Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	17.02.2013 13:22	Eljas Pölhö
		Tässä kartassa näkyy myös rautatie ja haararaide Tervasaaressa, jatkuu ilmeisesti pitkälle laiturille. Lienee lautatarhan rataa, tuskin tervanpoltossa käytetty. Onko Tervasaaresta tunnettua kuvaa, jossa rata näkyisi?
	17.02.2013 13:18	Eljas Pölhö
		Kai ne kiskot Helsingistä vedettiin, tai ainakaan veturi ei ole päässyt maalauksen osoittamaan paikkaan ennen kuin kiskotus oli valmiina Helsingin konepajalta Linnunlauluun.
	14.02.2013 00:59	Eljas Pölhö
		Ai niin, nyt kun luen kuvatekstiäni, niin junan H433-H398 vaunujen mainitseminen tuntuu jotenkin irralliselta. Unohtui mainita, että kaksi vaunuista (Ei 22774 ja EFi 22383) matkasivat myös kuvan junassa. Ja jos joku näitä tietoja kopsailee, niin varmaan huomaa, että 22301 oli Ei; Hnk-Hki-junan vaunusto oli siis Ei+EFi+Ei.
	13.02.2013 23:57	Eljas Pölhö
		Tässä kun mainitaan Tk3 1170 filmauksia ja Orimattila, niin siellä se kävi 27.2.1973 MTV:n kuvauksissa.
	13.02.2013 22:46	Eljas Pölhö
		Vähän vaikea muistaa näin pitkän ajan jälkeen. Sanoisin kuitenkin, että linkitetyn kuvan juna on vasta saapumassa Rödbrottin entiselle seisakkeelle (uupuu ehkä 100-200m). Se on juuri ohittanut Rödbrottin uudemman kivilouhosraiteen, mutta muistaakseni kyltti oli lähempänä vanhempaa ja pidempää kivilouhoksen haararaidetta, joka minun kuvassani erkanisi ehkä takimmaisen vaunun kohdalla. Se uudempi erkani ehkä heti linkitetyn kuvan junan takana. Vahtitupa oli suunnilleen raiteiden puolivälissä. Olisikohan siinä kohtaa joskus ollut tilapäisen kolmioraiteen läntinen vaihde.
	13.02.2013 20:19	Eljas Pölhö
		Jimi: kaksi syytä. a) yli kuusikymppiset ei ole yhtä näppäriä tietsikan kanssa kuin alle kuusikymppiset, ja b) APL kertoi tavallaan toisen syyn, "merkintöjen" toinen sivu jää unholaan, jollen houkuttele sille kävijöitä. Minun jälkeeni nämä tiedot ovat kadonneet lopullisesti, jollei joku huomaa kopsata niitä.
	13.02.2013 18:33	Eljas Pölhö
		Koska sain helpolla kerättyä kaikkien Tve4-pienvetureiden sijainnit tammikuussa 1984, lisäsin luettelon blogiini. Se löytyy rullaamalla pääsivua alaspäin (blogit.fi kutsuu näitä "merkinnöiksi") ja siirrtymällä seuraavalle sivulle. Siellä kohta Vaihtovetureiden sijoittelu_b ja ja alemman pdf:n kopsaus omalle tietsikalle. http://poelhoe.blogit.fi
	13.02.2013 18:12	Eljas Pölhö
		Tve4 511 alkusijoituksista löysin äkkiseltään 7-1982= Seinäjoki, 5-1983 = Pietarsaari ja 1-1984 = Pietarsaari.
	13.02.2013 13:10	Eljas Pölhö
		Jukan linkkiin tekisi mieli sanoa, että ehkä ennemminkin kaksi alareunan nuolen hyppäystä taaksepäin, niin tulee oikea koivu näkyviin. Vielä yksi askel lisää, niin siinä missä levike alkaa, on koivu ja ylhäällä koivuryhmä. Silloin kyllä vanha tienviitta oli etumerkki (50-100m) eikä juuri risteyksen kohdalla, kuten mielessäni ajattelin. Juuri risteyksen kohdalla näkyy rinteessä paljasta kalliota, mikä taasen ei vastaa valokuvaani.
