Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.12.2012 10:56 | Eljas Pölhö | ||
| Gmundenin ratikka oli aluksi 2,543 km pitkä, mutta sen jälkeen kun raitioteiden typistämistoimet kohdistuivat myös sinne, niin jäljelle jäi vain 2,315 km. Saksankielinen Wikipedia kertoo aika paljon sen historiasta ja kalustosta. http://de.wikipedia.org/wiki/Straßenbahn_Gmunden Edit: saksan tuplaässä ei näytä onnistuvan minulta linkkiin laitettuna. |
||||
|
12.12.2012 23:37 | Eljas Pölhö | ||
| Yksi maailman vanhimpia rautateitä. Avattu 1495 tai 1504. Lisää http://www.funimag.com/funimag10/RESZUG01.HTM | ||||
|
|
12.12.2012 23:19 | Eljas Pölhö | ||
| Jos se on "rautatie", niin Budweis-Linz-Gmunden radan merkki varmaan. Rata rakennettiin 1827-1836 ja Budweis-Linz oli 128,8km ja Linz-Gmunden 67,9km. Siinä sai heppa vähän liikuntaa. | ||||
|
Kuvasarja: Toistaiseksi viimeistä kertaa junalla Kelloselkään |
11.12.2012 17:10 | Eljas Pölhö | ||
| Kemijärven ja Kantalahden välillä ei ole kulkenut yhtään junaa. Suomesta päin ajettiin säännöllisiä junia Tuntsaan saakka. Siitä eteenpäin Voitajoelle (15km) ajettiin tarvittaessa vaihtoveturilla ja viimeiset 5km Karhun tilapäilelle liikennepaikalle moottoriveturilla. Silloin oltiinkin jo 3km:n päässä rintamalinjasta (1941 loppupuolella). 1941 Kemijärven ja Sallan välinen liikenne hoidettiin pääasiassa parivedolla. Kemijärvellä oli idän liikennettä varten käytössä 37 veturia, joista suurimmat olivat Tk3 sarjaa (niistä kolme oli yksinomaan Sallan ja Tuntsan välisessä liikenteessä). Sallasta itään liikenne hoidettiin enimmäkseen yhden veturin vetämin junin, mutta kahdessa suurimmassa mäessä Kelloselän kohdilla oli työntävä apuveturi. Veturien käyttö oli periaatteessa jaettu siten, että Kemijärvellä oli 11 veturia työjuniin ja 7 veturia liikennejuniin. Sallassa oli yksi päivystäjä ja Tuntsassa kolme. Vetureista oli säännöllisesti korjauksessa 6-8kpl. Loput jaettiin tarpeen mukaan eri tehtäviin. Pienemmät korjaukset tehtiin Kemijärvellä ja suuremmat Oulun konepajalla. Sallan ja Tuntsan välillä yksi Tk3 pystyi kuljettamaan talvella 36 akselisen junan ja kesällä 50 akselisen. Sallan ja Tuntsan välillä suurimmat nousut olivat 25 promillea, paikoitellen jopa 30 promillea ja tiukimmat kaarresäteet olivat R=250m. |
||||
|
10.12.2012 22:54 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin blogiini sivullisen pika- ja paikallisjunien vaunustoja vaunujen numeroineen (+ yksi T ja yksi TK mutten jaksanut naputella kuin vaunujen sarjatunnukset) vuosilta 1967-1968. Katse oikealle "Sivut"-otsikon alle. http://poelhoe.blogit.fi/ |
||||
|
10.12.2012 20:30 | Eljas Pölhö | ||
| Tka 110-126 olivat Sisun tyyppiä JA14BM (ja niitä olivat myös Tka Rro 11-13, myöhemmin Tka 11-13). Nämä olivat sarjoissa 18004-18009, 18101-18105 ja 18910-18918 sekalaisessa järjestyksessä ja Rro oli siis Rautierakennusosaston käytössä olleet. Tka 127-136 olivat JA15BP n:o 19679-80, 19671-19678/1969 tässä järjestyksessä. Kiitos lisätiedoista. Minulla on vain näiden vehkeiden konekorteista kopioidut tekniset tiedot ja sijoitustiedot enintään kahden-kolmen ensimmäisen sijoittelun mukaan. Yritän tehdä joulun jälkeen samanlaisen taulukon kuin vaihtotyöratakuorma-autoista. |
||||
|
|
10.12.2012 18:00 | Eljas Pölhö | ||
