701-147945 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.03.2013 22:58 Eljas Pölhö  
  Museon Tr2 1319 oli viimeisen kerran ajossa 4.3.1966 ja viimeisen kerran höyryssä 8.3.1966. Se ei siis ollut läheskään viimeinen käytössä ollut Tr2 (olisikohan liikenteestäpoistamisjärjestyksessä kymmenes, eli puolivälissä). Seuraavasta ajokerrasta ei vielä ole tietoa, mutta sopiva ajankohta voisi olla Riihimäki-Pietari-radan satavuotisjuhla. Venäjältä samanlainen vastaan, niin sitten olisi komeat treffijuhlat.
kuva 17.03.2013 22:05 Eljas Pölhö  
  Lisäsin blogiini tämän lakkoajan (2-5.11.1976 ja 9-11.11.1976) junien aikataulut ja junien vaunustot lyhyen selityksen kera. Kyseessä on 2-sivuinen pdf-dokumentti. Kaikki vaunustot ja havainnot perustuvat henkilökohtaiseen havainnointiin. Aikataulut kopioin silloin "jostakin" (asemalta tai lehdestä, en enää muista; sivut kirjoitin silloin marraskuussa 1976). http://poelhoe.blogit.fi EDIT: Löytyy kohdasta Aikatauluja.
kuva 17.03.2013 19:00 Eljas Pölhö  
  Aiheellinen korjaus Timolta, tarkistin edellisen kommentin yhteydessä valmiiksi Järvelän Tiilitehtaan radan tiedot, kun kerran otin esille Kärkölän kunnassa sijainneet teollisuusradat. Jäi jotenkin väärä nimi soimaan päähän. Järvelän Tiilitehdas olisi siis myös ollut väärä vastaus, vaikka sielläkin oli pitkä savenkuljetusrata. Sen penkka oli jäljellä vielä toukokuussa 1971 ja radan vetovoimana olivat olleet hevoset.
kuva 17.03.2013 17:36 Eljas Pölhö  
  Hyvä veikkaus tämäkin, mutta ei vaan osu. Lappilan Tiilitehdas Oy, Lappila (Järvelän kunta), on siirtynyt autokuljetukseen 1963 noiden savimaiden osalta, jotka olivat radan "väärällä" puolella. Savimaa, josta savi tuotiin junilla (vaijeriveto pääradalla ja miesvoimin sivuradoilla), sijaitsi lähempänä tehdasta. Lappilassa oli myös Lappilan Tiili, linkitetyssä kartassa pääradan varrella olevan luvun 100,8 ja maantien välissä. Tehdas oli pieni, mutta sielläkin oli n. 100m kenttärataa. Vaunuja työnnettiin miesvoimin. Kuten havaitaan, niin Salpausselän varrella on ollut paljon tiilitehtaita.
kuva 17.03.2013 16:47 Eljas Pölhö  
  Ei ole myöskään Harjun Saha ja Tiili Oy, Harjun asema, Valkeala. Rataa on sielläkin ollut ja yksi moottoriveturi. Vaikka vastauksissani annan firman nimen, niin oikeaan vastaukseen riittää oikea kylän nimi. Kaikki vastaukset ovat siinä oikeassa, että Salpausselän harjun tuntumissa ollaan.
kuva 17.03.2013 16:39 Eljas Pölhö  
  Ei ole Aholan tiilitehdas. Itse asiassa ei kumpikaan. Kauempana tästä kohteesta oli Tiilitehdas Erkki Ahola, Huhtaa, Humppila. Siellä oli n. 50 m:n mittainen rata, jolla oli vaijeriveto. Lähempänä tätä kohdetta oli Heinäsuon Tiili ja Putki, A. Ahola ky (mainittu myös alkujaan toimineen nimellä Aholan Tiilitehdas). Sen osoite oli Tennilä (Hollolan kunnassa, ainakin 1970). Siellä oli itse tehty sähköveturi. Se oli rakennettu kuuppavaunun alustasta, venäläisestä traktorin moottorista ja sähkömoottorista. Virroittimena toimi kaapeli, jota veturi veti perässään. Sähkölavettivaunuja siellä ei ollut.

