4915-152135 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.05.2011 18:09 Eljas Pölhö  
  Piha on kasvanut umpeen sitten viimenäkemän https://vaunut.org/kuva/53462 En kyllä enää muista kummalla puolen rakennusta lastauslaituri oli vai oliko sivuraiteen puolella.
kuva 15.05.2011 16:45 Eljas Pölhö  
  Kaavion mukaan Karhulan kapearaiteisen radan juna joutui lähtiessään ensin peruuttamaan ratapihan toiseen päähän ja vastaavasti saapuva juna tuli matkustajalaiturille vaunut edellä. Huomionarvoinen seikka, jos Kymin asemalta on kapearaidejunasta kuvia. Onko vastaava tilannetta ollut missään muualla Suomessa? Taivalkoskelta etelään lähtenyt Dm7+EFiab -yhdistelmä peruutti kolmioraiteelle ja sitä kautta sai oikean kulkusuunnan, mutta se oli vapaaehtoinen ratkaisu.
kuva 06.05.2011 21:54 Eljas Pölhö  
  Saako missään kuvassa selvää numerosta? Näyttäisi alkavan Э 71.... Kiestingissä on vallattu ainakin Э 712-39, joka todettiin korjauskelvottomaksi eikä se tullut VR:lle käyttöön.
kuva 06.05.2011 21:36 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1941 lopulla tämä odotti korjausta Helsingissä, mutta todettiin korjauskelvottomaksi.
kuva 06.05.2011 21:32 Eljas Pölhö  
  Korjaukseen tämä pääsi joulukuussa 1941 ja otettiin VR:lle käyttöön toukokuussa 1942.
kuva 05.05.2011 21:00 Eljas Pölhö  
  Vielä vaunusta n:o 38. Sellaista vaunua ei SVR:llä ollut 31.12.1911. Ensimmäisen luokan vaunut (sarja B) olivat 31-37 ja 39-58. Niistä numerot 31-37, 39 ja 42-44 olivat 3-akselisia, 40-41 keskenään erilaisia 4-akselisia ja 45-58 olivat 2-akselisia. Joko vaunu 38 oli silloin museovaunu? Yksi mahdollisuus "Kiplun" vaunukirjanpidon numeroon C 38 on, että vaunuun ei oltu merkitty mitään sarjaa ja hän käytti paremman puutteessa listan kirjoittamisvuoden mukaista 1. luokan tunnusta C (koska kyseisenä vuonna se olisi ollut oikea tunnus). En minäkään huomannut mitään outoa siinä ennen tätä kirjoitusketjua.
kuva 05.05.2011 17:18 Eljas Pölhö  
  Tässä vuoden 1952 Kajaanin peruskartassa näkyy hyvin tiilitehtaan rata. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Peruskartat,%20ym./Peruskartta%201:20.000%20Kajaani%201952.jpg
kuva 05.05.2011 17:11 Eljas Pölhö  
  Tässä vuoden 1953 peruskartassa näkyy hyvin Dynamiittitehtaalla yht'aikaa sekä kapearaiteista että leveäraiteista rataa. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Peruskartat,%20ym./Peruskartta%201:20.000%20Hanko%201953%20(1+1).jpg
Kuvasarja:
Kuopion syrjäraiteita etsimässä
 
 05.05.2011 14:36 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1959 peruskartasta näkyykin hyvin näitä Kuopion sivuraiteita, useampia Haapaniemen raiteen varrella, ja Neulalahden suuntaan johtanut raide on pidentynyt ja haaraantunut. Posaran raide on myös merkitty. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Kuopio/Peruskartta%201:20.000%20Kuopio%201959%20%28mg%29.jpg
Kuvasarja:
Kuopion syrjäraiteita etsimässä
 
 05.05.2011 14:31 Eljas Pölhö  
  Levänen-niminen seisake sijaitsi Kolmisoppi nimisen lammen eteläkärjessä. Vaneritehtaan kohdalla oli Särkilahti-niminen seisake.
Kuvasarja:
Kuopion syrjäraiteita etsimässä
 