| Saalastin sarja alkoi numerosta 138 ja Kuopion konepajan numerosta 168. Sisu n:o 136 oli JA15BP n:o 19678/1969 ja Sisu n:o 137 oli Sisu JA5SU III n:o 12586/1961 (aluksi Rto KR 61, sitten vuosina 1963-70 Tka Rto 61 ja loppuajan hylkäämiseensä 1982 Tka Rto/Tka 137). Juuri tämän numeron Tka Rto 61 kohdalla on ongelma, koska Sisu JA5SV n.o 13605/1962 eli VR:n Rto KR 73 sai myös numeron Tka Rto 61 ja lopulta Tka 61. Enpä ole tainnut yli kymmeneen vuoteen yrittää selvittää mitä tässä oikein on tapahtunut. Toinen numero, missä näyttäisi olleen sama numero yht'aikaa kahdella on Tka 112 eli a) Sisu JA14BM n:o 18102/1967 (alkujaan Tka Rro 12, sitten Tka Rto 12 ja sitten Tka 112) ja b) Sisu JA14BM n:o 18006/1967 (alkujaan Tka Rto 112 ja sitten Tka 112). | ||||
|
|
09.12.2012 18:10 | Eljas Pölhö | ||
| On kyllä. Ensimmäinen Rto:n Sisu ratakuorma-auto valmistui 1954 ja sitten niitä tuli vuosittain, viimeiset 1969, jolloin vanhimmasta päästä niitä jo romutettiin. Sisu-ratakuorma-autoja oli Rto:lla 137, Rro:lla 13 ja Ko:lla 1. Vanhin radalla kulkeva Sisu-bussi oli vuodelta 1935. Sisun ratakuorma-autot numeroitiin ensin sarjaan Rto KR (numerot 1-86, mutta sarjan loppupäässä osa sai kylkeensä jo uutena Tka Rto-tunnuksen ja Rto KR-tunnus näkyi vain paperilla. Uudelleennumerointi ei tapahtunut entisessä järjestyksessä, vaan sijoituspaikoittain (siis Ratajaksottain) pääasiassa 1962 kuluessa. | ||||
|
|
08.12.2012 02:36 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin blogiini uuden Vaihtotyöratakuorma-autot jutun ja siihen liittyen ladattavan 2-sivuisen pdf-dokumentin, missä on listattu yksilöittäin näiden numerot VR:llä, Sisun tyyppi ja valmistenumerot, Kiitokori Oy:n numerot, VR:n vastaanottopäivä, sijoituspaikka uutena tai syyskuussa 1970, ajetut kilometrit marraskuun 1970 loppuun mennessä ja hylkäyspäivä. Joitakin tieetoja puuttuu, etenkin vuoden 1995 jälkeen ja niitä saa mielellään toimittaa minulle :) http://poelhoe.blogit.fi/ |
||||
|
|
07.12.2012 21:42 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä kuitenkin, että otit kuvan. Nämä Sisun vaihtotyörata-autot tuntuvat olleen jonkinlainen väliinputoajajoukko noin yleisestikin harrastajien parissa. Varmaan se on höyryvetureiden syytä. Kuviakin on (esillä) vain vähän. Itseni lisäksi en tiedä ketään, joka olisi systemaattisesti kerännyt valmistelaattojen (Sisun ja Kiitokorin) tietoja. Kiitokorin osalta se oli helppoa, kurkistus oikealle ja vasemmalle -- kukaan ei katso .. äkkiä kurkkaamaan ikkunasta laatan tiedot (oli hytin sisäpuolella) -- hyppy maahan, ja siinä se oli. Jos (harvoin) kuski oli paikalla, niin sitten piti päästä sisälle kopsaamaan siirtotiedot ajopäiväkirjasta ja jos kuski oli hyvällä tuulella, niin konepelti auki ja myös Sisun laatasta tiedot ylös. Sama operaatio oli myös tavallisten ratakuorma-autojen Sisujen laattojen kanssa. Siksi niitä kaikkia ei tullut tarkastettua, mutta onneksi dokumentit ja tarkastetut laatat ovat pitäneet hyvin yhtä. | ||||
|
07.12.2012 21:27 | Eljas Pölhö | ||
| Heikki: samaan tilanteeseen me sitten päädyttiin, sinä 5--6 vuotiaana ja minä 50--60 -vuotiaana. Nollilla ei ollut lopputuloksen kannalta merkitystä. Ilmeisesti näillä aikatauluilla on ollut kohtuullisen hyvä painosmäärä, mutta hävikkiprosentti on tainnut olla melko korkea seuraavan parin vuoden aikana. | ||||
