Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.12.2013 06:04 | Eljas Pölhö | ||
| Minun kommenttini liittyvät osittain keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5638.0 Sanoin jo ketjussa https://vaunut.org/kuva/80905 , mitä veturille voisi mielestäni tehdä ja miten sen kunnostuksella ei olisi mitään vaikutusta museon budjettiin tai tekemistä kerjäämisen kanssa. Unohdetaan "museaalinen toimintatapa" ja otetaan raha vapailta markkinoilta. Miksei muka voisi kaupallistaa museoveturia pariksi vuodeksi? Silloin kun Hr11 1950 hylättiin 1972, se on VR:n Talousosaston toimesta poistettu VR:n kalustokirjanpidosta 19.9.1972. Sitä ennen se oli hylätty 11.9.1972 Koneosaston toimesta, Liikenneosaston 5.9.1972 tekemän hylkäyspäätöksen johdosta. Kun veturi on poistettu kalustokirjanpidosta, se on kuoletettu samalla loppuun ja jäännösarvoksi on jätetty 0 mk. Kun se on lahjoitettu museolle, se ei ole aiheuttanut tappiota VR:lle. Jos se olisi myyty museointitarkoituksessa, se olisi tuonut pienen tulon sekalaisten tulojen tilille. Jos se olisi myyty romutettavaksi, se olisi tuonut pienen tulon sekalaisten tulojen tilille (vrt Hr11 1951-1954). En tunne Valtion kirjanpidon finessejä, mutta maallikolle paperit sanovat näin. Jos Hr11 1950 on jossain välissä siirtynyt takaisin VR:lle Suomen Rautatiemuseolta ja edelleen VR-Yhtymä Oy:lle tai jollekin sen osalle, niin siirto on varmaan tehty ilman kirjanpidollista arvoa, vai voinko olla väärässä? Kerran poistettu ja poisluovutettu yksilö ostetaan takaisin jostakin arvosta; älkää unta nähkö. Vai pitääkö sittenkin? Jos veturin omistaja siis nykyisin on taas VR Yhtymä Oy, tai kuka tahansa, jolle se on palautunut, niin olisi kiva nähdä ostosopimus, vai onko se liikesalaisuus, kun on näin tärkeä veturi? Mikä oli Hr11 1950 osuus apporttiomaisuudessa? Mikä ihmeen vääntö tai sekoilu on menossa tämän veturin kanssa? Selvät paperit tehtiin 1970-luvun alussa, mutta jos pomot tahtovat jotain muuta 2010-luvulla, niin tarkoittaako se, että vanhoilla siirroilla ja sopimuksilla ei ole edes vessapaperin arvoa? Ei se sinällään olisi ihme. Harmi, että vanhojen sopimusten kaikkia kopioita ei ehkä ole hävitetty ja jotkut saattavat jopa sijaita ulkomailla. Eikö se olisi aika noloa, että tehdään veturin kohtalolle huonompi päätös kuin 50 vuotta sitten ja nyt niitä alettaisiin verrataan keskenään? On se kyllä aika erikoista kauempaa katsoen, jos kolme veturia maatuu konepajan pihalla, eikä kukaan (muka) tiedä kuka ne omistaa. Yhdestä on vielä tehty päätös "säilyttämisvelvollisuudella". Unohtuiko sanoa kuka säilyttää? Oliko se häviävällä musteella kirjoitettu? Paitsi, jos paperi lensi ulkomaille? |
||||
|
07.12.2013 02:48 | Eljas Pölhö | ||
| Topi: Ilmiö taitaa olla sukua englantilaisten jalkapallohuligaanien toiminnalle. Muistan, kuinka 80-luvulla olin "sensuroitu ilmaus" moisiin yhteiskunnan vihollisiin, joiden toiminta lopetti Britrish Railways'in (paikallinen VR) järjestämät "Footballs Specials", joissa junilla ajettiin poikkeuksellisella vetovoimalla poikkeuksellisilla reiteillä. Junabongareittein ja nopeustaulukoiden tekijöiden ihannejunia ne olivat, mutta "sensuroitu ilmaus" huligaanit tuhosivat sekä urheilu- että junaharrastajien suosikkijunat. Maailma ei ole oikeudenmukainen, koska pieni porukka saa pilata ison porukan ilon ja harrastuksen. Kuvan aiheeseen palatakseni, niin mikä oli lapsena kivempaa kuin oikeiden vimpaimien kanssa puuhailu? Aina voisi jättää joku aikakauteen sopiva yksilö ihan vaan lapsille, ei välttämättä viimeisen päälle museoitavaksi tai myydä romun kierrätykseen jonkun pennosen takia. |