Korjataan vetureiden lukumäärää vielä kerran. Kuvan veturin seurana oli ollut puolalainen moottoriveturi (tehtaalla saamani tiedon mukaan), mutta sitä ei ollut enää 1970. Sen sijaan naapuritehtaan moottoriveturi oli vielä olemassa, vaikka ei enää käytössä.
kuva 17.03.2013 12:03 Eljas Pölhö  
  Aivan kuin Turun päättäjillä olisi ollut ennakkoaavistus raitioteiden uudesta tulemisesta. Likeltä piti, vain pari vuotta vitkuttelua asukkaiden toiveiden täyttämiseksi ja raitioteitä ei olisi saanut hävittää. Silloin olisi toteutunut kauhuskenaario ja Turussa ajeltaisiin junilla pitkin katuja vielä tänäkin päivänä.
kuva 17.03.2013 10:16 Eljas Pölhö  
  Ei ole Koria. Arvaus oli hyvä ja olisi kattanut kaikki vinkit: 2 veturia (Korialla kuitenkin Move1), Sr12 pikajunassa vaikka Lh-Kv välillä ja Tr1 tavarajunassa vaikka Kuusankoskelle tai Savon radalla). EDIT: Ajatusvirhe, en puhunut toisesta veturista mitään. Sen omisti viereinen tiilitehdas, kun nyt sen tiedon lipsautin.
kuva 16.03.2013 23:19 Eljas Pölhö  
  Kuva vasemmalle kaartavan radan eteläisimmän kohdan tienoilta https://vaunut.org/kuva/81480
kuva 16.03.2013 16:43 Eljas Pölhö  
  Tuukka: Nyt en oikein ymmärrä mitä tekemistä yhtenäisillä standardeilla ja pitkällä EVN numerolla on keskenään. Eihän se taida edes kertoa onko sähköveturin virroitin sopiva toiseen maahan; niitä vaihdeltiin esim. kun vetureita on vuokrattu Saksan ja Sveitsin välillä. Jos RFID-tagit jo ovat kaikessa kalustossa, niin eikö niihin saa paljon enemmän tietoa kuin pitkään numerosarjaan? Ja eikö ne ole helpommin luettavissa vauhdissa? Mikäli RFID-tagejä ei vielä ole kaikissa, niin kai ne saadaan laitettua vähintään yhtä nopealla aikataululla kuin kaluston numeroiden uudelleenmaalaus?

Toiseen kysymykseen: Minusta Dr13 sisältää enemmän havaittavissa olevaa informaatiota kuin 230. 230 oli Romaniassa akselijärjestyksen tyyppi ja Belgiassa 2-akselisen 300 heppaisen vaihtoveturin tyyppi, joten on toki siinäkin tietoa. Mutta kun se 230 piilotetaan keskelle numerosarjaa, se ei ole nopealukuinen silmämääräisesti. Lisäksi se vaatii, että lukeva henkilö muistaa kunkin numeron tarkoituksen. Lukijalaite tietysti lukee kummankin yhtä nopeasti ja yhdistää oikeaan tiedostoon, jos tarvitsee.

Sinä aikana kuin minä muistan tai tiedän, niin kaikissa maissa on ollut kaksi tai useampia sarjatunnusten ja/tai numeroiden muutoksia. Yleensä aina monimutkaisempaan suuntaan, etenkin tietokoneiden keksimisen jälkeen. Kun on luotu mahdollisuus tehdä yksinkertaiset merkinnät, niin en ymmärrä miksi toimitaan päinvastoin ja tehdään merkinnät monimutkaisemmiksi. Ei tämä nykyinenkään EVN-numero ole ikuinen, usko pois.
kuva 16.03.2013 16:21 Eljas Pölhö  
  Jos kaikissa kaupallisen liikenteen kalustossa (myös tavaravaunuissa ja eikö pitäisi olla myös sisäisen liikenteen kalustossa?) on RFID-tagit, niin eikö se ole jo siinä? Ei liity mitenkään minun työhöni, niin en tiedä mitä tietoa niihin on laitettu tai millä tahdilla niitä on laitettu.