|
Kuvasarja: Sähköjunaliikenteen alkutaival |
07.12.2012 19:40 | Eljas Pölhö | ||
| Luulisin, että kuvasarjan luontipäivä ratkaisee. Kuvat ovat vanhoja, mutta niputin ne yhteen vasta pari päivää sitten, joten "kuvasarja" on uusi. Näin on käynyt joskus ennenkin ja nykylogiikalla tämä tulee ainakin minun osaltani toistumaan vielä pari kertaa. | ||||
|
|
07.12.2012 19:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kari: Pitää yrittää aina kun joku osoittaa tietävänsä jotain postivaunuista. Minun junaharrastukseni alkoi n. 1950 postijunista, joten siitä kiinnostus asiaan. Omat postijunien aikatauluni saivat p---aisen lopun kellarissa viemäriputken haljetessa niiden päällä. | ||||
|
|
07.12.2012 04:32 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt voi olla myöhäistä kysyä, kun kuvan ottamisesta on jo kulunut pieni tovi, mutta satuitko kurkistamaan hytin ikkunasta sisälle ja kirjaamaan Kiitokori Oy:n valmistajalaatan numeron? Minulla tätä lähimmät tarkastetut ovat Tka 265 (Kiitokori 5011) ja Tka 266 (Kiitokori 5012). Numerosarjassa on muitakin tuotteita, koska Tka 270 (ent. Tka Lko 20) on 5016 ja Tka 271 (ent. Tka Lko 21) on 5049. Jos jotakuta kiinnostaa näiden vehkeiden sijoittelut, niin tämä sijoitettiin uutena Vuohijärvelle 15.9.1965 ja näin sen Valkeajärvellä (Hpk-Sk rataosa) tammikuussa 1969. Hylkäyspäivä oli 30.8.1994. |
||||
|
|
07.12.2012 03:50 | Eljas Pölhö | ||
| Kari: sattuuko sinulla olemaan postivaunujen aikatauluja joiltakin vuosilta? Posti (?) julkaisi aikoinaan A4-kokoista aikatauluvihkoa, missä oli postivaunujen reitit ja aikataulut (ja postibussit ym kanssa). | ||||
|
07.12.2012 02:05 | Eljas Pölhö | ||
| Karin linkkiin vastaus: Juuri sinne se on jatkunut. | ||||
|
|
06.12.2012 18:42 | Eljas Pölhö | ||
| Suoraan eteenpäin jatkon lisäksi rata on palannut takaisinpäin rantalaiturille tästä kuvasta katsoen vasemmalle puolelle (pohjoiselle puolelle). Se oli pitkä suora ja muistaakseni alamäkeä rantaan asti. | ||||
|
05.12.2012 20:12 | Eljas Pölhö | ||
| Ensin piti ratkaista tuleeko ELSA-rata vai ei. Se haudattiin vasta 1975 ja vasta sitten alettiin puuhata rantaradan perusparantamista. Radan liikenne Kirkkonummen länsipuolella ei myöskään kuulunut rataverkon kärkikastiin. Yksi tavarajunapari Pasilan ja Turun välillä ja toinen Karjaan ja Turun välillä. Ja päälle muutama lyhyt matkustajajuna. | ||||
|
05.12.2012 15:12 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin blogiin HKR:n aikataulusivun (1938-1960) http://poelhoe.blogit.fi/ | ||||
|
|
02.12.2012 21:27 | Eljas Pölhö | ||
| En vielä löytänyt raapustamiani kaavioita, mutta aika paljon muita havaintoja ja vaunulistoja vuosilta 1967 ja 1968. Keräsin kaikki yhteen dokumenttiin ja laitoin sen blogiini (oikeassa reunassa "Sivut" alla) siltä varalta, että niistäkin voisi olla iloa toisillekkin harrastajille. http://poelhoe.blogit.fi/ |
||||
|
Kuvasarja: Raiteiltaan eksyneet |
02.12.2012 21:16 | Eljas Pölhö | ||
| Röykässä itse romuttamon edustalla on romutettu mm Hr11-vetureita. Höyryvetureiden romutus tapahtui läheisellä Kiljavan sorakuopalla, jonne sivuraide erkani Kiljavan pysäkkirakennuksen eteläpuolelta. En muista nähneeni Röykässä lättiä, mutta enpä siellä ole monesti käynytkään Hr11 romutusten jälkeen. Täysin mahdollista se kyllä on. | ||||