 05.05.2011 14:26 Eljas Pölhö  
  Kuopion topografinen kartta 1:20 000 vuodelta 1945 löytyy netistä. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Kuopio/Topografinen%20kartta%20Kuopio%201:20.000%201945.jpg
kuva 05.05.2011 09:04 Eljas Pölhö  
  Pääsiäisen jälkeen nämä ovat saaneet paikalliset tekstirullat etuikkunan yläpuolelle ja sivuikkunaan. Nyt saksalaisesta taustasta muistuttavat ulkoisesti enää korjaus- yms pienet tekstimerkinnät vaunujen kyljissä.
kuva 05.05.2011 08:54 Eljas Pölhö  
  GM:n veturi vuodelta 1999 eli Kanadassa valmistettu. USA:n puolella GM:n veturivalmistus loppui 1991.
kuva 04.05.2011 17:00 Eljas Pölhö  
  21.9.1936 uusituissa junapainotaulukoissa O1:n (Vr3:n) junapaino 10‰ nousussa oli 1370t, kuljettajan suostumuksella 1480t. N1 (Pr1) sarjalla vastaavasti 1045t ja 1130t.
kuva 04.05.2011 02:12 Eljas Pölhö  
  Oletteko ihan varmoja, että tämä on Kuurila? Siinähän metsä alkaa heti tienristeyksestä. Minusta tämä oli ilmetty Leteensuo, ennenkuin luin kuvatekstin. Silloin tienviitan tie johtaisi turvetehtaalle, jolta vielä 50-luvulla tuli kapearaiteinen rata Leteensuon pysäkille. Suolle johti tietysti tehtaalta pitempi haara. Vanha tie kääntyi vasemmalle heti radan jälkeen, vaikka nykyinen tie kaartaa loivemmin. Siis tässä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=351074&n=6773013&scale=4000&lang=fi&mode=orto
Kuvasarja:
Kuopion syrjäraiteita etsimässä
 