Siis mitä tietoa RFID-tag + lyhyt numero ei sisällä, minkä EVN numero sisältää? Ihan yksinkertainen selitys, miksi esim kuvan 94 10 2081 005 on välttämätön numero.
kuva 16.03.2013 11:48 Eljas Pölhö  
  Mitähän tapahtuisi, jos Hesan paikallisliikenteessä liikkuisi kalustoa, jonka ainoat tunnisteet olisivat JKOY Sm5 01 (02 jne)? Menisikö rautatieliikenne sekaisin jossain päin Eurooppaa? Vai lukisiko iltapäivälehdessä, että Suomi on erotettu jostakin, koska Helsingin paikallisjunilla on liian lyhyt numero? Eihän tässäkään näy EVN-numeroa https://vaunut.org/kuva/81417

Vaihtoehto byrokraateille: Eikö olisi parempi, että vaunujen kyljissä olisi älykortti tai chippi, joka kertoisi kaiken tarvittavan? Niihin mahtuisi enemmän tietoa kuin EVN-numeroon. Toimiihan se passeissa ja pankki- ym korteissakin, vaikka ihmisiä on enemmän kuin vetureita ja vaunuja. Silloin ulkoiset tunnisteet voisivat olla yhtä selkeitä kuin edellisen 200 vuoden ajan.
kuva 16.03.2013 00:22 Eljas Pölhö  
  Martin, tietämättömänä äitisi kommentoinnista, olen käyttänyt vielä paljon myöhemminkin termiä "maitovaunu" kaikista vaaleista vaunuista. Yksi kommenttini jopa päätyi sinun ottamaasi kuvaan H 772:sta, jonka lisäsin tänne puolestasi https://vaunut.org/kuva/55865
kuva 15.03.2013 23:56 Eljas Pölhö  
  Minä tunnustan olevani Jarkon kanssa samaa mieltä, ehkä jopa laajemminkin kuin Jarkko tarkoitti.

Sikäli sääli, koska joku on nähnyt kauheasti vaivaa ilmaistaakseen kaikki numeroilla ja vakuuttaakseen esimiehensä systeemin hyvyydestä, jotka taasen ovat nähneet kauheasti vaivaa vakuuttaakseen....jne. Valitettavasti laatijoiden ja hyväksyjien koulutus ja tietotaito on ollut liian suppea. Ensinnäkin numeroiden lukumäärä on liian vähäinen erottamaan kaikki variaatiot, tai edes yhdistämään suuret sarjat. Kirjaimia tarvitaan kuitenkin.

Toisaalta ihmisen muistikyky muistaa helpommin numero-kirjainyhdistelmiä, kuin pitkiä numerosarjoja. Ai että tietokoneet ei ymmärrä? Älkää naurattako vanhaa miestä. Tietämättömyyskoneet ei ehkä ymmärrä. Laittakaa vaikka viivakoodi tyhmille koneillenne, jollette muuta keksi.

Numerosarjan piti kertoa kaikki. Ei toteudu. Mikä onkaan parempi todiste kuin se, että myös uusille vaunuille annetaan sarjatunnuksia (monet aika älyttömiä, mutta olkoon). Samoin vetokalustolle annetaan sarjatunnus ja lyhyt numero. Lisäksi niistä löytyy omistajien tunnus kirjaimin, taitaa osassa löytyä myös maa.

Ennen tietokoneita ei ollut mitään epäselvää, jos kalustossa oli omistajan kirjaimet (2-4), sarjamerkki (2-6 kirjainta/numeroa) ja tarvittava määrä numeroita (1-6). Kaikki oli selvästi hahmoteltavissa ihmispäässä. Minun nuoruudessani tietokoneet olivat tosi tyhmiä. EVN-numerointi on luotu noita tyhmiä tietokoneita varten. Ja huomaa, numero kertoo vain ylimalkaiset perustiedot. Harmi, että noin kuppainen systeemi on saanut ison vallan ja kukaan ei uskalla vaatia parempaa. Sananlaskukin sanoo, että "tyhmästä päästä kärsii koko kroppa".

