-sarja keulilla, H 422 oli 2548 jne. | ||||
|
14.12.2013 15:26 | Eljas Pölhö | ||
| Vanhojen kuvien katseluarvo taitaa olla suurempi kuin niiden kaupallinen arvo. EBayssä on jatkuvasti tuhansia junakuvia myynnissä ja tyypillinen hintataso on jotain 3-5 GBP (yksi punta on noin 1,2 €), harvemmin mennään 10-20 punnan hintatasoon. (Minä käytän vanhasta tottumuksesta eBay.uk:ta) Tilanne muuttuu aivan toiseksi, jos myynnissä on alkuperäisdia tai negatiivi, joista kummastakin voi sanoa, että copyright siirtyy ostajalle. Vähän aikaa sitten minä missasin hienot Truman-kuvat (negatiivit) Pieksämäeltä ja Kuopiosta, vaikka tarjosin noin 35 puntaa kummastakin ja silläkään summalla en edes ollut toiseksi korkean tarjouksen tekijä. Muutama hieno Sk1-3 valokuva (negatiivi) on myös mennyt sivu suun 40 punnan tarjouksella. Koska tarjontaa on paljon, ei kukaan pysty koko ajan valvomaan mitä on menossa ja hyvällä tuurilla saattaa saada hyvinkin harvinaisia kohteita "alihintaan". Nyt siellä on parin kuukauden ajan joku myynyt dia kerrallaan ilmeisen isoa Hyvinkää-Karkkila Rautatie-kokoelmaansa. En ole osallistunut tarjoamiseen niiden kohdalla, mutta seurannut kyllä hintatasoa, joka on enimmäkseen ollut hieman alla 10 puntaa/dia. |
||||
|
13.12.2013 23:46 | Eljas Pölhö | ||
| Mielenkiintoinen ajatus Ziggyltä. Kun suurimmassa osassa maailman rautateitä pimeä laskeutuu kesälläkin jo alkuillasta, niin valojen välkkeen häiriö Suomessa ei ollut juolahtanut mieleeni. Sekin on ehkä yksi Suomen erityisolosuhteista? Hmmm, voisiko tällä olla jotain käyttöä sellaisia maantien varrella olevia pönttöjä vastaan, jotka pruukaavat välähdellä kun ajaa sopivaa vauhtia ja sitten saa kotiinsa laskun valokuvasta, jota ei ole tilannut? |
||||
|
|
13.12.2013 23:14 | Eljas Pölhö | ||
| Diassa ei ole mitään merkintää päivästä. Minulla ei ole pienintäkään syytä epäillä Peten Resiinaan kirjoittamaa päivää. En tarkistanut junan kulkupäivää mistään, joten virhe on yksistään minun. Petri, on hienoa, että huomasit mokan ja nyt ehkä virheellinen päivä ei jää elämään loputtomiin! |
||||
|
|
13.12.2013 22:41 | Eljas Pölhö | ||
| Tiedän kyllä, että nuorten sanailuun ei kannata osallistua, kun ei kuitenkaan ymmärrä "pointtia". Nyt on "ihan pakko" kuitenkin ihmetellä, että ketä tämän kuvan salamavalon voi edes kuvitella häiritsevän? Jos matkustaja yleensäkään häiriintyy ulkonä välähtävistä valoista, niin lienee turvallisinta pysytellä kotona sälekaihtimet ja pimennysverhot laskettuina. Maailma on täynnä valoja ja ties vaikka mitä; ehkä revontuletkin voisi kieltää, koska joku saattaa pelästyä?? | ||||
|
|
13.12.2013 20:39 | Eljas Pölhö | ||
| Pave: Kuvaajan kunniaksi on sanottava, että hän ehti ottaa kaksi kuvaa. Ensimmäisen kohteen, jossa juna oli lähempänä, minä missasin, kun en tarjonnut tarpeeksi. Joku halusi kuvan vielä enemmän kuin minä. Sellaista sattuu netissä, jossa tarjouksen voi jättää vaikka pari sekunttia ennen ajan päättymistä ja vastavetoon ei ole aikaa. Tästä tilanteesta on siis olemassa vielä parempi kuva, mutta en tiedä kenellä ja missä maassa. Pekka Honkanen on kuvannut junan Helsingissä mustavalkoisena ja jos sinulla on kuva junasta, ja haluat sen julkaista, niin aina vaan parempi. | ||||
|
13.12.2013 19:50 | Eljas Pölhö | ||