 03.05.2011 20:44 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1938 peruskartassa Päivärannassa ei ole mitään, paitsi Puijonsarven seisake ja kääntösilta. Valkeisen pysäkin eteläpuolella rata ja tie erkanevat.
Kettulanlahden ja Männistön seisakkeiden välillä on tekeillä kolme rataoikaisua. Suurahon ja Honkalahden seisakkeet ovat sillä osuudella, vai olisiko Kelloniemen tienhaarassa juuri Honkalahti ja Männistö lähempänä Kuopiota, kaksi seisakemerkintää puuttuu kartalta.
Savon Tulitikkutehtaan raide on, samoin raiteet satamaan, ei kuitenkaan niin pitkälle kuin ilmakuvassa.
Kasarmin raide haarautuu kahtia. Mustinlammen eteläpuolella ei ole (enää) raidetta, mutta on merkinnät kolmesta sorakuopasta. Ehkä se oli sararaide. Erkanemispaikka jossain Rättimäen seisakkeen luona. Sitten tulee Iloharjun seisake.
Seuraavana on Haapaniemen raide, jonka varrella on pieni ratapiha Taivallahden kohdalla ja sen jälkeen erkanee raide Siikaniemen sahalle. Rata jatkuu nahkatehtaan ja teurastamon ohi rullatehtaalle, jolle tullessa se haarautuu kahdeksi.
Heti Haapaniemen raihteen vaihteen eteläpuolelta pääradalla erkanee raide kohti Neulalahtea ja päättyy kohtaan, mistä alkaa kaksi talorivia. Ajosuunta raiteelle on etelästä. Samoilla kohdin merkinta "Pys", eli olisiko siinä Särkisoppi? Särkilahden faneeritehdas tulee vasta reilu kilometri etelämpänä ja seuraava seisake aikataulun mukaan olisi Sahinsilta, mutta sitä ei ole merkitty kartalle, joskin itse sillalta johtaa polku radalle ja kärrypolku etelään pitkin Väärälahden rantaa.
kuva 03.05.2011 18:23 Eljas Pölhö  
  Vuonna 2003 Ranskan valtionrautateillä oli 46 eri ranskalaisen valmistajan valmistamia vetureita tai moottorivaunuja liikenteessä. Kaikki valmistajat eivät ole toimineet yhtä aikaa ja muuttuminen osatoimittajiksi (tyyliin Tampella) alkoi jo 50-luvulla. Vuoteen 1961 mennessä Ranskassa oli toiminut noin 90 valmistajaa (eri nimillä nimenmuutosten ja yhdistymisten yms seurauksena eri nimiä oli pitkälti yli 100).
kuva 03.05.2011 12:48 Eljas Pölhö  
  Jäljempänä mainitun julkaisun mukaan syy yhteen virroittimeen oli yksistään painorajan tuleminen vastaan. Vain yhden virroittimen kanssa saatiin paino pysymään 88000 kg:n alla. Veturisarja on ranskalaisittain suhteellisen pieni (65 kpl), mutta ollut varsin luotettava jos kilometrimääriin on tuijottaminen. 1.1.2005 mennessä neljällä ensimmäisellä oli ajettu jo yli 9milj. km (eniten 15002 = 9 339 328 km). Jos keskimääräiset kuukausittaiset kilometrimäärät (n. 20 000km/kk) ovat jatkuneet, niin sarjasta pitäisi jo löytyä koko joukko 10 milj. km ylittäjiä. Vetureiden alkuperäinen sn oli 180km/h, mutta laskettiin pääosalla otsikossa mainittuun 1990-luvun jälkipuolella. Ranskassa "Le Train" julkaisee kertakaikkisen onnistuneita erikoisnumeroita eri veturisarjoista (100s, 4 numeroa vuodessa). Poimin tiedot julkaisusta Le Train spécial 43, 3/2005: Les BB 15000. La saga des "nez cassées" 4400kW - Tome 1 (kirj. Jean-Marc Dupuy). Ruotsissa näitä saa kaupasta www.stenvalls.com , kyseinen numero SEK 160 (+postikulut).
kuva 02.05.2011 17:06 Eljas Pölhö  
  Jos se tarve Lappeenrannassa oli toukokuussa 1945, niin ainoa Kouvolan Vr3 oli n:o 754. Sillä ajettiin toukokuussa 6000km, mikä oli ihan normaali luku ja valitettavasti en pysty jakamaan sitä linjalla ja vaihtotöissä ajettuihin kilometriin. Pieksämäen 753 oli korjauksessa koko kuukauden, joten se se ei ainakaan ollut. Siirto tilapäiseen tarpeeseen Pasilasta tai Tampereelta ei tunnu luontevalta, joten veikkaan 754:n käyneen Lappeenrannassa.
kuva 02.05.2011 12:18 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1965 aikataulukirjan A-osan mukaan Inkeroinen-Hamina ja Salmenkylä-Hillo kumpaankin suuntaan käytettiin junapainotaulukkoa I. Samoin rataosalla Kouvola-Kuusankoski ja Helsinki-Vainikkala-raja. Kouvola-Pieksämäki käytettiin junapainotaulukkoa II. Joillakin rataosilla oli isojakin eroja suunnasta riippuen, kuten Otava-Otavan satama I ja Otavan satama-Otava VI tai Lappeenranta-Voisalmensaari I, Voisalmensaari-Lappeenranta V.
kuva 01.05.2011 20:38 Eljas Pölhö  
  Telin rakenne näkyy hyvin tässä museoidussa telissä (klikkaa Waymark gallery linkkiä kuvan alla) http://www.waymarking.com/waymarks/WM4XVF_Le_bogie_dautorail_Bugatti_Molsheim_Bas_Rhin
Kai nämä käyttäytyivät ihan hyvin, koska niillä saavutettiin 196km/h huippunopeus ja ajattiin Ranskan nopeimmat junat 1930-luvulla.
kuva 01.05.2011 19:08 Eljas Pölhö  