Onneksi pääsen eläkkeelle 3-5 vuoden päästä, niin sitten ei tarvitse ainakaan töissä kirota nuorempieni tyhmyyksiä.
kuva 15.03.2013 14:27 Eljas Pölhö  
  Paras minun eteeni sattunut julkaisu tästä radasta on tehty Chilessä: "El Ferrocarril Trasandino" (Pablo Moraga Feliú). Siinä on 126 sivua 29x25cm, mutta kirjakaupassa Ruotsissa hinta on aika kova, SEK 480. Kirjan kansikuva näyttää hyvin miltä maisemat näyttävät siellä ylhäällä, vasemmalla on 1925 valmistunut sähköveturi ja oikealla isokokouinen höyryveturi. Kummatkin olivat "rack&adhesion"-tyyppiä, koska jyrkimmät nousut olivat hammasrataa. Tässä kansi http://identidadyfuturo.cl/wp-content/uploads/2011/12/portada-ferrocarril-trasandino1.jpg
kuva 15.03.2013 13:38 Eljas Pölhö  
  Tarkennetaan sen verran, että rata oli sähköistetty ainoastaan Chilen puolella. Sähkövetureita oli viisi, kolme vuodelta 1925 ja kaksi vuodelta 1958. Argentiinan puolella liikenne hoidettiin höyryvetureilla ja niiden jälkeen dieselvetureilla ja -moottorivaunuilla.
kuva 15.03.2013 12:34 Eljas Pölhö  
  Tämän turistiradan ja sen vetureiden rakentamisesta on ihan kiva 64-sivuinen vihkonen, jonka on tehnyt mukana ollut engelsmanni http://www.stenvalls.com/shop/Stenvalls/images/shop/1900298287_ArgentAdv.jpg