| 1976 minä asuin jo Ruotsissa. Muutama vuosi aikaisemmin, jolloin asuin suuren osan elämääni suomalaisissa junissa, ravintolavaunuissa tuli nautittua vaihtelevasti joko lihapullat+muusi tai munakas. En muista millään mitä täytteitä oli tarjolla, ehkä se oli nakkimunakas. Juomana oli varmaan keskiolut. Viinin muistan vasta Ruotsin puolelta. Hintataso oli muistaakseni lievästi kalliimpi kuin asemaravintoloissa. Silloisista asemaravintoloista muistuu mieleen ainakin Kemijärvi, Rovaniemi, Oulu, Kontiomäki, Joensuu, Kouvola (ei nähnyt junia), Pieksämäki (junia molemmin puolin), Jyväskylä, Turku (toisessa kerroksessa), Riihimäki ja Hyvinkää. Niin ja tietysti Helsinki, jossa parannettiin maailmaa Pauli Söderholmin kanssa. | ||||
|
|
13.12.2013 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Olisi kiva nähdä missä kunnossa lehväkoristelu oli Hämeenlinnassa. Aivan varmasti se on sielläkin kuvattu, mutta en muista nähneeni kuvaa. Kuvan arvosta sanoisin, että tuntuu paremmalta kun katselun ilon voi jakaa useammalle silmäparille kuin vain itselle. | ||||
|
13.12.2013 18:22 | Eljas Pölhö | ||
| Toisen maailmansodan jälkeen kysyntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti ja vetureiden toimitusajat olivat todella pitkät, kaikkialla. Suomen kohdalla tarvetta lisäsi suuri sotakorvauksina luovutettujen vetureiden määrä ja kotimaisen teollisuustuotannon kapasiteetin käyttö sotakorvaustuotteiden toimittamiseen. Kun ajat alkoivat muuttua, niin Saksasta sai Tr1-vetureita parannetuin yksityiskohdin halvemmalla kuin vuosia seisoneita sotavetureiota Amerikoista. Kun myyjä hiffasi tilanteen ja pudotti hintaa, oli se jo liian myöhäistä. VR:lle myönnetty ulkomaisen valuutan käyttöoikeus oli jo käytetty loppuun. Tuohon maailmanaikaan ei ulkomailta voinut tehdä hankintoja nykyiseen tapaan. Kaikki oli tarkoin säännösteltyä. Sellainenkin kulutushyödyke kuin henkilöauto vapautettiin vasta 1962. |
||||
|
13.12.2013 17:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kuka on "Trafi"?. Kai siellä on mies tai nainen, joka vastaa teippailusäännöstä? Vai onko Suomessa keksitty nimetön sääntöjä suoltava automaatti?? | ||||
|
13.12.2013 17:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tämähän on jopa siedettävän näköinen. Sanoisin hyvä, jos kaikki vihreät olisi tuolla vaaleammalla ja kirkkaammalla teipillä. Silloin teippailu ei edes vaikuttaisi pellefanttien käyneiden marjojen syönnin päätteeksi ideoidulta jutulta. Luulisi kyllä tuon kelta-musta-raidoituksen olevan enemmän huomiota herättävä kohta, mutta ehkä kelta-musta-värisokeus on yleisempää kuin luulen. | ||||
|
13.12.2013 13:31 | Eljas Pölhö | ||
| Ne ovat järjestyksessä: 11. Ratajakson päällikkö, 2. Varikkojakson päällikkö, Kuljetustoimisto, Tarkastustoimisto, Painatusjaosto, Tilastotoimisto 1. jaosto, Tariffitoimisto, Liikennetoimisto, Liikennetoimiston kirjanpitäjä ja Ratatoimisto. Minä olisin odottanut jaon olevan ... Trt I = Tarkastustoimisto, Yleinen jaosto ja ... Tit = Tilastotoimisto (ilman numeroa), mutta ehkä sota-aikana oli poikkeus. |
||||
|
|
13.12.2013 12:21 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden kuva ;) ja upeat kommentit. Turvallisuuden nimissä juna olisi kyllä pysäytettävä ennen tasoristeystä ja kuljettajan käytävä ulkona varmistamassa, ettei ole lähestyviä autoja, ei oikealta eikä vasemmalta. |
||||
|
13.12.2013 00:16 | Eljas Pölhö | ||