|
02.12.2012 12:33 | Eljas Pölhö | ||
| Vetureita ollut aluksi Hk5 ja varalla Sk1-3. Siitä sitten on edistytty sarjoihin Tk3, Tv1-2. Dieselit alkoivat sarjalla Vr11 (Dv11) ja jatkui Sv12 (Dv12) ja Hr13 (Dr13). Mottorivaunuja on ollut Ds2-3 ja Bm2-3. Myöhemmin vain Dm7 ja taisipa Dm6 myös ehtiä käymään Oulun vuosinaan. | ||||
|
01.12.2012 21:32 | Eljas Pölhö | ||
| Kellotettujen havaintojen mukaan näillä main 60-luvulla 1020-1021 laskettelivat alamäkeä vapaalla noin 90-100km/h nopeudella kohti Mikkeliä, kun nopeus muutamaa kilometriä aiemmin oli tyypillisesti 100-130km/h. Vastakkaiseen suuntaan 60-70km/h taisi tässä kohtaa olla maksimi keveänkin junan kanssa, joskin äänimaailma oli mielenkiintoisempi. Hiirola-Palosuo-Mikkeli olisi hyvä paikka antaa höyryjen juosta alamäkeä ainakin kylkeen merkittyä nopeutta, mikäli kone on kunnossa. | ||||
|
01.12.2012 21:07 | Eljas Pölhö | ||
| Olen vain kerran matkustanut junalla Kristiinankaupungin ja Perälän välin. Se tapahtui 9.5.1968 eli vähän ennen paikallisliikenteen lakkauttamista. Laitoin blogiini matkan havainnot Kaskisista ja Kristiinankaupungista. Sieltä voi myös kopsata pdf-muotoon tallennetut päiväkirjamerkintäni siltä päivältä (niissä myös Seinäjoen havainnot ml havaitut paikallisjunien vaunustot, kaikki käyttö- ja hylätyt veturit ym). http://poelhoe.blogit.fi/ (oikeassa reunassa "Sivut" alla) |
||||
|
01.12.2012 18:36 | Eljas Pölhö | ||
| Tällaiset ennen-nyt vertailut ovat aina erityisen mielenkiintoisia. Uusikaarlepyy on niitä harvoja rautatiepaikkoja, joissa en ole käynyt junalla ja kumipyörien kyydissä käydessäni olen kuvannut vain VR:n aseman. En edes uneksinut, että kapearaiteisen asema olisi ollut jäljellä siellä ensimmäisiä kertoja käydessäni. Onneksi Jarmo oli uteliaampi ja yritteliäämpi. Ja viitseliäämpi, kun jaksaa photoshopata kaksi kuvaa pariksi. Kiitoksia. | ||||
|
28.11.2012 13:46 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjoisten risteys näyttää muuttuneen melkoisesti siitä kun sen muistan vuosilta 1970-72, jolloin ajoin siitä säännöllisesti. Merkitsin karttaan vaunujen paikan niin hyvin kuin muistan. Vaunut olivat Hämeenlinnasta tullessa oikealla puolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Paulan+junavaunukahvio&srs=EPSG%3A3067&y=6776124&mode=orto&x=384251&lang=fi | ||||
|
|
27.11.2012 01:31 | Eljas Pölhö | ||
| Tästä on ollut puhetta tänä syksynä jossain ketjussa. Paikka on n. 300m Pohjoisten risteyksestä (Lahti-Tampere-tie) Hämeenlinnan suuntaan. Tämä on siis (entisten?) Lammin ja Tuuloksen kuntien rajamailla. Tekisi mieli väittää, että kuva ei ole otettu 27.11.2012, mutta olkoon nyt sitten (ainakin vuosi on kyllä väärin yli kymmenen vuotta). Edit. Nyt se vuosi olikin vain kysymysmerkkejä. Veikkaan aikakautta 1970-luvulta tai viimeistään 80-luvun alusta. |
||||
|
|
21.11.2012 12:24 | Eljas Pölhö | ||