Maat ja Kansat, 6-osaa, painettu 1953-56, on minulla työpaikallani referenssihyllyssä, vastapäätä paikkaa missä juuri nyt istun. Minä olen niin nuorekas ;) , että se ja sen jutut kiehtovat edelleen.
kuva 14.03.2013 21:46 Eljas Pölhö  
  En tiedä arvasinko oikein, mutta osassa 1144-sarjaa on LED-valonheittimet (LED-Scheinwerfer). Silloin kun niissä ei pala valo, niin sarjan muutetut valonheittimet näyttävät ihan kuin niillä olisi lappu silmillä.
kuva 14.03.2013 18:27 Eljas Pölhö  
  Nobelin vaunuista on jotain tietoja täällä https://vaunut.org/kuva/34262
kuva 14.03.2013 17:38 Eljas Pölhö  
  Ilmasto Tulimaassa on samankaltainen kuin Islannissa ja Fär-saarilla. Talvella (meidän kesällä) keskilämpö on nollan tienoilla ja kesällä (meidän talvella) jotain 8-9 astetta. Sateita on paljon, enimmäkseen kuitenkin vetenä maahan saapuvana. Paikalliset alkuasukkaat olivat karaistuneita ja elelivät jokseenkin nakupelleinä. Joissain 20-30-luvun maantieteellisissä teoksissa ja matkakuvauksissa kerrottiin alkuperäisestä elämästä siellä. Aluksi kultarynnäkön iloiset päivät toivat sinne asukkaita mantereelta ja omistusvaateen sekä Argentiinalta että Chileltä (jotka sitten jakoivat saaren). Nykyisin turismi ja öljyteollisuus ovat tuoneet "sivistyksen" tällekin saarelle.
kuva 14.03.2013 12:19 Eljas Pölhö  
  Suomessa kaikki Sm1-2 -junat saivat uuden värin. Köyhässä Ruotsissa ei ollut varaa maalata kaikkia Rc-vetureita ja vieläkin yksi Green Cargon Rc4 (1290) ajelee sillä kaikkein vanhimmalla oranssilla kuosilla http://youtu.be/B0PnF-oq24c
kuva 14.03.2013 11:37 Eljas Pölhö  
  Minun silmääni edellisen kommentin linkin esittämä perinteinen rautatiemaisema näyttää asiallisemmalta. Nykyisin taitaa kuitenkin tämän kuvan osoittama pusikoitunut vihreä versio olevan vallitseva tilanne.
kuva 13.03.2013 17:55 Eljas Pölhö  
  Jos aiot täydentää sivuston liikennepaikkaluetteloa, niin aloitetaan vaikka päivämäärällä 7.4.1953. Jos löytyy aikaisempi tieto, niin korjaillaan sitten myöhemmin. Lopettamispäiväksi voisi laittaa 26.5.1989. Ei se varmaan paljoa ainakaan siitä heitä. EDIT. Mahtoikohan nimikyltistä silloin olla jäljellä muuta kuin ruosteinen läpyskä.
kuva 13.03.2013 17:44 Eljas Pölhö  
  Itäsaksalaisista matkustajavaunuista (1949-1993) on äskettäin ilmestynyt edullinen teos mainiossa Typenkompass-sarjassa: Reisezugwagen der DDR bis 1993 (Thomas Estler). Kaikista vaunutyypeistä on lyhyt kuvaus, tekniset tiedot sisältäen valmistusmäärän ja valmistusvuodet sekä kuva (useimmiten värillinen). Kaksikerrosvaunuja on useita eri malleja ja osa niistä on 2-osaisia ja 4-osaisia nivelvaunuja. Teksti on saksaksi, mutta tekniset tiedot ja kuvat ymmärtänee ilman kielitaitoakin. Jos teosta ei löydy Suomen Rautatiemuseon kirjakaupasta, niin yksi vaihtoehto on http://www.stenvalls.com/shop/ ->järnvägar -> vagnar (kirjan hinta Ruotsissa on SEK 110).
kuva 12.03.2013 17:10 Eljas Pölhö  
  SJ:n 50-vuotishistoriikissa "småkreatursvagn"-selityksessä sanotaan, että vaunut on tarkoitettu porsaille ja siipikarjalle. Se vastaisi täysin Petrin kommenttia. Vuoden 1912 SJ:n vaunukuvastossa on piirrokset silloisista småkreatursvagnar-tyypeistä ja niissä näkyy olevan kaksi tasoa eli vaunut on jaettu korkeussuunnassa kahteen osaan. Jos joku, jota SJ:n vaunut kiinnostavat, ei ole huomannut, niin kyseisen julkaisun tavara- ja erikoisvaunuosa on ladattavissa veloituksetta netissä. Se käsittää 136 sivua ja on kooltaan 20MB:n PDF-julkaisu. http://www.svenska-lok.se/artikler.php?artno=05
kuva 12.03.2013 14:39 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1980 vaunuluettelossa vaunut, joiden numero oli 030003-030300 olivat varastovaunuja, sarja BG tai XG. Ei taida olla mitään muuta keinoa erottaa sarjat toisistaan kuin näkemällä mitä vaunun kylkeen on kirjoitettu? 1.1.1980 näitä vaunuja oli kirjoilla 188 kpl.