| Kauheata Jarmo, miten Sinä saatoit! Onneksi minä olen juuri ja juuri sen verran vanhempi, että en enää muista moisia kaikki mahdolliset ja mahdottomat turvallisuuskriteerit hylkääviä käppäilyjä, joihin olen saattanut osallistua. | ||||
|
12.12.2013 11:50 | Eljas Pölhö | ||
| Dm3 oli 10 kpl ja niistä Turussa olivat 1506 (521026-5609dd), 1507 (521105-530531) ja 1509 (540601-560630). Dm4-vaunuja Turussa on oli ajossa 31.10.1952 alkaen, ensimmäisenä 1604 (521031-540531, 541024-541031), toisena 1603 (530601-540630) ja siitä lähtien niitä oli siellä koko sarjan käyttöajan. Esimerkiksi kesäkuussa 1958 Naantalin junissa esiintyi seuraavia sarjoja: N1, N3, N7 -Nnl- N2, N4, N8 = Dm4, Sv11, Hv1 N5 -Nnl N6- ei merkintöjä N9 -Nnl- N10 la = Dm4 yleensä (kierron mukaan Hv1 ja Sv11 mahdollisia) N11, N13, N15 -Nnl- N12, N14, N16 = Dm4, Hv1, Sv11 Tiedot on myymästäni 55 sivuisesta julkaisusta Turun veturit ja junat 1944-1961. |
||||
|
12.12.2013 10:32 | Eljas Pölhö | ||
| Pystyykö tämän vanhan linjan kuvan paikan https://vaunut.org/kuva/25823 merkkaamaan esim. Kansalaisen karttapaikkaan? Yritin etsiä, mutta en löytänyt tai osannut hakea, että onko vanhalta linjalta muitakin kuvia. Voisiko tehdä sellaisen sarjan, että lähtee Kouvolan asemalta ja ottaa eteenpäin aina kuvan, kun edellisen kuvan näkymä loppuu. Nyt digikameroiden aikaan sellainen on aika helppo toteuttaa, jos vain jaksaa kävellä koko matkan. Kouvola-aiheisia kuvia näkyy olevan pari tuhatta, joten kysymällä selvinnee nopeammin kuin etsimällä :) Miten etsitään vain kuvasarjoja (joita on yli 100) tai niiden aiheita? Esim. Kouvola vanha ratalinjaus tms.? | ||||
|
11.12.2013 12:36 | Eljas Pölhö | ||
| B1 53, kuten muutkin vanhat B1:t eli 9, 10 ja 53-56 oli sijoitettu Helsinkiin tammikuussa 1920 ja helmikuusta 1920 lähtien hylkäykseensä saakka Pasilaan. B1 150 ja 151 oli 1920-luvulla sijoitettu Karjaalle (Hanko oli Karjaan alavarikko), paitsi 150 touko-joulukuun 1926 Turkuun. Veturin 53 kilometrit olivat kauden alussa luokkaa reilut 4000 km/kk ja siitä pikku hiljaa käyttö laski noin puoleen viimeisiksi käyttövuosiksi 1925-1927. Vaihtotöissä yksi tunti lasketaan 10 km:n matkaksi. 31 päiväisenä kuukautena on 744 tuntia eli suurin mahdollinen kilometrimäärä on 7440 km. Silloin kun kilometrimäärä on 7240 km/kk (ks aiempi viesti tässä ketjussa), se tarkoittaa käytännössä jatkuvaa kolmivuorotyötä. Joskus alkuvuosina tunti vaihtotyötä laskettiin 20 km:n matkaksi, mutta töissä istuen en pysty tarkistamaan milloin käytetty laskennallinen matka muutettiin. |
||||
|
10.12.2013 21:07 | Eljas Pölhö | ||
| Moottorin tiedoista annetaan tyyppi 6 VD 14,5/12 SRL, luftgekühlter Viertakt-Diesel, 6 syl, 9840 cm3, 190 hv @ 2300 kierr/min. | ||||
|
|
10.12.2013 19:56 | Eljas Pölhö | ||
| Minusta linjuri näyttää VEB Karosseriebau Gera S5:ltä (entinen Fritz Fleischer, Gera). S5 oli suurelta osin Ikaruksen osista koottu, mutta moottori oli vanha H6:n 190hv, kun Ikaruksella oli 230hv:n moottori. Suuri osa S5-malleista oli 12m matkabusseja (5 ikkunaa ovien välissä) ja turistibusseja, mutta joukkoon mahtui myös linja-autoja, joissa oli pari-paljeovet edessä ja keskellä. Kirjassa Brockenhexe, Rubezahl und Diesel-Ameise. Die Nutzfahrzeuge der DDR (F Rönicke & W Melenk; Motor Buch 2011, ISBN 9783613033054) on aivan samanlaiselta vaikuttava sininen bussi. | ||||
|
09.12.2013 18:10 | Eljas Pölhö | ||