	13.02.2013 03:29	Eljas Pölhö
		Minä muistan tämän elokuvasta Nighthawks (1981, Sylvester Stallone ja Rutger Hauer). Suomessa se oli muistaakseni Esselte Videon julkaisemana.
	13.02.2013 01:51	Eljas Pölhö
		Australiassa ja Uudessa Seelannissa on jossain määrin käytetty kauemmaskin näkyviä numeroita. Tässä sellaiset ovat sekä keulassa että kyljissä. http://3.bp.blogspot.com/_QbYFlWlSOrU/SxEGHR5WZ7I/AAAAAAAABZM/RrTli8gCZdA/s1600/2009_11_28_8601_Kooragang_Brad_Peadon.JPG ja tässä New Zealand http://www.backroadswest.com/nz/images/Tranz/NZR_EO_class.jpg
	12.02.2013 16:21	Eljas Pölhö
		No, mutta eikös VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja juuri ilmoittanut, ettei VR:n käyttämälle rataverkolle mahdu enempää junia. Täällä on ratakapasiteetti valitettavasti täynnä eikä raakapuujunia mahdu enää joukkoon.
	11.02.2013 13:59	Eljas Pölhö
		Onkohan viikkovaroitusilmoituksia säilytetty missään? Ne kun olivat monisteita, niin ei varmaan tarvinnut toimittaa edes Helsingin yliopiston kirjastollekkaan. Itse keräilin niitä joskus 1968-70 tietämillä, jolloin junamatkustukseni oli suurimmillaan (yleensä kysyin kuljettajilta onko hattuhyllylle jäänyt vanhentuneita kappaleita). Poimin niistä nopeusrajoitukset nopeustaulukkoihini, mutten nähnyt sen suurempaa vaivaa, että olisin säilönyt ne jälkipolville. Toinen vaihe oli joskus 80-90-luvuilla, kun VR:n kirjastoon tuli Rolf Alamerelle osoitettuna viikkovaroitusilmoitukset. Minä poimin niistä minua kiinnostavat tiedot ja sen jälkeen hän vei ne itselleen ja minun käsittääkseni ylläpiti varsin kattavaa liikennepaikkaluetteloa kaikkine viikkovaroitusilmoituksista ilmenneine muutoksineen.
	11.02.2013 13:41	Eljas Pölhö
		Mainituilla kriteereillä Hv4:llä ajettiin parhaina vuosinaan yli 50% enemmän kilometrejä kuin Tr1:llä, se kulutti vähemmän polttoainetta ja käyttöikä oli paljon pidempi kuin Tr1:llä. Oliko Hv4 parempi, vaikka voimiltaan ei Tr1:n veroinen ollutkaan? Vertailut on aina hiukan vaikeita, Hv4 oli henkilöliikenneveturi, Tr1 oli lähinnä yleisveturi (jos nyt höyryvetureissa voi sellaisista puhua) ja Tr2 oli tavaraliikenneveturi. Kaikki mainitut sarjat ovat jossain vaiheessa elämäänsä ajaneet pikajunia, tavarajunia ja Helsingin paikallisjunia. Tr2 oli nopein klo 16 raskaassa paikussa ja Hv4 oli taloudellisin Hki-Ke-Prv kevyessä paikussa. Tr1 taasen sopi mihin tahansa paikkuun. Kaikkia sarjan vetureita on kellotettu pikajunissa ja kaikki selvisivät hyvin aikakautensa pikajunien kanssa. Pienipyöräinen Tr2 oli yllättävän nopeakulkuinen ja saattoi yllättää vikkelätkin autolla liikkuneet kuvaajat ja saattoi saada aikaan epäilyksen, että sekunttikellosta alkaa veto loppua ja että se mittaa liian pitkiä sekuntteja kun niitä ei kilometreille tuntunut kertyvän riittävän montaa.