||||
|
07.12.2013 01:48 | Eljas Pölhö | ||
| Kahden vakikäyttäjän tukemana "annan tarkoituksen pyhittää keinot", yksin minua saa kuitenkin moittia. Jorma löysikin kaikki ne, mitä ajattelin löytyvän. Ilkka Tr2-asiantuntijana voi löytää paljon muutakin. Vetovoiman laskentakaava anglikaanisella tavalla antaa lisää tehoa (kerroin on 0,85, kun Suomessa ja Ruotsissa se on 0,65 ja Saksassa 0,75). Tulipinnan laskeminenkin vaihtelee, toisissa maissa tuliputkien sisä- toisissa ulkopinnan mukaan. Tämä olkoon "kaamea varoitus", Suomessa oli kaikki arvot pienimpiä mahdollisia. Liittyneekö eritysolosuhteisiin, kuten auraamattomat radat, kovat pakkaset tms. Määreiden muutokset eivät aina ole helppoja ja esim. polttoainetilavuus 12,8 US Tonnia on 11612 kg tai 13000 kg on 14,33 US tonnia (kumpi sitten lieneekään oikea arvo). Taulukon tekijällä meni jotenkin väärinpäin, en muuten olisi huomannut. |
||||
|
06.12.2013 23:56 | Eljas Pölhö | ||
| Joonas: useisiin, vaikka ei aivan kaikkiin, höyryvetureiden osiin kirjattiin alkuperäisen veturin numero kaivertamalla se johonkin kohtaan (siis jotain alle 2000). Soittokello saattoi olla liian vaihtuva osa "nimikointia" varten, mutta tutkaile tarkkaan ja mahdollisesti poista säilytysrasva hellävaroen. | ||||
|
|
06.12.2013 23:49 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaileva kello ja sen toivottu arvo: http://www.abc-annons.se/Ang-klocka-latowski-for-lokomotiv_300169.htm |
||||
|
|
06.12.2013 23:41 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt jälkeenpäin juolahti mieleeni, että pitäisikö tunnisteissa olla sarjamerkki Tr2, vaikka kuvan veturi ei ollutkaan mikään Suomeen toimitetuista. Silloin joskus tulevaisuudessa joku höyrähtänyt harrastaja voisi törmätä tähän vertailevaan kuvaan. Kommentteja "tarkoitus pyhittää keinot"-tyyliseen muokkaukseen? | ||||
|
|
06.12.2013 23:22 | Eljas Pölhö | ||
| Ai se oli joku lätkämatsijuttu "... lätkämailoja käytetty..". eikä suoranaisesti liittynyt juniin muutoin kuin samaa porukkaa, kun rikkoo ikkunoita (näkyi kuva rivistä rikottuja näyteikkunoita). | ||||
|
06.12.2013 22:24 | Eljas Pölhö | ||
| Nykyisin kaduilla kuulee toinen toistaan järkyttävimpiä piippejä, kun kuorma-auto tms peruuttaa. Vanha kunnon Latowsky-soittokello saattaisi kiinnittää huomiota paljon enemmän. Tai vanhoille korville vielä mieluisampi ääni, sellainen kello, joka roikkui "Mansikin" kaulassa. (ilmainen vinkki turvallisuusvastaaville) | ||||
|
06.12.2013 21:30 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeisen havainnoimani Siemensin tiedotteen mukaan Ruotsi oli viides maa, johon Vectron sai tyyppihyväksynnän (aiemmin liikennöinyt täällä väliaikaisella hyväksynnällä). http://www.nwe.siemens.com/sweden/internet/se/press1/affarspress/Pages/131003-Siemens-taglok-Vectron-ar-nu-godkand-i-Sverige.aspx |
||||
|
|
06.12.2013 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| Minun käsittääkseni operaattori on Blå Tåget, joka ajaa Göteborgin ja Tukholman välillä. | ||||
|
|
06.12.2013 20:01 | Eljas Pölhö | ||