| Ei kai Sveitsissä ole raitiovaunuja oikeasti? a) Lainsäädännöllisesti kaikki kadullakulkevat kiskotiet lasketaan sivuradoiksi (Nebenbahn) *alla vähän perusteellisemmin b) Liikennoitsijät itse kutsuvat firmojaan "Verkehrsbetriebe ..." tai Transports publics ..." c) jäljelle jää vain mutu-puoli, ulkomaalaisista ne näyttävät raitiovaunuilta * Lainaus Wikistä: "In der Schweiz werden Straßenbahnen in Art. 2 des Eisenbahngesetzes (EBG) als Nebenbahnen definiert. Gesetzliche Regelungen, welche Straßenbahnen betreffen, finden sich auf Bundesebene unter anderem in der Verordnung über Bau und Betrieb der Eisenbahnen (Eisenbahnverordnung, EBV), in der Signalisationsverordnung (SSV) sowie in Art. 48 Regeln für Strassenbahnen des Strassenverkehrsgesetzes (SVG), in dem festgehalten ist: „Die Verkehrsregeln dieses Gesetzes gelten auch für Eisenbahnfahrzeuge auf Straßen, soweit dies mit Rücksicht auf die Besonderheiten dieser Fahrzeuge, ihres Betriebes und der Bahnanlagen möglich ist.“ Mot ;) |
||||
|
08.12.2013 13:15 | Eljas Pölhö | ||
| TK1081 (Pm-Jns) ajettiin tyypillisesti Hv:lla ja raskaan kiskotuksen valmistuttua Hr1:lla tai Hv:lla. Juna oli varsin lyhyt ja yhtä nopea kuin LP 83. Minulla on TK1081 akseliluku tammikuulta 1963 joka päivältä, tässä yhteenveto: 1. viikko akseleita 16-22 2. viikko akseleita 16-28 3. viikko akseleita 18-30; kerran peruttu ja veturi parivedossa H 81:ssä. 4. viikko akseleita 16-22 5. viikko akseleita 20-26 |
||||
|
07.12.2013 19:34 | Eljas Pölhö | ||
| Timo: Jaa-a, minä en osaa sanoa, kun olen kopsaillut numeroita ja raaputellut niitä esiin lähinnä maanpinnan tai laiturin tasolta (pyöräkerrat ja kampikoneisto). Ensi hätään minä kuikuilisin jalkaa ja sen pohjaa. Martin kyllä tutustui Trumannin savupiippuun sen sisäpuolelta Hyvinkään ratapihalla, mutta muutoin saattavat eniten tietävät puuttua näiltä sivuilta. Minä aloittaisin kyselyn kokeneilta höyryveturien kanssa työskenteleviltä (esim. Pasila, Haapamäki, Toijala, Kouvola, Pieksämäki, Suolahti, Nurmes). Jos selviää, niin vastaus myös tänne, kiitos. |
||||
|
07.12.2013 17:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kaavion profiiliosiosta näkee hyvin kuinka raskas nousu Mäntyharjulta oli pohjoiseen. Höyryveturiaikaan Hr1 sai tehdä tosissaan töitä P 71 ja P 75 edessä. Se oli musiikkia kyydissä olleen pikkupojan korville. Vanhoissa graafikoissa näkyy hyvin kuinka hidas keskinopeus pysähdysjunilla oli Mäntyharjulta Mynttilään ja sitten taas Mikkelistä Palosuolle ja Hiirolaan. | ||||
|
|
07.12.2013 17:50 | Eljas Pölhö | ||
| Kurkilammen rantaan aseman eteläpuolella linjavaihteelta eronnut raide oli se vanhan sahan raide. Olisihan minun jo kaaviosta pitänyt nähdä, että muistini petti. Laituriraiteella tarkoitan aseman pohjoispuolella olevaa kapearaiteista radanpätkää, joka johti suunnilleen nykyisen uimarannan kohdalle. Sen ilmeinen käyttötarkoitus on ollut joko halkojen tai muun puutavaran siirto rannasta asemalle. |
||||
|
|
07.12.2013 16:42 | Eljas Pölhö | ||
| Erittäin mielenkiintoinen setti kaavioita. Suuret kiitokset taas kerran. Mäntyharjun laituriradan olemassaolon olin kokonaan unohtanut. Sattuuko kenelläkään olevan postikorttia tai muuta tiedossa olevaa kuvaa, jossa se näkyisi. Saha on muistaakseni aina ollut radan itäpuolella, mutta tämä on täysin varmistamaton mutu-tieto. Täällä on hyvä kokoelma vanhoja Mäntyharju-aiheisia kuvia http://www.jukkajoutsi.com/mantyharju.html | ||||
|
|
07.12.2013 16:01 | Eljas Pölhö | ||