kuva 11.03.2013 22:42 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1981 lopulla VR:llä oli erilaisia Jeeppejä seuraavasti: Liikenneosasto (Cherokee ja Wagoneer) 91 kpl (niistä sähköalueiden autoina 73 kpl). Koneosastolla oli 12 Jeeppiä (Pasilan knp 1 kpl, Hyvinkään knp 5 kpl Wagoneer ja 4 kpl Cherokee, Kuopion knp 1 Wagoneer ja Vaasan knp 1 Cherokee). Rataosastolla oli 8 kpl Wagoneer (kaikki vm 1974) ja 6 kpl Cherokee (vm. 1977-79). Materiaalitoiminnalla ei ollut yhtään Jeeppiä.
kuva 11.03.2013 22:29 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1981 lopulla VR:llä oli 1148 autoa, niistä 383 oli kaupallisessa käytössä ja loput omassa käytössä. Lähes puolet tuosta määrästä oli kuorma-autoja (503 kpl, niistä kaupallisessa käytössä 366 kpl). Kaupallisen käytön Sisut jakaantuivat seuraavasti: Puoliperävaunuyhdistelmät 32 kpl, vaihtokoriautot (6x2) 2 kpl ja varsinaiset perävaunuyhdistelmät 25 kpl. Puoliperävaunuja oli 27 kpl, varsinaisia perävaunuja 30 kpl ja jalkakontteja 260 kpl. Osastoittain ajateltuna Lko:lla oli 729 autoa, Rto:lla 308 autoa, Ko:lla 101 autoa ja To:lla 10 autoa.
kuva 11.03.2013 14:24 Eljas Pölhö  
  Ostajajononmuodostusta hillitsee osaltaan sekin, jos kauppasopimuksessa on edelleen maininta, ettei vaunua saa palauttaa liikennekäyttöön. Nyt sillä voisi olla jopa enemmän merkitystä kuin silloin joskus ennen.
kuva 11.03.2013 11:51 Eljas Pölhö  
  Joskus nuoruudesta 50-luvulta muistan sellaisen Aku Ankan, missä Aku oli Roope Ankan Rautatieyhtiöllä asemapäällikkönä. Siinä tarinassa ilmavissa kuljetuslaatikoissa kuljetetuilla kalkkunoilla oli merkittävä rooli. Muistaakseni tarinan rosvo oli aika hassun näköinen kalkkunoiden kaluttua partahaivenet pois.
kuva 11.03.2013 00:56 Eljas Pölhö  
  Hyvä huomio, kuva on aikaisintaan 1977 otettu. EDIT. Ja löytyihän se oikea vihko ja kuvauspäivä selvisi (22.8.1978) sekä keltanokkaisen numero (4152).
kuva 10.03.2013 19:07 Eljas Pölhö  
  Erinomaisen hieno tutkimusprojekti Jimiltä. Tällaiset puutetiedot soisi tallennettavan erilliseen paikkaan sivustolla, esim "puutteet", jotta ne löytäisi nopeasti halutessaan. Ainakin minulla ajanpuute (olen niin vähän kotona) on suurin este kuvien lisäämiseen ja mielellään lisäilisin juuri sellaisia kuvia, jotka syystä tai toisesta ovat eniten kaivattuja. Jokainen haku "onkohan tästä jo kuva täällä" lyhentää kuvien skannaukseen ja lisäämiseen käytettävissä olevaa aikaa. Kari puhuu myös täyttä asiaa. Minusta laskurin lisääminen kuviin olisi ensiarvoisen hyödyllistä, mikäli joku ylläpidon puolelta osaa sellaisen tehdä.
kuva 10.03.2013 00:03 Eljas Pölhö  
  Voi voi sentään. Yhdessä köyhässä naapurimaassa kierrätetään kaikki käyttökelpoinen ja kunnostetaan kunnostuskelpoinen. Rikas itäpuolinen tuhlaajapoika pilkkaa köyhää "Hannu Hanhi"-nimityksellä. Ministerien ammatillisella tiedolla ja taidolla ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Toiset vaan sattuvat olemaan "Hannu Hanhia" ja siksi lompsa ei tyhjene.
kuva 09.03.2013 17:53 Eljas Pölhö  
  Kyllä on kuvaajan refleksit tallella, ei jäänyt yllättävä tilaisuus pelkäksi muistikuvaksi. Ehdottomasti julkaisun arvoinen kuva. Onnittelut ja suuret kiitokset!
kuva 09.03.2013 00:05 Eljas Pölhö  
  Tähän kuvaan liittyen voin vain sanoa, että minulla ei ole mitään käsitystä miksi postin Vanaja oli laiturilla. Seisottiin minun ruotsalaisen vieraani (Frank Stenvall) kanssa rinnakkain ja otettiin kumpikin kuva. Nolo juttu kummallekkin, että kumpikaan ei saanut bussia mukaan kokonaisena (tarkastettiin juttu). Se oli varmaan sitä nuoruuden intoa, ei maltettu miettiä kokonaisuutta ja mikä tieto olisi historiallisesti mielenkiintoista.
kuva 08.03.2013 12:08 Eljas Pölhö  
  Kiitos kuvasta, minulla ei ole mielikuvaa, että olisin aikaisemmin nähnyt kuvaa veturista näillä sijoilla.