| 31.5.1970 alkaneella aikataulukaudella 137 Helsingistä tai Pasilasta pohjoiseen lähteneet pitkämatkaiset tavarajunat olivat: (painot junan maksimipainoja) T1001 Psl 0.05-Kv Puolakka 4.50 (Hr13, sn 75, 1300t) (Lh 2.51-3.30) T1005 Psl 2.00-Kv Asl V 6.05 (Hr13, sn 75, 1300t) T1041 Psl 22.25-Tpe Viinikka 3.06 (Tr1, sn 75, 1000t). Luulisin veturin olleen Sr12 tai Hr12. T1043 Psl 9.35-Tpe Viinikka 14.06 (Tr1, sn 75, 1000t). Luulisin veturin olleen Sr12 tai Hr12. TK1055 Hki 19.05-Tpe Viinikka 21.56-23.00 jatkoi Kokkolaan (Hr12, sn 85, 700t) TK1057 Hki 20.40-Tpe 23.48-0.05 jatkoi Seinäjoelle (Sr12, sn 100, 545t, vain erikoisvaunuja) T1061 Psl 23.20-Tpe Viinikka 3.24 (Hr12, sn 75, 1300t) TK1065 Hki 18.55-Tpe 21.35-21.50 jatkoi Ouluun (Hr12, sn 100, 650t, vain erikoisvaunuja) TK1075 Hki 19.00-Kv 21.54-22.33 jatkoi Iisalmelle (Hr13, sn 85, 800t) TK1077 Hki 20.00-Kv 0.47-0.55-Kv Puolakka 1.00-3.15 jatkoi Imatralle (Hr13, sn 75, 800t/80 aks) Minulla ei ole enää tallella aikataulukauden vakinaisten junien luetteloja tai tavarajunien kokoonpano-ohjeita, joten kulkupäivistä ja vaunuryhmistä ei ole tietoja. |
||||
|
|
17.11.2012 23:51 | Eljas Pölhö | ||
| Hr12+Vv15 parivedot olivat 10.2.65 (2207+1988) ja 11.2.65 (2238+1984). Samalla voin korjata näpyttelyvirheen, Hv1 pitäisi tietysti olla Hv2 (579 kummallakin kertaa). Kyseessä oli LP28:n veturin palauttaminen Karjaalle. LP28-T1031 (veturina) 27.12.1964 ja 19.4.1965. | ||||
|
17.11.2012 17:39 | Eljas Pölhö | ||
| Merkitsin karttaan sorakuopan paikan. Se oli vielä 60-luvulla aivan selvästi erottuva. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=sorakuoppa&srs=EPSG%3A3067&y=6760022&x=303471&lang=fi Sorakuopalta rata suuntasi kaakkoon ja karttalinkin kartassa punainen tie, joka muuttuu mustaksi kärrytieksi on entistä ratapohjaa. Erkanemisvaihde oli hivenen oikealle kohdasta, jossa tien 2814 nelosen kohdalta menevä pitkä oja kohtaa rautatien. |
||||
|
17.11.2012 17:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kuluksen sijainnille oli ainakin kaksi hyvää perustetta. Ensinnäkin sillä lyhennettiin ja tasattiin junakohtauspaikkojen välejä. Etäisyys Nivavaaraan oli 15,620km ja Vikaan 15,530km. Kuluksesta sai myös hyvää vettä ja se oli vedenantopaikka. Etäisyys Rovaniemelle oli 22,386km ja Misiin 26,307km. Toisekseen Kuluksesta erkani aikoinaan tärkeä satamaraide Kuluksen satamaan Olkkajärven rantaan (satamaraide oli 1,841km ja sen päässä oli 369m:n pituinen sivuraide). Satamassa juniin nostettiin sinne uitettua puutavaraa. Kuluksen alkuperäiser VR:n rakennukset olivat: Pysäkkirakennus (10,0x19,3m), 3 perheen asuinrakennus (9,2x18,4m), pysäkin ulkohuonerakennus (3,5x9,2m), navettarakennus (5,3x9,25m), halkovaja (4,0x9,0m), sauna (3,0x4,4m), yleinen käymälä (2,4x3,7m), palokalustovaja (2,7x3,8m), pumppuhuone (4,3x5,3m), vesitorni (4,0x4,0m, tiili+puu), kellari 3 perheelle (3,9x5,6m, tiili) ja pysäkkihuoneen kellari (2,3x3,9m, tiili). |
||||
|
|
16.11.2012 23:48 | Eljas Pölhö | ||
| Kun katselen havaintoja talvelta 1964/65, niin veikkaisin nopean kiitotavaran olleen silloin kuitenkin junan TK1065. Se lähti Helsingistä 18:50. Sen perään lähti TK 1055 Kokkolaan klo 18:55. Näiden perään lähti P63 klo 19:30, mutta se ei koskaan saanut kiitotavarajunia kiinni. TK1075 Kuopioon lähti klo 19:00 ja TK1077 Imatralle lähti 21:00. Nopeat (tai suorat) pitkänmatkan tavarajunat lähtivät Pasilasta. T1031 Turkuun klo 22:25, T1061 Rovaniemelle klo 22:25 (sama aika!) ja T1071 (Kuopion kautta Ouluun) klo 23:10. Vetureina edellisissä oli (sarjan jälkeen havaintojen määrä) ajalla 31.5.64-29.5.65: TK1055 Hr12 (40), Vv15x2 (1), Tr1 (2) TK1065 Hr12 (42), Hr1 (8), Tr1 (1) TK1075 Hr12 (1), Hr13 (44), Vv15x2 (1) TK1077 Hr13 (29), Hr1 (5), Tr1 (4) T1031 Hr12 (232), Hr12+Vv15 (2), Hr1 (1), Hv1 (2, veturina) T1061 Hr12 (2) T1071 Hr13 (1), Tr1 (17) Havaintokirjaa piti Tapani Kilpinen ja havainnot koskevat lähtöä Helsingistä tai Pasilasta. T1031 havaintojen suuri määrä selittyy sillä, että TK asui Turun radan varrella. |