| Ehkä OT?: Äsken kuulin uutisista, että ???? vastustajat hyökkäsivät Sorsapuistoon ja mellakkapoliisit poisti ne puistosta. Meni ohi koko juttu muuten, mutta "Sorsapuisto-parken i Tammerfors" iski korvaan. Onneksi tämä vanha ilmansaastuttuja oli jo poissa sieltä, mutta mitä muuta vastustettavaa siellä puistossa on/oli??? | ||||
|
06.12.2013 19:10 | Eljas Pölhö | ||
| Tämäkö on se ulkomaillaikin mediatilaa saanut "liian lyhyt ja huonosti valaistu laituri", joka pitkään esti henkilöjunien pysähdykset Misissä? Vai onko kuvaajan selän takana vielä lyhyempi laituri? | ||||
|
05.12.2013 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| Satama ei ollut Alamyllyn kanavan päässä, kuten helpolla voisi kuvitella. Kavavaa oli kyllä kiva lasketella soutuveneellä (itse koski oli liian vuolas alapäästään). Rata ylitti joen vähän myllyn ja sähkölaitoksen padon alapuolelta (länsipuolelta) suunnilleen kartalla näkyvän pienen saaren ylitse ja sitten Myllysaarta sivuten toisen haaran ylitse. Sen jälkeen penger jatkui aivan tien vieressä, pääasiassa muutama metri sen kaakkoispuolella ja loppumatkan lehmihaan poikki suoraan rantaan, missä oli pieni ratapiha ja varastorakennus. Merkitsin sataman paikan karttaan (jos olisin osannut, olisin piirtänyt koko reitin siihen). http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=sahan+satama&srs=EPSG%3A3067&y=6863074&mode=orto&x=494252&lang=fi |
||||
|
03.12.2013 11:52 | Eljas Pölhö | ||
| Olen samaa mieltä kuin Tor. Museokalustoon ja kaupalliseen kalustoon pitää suhtautua eri tavalla. Koska nämä vaunut on tarkoitettu matkailuun/viihteeseen tms, niin omistaja maalaa ne mieleisikseen. Arvostelussa niitä voi joko kehua tai moittia siinä kuin muutakin liikennekalustoa. Joka tapauksessa luulisi olevan parempi, että vanhat vaunut ovat vielä saaneet liikennetehtäviä eivätkä päätyneet juhannuskokkoon. Sitten kun/jos ne joskus museoidaan, niin silloin ne voidaan joko palauttaa VR:n ruskeiksi tai entisöidä johonkin tuoreempaan pitkäaikaiseen versioon. | ||||
|
27.11.2013 13:44 | Eljas Pölhö | ||
| Jos veturit oikeasti haluttaisiin näkyviksi, eikä vain "ollaan tekevinään jotain", niin tulos voisi olla jotain linkkien kaltaista (toinen vihreä, toinen kelta-musta): http://www.gregbooherphotography.com/uploads/8/2/9/5/8295309/181052_orig.jpg http://lionelllc.files.wordpress.com/2013/01/dsc01166.jpg |
||||
|
|
27.11.2013 00:18 | Eljas Pölhö | ||
| Hauska juttu, ei ole suomalainen keksintö: "The Committee recommends that.....through the Transport Ministers Council, to require that all locomotives and rolling stock in rail industry are fitted with standard reflective strips or reflective paint and that all locomotives are fitted with rotating beacons lights." Suomessa ei ole vielä laitettu pyörivää lamppua vetureihin. Varatkaa sitäkin varten sarake veturikohtaisiin tiedostoihinne. | ||||
|
26.11.2013 22:34 | Eljas Pölhö | ||
| Tulikin sopivasti sattumakuvaksi. Kuvan https://vaunut.org/kuva/29266 yhteydessä kerroin syyskuun 6-7.9.2014 ajosta Malmö-Tukholma. Nyt on sen verran lisää tietoa, että huomattava osa matkasta ajetaan kahden höyryveturin parivedolla, jotta vanhat rouvat pysyisivät muun liikenteen vauhdissa pitkän junan kanssa myös nousuissa. Valokuvausta suunnitteleville sopivia nousuja on esim Osby-Älmhult (Hässleholm-Alvesta osuudella) ja Sävsjö-Nässjö. Muistaakseni suunnitelmissa on ajaa Nyköpingin kautta, jolloin toisen päivän suurin nousu on Getå-Kolmården-(lähes) Ålberga. Tällä välillä vanha päätie on kapea ja pysähdyspaikat vähissä, joten pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä. Järvimaisemiakin on tarjolla, mutta palaan niihin kun olen nähnyt aikataulun ja voin ajatella auringon suunnan. |