| Haa, Alcon mainosmies pääsi yllättämään minut. Polttoainetila onkin syystä tai toisesta annettu brittiläisissä tonneissa! Silloin muunnos on oikein. | ||||
|
07.12.2013 06:04 | Eljas Pölhö | ||
| Minun kommenttini liittyvät osittain keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5638.0 Sanoin jo ketjussa https://vaunut.org/kuva/80905 , mitä veturille voisi mielestäni tehdä ja miten sen kunnostuksella ei olisi mitään vaikutusta museon budjettiin tai tekemistä kerjäämisen kanssa. Unohdetaan "museaalinen toimintatapa" ja otetaan raha vapailta markkinoilta. Miksei muka voisi kaupallistaa museoveturia pariksi vuodeksi? Silloin kun Hr11 1950 hylättiin 1972, se on VR:n Talousosaston toimesta poistettu VR:n kalustokirjanpidosta 19.9.1972. Sitä ennen se oli hylätty 11.9.1972 Koneosaston toimesta, Liikenneosaston 5.9.1972 tekemän hylkäyspäätöksen johdosta. Kun veturi on poistettu kalustokirjanpidosta, se on kuoletettu samalla loppuun ja jäännösarvoksi on jätetty 0 mk. Kun se on lahjoitettu museolle, se ei ole aiheuttanut tappiota VR:lle. Jos se olisi myyty museointitarkoituksessa, se olisi tuonut pienen tulon sekalaisten tulojen tilille. Jos se olisi myyty romutettavaksi, se olisi tuonut pienen tulon sekalaisten tulojen tilille (vrt Hr11 1951-1954). En tunne Valtion kirjanpidon finessejä, mutta maallikolle paperit sanovat näin. Jos Hr11 1950 on jossain välissä siirtynyt takaisin VR:lle Suomen Rautatiemuseolta ja edelleen VR-Yhtymä Oy:lle tai jollekin sen osalle, niin siirto on varmaan tehty ilman kirjanpidollista arvoa, vai voinko olla väärässä? Kerran poistettu ja poisluovutettu yksilö ostetaan takaisin jostakin arvosta; älkää unta nähkö. Vai pitääkö sittenkin? Jos veturin omistaja siis nykyisin on taas VR Yhtymä Oy, tai kuka tahansa, jolle se on palautunut, niin olisi kiva nähdä ostosopimus, vai onko se liikesalaisuus, kun on näin tärkeä veturi? Mikä oli Hr11 1950 osuus apporttiomaisuudessa? Mikä ihmeen vääntö tai sekoilu on menossa tämän veturin kanssa? Selvät paperit tehtiin 1970-luvun alussa, mutta jos pomot tahtovat jotain muuta 2010-luvulla, niin tarkoittaako se, että vanhoilla siirroilla ja sopimuksilla ei ole edes vessapaperin arvoa? Ei se sinällään olisi ihme. Harmi, että vanhojen sopimusten kaikkia kopioita ei ehkä ole hävitetty ja jotkut saattavat jopa sijaita ulkomailla. Eikö se olisi aika noloa, että tehdään veturin kohtalolle huonompi päätös kuin 50 vuotta sitten ja nyt niitä alettaisiin verrataan keskenään? On se kyllä aika erikoista kauempaa katsoen, jos kolme veturia maatuu konepajan pihalla, eikä kukaan (muka) tiedä kuka ne omistaa. Yhdestä on vielä tehty päätös "säilyttämisvelvollisuudella". Unohtuiko sanoa kuka säilyttää? Oliko se häviävällä musteella kirjoitettu? Paitsi, jos paperi lensi ulkomaille? |
||||
|
07.12.2013 02:48 | Eljas Pölhö | ||
| Topi: Ilmiö taitaa olla sukua englantilaisten jalkapallohuligaanien toiminnalle. Muistan, kuinka 80-luvulla olin "sensuroitu ilmaus" moisiin yhteiskunnan vihollisiin, joiden toiminta lopetti Britrish Railways'in (paikallinen VR) järjestämät "Footballs Specials", joissa junilla ajettiin poikkeuksellisella vetovoimalla poikkeuksellisilla reiteillä. Junabongareittein ja nopeustaulukoiden tekijöiden ihannejunia ne olivat, mutta "sensuroitu ilmaus" huligaanit tuhosivat sekä urheilu- että junaharrastajien suosikkijunat. Maailma ei ole oikeudenmukainen, koska pieni porukka saa pilata ison porukan ilon ja harrastuksen. Kuvan aiheeseen palatakseni, niin mikä oli lapsena kivempaa kuin oikeiden vimpaimien kanssa puuhailu? Aina voisi jättää joku aikakauteen sopiva yksilö ihan vaan lapsille, ei välttämättä viimeisen päälle museoitavaksi tai myydä romun kierrätykseen jonkun pennosen takia. |