||||
|
|
16.11.2012 21:01 | Eljas Pölhö | ||
| Petrin kysymykseen vastaus yöltä 24/25.4.1968: Hki-Kv: Hr12 2207+3 Em+2 Cm+1 Fo+1 CEi+1 Eik+2 Eit+1 Po. Kv-Pm: Hr13 2331+ samat vaunut Pm-Kuo: Hr13 2331+ samat vaunut+1 Ggv Kuo-Ilm, Ilm-Kaj ja Kaj-Kon on jo edellä. Junassa kulki siis Ggv -vaunu välin Pieksämäeltä Kuopioon ja Ggi-vaunu välin Iisalmelta Kajaaniin. Hr13 2331 veti junaa Kouvolasta Iisalmelle. Po-vaunu matkasi Helsingistä Kuopioon (oletan, että oli sama vaunu; nyt en enää muista itse matkaa, tiedän vain sen mitä muistikirjassa lukee). Elettiin aikaa, jolloin juniin lisättiin tai niistä vähennettiin vaunuja matkan varrella tarpeen mukaan. Silloin sai olla tarkkana vaunustojen ja vetureiden matkaosuuksien suhteen. Matkan aikaan elettiin pääradan kunnostuksen "kultaista aikaa" ja Iisalmen-Kajaanin välin perusparannusaikaa. Junan kulkuajat olivat (aikataulu/todellinen): Hki-Ke 30/45:45 (ratatyöt 900m 15km/h, vh 35km/h, 2600m 50km/h, vh 35km/h, 2000m 50km/h; pysähdykset 215s km 21+950 ja 362s Korsossa), Ke-Hy 27/22:50, Hy-Ri 13/10:27, Ri-Lh 45/40:23, Lh-Kv 45/43:56, Kv-Mi 134/133:07 (pysähdykset 325s Km 248+200 ja 217s Otavassa), Mi-Pm 76/55:03 (Lähtö Kv oli 17min myöhässä, Mi seisottiin 3min yliaikaa, mutta Pm tulo ajallaan), Pm-Snj 33/33:47, Snj-Kuo 44/46:50 (Snj-Salminen välillä 3 ratatyötä ja rajoitukset 100m 30km/h, 500m 30km/h ja 2000m 50km/h), Kuo-Sij 22/19:57, Sij-Lapinlahti 29/26:32, Lapinlahti-Ilm 22/17:06, Ilm-Skv 43/45:38 (ratatyöt 6000m 30km/h, 500m 15km/h, 200m 15km/h, 900m 15km/h ja 500m 15km/h), Skv-Kaj 51/40:33, Kaj-Kuluntalahti 13/9:27, Kuluntalahti-Jormua 10/7:00, Jormua-Kon 12/11:45. |
||||
|
|
16.11.2012 14:38 | Eljas Pölhö | ||
| Petrin korjaus oli tietysti aivan oikein. 1960-luvun alkupuolella TK1075 oli kiitotavarajuna Hki-Kuopio ja T1071 oli tavarajuna Pasila-Kontiomäki. Vuonna 1968 TK1075 kulki Helsinki-Iisalmi ja T1071 Pasila-Kuopio-Oulu. | ||||
|
|
16.11.2012 01:15 | Eljas Pölhö | ||
| Antti ei tuossa yllä kerro mitä aikakautta hän lähinnä ajattelee. Esimerkiksi 25.4.1968 junan P71 vaunusto Kuo-Ilm oli Hr13 (2331)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em+Em. Ilm-Kaj se oli Sv12 (2562)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em+Ggi ja Kaj-Kon Sv12 (2562)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em. Eli Kajaaniin todella meni kiitotavaravaunu junassa P71. Noin kauan sitten Kontiomäelle menneen, mutta myös Iisalmelle vaunuja jättäneen, kiitotavaran numero taisi olla TK1071. | ||||
|
15.11.2012 11:25 | Eljas Pölhö | ||
| Vanha asema 1973 (purettu n. 1986-87) näkyy linkissä http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/hus/stations.htm Huomaa myös hieno BMC/Austin/Morris kuorma-auto. |
||||
|
|