||||
|
23.11.2013 14:26 | Eljas Pölhö | ||
| Viime vuosina on ilmestynyt useita saksalaisia autokirjoja, joissa käsitellään autojen valmistusta ja maahantuontia DDR:n ajalta. Kotoa löytyi yksi, Kraftfahrzeuge der DDR (Werner Oswald, 1998 Motorbuch). Siinä ei kerrota tuontimääriä, ainoastaan eri mallien hinnat DDR:n markoissa. Suurin määrä tuontiautoja tuli Neuvostoliitosta ja sitten Tsekkoslovakiasta. Puolasta, Romaniasta ja Jugoslaviasta tuli vain vähäisiä määriä. Hintaesimerkkejä (DDR Mark(: Skoda S 105L = 18 415 (1982) Tatra 613 = 50 000 (1973-1990), noin 300 autoa kaikkiaan Polski-Fiat/FSO 125 p = 23 500 (1973-1979) Dacia 1300/1310 = 23450-24950 (1973-1984) Zastava 1100 = 22 900 (1980-1981) GAZ M24 Wolga = 28 000 (1972) Moskwitsch 412 = 18 500 (1972) Moskwitsch 2140 = 18622 (1976) Zaporoshets 968 S = 11 947 (1974) Lada VAZ 2105 (Lada 1300) = 23 650 (1982-1988) Lada VAZ 2121 (Lada Niva) = 37 090 (1988) ZIL 4104 (ZIL 115) = 1,2 miljoonaa (puoluepamppujen lisäksi muut saivat ostaa vain pamppujen käytettyjä; koskee myös ZIM, Tatra, Tschaika) Erich Honecker sai ostaa myös Volvo 264 ja Citrën CX. Poliisiautoiksi tuli myös Volvo 164 ja 264. Vertailuksi jotain omia merkkejä: Trabant P601 S de Luxe Limousine = 10 952 (1982) Wartburg 353 Limousine Luxus = 17 950 (1967) Wartburg 353 Tourist S = 20 770 (1986) |
||||
|
Kuvasarja: Talviloma 1988 DDR Brandenburg ja Tangermünde |
23.11.2013 13:06 | Eljas Pölhö | ||
| Kapearaiteisilla ajettiin loppuun saakka. Normaaliraiteisilla viimeinen virallinen aikataulunmukainen juna ajettiin 29.10.1988 ja veturi oli 50 3559-7 ja reitti Halberstadt–Magdeburg–Thale–Halberstadt. Näillä tiedoilla luulisin netistä löytyvän myös kuvia. Länsi-Saksan puolella höyryajot loppuivat 26.10.1977 ja silloin oli liikenteessä jokunen 043-sarjan veturi Rheinen ja Emdenin varikoilla. Minulla on kirjattuna 043 903-4 ja 043 196-5 viimeisiksi. Netistä löytynee varmistus ja ehkä muitakin sinä päivänä ajossa ollita yksilöitä. |
||||
|
22.11.2013 02:47 | Eljas Pölhö | ||
| Ja Kristina Reginaan se päätyi https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Kristina%20Regina |
||||
|
22.11.2013 00:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kappas vain, tuleva museoveturi päässyt kuvaan ennen paluutaan liikenteeseen. DDR:ssä oli satoja höyryvetureista tehtyjä lämmityskattiloita, alkaen 01-sarjan pikajunavetureista. http://www.dampflok-salzwedel.de/index.php?key=fahrzeuge_50_3682_7 http://www.drehscheibe-foren.de/foren/read.php?17,1168451 |
||||
|
20.11.2013 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Erinomaista salapoliisityötä Niilalta, Eskolta ja Petriltä! Lehtijutussa muistaakseni käsiteltiin Suomen siltojen jällenrakennusta sotien jälkeen, mutta missään ei kerrottu kuvattujen siltojen tarkkoja paikkoja. |
||||
|
|
19.11.2013 22:05 | Eljas Pölhö | ||
| Jos Ge on oikein tunnistettu, niin niitä oli Pohjois-Suomessa kolme, kaikki Kemissä. Junarunko olisi siten sellainen, joka kulkee Kemin ohi tai jonka toinen päätepiste on Kemissä. | ||||
|
19.11.2013 14:37 | Eljas Pölhö | ||
| Koskahan höyryveturien turvaväri muutetaan vihreäksi? | ||||