	09.02.2013 19:15	Eljas Pölhö
		Kaikkiaan 1998 perustetulla MWB:llä on sekä käytettynä ostettua että uutta kalustoa, kuten kalustolistasta nähdään. 1960-lukuista vetokalustoa on mukana aika paljon, vaikka mukana on myös sekä uusina hankittuja diesel- että sähkövetureita. http://www.privat-bahn.de/MWB.html
	09.02.2013 01:25	Eljas Pölhö
		Kommenteissa mainitaan "Ruuhijärvi"-laiva ja sanotaan, että pohjoismaissa oli vain Boråsissa samanlainen. Tarkkaan ottaen se ei pidä paikkaansa, mikäli myös Tanska lasketaan pohjoismaaksi. Vuosina 1895-1899 Fiskebæk-Farum välinen kannas ylitettiin samanlaisella kiskoja pitkin kulkevalla laivalla. Itse asiassa laiva oli sama "Svanen", mikä oli aikaisemmin liikennöinyt Ruotsissa 1891-1892. Laivan radan raideleveys oli 1217mm. Tanskassa vuoden 1899 lopulla laivasta poistettiin pyörät ja toimi tavallisena matkustajalaivana vuoteen 1940, jolloin se muutettiin hinaajaksi Kööpenhaminaan. Kaksi vuotta myöhemmin se ajoi miinaan ja upposi. Ruotsin Wikistä löytyy vähän tietoja ja enemmän hakusanalla "ångaren Svanen". Laivan perusteellinen historia Tanskassa on esitetty Ruotsin Rautatiemuseon vuosikirjassa "Spår 2011".
	08.02.2013 20:28	Eljas Pölhö
		Heinolan radan vakinaisesta henkilöliikenteestä näkyy olevan varsin vähän kuvia täällä, joten tämä kuva on erityisen tärkeä ja harvinainen (ja viimehetkellä otettu!). Ajattelin parantaa tietopuolta ja laitoin blogiini näin aluksi muutaman sivun verran aikatauluja vuosilta 1950-1962 ja kolme sivua veturihavaintoja henkilöjunissa samoilta vuosilta. Osassa junista on myös akseliluku ja junapaino. Täydennän listaa myöhemmin moottorijunilla Dm2-4 sekä vanhemmilla ja tuoreemmilla vuosilla. Nyt listalla esiintyvät sarjat ovat Hk1, Hv4, Sk3, Tk3, Vv15, Dm6 ja Dm7. (blogit.fi palvelu on ollut muutaman päivän alhaalla, mutta ainakin äsken pystyin lisäämään sivuja sinne). http://poelhoe.blogit.fi/
	07.02.2013 21:21	Eljas Pölhö
		Ainakin TKt48:ssa savunohjauspeltien sijoitus oli pääsääntöisesti samankaltainen ja satunnaisesti muissakin http://www.flickr.com/photos/52467480@N08/7922659572/in/faves-vbazsa/ ja http://www.parowozowniawolsztyn.pl/parowozy/TKt48
	07.02.2013 21:12	Eljas Pölhö
		No mutta tämähän on L. D. Portan modifioima 1816. Näkyy muuttaneen väriä ja tenderiä sitten viime raportin. Lisää L.D. Portan modifioimista vetureista http://www.trainweb.org/tusp/porta.html
	07.02.2013 20:33	Eljas Pölhö
		Kummatkin annetut valmistusmäärät ovat oikein. Preussin rautateille näitä rakennettiin 272 kpl ja Militäreisenbahn sai lisäksi kolme veturia eli yhteensä 275 kpl. Puolassa kuvan veturilla on ollut numerot Oi1-7 ja Oi1-29 (nyt pitäisi olla jälkimmäinen). Lisää numeroista http://www.locomotives.com.pl/Passenger%20Steam%20Locomotives/Oi1.htm
	07.02.2013 19:02	Eljas Pölhö
		Chrzanow 1901 vuodelta 1949. Tämä on nykyisin Ruotsissa. Paikka on Munkedals Järnväg ja veturi odottaa kunnostusta ajokuntoon. http://www.munkedalsjernvag.com/t49-111.htm
	07.02.2013 17:04	Eljas Pölhö
		Koska täällä näyttää olevan Kempeleen tuntijoita, niinpä kysyn onko kenelläkään tai onko kukaan lukenut kirjaa nimeltään "Kempeleen historia"? Onko kirjassa kuvia Kempeleen tiilitehtaasta, joistakin muista teollisuuslaitoksista tai asemanseudusta? En viitsisi tilata kirjastoon kaukolainaan Ruotsiin ihan tyhjän takia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kempeleen_historia
	06.02.2013 17:45	Eljas Pölhö
		Sarjan suunnitteli Hanomag (saksalainen tehdas kuitenkin).