15.11.2012 10:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä kartta kuvaa rautatien osalta tilannetta ennen Suomen itsenäisyyttä. Kuvan ratalinja on purettu 600 mm raideleveyksinen rata. Leveäraiteinen rata suunnattiin kaupunkiin saavuttaessa pohjoiseen ja asema sijaitsi kaupungin itälaidalla. | ||||
|
12.11.2012 18:18 | Eljas Pölhö | ||
| Dr15 moottori on (tai ainakin oli muutama vuosi sitten) toinen M/s Kristina Reginan pääkoneista. | ||||
|
12.11.2012 00:36 | Eljas Pölhö | ||
| Olisikohan näitä ollut 9, 7kpl Sisu JA-8SD ja kaksi Sisu JAB-8SD. Kuvan rata-auto taitaa olla sarjansa viimeisin (Sisu 13675/1962, onkohan valmistelaatta tallella tsekkausta varten). Tämän mallisilla rata-autoilla on ollut vähintään kaksi eri tunnusta VR:llä ja enintään viisi (useimmilla neljä), joten virhearvio on aina mahdollinen. | ||||
|
09.11.2012 01:29 | Eljas Pölhö | ||
| Pitäisi linkata sarjaan RSD-1, jos mielii Venäjälle http://en.wikipedia.org/wiki/ALCO_RSD-1 TEM1 käytti paljon yhteisiä osia sarjan TE3 kanssa, esimerkiksi telit, ratamoottorit, polttoainetankki ja jäähdytysjärjestelmä (mutta moottori oli pienempi ja kori rumempi). TE1 oli venä'läinen versio Da:sta (eli alkolaisittain RSD-1:stä). TEM1 tehtävä oli nopeasti lakkauttaa höyryvetureiden tarve vaihtotöissä ja siksi niitä valmistettiin 1925 kpl putkeen (1958-1968). |
||||
|
09.11.2012 01:12 | Eljas Pölhö | ||
| Jos paikkakunnan nimeksi muuttaa Rättvik, niin etsintä saattaa helpottua. Norjalaisia vaunujahan nämä ovat, kuten Hannu ne tunnisti. Siis: NSB:n sarja WLB type 4, alkujaan sarja WLBo1d type 2. Valmistaja Skabo, joko 1956 tai 1957. |
||||
|
09.11.2012 00:35 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä linkattu kuva, jonka olin missannut. Eipä 1969 enää ollut noin isoa 600mm ratapihaa tien länsipuolella. Rata jatkui kyllä sahalle, missä olisi kuulemma ollut toinen moottoriveturi. Aika vaan ei piisannut ja seuraavan kerran Juankoskella käydessäni "aika" oli jo ajanut ohi ja oikein mitään ei enää ollut. | ||||
|
|
07.11.2012 18:33 | Eljas Pölhö | ||
| Veturitallin (luulisin) paikka merkitty ja siitä etelään on kolmiraiteinen halli. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=veturitalli&srs=EPSG%3A3067&y=6993910&mode=orto&x=567481&lang=fi |
||||
|
07.11.2012 13:52 | Eljas Pölhö | ||
| Minun mielestäni I1-veturin vetämä juna on matkalla alamäkeä kohti Helsinkiä. Veturi ei näytä puuskuttavan ylämäkeen. Kuvaaja on seissyt suunnilleen kuvitellun Ensimmäisen linjan jatkeen kohdalla. Vasemmalla on Töölönlahden pohjoispuolen matala alue ja sen takana Eläintarhan mäki. Etualalla vasemmalla alkaa maasto nousta kohti Linnunlaulua kuvaajan selän taakse (edessäpäin ei näy kanjonia) ja oikealla on linjoille ja Kallioon nousevaa rinnettä. Kilometritolppa 1 on Kaisaniemessä Töölönlahden väylän eteläpuolella. Kilometritolppa 2 on muistaakseni vähän Helsinginkadun pohjoispuolella. (Vieläkö se on siellä, Topi?). Muistirievun mukaan kilometriluku 1+865 ei kovin paljoa poikkea Helsinginkadun sillasta. Joku ohiajava voisi verrata tolpan 2 paikkaa (jos se on tallella) ja siltaa ja määritellä missä se seisakkeen kilometriluku on. | ||||
|