|
18.11.2013 23:01 | Eljas Pölhö | ||
| SLM:n veturiosaston tekninen johtaja vuosina 1924-1930 oli Jacob Buchli. Kun on innovaatiokykyinen johtaja, niin syntyy kaikenlaista kivaa. Ohessa linkkejä saksankielisiin Wikin sivuihin: http://de.wikipedia.org/wiki/Jakob_Buchli http://de.wikipedia.org/wiki/Buchli-Antrieb http://de.wikipedia.org/wiki/Java-Gestell http://de.wikipedia.org/wiki/Universalantrieb_Winterthur http://de.wikipedia.org/wiki/SLM_Eb_3/5 http://de.wikipedia.org/wiki/Duplex-Drehgestell |
||||
|
|
18.11.2013 22:30 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä vähän perustietoa Martinin mainitsemasta kokeiluveturista. http://www.aqpl43.dsl.pipex.com/MUSEUM/LOCOLOCO/swissHP/swissHP.htm | ||||
|
18.11.2013 19:05 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin Ae 4/7 voimansiirron puolelta otetun tehdaskuvan eli vastapuolinen kylki verrattuna tähän kuvaan. https://vaunut.org/kuva/87970 |
||||
|
14.11.2013 01:10 | Eljas Pölhö | ||
| Jess, Jorman kuvissa näkyy myös muita mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kyllä sitä ennenkin osattiin tehdä kaikenlaista kivaa ja sijoittaa ohjaamo turvallisesti kauas moottorivaunun keulasta. Matkustajia ei kukaan pakottanut menemään keulaan parhaille näköalapaikoille, joten se oli kunkin henkilökohtainen valinta ja riski. Jos olisi ollut tilaisuus, niin kyllä minäkin olisin ehdottomasti valinnut päätypaikan. | ||||
|
|
13.11.2013 22:42 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää pökköä pesään: linkkien takaa löytyy Bugatti-merkkisiä moottorivaunuja, joissa oli ohjaamo jeskellä vaunua. Aikoinaan ne olivat vauhdin maailman huippua. http://freespace.virgin.net/jn.vl/images/bugatti1.jpg http://www.engrailhistory.info/imfile/r08800.jpg Ja tässä on muitakin Bugatti-tehtaan tuotteita. Moottorivaunut löytyvät sivua rullaamalla http://www.bjorns-story.se/private/bugattihtm/Bugatti1_eng.htm |
||||
|
|
13.11.2013 19:45 | Eljas Pölhö | ||
| Sukupolvien välinen ero. Tonista linkitetyt junat olivat iljettävän näköisiä, minun nuoruudessani 50-luvulla ne olivat tulevaisuuden ihanteita tämän ohella (turvanokka tässäkin!) https://vaunut.org/kuva/36910 | ||||
|
|
13.11.2013 16:07 | Eljas Pölhö | ||
| Linkin takana on yksi Ranskan aikanaan yleisimmistä moottorivaunutyppeistä. Siinä oli edessä pitkä lyttyyntyvä osa ja erityisen pitkä silloin, kun ajettiin pitempi pää edellä. Kuljettajan kopperosta ei varmaa sitten kovin nopeasti voi poistua. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Autorail_Picasso.JPG Myös Italian Settebellossa oli toteutettu kuljettajan sijainti hieman taaempana. Eniten kyydistä maksaneet saivat istua etummaisina. http://img832.imageshack.us/img832/2091/settebello.jpg |
||||
|
12.11.2013 18:46 | Eljas Pölhö | ||
| Tällaisia tilanteita on varmaan ollut useitakin. Yksi säännöllisesti toistunut oli keväällä 1978 sunnuntaiaamuisin. Varjon suunnasta päätellen aurinko paistaa tässäkin kuvassa idän puolelta. Kevääseen viittaa pieni valkoisuus maassa ja puiden lehdettömyys. Sr1 3049 saapui Suomeen 20.9.1977 ja VR:n vastaanottopäivä on 12.10.1977. Siten kevät 1978 on aikaisin mahdollinen aika tälle kuvalle. | ||||
|
12.11.2013 13:37 | Eljas Pölhö | ||
| Mielenkiintoinen sattumakuva. Linkatut kuvat ovat kadonneet, mutta näkyvillä oleva kuvapari jo kertoo kuinka maaseutumaisemakin muuttuu sadassa vuodessa. Jarmo, sinulla lienee postikortti mukana kun etsit kuvauspaikkaa, ei kai tämä voi vahingossa onnistua näin hyvin? Lopputulos on kyllä hieno. | ||||