||||
|
|
07.12.2013 01:48 | Eljas Pölhö | ||
| Kahden vakikäyttäjän tukemana "annan tarkoituksen pyhittää keinot", yksin minua saa kuitenkin moittia. Jorma löysikin kaikki ne, mitä ajattelin löytyvän. Ilkka Tr2-asiantuntijana voi löytää paljon muutakin. Vetovoiman laskentakaava anglikaanisella tavalla antaa lisää tehoa (kerroin on 0,85, kun Suomessa ja Ruotsissa se on 0,65 ja Saksassa 0,75). Tulipinnan laskeminenkin vaihtelee, toisissa maissa tuliputkien sisä- toisissa ulkopinnan mukaan. Tämä olkoon "kaamea varoitus", Suomessa oli kaikki arvot pienimpiä mahdollisia. Liittyneekö eritysolosuhteisiin, kuten auraamattomat radat, kovat pakkaset tms. Määreiden muutokset eivät aina ole helppoja ja esim. polttoainetilavuus 12,8 US Tonnia on 11612 kg tai 13000 kg on 14,33 US tonnia (kumpi sitten lieneekään oikea arvo). Taulukon tekijällä meni jotenkin väärinpäin, en muuten olisi huomannut. |
||||
|
|
06.12.2013 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Joonas: useisiin, vaikka ei aivan kaikkiin, höyryvetureiden osiin kirjattiin alkuperäisen veturin numero kaivertamalla se johonkin kohtaan (siis jotain alle 2000). Soittokello saattoi olla liian vaihtuva osa "nimikointia" varten, mutta tutkaile tarkkaan ja mahdollisesti poista säilytysrasva hellävaroen. | ||||
|
|
06.12.2013 23:49 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaileva kello ja sen toivottu arvo: http://www.abc-annons.se/Ang-klocka-latowski-for-lokomotiv_300169.htm |
||||
|
|
06.12.2013 23:41 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt jälkeenpäin juolahti mieleeni, että pitäisikö tunnisteissa olla sarjamerkki Tr2, vaikka kuvan veturi ei ollutkaan mikään Suomeen toimitetuista. Silloin joskus tulevaisuudessa joku höyrähtänyt harrastaja voisi törmätä tähän vertailevaan kuvaan. Kommentteja "tarkoitus pyhittää keinot"-tyyliseen muokkaukseen? | ||||
|
|
06.12.2013 23:22 | Eljas Pölhö | ||
| Ai se oli joku lätkämatsijuttu "... lätkämailoja käytetty..". eikä suoranaisesti liittynyt juniin muutoin kuin samaa porukkaa, kun rikkoo ikkunoita (näkyi kuva rivistä rikottuja näyteikkunoita). | ||||
|
06.12.2013 22:24 | Eljas Pölhö | ||
| Nykyisin kaduilla kuulee toinen toistaan järkyttävimpiä piippejä, kun kuorma-auto tms peruuttaa. Vanha kunnon Latowsky-soittokello saattaisi kiinnittää huomiota paljon enemmän. Tai vanhoille korville vielä mieluisampi ääni, sellainen kello, joka roikkui "Mansikin" kaulassa. (ilmainen vinkki turvallisuusvastaaville) | ||||
|
06.12.2013 21:30 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeisen havainnoimani Siemensin tiedotteen mukaan Ruotsi oli viides maa, johon Vectron sai tyyppihyväksynnän (aiemmin liikennöinyt täällä väliaikaisella hyväksynnällä). http://www.nwe.siemens.com/sweden/internet/se/press1/affarspress/Pages/131003-Siemens-taglok-Vectron-ar-nu-godkand-i-Sverige.aspx |
||||
|
|
06.12.2013 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| Minun käsittääkseni operaattori on Blå Tåget, joka ajaa Göteborgin ja Tukholman välillä. | ||||
|
|
06.12.2013 20:01 | Eljas Pölhö | ||