  Hyvin huomattu Petri, näin taitaa olla, MP14 aikataulunmukainen lähtö oli 09:17. Koska MP14 kulki 15.5.1960 MaK-vetoisena ja 25.9.1960 Hr1 1019 ja 2.10.1960 Hr1 1017 vetämänä, niin nämä päivät voidaan eliminoida mahdollisista kuvauspäivistä pois :) MK49 oli harvinaisen luotettavasti Dm4-vetoinen. Tiedossa on vuosilta 1959-1962 vain kaksi korvausta Hr12:lla ja nekin ehkä juhlapyhien aiheuttamia (28.12.1959 = 2203 ja 11.1.1962 = 2220)
kuva 01.05.2011 03:16 Eljas Pölhö  
  Itse asiassa kaikkia versioita yhteensä oli Romaniassa 932 kpl, mutta jako alasarjoihin on vaikeampi: 1 (tai väliaikaisesti 2)kpl sarjaa 42 (200km/h), 62kpl sarjaa 41 (160km/h), 737+kpl sarjaa 40 (120km/h) ja osa alunperin sarjaa 46 ja sitten vielä näitä on muunnettu sarjoihin 45 ja 46. Jotenkin näin se muistaakseni meni. Ja eikös Electroputere toimittanut niitä myös Bulgariaan (45) ja Kiinaan (2 ainakin). Romanian alkuperäiset sarjamerkit olivat 060-EA (ASEA toimitti näistä 9) -> sarja 40, 060-EA1 (ASEA toimitti yhden) -> sarja 41, 060-EB (ASEA ym 1kpl) -> sarja 40, ja osa sai uuden sarjamerkin jo uutena, ja koko hivakka on aika sotkuinen selvitettävä. Ne Rb-pohjaiset Jugoslaviassa kootut olivat sarjoja 43 (ent. 040-EC) ja 44 (ent. 040-EC1) ja näitä kahta on muunneltu sarjoihin 48 ja 49.
kuva 30.04.2011 22:04 Eljas Pölhö  
  Tämä on varmaan MK49 Poriin, joka lähti Riihimäeltä klo 9:20 (kesä1960). Vasemmalla voisi olla H15, lähtö Kouvolaan klo 9:25 ja kuvassa oikealla, raiteella yksi, taitaa olla Hv2 lähdössä Tampereelle 9:30, juna H401.
kuva 30.04.2011 21:18 Eljas Pölhö  
  Ehkä se on vetänyt luokkaa 1300t-olevaa roikkaa ja ehkä työntänyt vähän enemmän, tuskin yli 1500t koskaan. Ei tainnut olla Suomessa mahdollista enempään. Mutta mielenkiintoinen kysymys on mitä sillä olisi saanut liikkeelle. Ehkäpä tasamaalla jotain 2500 tonnia, kuten vastaavan kokoinen preussilainen T16 koeajoillaan.
kuva 30.04.2011 16:28 Eljas Pölhö  
  Se on matkatavaraovi. Sarjasta on ranskaksi lisää tietoa http://www.belrail.be/F/fiches/emu/index.php?type=am70 ja kuvakielellä http://www.belrail.be/F/fiches/emu/index.php?type=am66&page=image
kuva 29.04.2011 16:46 Eljas Pölhö  
  Sörnäisten satamassa taisi olla samanlainen tasoristeys https://vaunut.org/kuva/36703
kuva 29.04.2011 13:15 Eljas Pölhö  
  Täältä löytyy ranskalaisista vaunuista yhteenveto, sivun viimeisenä ryhmänä ovat nämä "setit" eli Rames inox ja siinä ryhmässä ehkä kaksi viimeistä: RIO 82 ja RRR. RRR:n sivun alalaidassa on linkit alueellisten TER-junien artikkeleihin. http://fr.wikipedia.org/wiki/Mat%E9riel_remorqu%E9_de_la_SNCF // linkki korjattu
kuva 28.04.2011 20:33 Eljas Pölhö  
  Laitoin blogiini tietoja 4-aks puumakuuvaunuista 1898 alkaen ja mukana myös vuoden 1901 numeromuutos.
kuva 28.04.2011 16:14 Eljas Pölhö  
  4075 saapui Turun konepajalle 22.2.1971 ja viimeinen näköhavaintoni siitä siellä oli 28.4.1973. Sitten minulle tulikin pitkä tauko Turussa käynteihin, joten tarkempaan siirtoaikaan Myllyojalle en pysty. Myllyojalla Kuusakoski Oy:n romuttamolla kävin 9.8.1973 ja 4075 oli isossa kasassa Dm6-7 -moottorivaunuja ja liitevaunuja. Kasaa kiertelemällä sain seuraavat numerot: 4000, 4005, 4006, 4008, 4011, 4012, 4013, 4014, 4050, 4075, 4102, 4210, 11501 ja 11503, mutta lista ei ole täysin kattava. Samana päivänä oli kulussa Enso-Gutzeit Oy:n tilausjuna H323 Lahdesta Heinolaan. Sen kokoonpano oli Tk3 1170 - Eikt 23609 - F 3711. Paluu Heinolasta Lahteen tapahtui tyhjävaunujunana H324 (kokoonpano Tk3 1170 - F 3711 - Eikt 23609). Heinolan vaihtoveturina oli Tve3 462.
kuva 28.04.2011 00:45 Eljas Pölhö  
  Jossain aiemmin, vuosi-pari sitten, kun Ruotsissa oli tällainen puurakenteinen laituri, niin sitä epäiltiin turvattomaksi ja kaikkea muuta kamalaa sen lisäksi. Maksaako tällaisen tekeminen miljoonia euroja, vai onko se vain se vain se valuutan muutossuhde, että 1mk = 1 € ? Tällainen olisi varmaan ihan riittävä, vaikka lyhyempänä, esimerkiksi Lylyn matkustajille https://vaunut.org/kuva/69225 On se muuten luojan lykky, että höyryveturikaudella pysähdykset eivät hidastuttuneet aikataulua 5min/pysähdys. Olis tullut äitiä ikävä monella reitillä.
kuva 28.04.2011 00:17 Eljas Pölhö  
  Mihinkä perustuu vuosi 1920? Jos se on suunnilleen oikein, niin mahdollisuudet ovat minun suosikkijärjestyksessäni Ylivieska-Iisalmi, Turku-Uusikaupunki ja Matkaselän itäpuolella. Kari otti vapauden vuodesta ja siinä mielessä Relletti olisi kai esitetyn radan ainoa vaihtoehto. Onko täällä rakennustyylin tuntijoita? Minne päin maata rakennukset viittaavat?
kuva 27.04.2011 16:58 Eljas Pölhö  
  Mikko, se on helppoa kun hoksaa miten se tehdään eikä vaadi mitään teknistä osaamista. Kertokoon ylläpito, jos tykkää ideasta. Minusta pitkä teksti on näin helppolukuisempi.
kuva 27.04.2011 16:17 Eljas Pölhö  
  Jatkoa:


Olen jo melko varma että olen oikeassa asian suhteen :-) Löysin metacafesta saksalaisen uutisfilmin Hitlerin matkasta Suomeen.



Sama ilmavoimien eveliina on kentällä vastaanottamassa Hitleriä ja hän vilahtaa useaan otteeseen taustalla. Hitlerin vastaanottaessa komppanian tervehdyksen, hän kävelee heti Hitlerin takaa ohitse. Myös matkalla tapaamaan Mannerheimiä hän kävelee mukana, jakamasi kuvat ovat ilmeisesti juuri tuolta samalta kävelyretkeltä.



Tervehtimisten aikana hän vie käpälää suikkaan eikä tee kertaakaan natsitervehdystä. Suomalainen hän on mutta rooli ja henkilöllisyys jää hämäräksi. Sama kuva muuten löytyy monestakin paikasta netistä ja "Rytin takana kävelee lentäjä" on jonkun arvaus. Hitlerin lentäjä se ei ole, Bauer tuskin seurasi mukana Kaukopäähän. Yksi mahdollisuus olisi luonnollisesti jompikumpi Rytin adjutanteista mutta he molemmat olivat maavoimista. Kaikista villein arvaus vois ollakin että molemmat adjutantit olivat estyneitä ja lentäjä evl on saanut pikakomennuksen Immolaan. Rytin adjutantteja kun ei näy mailla eikä halmeilla.



Jos aika ja kaistaleveys ja nopeudet riittävät niin filkka on tässä:



http://www.metacafe.com/watch/2217613/adolf_hitler_visits_cic_mannerheim_on_his_75th_birthday_on_4th_of_june_1942/



Huvittava yksityiskohta filmissä. Koneessa istuu "kenraali Kalvila", eli siis Paavo Talvela..:-)



T. Ari
kuva 27.04.2011 14:18 Eljas Pölhö  
  Katso myös keskustelu kuvassa https://vaunut.org/kuva/69088
kuva 27.04.2011 14:17 Eljas Pölhö  
  Sain lisäyksen:
Morjens Eljas,



Toi seuraava kuva https://vaunut.org/kuva/69089 löytyi siitä linkistä jonka alunperinkin lähetit.



Veikkaan että tää ilmavoimien hemmo on LeR3 komentaja evl. Einar Edvin Nuotio. Magnusson se ei ole, sen tiedän taatusti kun olen Joppe Karhusen kirjat lukenut moneen kertaan. Nuotiosta ei löytynyt kuvan kuvaa.



Ainoa selitys Nuotin mukana olemiselle on se että Aatun Condor laskeutui Immolan kentälle ja hän oli paikallisista ylin. Kuva on muutenkin "mielenkiintoinen". Mukana koneessa oli esim Talvela - ei esiinny näissä kuvissa ollenkaan. Ellei sitten ole noiden oikealla olevien joukossa jotka näköjään on saapumassa paikalle jostain.



T. Ari
kuva 27.04.2011 13:22 Eljas Pölhö  
  Nyt minulla on kommentti välitettäväksi tähän keskusteluun:

Terve Eljas,


Kiitokset mielenkiintoisesta linkistä ja aiheesta.


Se tumma (sininen) univormu Rytin takana on mielestän suomalainen lennoston upseerin univormu. Joka tapauksessa hän on suomalainen, seuraa protokollan mukaisesti jonossa Rytin takana, saksalaiset ovat Hitlerin takana.


Pari asiaa on erikoista tässä kuvassa. Upseerilla on suikka vaikka hänellä on yllään "suntispuku", noh, ehkä sota-aikana sai käytää suikkaa suntispuvun kanssa. Muuten olisi pitänyt käyttää koppalakkia. Upseerin taskun yläpuolella (missä pitäisi olla kunniamerkkinauhat) on iso lentäjän merkki, en tunnista tätä. Pitänee tarkistaa kirjallisista lähtistä. Varsinainen suomalainen lentäjämerkki näkyy taskun alapuolella, rähinäremmin vieressä. Kun kyseessä on tämän tason vierailu, niin merkki vois olla vaikka joku saksalainen merkki.


Ehkä kiinnostavin kysymys kuuluu, kuka tämä lentäjä on ja miksi hän on Rytin seurueessa. Näyttäis olevan evl. arvoinen, jonkun arvaus että kyseessä olis Eka Magnusson on varmaan "paras arvaus" mitä tähän kohtaan vois heittää. En kyllä tunnista tätä henkilöä Magnussoniksi. Mutta siis selkeesti, kaveri on suomalainen, everstiluutnantti ja lentäjä.


T. Ari
kuva 26.04.2011 21:20 Eljas Pölhö  
  Oli niitä muitakin tuttuja irtotenderivetureita, joilla sai ajaa tenderi edellä kovempaa kuin 50km/h. Äkkiseltään tulee mieleen Ruotsin sarja B (70km/h), Saksan sarja 50 (80km/h) ja Wendezug-käyttöön muutetut 38.10-40 (Preussin P8), joilla sai ajaa 85km/h junaa työntäessään (Wendezug on siis sellainen, jossa veturi on toisessa päässä ja toisessa päässä on ohjausvaunu. DB muutti 1955-57 Wendezug-käyttöön 40 vanhaa preussilaista P8-veturia. Niihin vaihdettiin takaperinajoon paremmin sopiva hytti, tenderi ja muutettiin veturin ja tenderin välistä kytkentää.
kuva 26.04.2011 00:44 Eljas Pölhö  
  On myös unkarilainen vientituote. Näitä valmistettiin myös Kreikkaan ja Tunisiaan.
kuva 26.04.2011 00:29 Eljas Pölhö  
  Trumannit olivat yllättävän nopeita tarvittaessa. Nurmisen Jukka kellotti niitä Hki-Ri nopeassa klo 16:n paikussa ja suurimmat kilometritolppien väliset nopeudet olivat 500-600 tonnin junan kanssa luokkaa 85-90km/h. Niillä ajettiin myös juhlapyhien lisäpikajunia, viimeksi kai 23.12.1960 LP45 Hki-Tpe(-Pri) ja aina silloin tällöin Hki-Kv välillä koko matkan tai osan matkaa vakinaisia pikajunia varsinaisen veturin hyydyttyä. 1960-luvun pikajuna-aikataulut se selvitti ihan kunnialla näissäkin tehtävissä. Muistelen, että Trumppa olisi ainoa höyryveturi, joka päihitti Katajiston Jussin auton. Jossain täällä on sellainen kommentti.
kuva 22.04.2011 12:28 Eljas Pölhö  
  CC10002 kuva ja vähän tietoja on täällä http://www.passiondutrain.fr/les-prototypes/cc-10002.html
kuva 21.04.2011 21:18 Eljas Pölhö  
  Jos hernekeittopäivä oli 1973, niin tarjolla oli 3 x Dm6: 4002, 4003 ja 4007. Jos onnistuit, niin oli hyvä tuuri. Viimeisen kerran (nykytietämyksen mukaan) ne esiintyivät Toijalassa 27.5.1974, 17.6.1974 ja 21.6.1974 (numerojärjestyksessä).
kuva 21.04.2011 20:43 Eljas Pölhö  
  03 ja 50 taitavat olla melko lähellä Hr1- ja Tr1-suoritusarvoja, noin käppyröiden valossa. Niissä taisi olla vähän paremmin suunnitellut poistohöyrykanavat, mutta sinnepäin. 01 ja 44 olivat eittämättä hienoja koneita. Ei niin nopsia kuin engelsmannit, mutta rakenne salli paljon tehokkaamman käyttöajan vuorokaudessa. Sikäli ei ollut ihme, että 01.10-sarjan parhaat yksilöt päihittivät suomalaisten bravuurinumeron Hv1:n käyttökilometreissä, vaikka käyttöikä oli paljon lyhyempi. Toki 03-sarjallakin ja etenkin 03.10-sarjalla ajettiin kuukausittaisia kilometrejä, mistä Suomessa voitiin unelmoida edes dieselkaudella. Neukut olivat yhtä vieraskoreita kuin suomalaiset ja lisäsivät uusien Ye-vetureiden tunnukseen kirjaimen "A" (Amerikanskii), kertomaan, että veturissa oli amerikkalaisia osia. Kuitenkin vasta YeM oli se aito venäläinen (M=modernizirovannyi), joka sai sarjan kukoistamaan suoritusarvojen valossa ja hakkaamaan perusneukut (30-luvun E-sarjat).
kuva 21.04.2011 19:02 Eljas Pölhö  
  Tuota noin, Kimmo. Mitähän jalosukuista ajattelit? Sillä kaikkein jalosukuisimmalla (05 002) kun mitattiin indikoiduksi tehoksi 3400hv (2500kW), eli ihan muita lukemia. Muutoin olen kyllä samaa mieltä, että YeA:n teho vaikuttaa kovalta, mutta onhan se väistämättä enemmän kuin Tr2:lla (jossain VR:n julkaisussa oli heppoja 1700+hv). Kun nyt löytyisi se neukkujen YeA tehokäppyrä, niin olisi jotain muutakin kuin pelkkä lukuarvo. Joka tauksessa se ensimmäisen maailmansodan Ye jäi yllättävän kauas jälkeen omassa tehokäppyrässään (tai päinvastoin, se 2. maailmansodan versio yllättävän ylös). Se vanha Ye oli 1070hv (787kW @ 22km/h) ja vetovoima 16 t (157kN @18km/h).
kuva 20.04.2011 21:29 Eljas Pölhö  
  Tuolla aiemmin oli epäilevä kysymys tuliko Tr2 mukana vararakattiloita. Vastaus on: 1 varakattila, kattilan numero 4811. Alkuperäiset kattilat olivat 4611-4620 (Tr2 1300-1309) ja 4703-4712 (Tr2 1310-1319). Varakattilan 4811 viimeinen sijoituspaikka oli Tr2 1308 ja sen veturin viimeinen käyttöpäivä oli 1.2.1967.
kuva 18.04.2011 22:51 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1956 Locomotive Cyclopedian mukaan E8 ja E9 vaihtoehtoiset välitykset olivat: 52:25 (117mph=188km/h), 55:22 (98mph=158km/h), 56:21 (92mph=148km/h) ja 57:20 (85mph=138km/h). Vastaaville tavarajunavetureille F7:lle ja F9:lle oli tarjolla 8 eri välitystä. Niistä nopein oli 56:21 (102mph=164km/h) ja hitain 65:12 (55mph=88km/h). Vetovoima oli sitten tietysti kääntäen verrannollinen välityksen nopeuteen ja F8:lle jatkuva vetovoima oli nopeimmalla välityksellä 19500lb =8845kg ja hitaimmalla 27000lb=12250kg eli ehkä yllättävänkin alhaiset arvot. Ei ihme, että tyypillisessä kaukojunassa oli 2-4 veturia (A+B), (A+B+A) tai (A+B+B+A), missä A on ohjaamollinen veturi ja B on veturi ilman ohjaamoa.
kuva 15.04.2011 19:36 Eljas Pölhö  
  Höyryistä on joskus hankalaa löytää keskenään täysin verrannollisia tehotietoja. Vertailun vuoksi vastaavat venäläiset arvot esim:

TE (Saksan kevyempi sotaveturi, sarja 52) = teho 1104kW @ 45km/h, vetovoima 196kN @ 14km/h.

Er (uusin E-malli) = teho 1104kW @ 27km/h, vetovoima 206kN @ 15km/h.

L = teho 1648kW @ 61km/h, vetovoima 217kN @ 21km/h.

SO = teho 1648kW @ 43km/h, vetovoima 223kN @ 18km/h.

L ja TE löytyvät Haapamäeltä, SO:sta on Vorgissa kuva Imatrankoskella.


Saksalainen sotaveturikirja antaa sarjan 52 tehoksi 1620hv (=1192kW, indikoitu teho, mittauksiilla saatu). Raskaammalle sotaveturisarjalle 42 (joka suhteessa pienempi kuin YeA (ja Tr2), paitsi korkeampi kattilapaine, kattila maksimiteho (Spitzenleistung) oli 2200ihv (PSi, =1618kW). 10‰ nousussa sarja 52 tulos oli 1075 t nopeudella 20km/h ja sarjalla 42 samalla nopeudella 1200 t.
kuva 14.04.2011 14:57 Eljas Pölhö  
  Venäläisten antama max teho Ye:lle pyörän kehällä on 1546kW @ 40km/h (cut-off 0.6). Ye oli hivenen painavampi kuin Tr2, eli 100,4-101,7 t (Tr2 98,5 t), kitkapaino 90,0-90,3 t (Tr2 86,9 t). Työpaine 14kp/cm2, Suomessa 12,5kp/cm2.
kuva 14.04.2011 12:14 Eljas Pölhö  
  Venäläiset antoivat 1944-45 Ye-vetureille (suunnilleen sama kuin Tr2) vetovoimaksi 204kN @ 20km/h.
kuva 14.04.2011 12:05 Eljas Pölhö  
  Kurkistappas Kari tänne https://vaunut.org/kuva/46852 Edit: Olitkin jo käynyt siellä, mutta unohtanut...
kuva 13.04.2011 00:43 Eljas Pölhö  
  Kai vaunujen siivouskin vie jonkin aikaa ja onko Hesan asemalla siivousporukkaa? Malmössä 6-vaunuisen X2000 siivous vie 5-hengen porukalta vähimmillään puolisen tuntia, joten n. 35min on minimi kääntöaika, vaikka juna olisi kuinka myöhässä. Olen kyllä SJ:n kanssa samaa mieltä, että siivotussa junassa on mukavampi matkustaa, vaikka lähtö vähän myöhästyisikin.
<<   >>