|
11.11.2013 22:32 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva Sr1:n puolapyöristä https://vaunut.org/kuva/32174 Minun muistaakseni ainakin 3101 asti oli puolapyörät. Painotetaan sanaa muistaakseni. |
||||
|
11.11.2013 21:39 | Eljas Pölhö | ||
| Olet oikeassa Tor, minun olisi tietysti pitänyt mainita, että kyseessä oli opetusministeriön yliarkkitehti Tuulikki Terhon haastattelu, sillä eihän haastattelun välittäneen median nimi ole oleellinen tieto. Jos pytinki vuotaa, se on huono. Niin se vaan on. Mielipidettä on vain se, että minusta vanhat tiilirakennukset olivat hienoja. Erityisen hienoja ne olivat konepajoina ja veturitalleina, mutta sekin on vain makuasia. | ||||
|
|
11.11.2013 19:22 | Eljas Pölhö | ||
| Teollisuuden kaareva peltihalli on kahdenkymmenen vuoden työuralta tuttu (savivarasto, levyvarasto, osa-aikainen veturitalli). Hyvin kestää siihen mihin on tehty. Taiteen kaareva peltihalli on huono, joten sen rakenteeseen tarkempi tutustuminen ei tuo mitään lisäarvoa, kun en niitä suunnittele. Lainaus MTV:n sivulta "...Kiasman sisälle on valunut vettä talon valmistumisesta saakka, mutta vasta nyt vuodon syy on selviämässä. Vesivuoto ole suinkaan ainoa Kiasman ongelmista. Ainutkertainen rakennus ja ainutkertaiset ongelmat. Siltä ainakin tuntuu, sillä lähes kaksi vuotta on nyt pähkäilty miksi vesi valuu sateella Kiasman seinää pitkin ja sisälle toimistohuoneisiin sekä kirjastoon....". Eipä tainnut valua vesi kuvan tiilisiin konepajarakennuksiinkaan. | ||||
|
|
11.11.2013 17:37 | Eljas Pölhö | ||
| Säilytettynä tämä olisi ollut hieno alue. Vastaava kuin fiksujen hyvinkääläisten säilyttämä Vanhan villatehtaan alue. Nyt Helsingissä postitalon toisella puolen on talo, josta ei näköjään ikinä poisteta rakennustelineitä ja toisella puolen on peltihallin puolikas, samaa mallia kuin esim. tiilitehtailla oli savivarastona. Mutta kaipa sitten nuoret tykkäävät sellaisista enemmän kuin näistä vanhusten ihailemista tiilestä tehdyistä teollisuusrakennuksista. | ||||
|
11.11.2013 10:21 | Eljas Pölhö | ||
| Matka lienee valittu museohöyryveturille sopivan yhtämittaisen ajomatkan ja tyypillisten varikkopaikkakuntien välimatkan mukaan (Suomessakin toimisi hyvin: Hki-Tampere, Hki-Kouvola, Kouvola-Pieksämäki jne kaikki vähän alle 200 km). Perinteinen ajattelu oli, että museoveturi lähtee kotivarikoltaan ja palaa sinne. Mutta ajat muuttuvat: Rautatiemuseoita on kaksi ja päälle iso määrä yksityisiä rautatiemuseoita, ihmisillä on aikaa ja rahaa osallistua useamman päivän matkoihin jne. Sitä täällä on protestoitu, että säännöt eivät seuraa aikaansa. Kun veturia on juotettu, syötetty, vanhoja niveliä voideltu, kattilaa ja tulipesää putsattu ja vähän poseerattu, niin se on veturille aivan yksi lysti mihin suuntaan se jatkaa matkaansa: takaisin lähtöpaikkaan vai kohti uusia maisemia. Kun keinot loppuu niin kikat jää. Junan kokoonpanon muuttaminen vaikka yhdellä vaunulla ilmeisesti asettaisi laskurin nollaan. Se ei tietenkään ole Ruotsin Rautatiemuseon arvolle sopivaa, koska poikkeusluvan saannille ei kukaan kuitenkaan aseta esteitä. Se on vain pieni byrokraattinen hidaste. |
||||
|
|
10.11.2013 11:07 | Eljas Pölhö | ||
