Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.06.2011 20:22 | Eljas Pölhö | ||
| P31-P32 oli poikkeus, koska siina 1. luokan matkustajille taattiin pääsy jonon kärkeen Turun satamassa ja mahdollisimman lyhyt köpöttely laivalta junaan. Esim 5.9.1968 jono meni Hr12 2209+Po 9822+EFit 23503+Cit 2351+Eikt 23605+Eit 23014+Eit 23035+Eit 23022. Junan P31 vaunusto oli jatkuvasti vastaava vuosina 1967-68, jolloin pyrin Tapani Kilpisen kanssa listaamaan jokaisen junan vaunuston vähintään kerran aikataulukaudessa. Tiedot on vähän hajallaan meidän matkakertomuksissamme, muuten voisin kyllä listata vaikka ne kaikki. Juna P12 ei yleensä ollut niin pitkä kuin linkitetyssä kuvassa ja sekarungoissa sotki järjestystä tietysti, jos 1. luokka oli teräsvaunussa ja ne olivat junassa vähemmistönä. P1 esim 9.10.1967 oli Hr12 2238+Eit 23003+Eit 23054+Ei 22345+CEit 2657+Fo 22534+EFi 22373+Eit 23032+CEi 2630+OK 712+OK 710+MCK 4029+OK 3168+MCK 420. P59 20.5.1968 (Kem-Roi välillä, eli kääntäe Helsingistä lähtiessä) oli Hr12 2231+Po 9823+CEi 2638+Eis 22735+Fo 22551+Eim 21910+Cm 2176+Em 2766+Fo 22521. P13 oli pitkä 18.9.1967: Sr12 2704+Ei 22793+CEit 2660+Eit 23057+ Ei 22297+EFi 22386+Ei 22192+CEi 2637+Ei 22245+22278. P75 28.4.1968 oli Hki-Kv Hr13 2304+Ei 22797+Eit 23047+Eit 23036+RK 2055+CEit 2658+Ei 22733+Fo 22527. Menee jo asian vierestä, mutta kun tuli eteen: H15 (Hki-Kv) 9.10.1967 oli Hr13 2316+Ei 22197+22208+Ei 22203+Fo 22522. H16 oli sama runko käänteisessä järjestyksessä, veturi Hr13 2351. Huom. Po ei enää kuulunut runkoon. | ||||
|
|
01.06.2011 14:06 | Eljas Pölhö | ||
| "Väärinpäin" tai vaunut odottamattomassa järjestyksessä. Vanhoina hyvinä aikoina, 10-15 vuotta ennen kuvaa, 1. luokan lipun hintaan sisältyi etu, että oma vaunu löytyi Helsingissä jo lyhyen kävelymatkan päästä. Ei tarvinnut kävellä koko junaa jännittäen tuleeko se oma vaunu ollenkaan. Poikkeuksia aiheuttivat lähinnä jaetut junarungot, esim. P1 joinain vuosina oli Imatran vaunut+Pieksämäen vaunut+Moskovan vaunut ja silloin ensimmäinen 1. luokan vaunu sattui kohdalle vasta noin viidentenä (mutta erottui väritykseltään niistä, joihin oli vielä lyhyempi kävelymatka). Minäkin muistan monasti lunastaneeni 1. luokan lisälipun, jos Helsiinkiin suuntautuneessa pikajunassa oli höyryveturi keulilla. Kaikesta sitä on tullut maksettua, höyryveturijunan eka vaunu saattoi nytkyttää enemmän kuin muut. Ehkä lisäideana 1. luokan sijoitteluun oli, etteivät hiilenkekäleet ja dieselin katku tunkeutuneet 1. luokan sisälle jo Pasilan mäessä. Jotenkin on käytäntö tainnut muuttua sähköistyksen myötä ja eka-luokkalaisten on katsottu tarvitsevan enemmän liikuntaa ja vaunut sijoitettu sen mukaisesti. | ||||
|
31.05.2011 23:50 | Eljas Pölhö | ||
| Muistelutietona (ei varmistettua faktaa) henkilöjunat menivät tuolloin Dv12-vetäminä. Jyväskylä-Vaasa-Vaskiluoto -laivajuna aloitti 15.6.1978 ja se ainakin kulki Dv12-vedolla. | ||||
|
31.05.2011 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Aholahdessa oli 1967 kaksi läpiajettavaa sivuraidetta, joista toinen poistettiin muistaakseni 1970-luvulla. | ||||
|
|
31.05.2011 12:53 | Eljas Pölhö | ||
| Keski-Suomen oikorata avattiin henkilöliikenteelle sunnuntaina 28.5.1978. | ||||
|
31.05.2011 12:25 | Eljas Pölhö | ||
| H212A oli kulussa joka päivä. Se, että on lauantai 30.5.1970, on sikäli merkityksellistä, että Hr1 saapuu viimeisen kerran vakinaisen junan kanssa Helsinkiin ja kyseessä on myös veturin 1002 viimeinen liikennepäivä. Helsingistä veturi jatkoi junalla H213 Riihimäelle ja sieltä Toijalaan junassa H231. Illalla vielä se veti kiitotavarajunan TK2042 Toijalasta Riihimäelle. Sen jälkeen veturi oli Riihimäellä varalla höyryssä, mutta ei enää tarvittu liikenteen hoitoon. | ||||
|
|
30.05.2011 22:13 | Eljas Pölhö | ||
| Keväällä 1970 H212A:n kulkuaikaan lähinnä sopivat muut junat olivat Hki-Ri paikku H205 (yleensä veturijuna) ja Kerava-Helsinki Dm7-juna H116. Porvoon radalle lähti seuraava juna vasta 5 tunnin kuluttua. | ||||
|
29.05.2011 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| Kreosoottipölkyttymässä maailmassa kukaan ei varmaan kuole. Toisaalta, jos kukaan ei kuole, niin kuka maksaa eläkkeet? Yllämainitut ylläpitokustannukset ovat paljon vähemmän kuin Suomesta maailmanparannukseen lähetetyt rahat, mutta toisaalta lukuyksiköstä johtuen summa näyttää pidemmältä (=suuremmalta). Miljardi sinne tai uudestaan sinne ei ole mitään, mutta montakohan nollaa pannaan eteen, jos edellisessä viestissä mainittu summa ilmoitetaan miljardeissa? | ||||
|
29.05.2011 20:47 | Eljas Pölhö | ||
| Skoda valm.n:o 6935 vuodelta 1976, eli on tsekkoslovakialainen. Kuvan mallissa suurin nopeus 160km/h, teho 4620kW (1h), 4080kW (jatkuva) ja suurin vetovoima 302kN (ratamoottorien teho rajoitti). | ||||
|
29.05.2011 20:14 | Eljas Pölhö | ||
| Laaja (Lja), km 722+271, möh (miten lyhennetään suomeksi? eli korkeus keskimerenpinnan yläpuolella) 194,0m. 1968 kesällä oli yksi pitkä ohitusraide pääraiteen itäpuolella ja yksi lyhyt ohitusraide asemarakennuksen puolella sen pohjoispuolella. Asemarakennus oli radan itäpuolella eli kuvassa on näkymä kohti etelää. Ratapihalla oli siis 4 vaihdetta, joista molemmat uloimmat johtivat itäpuoleiselle raiteelle. Ei nyt tainnut olla mun selkeimpiä vastauksia. Laaja oli tuolloin sevh (Psk alainen). | ||||
|
29.05.2011 19:06 | Eljas Pölhö | ||
| Alkuperäisen näköisiä (ainakin maallikon näkökulmasta aidon näköisiä) on jo säilytetty aika monta. Eikö nyt jossain yksilössä voisi kokeilla erilaisia vanhoja maalausehdotuksia ja ehkä jopa toisissa maissa käytettyjä maalaustyylejä, jotta nähtäisiin luonnossa, kuinka ne sopeutuvat suomalaiseen ympäristöön? Saahan ne sitten seuraavassa maalauksessa takaisin perinteiseen, jollei tulos miellytä. | ||||
|
29.05.2011 11:44 | Eljas Pölhö | ||
| Miten määritellään alkuperäinen, onko siinä ikärajaa? Silloin kun minä asuin tuolla päin maailmaa, 50v sitten, en koskaan kuullut muotoa Selin. Kartoissakin oli Selkintie, joka on sittemmin tainnut muuttua muuksi. Taivutus muuttui vasta silloin kun vihaiset nuoret miehet ja naiset pääsivät valtaan muuttamaan maailmaa. | ||||
|
|
28.05.2011 21:21 | Eljas Pölhö | ||
| Nuoret haluaa taivuttaa Selkin väärin. Täällä on keskustelua https://vaunut.org/kuva/58445 | ||||
|
27.05.2011 22:22 | Eljas Pölhö | ||
| Vähän eri mieltä Mikan vertauksesta. Ei kuvat täällä ole kuin taulut taidenäyttelyssä. Kuvat ovat itsellä ja täällä on vain pienet näyttökuvat niistä. Pitää siis verrata taidenäyttelystä tehtyyn kuvitettuun esitteeseen. | ||||
|
23.05.2011 09:42 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt tällä asemalla kävi höyryjuna http://www.catholicnewsagency.com/news/the-next-train-leaving-vatican-city-is/ | ||||
|
22.05.2011 18:10 | Eljas Pölhö | ||
| Raidesopimus Jäkärlän Savi Oy:n ja VR:n välillä oli tehty 1939. Alkuperäisen suunnitelman mukaan VR:n raide haarautui tehtaan kummallekkin puolelle. Kuten Pauli sanoo, tehdas toimi vuosina 1940-1965 Maarian kunnan alueella. Vuonna 1967 Maaria liitettiin Turkuun. Kävin paikalla 14.5.1971 ja silloin leveäraiteista rataa oli ainakin tehdasalueella, muistaakseni vain sorakuopan puolella (kiitos ilmakuvavinkistä). En tiedä, tai ainakaan nyt muista, oliko pääradalla vaihde vielä jäljellä. Muita ratoja tehtaalla oli jäljellä n.200m:n mittainen 600mm savenkuljetusrata, jolla oli vaijeriveto savimaalta tehtaalle. Kuuppavaunuja oli paikalla 9 (N:ot 1, 3-7, 10, 11 ja 13). Muuta rataa oli jäljellä ehkä toiset 200m. Piikkivaunut (malli https://vaunut.org/kuva/65055 ) olivat miesvoimin työnnettäviä ja sähkölavettivaunuja (malli https://vaunut.org/kuva/65056 ) ei tehtaalla ole ollut. Tehdaspiirroksen (vuodelta 1939) mukaan siellä on ollut 29 vaununkääntölavaa tiilienkuljetusraiteistoilla, niistä 20 rengasuunin porttiaukkojen kohdilla. En tullut laskeneeksi ja kirjanneeksi montako oli jäljellä 1971. | ||||
|
22.05.2011 11:12 | Eljas Pölhö | ||
| Oletus, että postijunassa on postivaunu ja se oli joka tapauksessa varattu tähän junaan, joka oli tarkoitettu veturijunaksi. Motti siinä oli lähinnä kokeilu. Postivaunun hinaaminen oli VR:lle maksettua työtä, ei oman vaunun kuljettamista. EP-vaunu oli ulkonaisesti samannäköinen kuin vastaavan ikäinen E-vaunu eikä postiosastoon ollut omaa ulko-ovea. Kaipa vuoden 1933 tilastoista selviäisi onko oletus oikein vai väärin. | ||||
|
21.05.2011 00:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kadehdittavan hyvin kestänyt Mersu. Mun 280CE (vm73) tuli 300 000km:n jälkeen niin kalliiksi, että oli pakko vaihtaa pois, vaikka oli tosi hyvä tien päällä. Huolto vain yliarvioi minun tulotasoni. . |
||||
|
|
20.05.2011 22:10 | Eljas Pölhö | ||
| Melkoisen varmasti EP tai P, koska Ds2:lla yritettiin ajaa kierrolla Ilm-Yv-Hpj-Yv-Ilm ja näistä junista Ilm-Yv ja Yv-Ilm kuljettivat postia. | ||||
|
|
20.05.2011 21:34 | Eljas Pölhö | ||
| No, jos kiitoksia jaetaan, niin minä kysyin TAE:lta. Oli helpoin tapa saada eksakti vastaus Jormalle. On muuten harvinaisen hieno kuva Ds2:sta, joten todella kiva, että Jorma hankki kuvan ja laittoi näytille. | ||||
|
|
18.05.2011 14:30 | Eljas Pölhö | ||
| Onkohan Jäkärlän sorakuopan raide sama, joka myöhemmin johti Jäkärlän tiilitehtaalle? | ||||
|
17.05.2011 01:38 | Eljas Pölhö | ||
| Näppäilyvirhe tuolla keskellä: Alunperin CC 72000, moottorimuutoksen jälkeen CC 72100 ja se uusi ensimmäinen numero ilmoittaa kuka veturia käyttää. 72100-ryhmään päässeet löytyvät vaikka täältä http://fr.wikipedia.org/wiki/CC_72100. Ei ollut VR ensimmäinen, joka keksi lisätä kuvia kalustoon, Ranskassa näkyvät olevan lähes valokuvatasoa. | ||||
|
15.05.2011 18:09 | Eljas Pölhö | ||
| Piha on kasvanut umpeen sitten viimenäkemän https://vaunut.org/kuva/53462 En kyllä enää muista kummalla puolen rakennusta lastauslaituri oli vai oliko sivuraiteen puolella. | ||||
|
15.05.2011 16:45 | Eljas Pölhö | ||
| Kaavion mukaan Karhulan kapearaiteisen radan juna joutui lähtiessään ensin peruuttamaan ratapihan toiseen päähän ja vastaavasti saapuva juna tuli matkustajalaiturille vaunut edellä. Huomionarvoinen seikka, jos Kymin asemalta on kapearaidejunasta kuvia. Onko vastaava tilannetta ollut missään muualla Suomessa? Taivalkoskelta etelään lähtenyt Dm7+EFiab -yhdistelmä peruutti kolmioraiteelle ja sitä kautta sai oikean kulkusuunnan, mutta se oli vapaaehtoinen ratkaisu. | ||||
|
06.05.2011 21:54 | Eljas Pölhö | ||
| Saako missään kuvassa selvää numerosta? Näyttäisi alkavan Э 71.... Kiestingissä on vallattu ainakin Э 712-39, joka todettiin korjauskelvottomaksi eikä se tullut VR:lle käyttöön. | ||||
|
06.05.2011 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1941 lopulla tämä odotti korjausta Helsingissä, mutta todettiin korjauskelvottomaksi. | ||||
|
06.05.2011 21:32 | Eljas Pölhö | ||
| Korjaukseen tämä pääsi joulukuussa 1941 ja otettiin VR:lle käyttöön toukokuussa 1942. | ||||
|
05.05.2011 21:00 | Eljas Pölhö | ||
| Vielä vaunusta n:o 38. Sellaista vaunua ei SVR:llä ollut 31.12.1911. Ensimmäisen luokan vaunut (sarja B) olivat 31-37 ja 39-58. Niistä numerot 31-37, 39 ja 42-44 olivat 3-akselisia, 40-41 keskenään erilaisia 4-akselisia ja 45-58 olivat 2-akselisia. Joko vaunu 38 oli silloin museovaunu? Yksi mahdollisuus "Kiplun" vaunukirjanpidon numeroon C 38 on, että vaunuun ei oltu merkitty mitään sarjaa ja hän käytti paremman puutteessa listan kirjoittamisvuoden mukaista 1. luokan tunnusta C (koska kyseisenä vuonna se olisi ollut oikea tunnus). En minäkään huomannut mitään outoa siinä ennen tätä kirjoitusketjua. | ||||
|
05.05.2011 17:18 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä vuoden 1952 Kajaanin peruskartassa näkyy hyvin tiilitehtaan rata. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Peruskartat,%20ym./Peruskartta%201:20.000%20Kajaani%201952.jpg | ||||
|
05.05.2011 17:11 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä vuoden 1953 peruskartassa näkyy hyvin Dynamiittitehtaalla yht'aikaa sekä kapearaiteista että leveäraiteista rataa. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Peruskartat,%20ym./Peruskartta%201:20.000%20Hanko%201953%20(1+1).jpg | ||||
|
Kuvasarja: Kuopion syrjäraiteita etsimässä |
05.05.2011 14:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1959 peruskartasta näkyykin hyvin näitä Kuopion sivuraiteita, useampia Haapaniemen raiteen varrella, ja Neulalahden suuntaan johtanut raide on pidentynyt ja haaraantunut. Posaran raide on myös merkitty. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Kuopio/Peruskartta%201:20.000%20Kuopio%201959%20%28mg%29.jpg | ||||
|
Kuvasarja: Kuopion syrjäraiteita etsimässä |
05.05.2011 14:31 | Eljas Pölhö | ||
| Levänen-niminen seisake sijaitsi Kolmisoppi nimisen lammen eteläkärjessä. Vaneritehtaan kohdalla oli Särkilahti-niminen seisake. | ||||
|
Kuvasarja: Kuopion syrjäraiteita etsimässä |
05.05.2011 14:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kuopion topografinen kartta 1:20 000 vuodelta 1945 löytyy netistä. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Kuopio/Topografinen%20kartta%20Kuopio%201:20.000%201945.jpg | ||||
|
05.05.2011 09:04 | Eljas Pölhö | ||
| Pääsiäisen jälkeen nämä ovat saaneet paikalliset tekstirullat etuikkunan yläpuolelle ja sivuikkunaan. Nyt saksalaisesta taustasta muistuttavat ulkoisesti enää korjaus- yms pienet tekstimerkinnät vaunujen kyljissä. | ||||
|
05.05.2011 08:54 | Eljas Pölhö | ||
| GM:n veturi vuodelta 1999 eli Kanadassa valmistettu. USA:n puolella GM:n veturivalmistus loppui 1991. | ||||
|
04.05.2011 17:00 | Eljas Pölhö | ||
| 21.9.1936 uusituissa junapainotaulukoissa O1:n (Vr3:n) junapaino 10‰ nousussa oli 1370t, kuljettajan suostumuksella 1480t. N1 (Pr1) sarjalla vastaavasti 1045t ja 1130t. | ||||
|
04.05.2011 02:12 | Eljas Pölhö | ||
| Oletteko ihan varmoja, että tämä on Kuurila? Siinähän metsä alkaa heti tienristeyksestä. Minusta tämä oli ilmetty Leteensuo, ennenkuin luin kuvatekstin. Silloin tienviitan tie johtaisi turvetehtaalle, jolta vielä 50-luvulla tuli kapearaiteinen rata Leteensuon pysäkille. Suolle johti tietysti tehtaalta pitempi haara. Vanha tie kääntyi vasemmalle heti radan jälkeen, vaikka nykyinen tie kaartaa loivemmin. Siis tässä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=351074&n=6773013&scale=4000&lang=fi&mode=orto | ||||
|
Kuvasarja: Kuopion syrjäraiteita etsimässä |
03.05.2011 20:44 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1938 peruskartassa Päivärannassa ei ole mitään, paitsi Puijonsarven seisake ja kääntösilta. Valkeisen pysäkin eteläpuolella rata ja tie erkanevat. Kettulanlahden ja Männistön seisakkeiden välillä on tekeillä kolme rataoikaisua. Suurahon ja Honkalahden seisakkeet ovat sillä osuudella, vai olisiko Kelloniemen tienhaarassa juuri Honkalahti ja Männistö lähempänä Kuopiota, kaksi seisakemerkintää puuttuu kartalta. Savon Tulitikkutehtaan raide on, samoin raiteet satamaan, ei kuitenkaan niin pitkälle kuin ilmakuvassa. Kasarmin raide haarautuu kahtia. Mustinlammen eteläpuolella ei ole (enää) raidetta, mutta on merkinnät kolmesta sorakuopasta. Ehkä se oli sararaide. Erkanemispaikka jossain Rättimäen seisakkeen luona. Sitten tulee Iloharjun seisake. Seuraavana on Haapaniemen raide, jonka varrella on pieni ratapiha Taivallahden kohdalla ja sen jälkeen erkanee raide Siikaniemen sahalle. Rata jatkuu nahkatehtaan ja teurastamon ohi rullatehtaalle, jolle tullessa se haarautuu kahdeksi. Heti Haapaniemen raihteen vaihteen eteläpuolelta pääradalla erkanee raide kohti Neulalahtea ja päättyy kohtaan, mistä alkaa kaksi talorivia. Ajosuunta raiteelle on etelästä. Samoilla kohdin merkinta "Pys", eli olisiko siinä Särkisoppi? Särkilahden faneeritehdas tulee vasta reilu kilometri etelämpänä ja seuraava seisake aikataulun mukaan olisi Sahinsilta, mutta sitä ei ole merkitty kartalle, joskin itse sillalta johtaa polku radalle ja kärrypolku etelään pitkin Väärälahden rantaa. |
||||
|
03.05.2011 18:23 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 2003 Ranskan valtionrautateillä oli 46 eri ranskalaisen valmistajan valmistamia vetureita tai moottorivaunuja liikenteessä. Kaikki valmistajat eivät ole toimineet yhtä aikaa ja muuttuminen osatoimittajiksi (tyyliin Tampella) alkoi jo 50-luvulla. Vuoteen 1961 mennessä Ranskassa oli toiminut noin 90 valmistajaa (eri nimillä nimenmuutosten ja yhdistymisten yms seurauksena eri nimiä oli pitkälti yli 100). | ||||
|
|
03.05.2011 12:48 | Eljas Pölhö | ||
| Jäljempänä mainitun julkaisun mukaan syy yhteen virroittimeen oli yksistään painorajan tuleminen vastaan. Vain yhden virroittimen kanssa saatiin paino pysymään 88000 kg:n alla. Veturisarja on ranskalaisittain suhteellisen pieni (65 kpl), mutta ollut varsin luotettava jos kilometrimääriin on tuijottaminen. 1.1.2005 mennessä neljällä ensimmäisellä oli ajettu jo yli 9milj. km (eniten 15002 = 9 339 328 km). Jos keskimääräiset kuukausittaiset kilometrimäärät (n. 20 000km/kk) ovat jatkuneet, niin sarjasta pitäisi jo löytyä koko joukko 10 milj. km ylittäjiä. Vetureiden alkuperäinen sn oli 180km/h, mutta laskettiin pääosalla otsikossa mainittuun 1990-luvun jälkipuolella. Ranskassa "Le Train" julkaisee kertakaikkisen onnistuneita erikoisnumeroita eri veturisarjoista (100s, 4 numeroa vuodessa). Poimin tiedot julkaisusta Le Train spécial 43, 3/2005: Les BB 15000. La saga des "nez cassées" 4400kW - Tome 1 (kirj. Jean-Marc Dupuy). Ruotsissa näitä saa kaupasta www.stenvalls.com , kyseinen numero SEK 160 (+postikulut). | ||||
|
|
02.05.2011 17:06 | Eljas Pölhö | ||
| Jos se tarve Lappeenrannassa oli toukokuussa 1945, niin ainoa Kouvolan Vr3 oli n:o 754. Sillä ajettiin toukokuussa 6000km, mikä oli ihan normaali luku ja valitettavasti en pysty jakamaan sitä linjalla ja vaihtotöissä ajettuihin kilometriin. Pieksämäen 753 oli korjauksessa koko kuukauden, joten se se ei ainakaan ollut. Siirto tilapäiseen tarpeeseen Pasilasta tai Tampereelta ei tunnu luontevalta, joten veikkaan 754:n käyneen Lappeenrannassa. | ||||
|
02.05.2011 12:18 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1965 aikataulukirjan A-osan mukaan Inkeroinen-Hamina ja Salmenkylä-Hillo kumpaankin suuntaan käytettiin junapainotaulukkoa I. Samoin rataosalla Kouvola-Kuusankoski ja Helsinki-Vainikkala-raja. Kouvola-Pieksämäki käytettiin junapainotaulukkoa II. Joillakin rataosilla oli isojakin eroja suunnasta riippuen, kuten Otava-Otavan satama I ja Otavan satama-Otava VI tai Lappeenranta-Voisalmensaari I, Voisalmensaari-Lappeenranta V. | ||||
|
01.05.2011 20:38 | Eljas Pölhö | ||
| Telin rakenne näkyy hyvin tässä museoidussa telissä (klikkaa Waymark gallery linkkiä kuvan alla) http://www.waymarking.com/waymarks/WM4XVF_Le_bogie_dautorail_Bugatti_Molsheim_Bas_Rhin Kai nämä käyttäytyivät ihan hyvin, koska niillä saavutettiin 196km/h huippunopeus ja ajattiin Ranskan nopeimmat junat 1930-luvulla. |
||||
|
01.05.2011 19:08 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvin huomattu Petri, näin taitaa olla, MP14 aikataulunmukainen lähtö oli 09:17. Koska MP14 kulki 15.5.1960 MaK-vetoisena ja 25.9.1960 Hr1 1019 ja 2.10.1960 Hr1 1017 vetämänä, niin nämä päivät voidaan eliminoida mahdollisista kuvauspäivistä pois :) MK49 oli harvinaisen luotettavasti Dm4-vetoinen. Tiedossa on vuosilta 1959-1962 vain kaksi korvausta Hr12:lla ja nekin ehkä juhlapyhien aiheuttamia (28.12.1959 = 2203 ja 11.1.1962 = 2220) | ||||
|
01.05.2011 03:16 | Eljas Pölhö | ||
| Itse asiassa kaikkia versioita yhteensä oli Romaniassa 932 kpl, mutta jako alasarjoihin on vaikeampi: 1 (tai väliaikaisesti 2)kpl sarjaa 42 (200km/h), 62kpl sarjaa 41 (160km/h), 737+kpl sarjaa 40 (120km/h) ja osa alunperin sarjaa 46 ja sitten vielä näitä on muunnettu sarjoihin 45 ja 46. Jotenkin näin se muistaakseni meni. Ja eikös Electroputere toimittanut niitä myös Bulgariaan (45) ja Kiinaan (2 ainakin). Romanian alkuperäiset sarjamerkit olivat 060-EA (ASEA toimitti näistä 9) -> sarja 40, 060-EA1 (ASEA toimitti yhden) -> sarja 41, 060-EB (ASEA ym 1kpl) -> sarja 40, ja osa sai uuden sarjamerkin jo uutena, ja koko hivakka on aika sotkuinen selvitettävä. Ne Rb-pohjaiset Jugoslaviassa kootut olivat sarjoja 43 (ent. 040-EC) ja 44 (ent. 040-EC1) ja näitä kahta on muunneltu sarjoihin 48 ja 49. | ||||
|
|
30.04.2011 22:04 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on varmaan MK49 Poriin, joka lähti Riihimäeltä klo 9:20 (kesä1960). Vasemmalla voisi olla H15, lähtö Kouvolaan klo 9:25 ja kuvassa oikealla, raiteella yksi, taitaa olla Hv2 lähdössä Tampereelle 9:30, juna H401. | ||||
|
|
30.04.2011 21:18 | Eljas Pölhö | ||
| Ehkä se on vetänyt luokkaa 1300t-olevaa roikkaa ja ehkä työntänyt vähän enemmän, tuskin yli 1500t koskaan. Ei tainnut olla Suomessa mahdollista enempään. Mutta mielenkiintoinen kysymys on mitä sillä olisi saanut liikkeelle. Ehkäpä tasamaalla jotain 2500 tonnia, kuten vastaavan kokoinen preussilainen T16 koeajoillaan. | ||||
|
30.04.2011 16:28 | Eljas Pölhö | ||
| Se on matkatavaraovi. Sarjasta on ranskaksi lisää tietoa http://www.belrail.be/F/fiches/emu/index.php?type=am70 ja kuvakielellä http://www.belrail.be/F/fiches/emu/index.php?type=am66&page=image | ||||
|
29.04.2011 16:46 | Eljas Pölhö | ||
| Sörnäisten satamassa taisi olla samanlainen tasoristeys https://vaunut.org/kuva/36703 | ||||
|
29.04.2011 13:15 | Eljas Pölhö | ||
| Täältä löytyy ranskalaisista vaunuista yhteenveto, sivun viimeisenä ryhmänä ovat nämä "setit" eli Rames inox ja siinä ryhmässä ehkä kaksi viimeistä: RIO 82 ja RRR. RRR:n sivun alalaidassa on linkit alueellisten TER-junien artikkeleihin. http://fr.wikipedia.org/wiki/Mat%E9riel_remorqu%E9_de_la_SNCF // linkki korjattu | ||||
|
28.04.2011 20:33 | Eljas Pölhö | ||
| Laitoin blogiini tietoja 4-aks puumakuuvaunuista 1898 alkaen ja mukana myös vuoden 1901 numeromuutos. | ||||
.jpg){kind=link}