Vinkki vastaisen varalle: Nykyisin kun digikameralla voi ottaa kustannuksia lisäämättä ison määrän kuvia, niin sitä kannattaa hyödyntää aina kun eteen tulee tuntemattoman veturi ja aika ja paikka antavat siihen mahdollisuuden. Kuva valmistajan laatasta (näkyy tuolla ikkunoiden alla) ja tunnistus on useimmiten helppo ja yksiselitteinen. Kaikissa Valmetin vetureissa ei ole valmistenumeroa laatassa, mutta sellaisen laatan kuvaaminen rajaa heti pois yksilöt, joiden laatassa ko numero löytyy. Jos aikaa ja innostusta riittää, niin pyörästöstä ja kangista voi katsoa mitä numeroita niihin on meistetty ja josko ne ovat vielä luettavassa kunnossa.
kuva 07.03.2013 21:28 Eljas Pölhö  
  Ainakin elokuvassa Muhoksen Mimmi esiintyivät Sk3-veturit 432 ja 436 suunnilleen kohdissa 02:47-03:32, 12:30, 13:40 ja 39:14-39:17. Veturi Hv3 995 esiintyi suunnilleen kohdalla 36:44-36:46. Ajat ovat "noin" aikoja, kun en muista kaappasinko kuvat DVD:ltä, videonauhalta vai telkkarista.
kuva 07.03.2013 19:28 Eljas Pölhö  
  Vetureihin vaihdettiin uudet kattilat 1880-luvun loppuvuosina. Olisikohan hyttimuutos toteutettu samalla kertaa. EDIT: Uudet kattilat siis olivat erimalliset kuin vanhat, joten hytin etuseinää olisi pitänyt muuttaa ja siksi epäilen samaa ajankohtaa.
kuva 06.03.2013 19:28 Eljas Pölhö  
  Niin se näkyy muistiriepu olevan huono lähde, vaikka olisi kuinka varma käsitys tilanteesta. Kyllä siellä näyttää Kanoja olleen muutenkin kuin konepajan pihalla.
kuva 06.03.2013 14:01 Eljas Pölhö  
  Voisiko valkoinen höyrysavu tulla Ankasta? Tuohon aikaan Kanoja taisi näkyä Kuopiossa vain konepajareissuilla (eli on toki mahdollinen savuttaja sekin). Ei tämä ollut faktaa, vaan työpaikalla ilman sopivaa lähdettä tehty muistelo.
kuva 05.03.2013 19:41 Eljas Pölhö  
  Hyvinhän se näkyy tasoristeyskin onnistuvan, vaikka kahdella vasemmanpuoleisella (kuvassa vain toinen näkyy) S-Bahnin raiteella on virtakisko. Toinen näkymä ja ilmakuva http://www.panoramio.com/photo/72267341
kuva 05.03.2013 12:34 Eljas Pölhö  
  Ilmavalvontapaikka se oli. Museon rautatieopaste on ilmeinen väärinkäsitys tai muistivirhe. Se meni niin, että 60-luvun alkupuolella yksi tunnettu harrastaja oli lavalla tähystämässä kiikarin kanssa ja antamassa käsimerkkejä toiselle tunnetulle harrastajalle, joka oli alhaalla kuvaamassa ja käsimerkkien mukaan osasi sijoittua oikean radan varrelle aina sen mukaan, mistä oli tulossa jotain mielenkiintoista.
kuva 05.03.2013 12:15 Eljas Pölhö  
  Wikin Görlitzin sivulta löytyy lisää tietoa http://de.wikipedia.org/wiki/Waggonbau_Görlitz DB tilasi 1992 Görlitziltä ensimmäiset sarjatuotantokaksikerroslähiliikennevaununsa. Eisenbahn-Wikistä löytyy vaunutyyppejä ja niiden eroja (enemmän malleja kuin haluaisi opiskella) http://eisenbahn.wikia.com/wiki/Liste_der_Bauartunterschiede_von_Doppelstockwagen
kuva 04.03.2013 17:28 Eljas Pölhö  
  Tuomaksen kommenttiin lisäyksenä, että tässä ketjussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=417.0 on kerrottu Saimaa-Kymijoki Väliväylästä ja Pauli Ruonalan kommenteissa siellä on myös kuva kiskoilla kulkevasta höyrylaivasta. Ajoin väliväylää seuraten autolla joskus 25-30v sitten ja silloin matkan varrella oli vielä paljon uittolaitosten jäänteitä. Väliväylällä oli jo silloin melontareitti ja monessa pysähdyspaikassa oli infotauluja. Täällä on paljon lisää Väliväylästä http://www.komentosilta.net/honka.htm ja tässä kartta (se alaosan reitti) http://kanaler.arnholm.nu/bilder/finland/kartor/uittovaylatmap.jpg
kuva 04.03.2013 13:35 Eljas Pölhö  
  Ari-serkku lähetti seuraavan kommentin:

" Katsoin ton viestiketjun läpi ja mielestäni jo kerran kommentoin että kyseinen kaveri EI ole Eka Magnusson.

Selasin pari Joppe Karhusen kirjaa ja niiden kuvamatskua Magnussonista enkä kyllä saa samaa näköä näihin herroihin. Eka Magnussonista löytyy hyvää materiaalia Googlesta ja JOS Magnusson olisi ollut Immolassa, siitä olisi ollut maininta jossain ja myös samat kuvat. Mutta kun ei....kummallista myös, etten löydä YHTÄÄN kuvaa Magnussonista sininen univormu päällään, hän käytti poikkeuksetta normaalia harmaata kenttävormua.

Kivana anekdoottina mainittakoon, että Magnusson toimi PYP/SYP pankinjohtajana (lentäjä...täh...??) ja naapurimme P D kertoi kerran, että hänen ensimmäinen työpaikkansa pankissa oli Sypissä ja esimies oli "sodanajan lentäjä, Magnusson" ja kun kysyin että oliko se lentäjä "Eka Magnusson", niin P kysyi hämmästyneenä, että mistä tiesit sen lempinimen.:-).

En tiedä kuka se iv kaveri on. Myöskään kumpaakaan Marskin adjutanteista ei näy mailla halmeilla. Muistan lukeneeni jostain että Immolassa olisi ollut mukana vanhempi, eli Grönvall, Bäckmann oli jossain muualla.

Terkuin Ari "
kuva 04.03.2013 00:16 Eljas Pölhö  
  Sarja Ds2 täyttää, tai paremminkin täytti jo, 80 vuotta tänä vuonna. Aloin blogissani 30-luvun moottorijunien reittien luetteloinnin. Ensimmäisenä tilanne keväällä 1931, ja ylioptimistinen aikataulu 15.5.1931 (uudet motit tulivat vasta 1933, joten siihen asti uudet moottorijunat ajettiin F- ja keveillä G-sarjojen vetureilla.
kuva 28.02.2013 23:36 Eljas Pölhö  
  "... isä maalasi läheiseen seinään graffitia. Kolmen poliisin partio osui paikalle, pysähtyivät katsomaan muodostuvaa taideteosta, nyökkäsivät hyväksyvästi päätään ja jatkoivat matkaa." Tok, Tok, (naputtaa päätään) hulluja nuo saksalaiset (mukaellen lainattu Asterixista).
kuva 28.02.2013 22:53 Eljas Pölhö  
  "...kun ei tiedä mitä yleisö haluaa katsoa. ..." Eikö kuviin voisi lisätä klikkausten laskurin, niin näkisi mikä kiinnostaa yleisöä?
kuva 28.02.2013 22:16 Eljas Pölhö  
  Janne, kipaiseppas blogiini http://poelhoe.blogit.fi/ ja poimi sieltä Sivut - Aikataulut - Aikataulupaketti 1a. Siinä on mielenkiintoisia paikallisjunia Imatralta ajalta, jolloin useimmat lähteet väittävät, ettei niitä enää ollut (niitä kun ei enää merkitty "Turistiin". Jos joku ei aikoinaan poiminut aikataulupaketteja 1a, 1b, 2a ja 2b mun Applen varastosivuilta, niin nyt saatte uuden mahdollisuuden. Liitin ne äsken blogiini.

Ai niin: Olen pahoillani, että Blogit.fi ylläpitäjä on keksinyt myydä kokosivun mainoksen tulotervehdykseksi ja laittanut siihen vielä harhaanjohtavan linkin, joka johtaa mainokseen eikä mun tiedostoihin.
kuva 28.02.2013 21:32 Eljas Pölhö  
  Minäkin olen täysin samaa mieltä ensimmäisen kommentoijan neljän ensimmäisen sanan kanssa. Onneksi graffitit eivät olleet taidetta vielä silloin kun minä opiskelin, olisin kiukuspäissäni voinut jättää taidehistorian tenttimättä.
kuva 28.02.2013 21:20 Eljas Pölhö  
  No niin, vaunun numero on nyt korjattu. Aina oppii uutta.
<<   >>