	06.02.2013 15:56	Eljas Pölhö
		Tämän kuvan viesteissä kerroin missä Suomessa oli Köf 80-luvulla https://vaunut.org/kuva/21975 Ja kuten viestiketjusta huomaa, niin kyllä sen aika moni oli huomannut.
	06.02.2013 15:40	Eljas Pölhö
		Onhan tällainen ollut Suomessa vielä 1980-luvun alkupuolellakin.
	06.02.2013 12:25	Eljas Pölhö
		Ja vielä paljon isompi kuin Trumanni, veturi 106,5t ja kokonaispaino 193,6t! Osan näistä kyllä valmistivat Alco ja Lima. Puolalaiset junapainotaulukot antavat eri arvot tyhjistä ja kuormatuista vaunuista koostuville tavarajunille. Olisikohan sekarunko jotain siltä väliltä? Esim tasamaalla 60km/h tällä veturilla on 2370t kuormattuja vaunuja tai 1400t tyhjiä vaunuja. Veturista puolaksi http://pl.wikipedia.org/wiki/Ty246 Junapainotaulukoista poimittua (niitä on 4 tälle sarjalle kun junatyypit on vielä jaettu kahdelle polttoainelaadulle). Ohessa 6500kcal/kg ja kuormatut vaunut: Suurin taulukon junapaino on 2800t, jota veturin pitäisi pystyä vetämään vielä 2‰ nousussakin (nopeudella 40km/h) 0‰ 60km/h 2370t ja 80km/h 1070t 10‰ 20km/h 1530t ja 80km/h 205t Vetovoima Fi = 22000kg @ 20km/h ja 7700kg @ 80km/h (Fi = indykowane ja Fe = efektywne) Vetovoima Fe = 20550kg @ 20km/h ja 4930kg @ 80km/h Teho: 2150hv @ 50km/h (suurin arvo) ja 1460hv @ 80km/h
	06.02.2013 10:50	Eljas Pölhö
		Itse asiassa se on kuvassa Pm-1, mutta nykyisin ajokuntoisena taas Pm-2.
	06.02.2013 10:19	Eljas Pölhö
		Etelään mennessä postijuna oli H772 ja Moskovan juna P10, pohjoiseen tullessa postijuna oli H771 ja vaunut tulivat Kouvolaan junassa P1.
	06.02.2013 10:14	Eljas Pölhö
		Jos suomalaisiin vetureihin verrataan niin seuraavat tiedot antavat osviittaa näiden vetokyvystä: Polttoaine 5500kcal/kg, 4-aks vaunut: 0‰ 945t 70km/h, 240t 100km/h ja 10‰ 560t 30km/h ja 150t 70km/h Polttoaine 6500kcal/kg, 4-aks vaunut: 0‰ 905t 80km/h, 400t 100km/h ja 10‰ 710t 30km/h ja 240t 70km/h Suurin vetovoima (Fi) @ 30km/h = 8900kg ja 10700kg (em. polttoaineen arvoilla) tai @ 100km/h 3000kg ja 3900kg Suurin vetovoima (Fe) @ 30km/h = 8220kg ja 10020kg tai @ 100km/h 1350kg ja 2250kg Suurin teho 1015hv @ 50km/h ja 1265hv @ 60km/h (500hv @ 100km/h ja 835hv@ 100km/h) Fi = indykowane ja Fe = efektywne
	06.02.2013 09:27	Eljas Pölhö
		http://de.wikipedia.org/wiki/PKP-Baureihe_Pm36
	06.02.2013 00:24	Eljas Pölhö
		Joulun tienoilla minä ihmettelin useammankin kerran Caloniuksen kadun pysäkillä, että miten se tulevan kasin raitiovaunun näyttö oikein toimii. Useamman kerran se pudotti pois ratikan, joka jo näkyi olevan tulossa ja ilmoitti seuraavan tulevan 10 minuutin tai jotain sellaista kuluttua. Sama asia tapahtui useamman kerran myös Kampin pysäkillä eli lähinnä tuleva kolmonen hävisi näytöltä jo ennenkuin vaunu kurvasi Fredalle. Viitonen putosi pois kuvasta monta minuuttia ennen sen tuloa. Onko se aikatauluaika, joka määrää näytön toiminnan?