| Korjaan pienen virheen tekstissäni ja siinä samalla suomalaiset voivat huokaista helpotuksesta, kyllä ruotsalaisetkin tulevat perässä kummien sääntöjen kanssa. Höyryveturilla saa siis ajaa päivässä pääradalla 200 km SUUNTAANSA eli 200 km yhteen suuntaan ja 200 km takaisin. Sen sijaan jos ajetaan 200 km yhteen suuntaan, pyöräytetään veturia kääntöpöydällä muutama kierros ja jatketaan SAMAAN suuntaan, niin silloin vaaditaan poikkeuslupa. Tämähän ei perustu mihinkään järkevään, vaan vain sattumanvaraiseen sääntöön. Sitä kun lukee kirjain kerrallaan, niin yhden kommentoijan mukaan "aivot voi jättää samaan vesikulhoon tekohampaiden, silmälasien ja munien kanssa". |
||||
|
09.11.2013 17:34 | Eljas Pölhö | ||
| Päivitin F 1200 ajoja 2014 veturin kuvan kohdalle https://vaunut.org/kuva/29266 | ||||
|
|
09.11.2013 17:31 | Eljas Pölhö | ||
| F 1200 täyttää 100-vuotta vuonna 2014 ja se kunniaksi järjestetään sillä muutama pitempi keikka. Uusittu ohjelmaluonnos on alla linkin takana (ruotsiksi). 8-9.8.2014 sillä ajetaan Hallansåsenin ylitse (Ängelholm-Laholm V-Ängelholm-Åstorp-Kattarp-Ängelholm-Laholm-Ängelholm 6.9.2014 Malmö-Nässjö (siellä vietetään kaupungin 100v-juhlia; juna juhlii Södra Stambanan 150-vuotta) 7.9.2014 Nässjö-Norrköping (lounastauko, ehkä museoraitiovaunuajelu)-Nyköping-Tukholma 20.9.2014 Tukholma-Gävle Pikajunaveturilla saa luonnollisesti ajaa vilkkaimmillakin pääradoilla täyttä vauhtia (huomatkaa suomalaiset, ei mitään 35km/h rajoitusta). Koska veturilla ajetaan ilman ATC:tä yli 200 km päivässä 6-7.9., on ajelulle saatava Transportstyrelsenin poikkeuslupa (kukaan ei kai kuvittele, että sitä ei saisi). Lippuja aletaan myydä heti vuodenvaihteen jälkeen ja silloin myös kerrotaan tarkemmat aikataulut. http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=137013 |
||||
|
09.11.2013 10:01 | Eljas Pölhö | ||
| Tor: Tässä nimenomaisessa puuhastelussa oikeastaan toivoisi, että se on Brysselin määräys eikä suomalaisten omaa keksintöä. Siihen asti, kunnes näitä teippejä alkaa ilmaantumaan muihinkin maihin, pitää kyllä pelätä pahinta. | ||||
|
08.11.2013 12:10 | Eljas Pölhö | ||
| Uusimman tiedon mukaan krokotiili osallistuu varmasti ainakin Ruotsin Rautatiemuseon sähköveturipäiville Gävlessä 12-13.9.2015 ja sinne tulee myös muita vanhoja sähkövetureita. Kyseessä on samalla museon 100-vuotisjuhlat. Veturin osallistuminen Malmiradan juhliin on epävarmaa. | ||||
|
07.11.2013 18:58 | Eljas Pölhö | ||
| Hr11:n kunnostus etenee niin hitaasti, että valmistuminen tuntuu melkein pakenevan. | ||||
|
|
07.11.2013 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsissa tiedottaminen on paljon avoimempaa kuin Suomessa ja niinpä jo nyt etukäteen tiedämme, että tämä veturi siirretää joulukuussa 2013 Gävlestä museon Ängelholmin osastoon. Siellä oleva T43 235 siirretään samoin joulukuussa 2013 Gävleen, missä siihen tehdään tarvittavia peltitöitä ja ulkonaisesti veturi saatetaan alkuperäiseen asuunsa (tricolor-väritys ja alkuperäismerkinnät). Museoliikenteeseen veturin 235 odotetaan palaavan syksyllä 2014. Rautatiemuseo käy neuvotteluja Green Cargon kanssa vielä mahdollisimman alkuperäiskunnossa olevan T44-veturin säilyttämisestä ja palauttamisesta alkuperäisiin väreihin. Museon saatua T44:n, kuvan veturi T43 239 siirretään tavalla tai toisella jollekin toiselle taholle. Nyt vain odottamaan vastaavaa selvitystä Hr11:n kunnostuksesta. Linkki Gävlen museon harrastajille suunnattuun tiedotteeseen http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=136738 |