| Ehkä OT?: Äsken kuulin uutisista, että ???? vastustajat hyökkäsivät Sorsapuistoon ja mellakkapoliisit poisti ne puistosta. Meni ohi koko juttu muuten, mutta "Sorsapuisto-parken i Tammerfors" iski korvaan. Onneksi tämä vanha ilmansaastuttuja oli jo poissa sieltä, mutta mitä muuta vastustettavaa siellä puistossa on/oli??? | ||||
|
06.12.2013 19:10 | Eljas Pölhö | ||
| Tämäkö on se ulkomaillaikin mediatilaa saanut "liian lyhyt ja huonosti valaistu laituri", joka pitkään esti henkilöjunien pysähdykset Misissä? Vai onko kuvaajan selän takana vielä lyhyempi laituri? | ||||
|
05.12.2013 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| Satama ei ollut Alamyllyn kanavan päässä, kuten helpolla voisi kuvitella. Kavavaa oli kyllä kiva lasketella soutuveneellä (itse koski oli liian vuolas alapäästään). Rata ylitti joen vähän myllyn ja sähkölaitoksen padon alapuolelta (länsipuolelta) suunnilleen kartalla näkyvän pienen saaren ylitse ja sitten Myllysaarta sivuten toisen haaran ylitse. Sen jälkeen penger jatkui aivan tien vieressä, pääasiassa muutama metri sen kaakkoispuolella ja loppumatkan lehmihaan poikki suoraan rantaan, missä oli pieni ratapiha ja varastorakennus. Merkitsin sataman paikan karttaan (jos olisin osannut, olisin piirtänyt koko reitin siihen). http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=sahan+satama&srs=EPSG%3A3067&y=6863074&mode=orto&x=494252&lang=fi |
||||
|
03.12.2013 11:52 | Eljas Pölhö | ||
| Olen samaa mieltä kuin Tor. Museokalustoon ja kaupalliseen kalustoon pitää suhtautua eri tavalla. Koska nämä vaunut on tarkoitettu matkailuun/viihteeseen tms, niin omistaja maalaa ne mieleisikseen. Arvostelussa niitä voi joko kehua tai moittia siinä kuin muutakin liikennekalustoa. Joka tapauksessa luulisi olevan parempi, että vanhat vaunut ovat vielä saaneet liikennetehtäviä eivätkä päätyneet juhannuskokkoon. Sitten kun/jos ne joskus museoidaan, niin silloin ne voidaan joko palauttaa VR:n ruskeiksi tai entisöidä johonkin tuoreempaan pitkäaikaiseen versioon. | ||||
|
27.11.2013 13:44 | Eljas Pölhö | ||
| Jos veturit oikeasti haluttaisiin näkyviksi, eikä vain "ollaan tekevinään jotain", niin tulos voisi olla jotain linkkien kaltaista (toinen vihreä, toinen kelta-musta): http://www.gregbooherphotography.com/uploads/8/2/9/5/8295309/181052_orig.jpg http://lionelllc.files.wordpress.com/2013/01/dsc01166.jpg |
||||
|
|
27.11.2013 00:18 | Eljas Pölhö | ||
| Hauska juttu, ei ole suomalainen keksintö: "The Committee recommends that.....through the Transport Ministers Council, to require that all locomotives and rolling stock in rail industry are fitted with standard reflective strips or reflective paint and that all locomotives are fitted with rotating beacons lights." Suomessa ei ole vielä laitettu pyörivää lamppua vetureihin. Varatkaa sitäkin varten sarake veturikohtaisiin tiedostoihinne. | ||||
|
26.11.2013 22:34 | Eljas Pölhö | ||
| Tulikin sopivasti sattumakuvaksi. Kuvan https://vaunut.org/kuva/29266 yhteydessä kerroin syyskuun 6-7.9.2014 ajosta Malmö-Tukholma. Nyt on sen verran lisää tietoa, että huomattava osa matkasta ajetaan kahden höyryveturin parivedolla, jotta vanhat rouvat pysyisivät muun liikenteen vauhdissa pitkän junan kanssa myös nousuissa. Valokuvausta suunnitteleville sopivia nousuja on esim Osby-Älmhult (Hässleholm-Alvesta osuudella) ja Sävsjö-Nässjö. Muistaakseni suunnitelmissa on ajaa Nyköpingin kautta, jolloin toisen päivän suurin nousu on Getå-Kolmården-(lähes) Ålberga. Tällä välillä vanha päätie on kapea ja pysähdyspaikat vähissä, joten pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä. Järvimaisemiakin on tarjolla, mutta palaan niihin kun olen nähnyt aikataulun ja voin ajatella auringon suunnan. |
||||
|
23.11.2013 14:26 | Eljas Pölhö | ||
| Viime vuosina on ilmestynyt useita saksalaisia autokirjoja, joissa käsitellään autojen valmistusta ja maahantuontia DDR:n ajalta. Kotoa löytyi yksi, Kraftfahrzeuge der DDR (Werner Oswald, 1998 Motorbuch). Siinä ei kerrota tuontimääriä, ainoastaan eri mallien hinnat DDR:n markoissa. Suurin määrä tuontiautoja tuli Neuvostoliitosta ja sitten Tsekkoslovakiasta. Puolasta, Romaniasta ja Jugoslaviasta tuli vain vähäisiä määriä. Hintaesimerkkejä (DDR Mark(: Skoda S 105L = 18 415 (1982) Tatra 613 = 50 000 (1973-1990), noin 300 autoa kaikkiaan Polski-Fiat/FSO 125 p = 23 500 (1973-1979) Dacia 1300/1310 = 23450-24950 (1973-1984) Zastava 1100 = 22 900 (1980-1981) GAZ M24 Wolga = 28 000 (1972) Moskwitsch 412 = 18 500 (1972) Moskwitsch 2140 = 18622 (1976) Zaporoshets 968 S = 11 947 (1974) Lada VAZ 2105 (Lada 1300) = 23 650 (1982-1988) Lada VAZ 2121 (Lada Niva) = 37 090 (1988) ZIL 4104 (ZIL 115) = 1,2 miljoonaa (puoluepamppujen lisäksi muut saivat ostaa vain pamppujen käytettyjä; koskee myös ZIM, Tatra, Tschaika) Erich Honecker sai ostaa myös Volvo 264 ja Citrën CX. Poliisiautoiksi tuli myös Volvo 164 ja 264. Vertailuksi jotain omia merkkejä: Trabant P601 S de Luxe Limousine = 10 952 (1982) Wartburg 353 Limousine Luxus = 17 950 (1967) Wartburg 353 Tourist S = 20 770 (1986) |
||||
|
Kuvasarja: Talviloma 1988 DDR Brandenburg ja Tangermünde |
23.11.2013 13:06 | Eljas Pölhö | ||
| Kapearaiteisilla ajettiin loppuun saakka. Normaaliraiteisilla viimeinen virallinen aikataulunmukainen juna ajettiin 29.10.1988 ja veturi oli 50 3559-7 ja reitti Halberstadt–Magdeburg–Thale–Halberstadt. Näillä tiedoilla luulisin netistä löytyvän myös kuvia. Länsi-Saksan puolella höyryajot loppuivat 26.10.1977 ja silloin oli liikenteessä jokunen 043-sarjan veturi Rheinen ja Emdenin varikoilla. Minulla on kirjattuna 043 903-4 ja 043 196-5 viimeisiksi. Netistä löytynee varmistus ja ehkä muitakin sinä päivänä ajossa ollita yksilöitä. |
||||
|
22.11.2013 02:47 | Eljas Pölhö | ||
| Ja Kristina Reginaan se päätyi https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Kristina%20Regina |
||||
|
22.11.2013 00:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kappas vain, tuleva museoveturi päässyt kuvaan ennen paluutaan liikenteeseen. DDR:ssä oli satoja höyryvetureista tehtyjä lämmityskattiloita, alkaen 01-sarjan pikajunavetureista. http://www.dampflok-salzwedel.de/index.php?key=fahrzeuge_50_3682_7 http://www.drehscheibe-foren.de/foren/read.php?17,1168451 |
||||
|
20.11.2013 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Erinomaista salapoliisityötä Niilalta, Eskolta ja Petriltä! Lehtijutussa muistaakseni käsiteltiin Suomen siltojen jällenrakennusta sotien jälkeen, mutta missään ei kerrottu kuvattujen siltojen tarkkoja paikkoja. |
||||
|
|
19.11.2013 22:05 | Eljas Pölhö | ||
| Jos Ge on oikein tunnistettu, niin niitä oli Pohjois-Suomessa kolme, kaikki Kemissä. Junarunko olisi siten sellainen, joka kulkee Kemin ohi tai jonka toinen päätepiste on Kemissä. | ||||