	04.02.2013 21:31	Eljas Pölhö
		Seuraavassa 1:100 000 kartassa näkyy hyvin mainitsemani Karhurämeen rata ja Ahmanevan raiteistojen pohjoispäät. Lisäksi Ruukin sahojen raiteet (on siellä joen toisella puolen merkittynä kapeaakin rataa. http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:100.000%20Paavola-Tyrnävä%201954%20(2+0).jpg
	04.02.2013 21:25	Eljas Pölhö
		Oulun seudun 1:100 000 kartan pohjana olleet Kempeleen aseman ja toisaalta kirkon sisältävät lehdet ovat niin eriaikaisia, että rata loppuu liitoskohtaan töksähtäen. Saman kartan toisella reunalla näkyy hyvin Muhoksen seudun voimalaitosten ratojen kulku. http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:100.000%20Oulu%201954-1955%20(1974).jpg
	04.02.2013 20:54	Eljas Pölhö
		Käyräkangas on sitten ilmeisesti siinä missä on käyrä kangasmaa puhdistamon kohdilla. Silloin pohjoisesta on ollut suora yhteys sorakuopalle. Sitä maastoa en ole koskaan kolunnut jalkaisin.
	04.02.2013 20:49	Eljas Pölhö
		Ainoat muut tietämäni kapearaideveturit Vihannista ovat kaivosvetureita.
	04.02.2013 19:14	Eljas Pölhö
		Kokkolan eteläpuolisella laajalla sorakuopalla oli raiteita vielä 1960-luvun loppupuolella. Jos niitä oli vielä 1980-luvulla, niin sitten veden alla. Käyräkankaan soraraidetta en osaa paikallistaa, mutta Vihannin pohjoispuolella on ollut sivuraide pääraiteen länsipuolella Ahmanevan kohdalla V. Paunun omistamalle Vihannin Polttoturpeelle. Se oli varsin merkittävä alue ja vielä 25.5.1983 siellä oli neljä käytöstä poistettua kapearaideveturia (silloin ei ollut turpeen nostoa sillä suolla). Vähän pohjoisempana (Tuomiojan ja Ruukin välillä) radan itäpuolella on ollut Karhuräme-niminen suoalue ja myös siellä on ollut kapearaiteinen rata. Kovjoen sorakuopasta minulla ei ole mitään omakohtaista muistikuvaa. Jepuan sorakuoppa oli aika kaukana Jepualta Seinäjoelle päin ja siellä oli joko iso raideviuhka tai raiteita siirrelty tarpeen mukaan. 1980-luvun alkupuolella siellä ei enää ollut kiskotusta ja osa sorakuopasta oli muutettu uimarannaksi.
	04.02.2013 18:51	Eljas Pölhö
		Vaikuttaa siltä, että karttaan on lisätty uusi tie päällepainatuksella, sillä ei kai siellä ollut noin suoraa ja loivakaarteista tietä vielä 1952?
	04.02.2013 18:39	Eljas Pölhö
		Ei ole aavistustakaan missä Kempeleen kunnanvarikko on. Laitoin pienen kartan ajattelemani raiteen alkupäästä. Loppu menee viereiselle karttalehdelle ja sitä en ole valokopioinut. https://vaunut.org/kuva/80587
	04.02.2013 15:14	Eljas Pölhö
		Kempeleellä taisi olla sorakuoppa radan länsipuolella. Sittemmin siitä tuli ilmeisesti teollisuusaluetta. Tämä siis jo 50-60 luvulla viimeistään.
	04.02.2013 14:10	Eljas Pölhö
		Tarkkaa vastausta en osaa sanoa, mutta samana päivänä klo 17:25 Oulaisissa sama sorajuna palasi tyhjänä kohti etelää. Seuraavana päivänä 26.5.1983 Dv12 2512 veti sorajunaa Ylivieskasta pohjoiseen aamupäivällä.