||||
|
07.11.2013 10:24 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä olisi jollekin keräilyyn taipuvalle hyvä projekti: a) Kerää lista kiskojen valmistajista (pitääkö sanoa valssaajista?) b) luo kuva-arkisto niiden merkinnöistä c) vaadi Vorgin tunnisteisiin "Kisko" tai "kiskomerkintä" d) jos et aio muuttaa kovin usein, niin kerää vaikka metrin pätkinä näytteet (mahdollisimman monista) e) luo paikkakunnallesi kiskomuseo tai sovi jonkun toisen kanssa kisko-osastosta sen yhteydessä f) kerää kiskopainokarttoja ja artikkeleita kiskoista ja niiden vaihdoista eri radoilla g) kerää kiskoaiheista kirjallisuutta Ja sitten vuosikymmenten jälkeen olet Suomen paras kiskohistoriallinen asiantuntija! |
||||
|
|
06.11.2013 21:41 | Eljas Pölhö | ||
| Valmistaja saattaisi olla Bolckow, Vaughan & Co, joka oli Ison Britannian suurin teräksen tuottaja 1900-luvun alussa. http://www.gracesguide.co.uk/Bolckow,_Vaughan_and_Co | ||||
|
|
06.11.2013 21:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan krokotiililla on kokemusta ulkomaan matkoista, sillä se kävi vuonna 1984 Saksassa Göppingenissä muutaman päivän reissulla. | ||||
|
06.11.2013 10:14 | Eljas Pölhö | ||
| Mikähän sitten mahtaa olla tuon kelta-mustan raidoituksen tehtävä, jos tuo vihreä on se huomiota herättävä osa. Tällaisen kuvan olisi odottanut näkevänsä suunnilleen 1. huhtikuuta. Kenen idea tällainen vihreä pelleily oikein on? Ei kai nuo teipit tipu taivaalta? Vai onko graffitien tekijät keksineet uuden jäynän ja kukaan ei uskalla kyseenalaistaa vihrää teippiä? | ||||
|
05.11.2013 23:07 | Eljas Pölhö | ||
| Petri on junan vuosien suhteen ihan oikeassa, minä kirjoitin matkan päällä muistista, joka ei enää ole niin hyvä kuin haluaisin (paitsi vaunusto sattui olemaan tällä tietsikalla, sitä en olisi tohtinut muistella). Se oli tietysti uudenvuodenpäivänä 1965 kun 5001x5002 suoritti ensimatkan Kotkaan. Juuri muutamaa päivää aikaisemmin joululiikenteessä 1964 juna oli kulkenut Dm4-parivedolla. Enintään viikon harjoittelun jälkeen juna oli takaisin Dm4 ja tammi/helmikuun vaihteessa alkoi uusi yritys, sillä kertaa kolmisen viikkoa (mikä tekee vuoden 1966 mahdottomaksi). Sitten taas Dm4 ja aika pian lisämaksusta luovuttiin. |
||||
|
|
05.11.2013 18:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kotkan pikajunapari P/H 13 - H/P 14 oli vuoden 1965 loppuun saakka Dm4-juna (satunnaisesti kulki höyryllä). Sitten VR muutti sen lisämaksulliseksi kiitojunaksi tarkoituksella ajaa se Dm8/9-kalustolla. Näin onnistui päivän-pari, ja juna palasi Dm4-junaksi. Lisämaksullisuus aiheutti kitkeriä yleisönosastokirjoituksia periaatteella, että eiväthän linja-autofirmatkaan nosta hintojaan, jos reitille tulee uusi bussi. Viikon-parin jälkeen alkoi tulla entistä kiukkuisempia yleisönosastokirjoituksia, kun juna palasi (pysyvästi) samaan kalustoon kuin ennenkin. VR antoi periksi ja junasta tuli taas "tavallinen" pikajuna. Kotkan juna oli muistini mukaan lyhyt myös Sr12-vedolla, ehkä 4-5 vaunuinen. Jostain syystä (kaluston siirto tms) se oli maanantaina 18.9.1967 (vuosi Tapion kuvan jälkeen) 9-vaunuinen yhdellä Sr12:lla (en tiedä mitkä vaunut jatkoivat Kotkaan): Hki-Kv (Kta) Sr12 2704+Ei 22793+CEit 2660+Eit 23057+Ei 22297+EFi 22386+Ei22192+CEi 2637+Ei 22245+Ei 22278. |
||||