01.11.2012 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| Minullakin oli pieni epäonnistunut osa koskien tilausta suomalainen vai venäläinen. Kun ensimmäisiä kertoja puhuttiin, että pitäisi tilata Neukuista, niin kirjoitin johonkin lehteen (Hesariin?) happaman kommentin. Sen jälkeen Strömberg lainasi minulta kaikki kirjat mitä minulla oli venäläisistä sähkövetureista. Silloin se ei ollut paljoa, kaksi tai kolme. Nyt olisi vähän kattavampi tarjonta, mutta ei kai sillä ollut väliä, koska päätös oli poliittinen, eikä tekniseen osaamiseen perustuva. Tapaus kuitenkin osoittaa kuinka tuntemattomalle alueelle rynnättiin, kun edes Strömbergillä ei ollut kunnollista lähdeaineistoa "kilpailijoista". | ||||
|
01.11.2012 23:32 | Eljas Pölhö | ||
| Kumman naapurin? Voisiko olla molempien? Ruotsissa tehty Neukuille 20-luvulla. Suomessa tämä sarja kantoi sarjatunnusta A1 (toinen) ja Tr2 (ensimmäinen). | ||||
|
31.10.2012 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| VR:n kirjoilla olleista höyryvetureista löytyy A1/Tr2 2000 ja B4 3000. | ||||
|
31.10.2012 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| California Zephyrin 28min mainosfilmi "Vista Dome Adventure" vuodelta 1950. Vista Domet tulevat mukaan noin kolmen minuutin kaupunkiesittelyjen jälkeen. Reilun 7 minuutin jäkeen juna ajaa liikkeellä ollen pesulaitteen läpi ja sitä on filmattu ulkoa ja Vista Domesta käsin. Sen jälkeen matka jatkuu vuoristossa. http://www.youtube.com/watch?v=7PuhIjJIyjI&feature=g-vrec |
||||
|
|
29.10.2012 19:15 | Eljas Pölhö | ||
| Kaipa Karkkilan kaupungilla on ollut mittausosasto tai asemakaavaosasto, joiden arkistosta löytyy tarpeeksi yksityiskohtaisia karttoja. Neuvoa voi kysyä vaikka kaupungin tiedotussihteereiltä palvelupiste@karkkila.fi Jos taas harrastajan muistikirjaansa raapustama raiteistokaavio tuntuisi riittävältä, niin kyllä minä sellaisen tein kaikista Karkkilanradan liikennepaikoista kesällä 1967. Eri asia sitten, mistä minä noin vanhan muistikirjan kaivaisin esiin. Yritän ensi viikonloppuna, jollei joku muu julkaise omaansa sitä ennen. |
||||
|
29.10.2012 18:53 | Eljas Pölhö | ||
| Moskalevin ja kumppaneiden Venäjän kapearaiteisten höyryvetureiden uusintapainos on tullut Ruotsiin asti. Samalla huomaan, että 416-sivuinen A4-kokoisen kirja (teksti venäjäksi ja englanniksi) käsittää vain vanhan Venäjän aikaiset veturimallit vuoteen 1926 saakka. Uudemmat veturit (PT-4 ym) tulevat kakkososassa, jolle ei vielä annettu ilmestymisaikaa. Tässäkin on kyllä vähäsen myös Suomalaisia eli Venäjälle sota-aikana lähetettyjä kapearaidevetureita ja Tampellan teollisuuslaitoksille uusina toimittamia. | ||||
|
28.10.2012 14:05 | Eljas Pölhö | ||
| Valitettavasti minulla ei ole mitään veturikm tai junakm tietoja Venäjältä. Nurmisen Jukka keräsi valtavan määrän venäläistä tilastomateriaalia, joten hänen arkistostaan saattaa vielä löytyä jotain. Yksi mahdollisuus olisi käydä Tilastokeskuksen kirjastossa katsomassa venäläisiä tilastoja, mutta niistä irtoava junakilometritieto olisi todennäköisesti liian ylimalkaista kunnollisten johtopäätösten tekoon. Venäläisissä veturisarjakirjoissa/vihkosissa on kyllä vaikka mitä teknisiä ja sijoittelutietoja, mutta ajokilometritiedot loistavat poissaolollaan. Ainoat tämänsuuntaiset tiedonrippeet, joita eteeni on tullut, koskevat yksittäisiä koevetureita. Kilometritietojen etsintä jatkuu... |
||||