	04.02.2013 00:48	Eljas Pölhö
		Minun lapsuudenkotini ikkunasta näki Rajamäen viinatehtaan piipun ja klo 16 aikoihin kuuli ja savupilvestä näki milloin LT2314 lähti Rajamäeltä mainitun piipun vierestä. Savupilvestä ja äänestä saattoi seurata junan kulkua Periäisten seisakkeelle ja sen jälkeen juna syöksähti peltoaukealle kadototakseen näkyvistä tiilitehtaan taakse vähän ennen kuin juna saavutti kuvassa näkyvän paikan. Veturin ylittäessä Hyvämäentien tasoristeyksen kuului vielä uusi voimakas äänimaailma hetken aikaa. Ei ollut mitään epäselvää milloin Rajamäeltä lähti Tr2 ja milloin Tr1. Toki hiilipiippuisen Tv1:n erotti myös hyvin kummastakin edellisestä ja aikaisempina vuosina postijunan Hv2:lla oli myös erilainen ääni.
	04.02.2013 00:38	Eljas Pölhö
		Nämä erotti jo kaukaa ilman erehtymisen mahdollisuutta. Vähän lähemmäksi päästyä kampikoneiston klonksutus poisti mahdolliset epäilyksen rippeet tunnistamisesta.
	03.02.2013 23:34	Eljas Pölhö
		Ei kun 419+300. Tarkoitin, että kun tie kääntyy oikealle tuolla vähän kauempana.
	03.02.2013 23:03	Eljas Pölhö
		Kuvaajan paikka on km 419+000, juna on kohdassa 418+800 ja tunnelin suu on kohdassa 418+700 (kaikki pyöristetty lähimpään sataan metriin).
	03.02.2013 17:06	Eljas Pölhö
		25.5.1983 juhlajunaparia P251-P252 veti tosiaan Sr1 3083. Varsinainen sähköjunaliikenne Kokkolan pohjoispuolella alkoi vasta muutamaa päivää myöhemmin, 29.5.1983. Vaikka Kokkolan eteläpuolella oli jo runsaasti sähköveturien vetämiä junia (esim H605-H606 ja tavarajunia), niin 25.5 ja 26.5. aamulla en Kokkolan pohjoispuolella havainnut mitään muuta sähkövetoista junaa, vaikka useimmat junat onnistuin näkemään.
	03.02.2013 14:46	Eljas Pölhö
		Kuvauspäivä on torstai, joten se ei sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa.
	03.02.2013 14:28	Eljas Pölhö
		Minä merkkasin ne aluksi Geoab:ksi, mutta kuvan https://vaunut.org/kuva/80524 perusteella ainakin takimmainen on FPoab (10201). Niin, ja 15.5.1975 TK1650 vaunusto oli Dm7 4150+FPoab 10201+FPoab 10207.
	03.02.2013 02:00	Eljas Pölhö
		Tämän sisarveturi, 6218, oli viimeinen CN:n konepajoissa täyskorjattu höyryveturi (Stratford Shops, 26.11.1963). CN piti sitä ainoana ekskursiohöyrynä Itä-Kanadassa, kunnes joku "uutta vain" heppu päätti, että höyryjen käyttö CH:n rataverkolla loppuu 1.7.1971 (normaalissa liikenteessä käyttö oli loppunut jo 1960). 6218 joutui ulkoilmaan muistomerkiksi, johon sai kiipeillä. Höyrybanni purettiin muutamia vuosia myöhemmin CN:n radoilta, mutta silloin oli veturin 6060 vuoro toimia ekskursioveturina. Ilmeisesti 6213 on nykyisin paremmassa kunnossa kuin 6218, mutta sen käyttökuntoon saattamiseen saattaa vierähtää aikaa.
	03.02.2013 00:11	Eljas Pölhö
		Hyvä kun joku tunnistaa missä olen käynyt :)
	02.02.2013 18:52	Eljas Pölhö
		Ei kai täällä ole ollut kolmioraidetta? Juvantien pohjoispuolella oli pitkä vetoraide Mikkelin ratapihalta ja siltä paluu etelään, rantaan aikoinaan sähköveturilla, sittemmin Grahnille höyryveturilla ja lopulta dieselveturilla.
	01.02.2013 19:57	Eljas Pölhö
		Onkos sinulla Jorma myös odotussalin soffan istuinosa, kun se puuttu uudemmista kuvista? Jollei, nyt voit tehdan sen replikan kuvan perusteella. https://vaunut.org/kuva/80469

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset