587-100832 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.11.2010 14:31 Eljas Pölhö  
  Vihreä-valkoinen höyry, vaikka kuva antaa väärän sävyn vaaleaan osaan. http://www.steamlocomotive.com/colored/cvrr13.jpg
kuva 03.11.2010 12:25 Eljas Pölhö  
  Hv1 552 oli Turussa kirjoilla, joten kuvassa on joko Turusta saapuva pikajuna tai H34. Kumpiakin ajettiin Hv1-2 ja Dm4 -sarjoilla
kuva 28.10.2010 00:17 Eljas Pölhö  
  Silloin kun ensimmäiset tulivat Liettuaan, niin rautateiden edustaja (pääjohtaja?) kertoi, että parivedossa näillä voi vetää 6000 tonnin junia, kun entisillä vetureilla on rajana ollut 4000 tonnia. Tuo 6000t vastaa hyvin Kimmon yllä esittämää laskelmaa.
kuva 26.10.2010 19:19 Eljas Pölhö  
  Kari, sulta jäi lukematta Simplex-veturin tämä työmaa https://vaunut.org/kuva/62848
kuva 26.10.2010 17:55 Eljas Pölhö  
  Timo: Voisiko olla sitä, kun VR ajoi jonkin aikaa tavarajunia Joensuusta Imatralle Neukun kautta oikaisten. Jani: Hr11 veti usein kahta kiitojunarunkoa yhden sijaan, silloin kun oli paljon matkustajia. Nopeusrajoitus oli kyllä sama kuin Dm4:llä. Hr11 suurempaa nopeutta taidettiin hyödyntää ensimmäisten teräsvaunujen koeajoissa.
kuva 22.10.2010 09:40 Eljas Pölhö  
  Hyvä juttu, ihan kuin tekisi löytöjä divarissa, muttei maksa mitään.
kuva 22.10.2010 02:00 Eljas Pölhö  
  Nyt, kun Hr1-vetoiset tavarajunat ovat olleet ajankohtaisia, laitoin blogiini nopeustaulukon Hr1 1002 vetämästä 86-akselisesta kiitotavarajunasta TK2042 Toijala-Riihimäki Korttio. http://poelhoe.blogit.fi/
kuva 15.10.2010 23:49 Eljas Pölhö  
  Jos muistiriepu ei petä ihan kokonaan, niin eikö se klo 18 lähtenyt juna jaettu Tampereella Vaasaan ja Jyväskylään meneviin osiin, siis P33/P93. Taisi olla Dm8-9-juna vielä silloin ja vaikkei olisi ollut, niin tuskin siihen kokoonpanoon kuului EFi.
kuva 15.10.2010 18:15 Eljas Pölhö  
  Kyllä Helsingistä on ajettu suoria junia Porvooseen, mutta sellaiset veturijunat loppuivat 60-70-lukujen taitteen tuntumassa. Vetureina olivat 60-luvulla aikajärjestyksessä Hk3, Hv4, Tk3 ja Vv15. Saattoipa 50-60-lukujen taitteessa kesäisin olla myös Vr11 (epävarma muistikuva).
kuva 09.10.2010 23:55 Eljas Pölhö  
  Oulun ja Iin välillä 4.9.2010?
kuva 09.10.2010 19:05 Eljas Pölhö  
  Nyt pääsin tarkistamaan ja kyllä se alkupiste 60-luvulla oli 0+141, tai ainakin niin se annettiin. En tiedä, mutta olen aina kuvitellut sen olevan puskin. Jotenkin mutu-tuntumalla puskin oli silloin jonkun metrin lähempänä aseman seinää.
kuva 08.10.2010 23:13 Eljas Pölhö  
  Minulla on muistikuva, että vanhoissa 60-luvun rataosaselostuksissa Helsingin lähtöpiste olisi 0+141. Reissussa ollen en voi nyt sitä tarkistaa, ja muisti voi aina pettää. Mutta ei se metriluku kyllä ollut ainakaan 5-loppuinen.
kuva 06.10.2010 23:52 Eljas Pölhö  
  Turku-Tpe-Jy-Yv/Yv-Ol/Ol-Kon-Pm-Jns-Kv-Lo-Tku/
kuva 05.10.2010 12:44 Eljas Pölhö  
  Ei ole sääntöjen nikkarointi mennyt ihan kohdalleen, kun se on johtanut rautatieliikenteen saattamiseksi naurunalaiseksi. Koska siellä on jo yksi poikkeus "Määräys ei koske rikkoutuneen matkustajajunan siirtämistä", niin eikö olisi yhtä helppo tehdä lisäys "Tai kirjallisella poikkeusluvalla", mikäli määräys sinänsä katsotaan hyödylliseksi. Ei kai se ole käytännön työtä tekevienkään mieltä ylentävää toteuttaa byrokratian määräyksiä, jos ne johtavat tällaisiin älyttömyyksiin. Maallikko voisi päinvastoin kuvitella, että turistiliikennettä oikein houkuteltaisiin tällaisille olemattoman liikenteen radoille.
kuva 05.10.2010 12:26 Eljas Pölhö  
  Jaahas, onkos "SvenDufva" https://vaunut.org/kuva/63951 tullut myös Savoon vahtimaan turistijunien liikehdintää?
kuva 02.10.2010 13:17 Eljas Pölhö  
  Matka alkoi Lahden asemalta klo 11:38 ja päättyi sinne 14:27. Reitti oli asemalta Vesijärvelle sieltä Enso-Gutzeitin kautta aseman ohi Mukkulaan ja vielä Savon valtatien yli noin minuutin matka. Sitten paluu Lahden asemalle. Matkan nopein kilometri (km 137-km 136 Mukkulan radalla) vei aikaa 71s = 50,7km/h.
kuva 02.10.2010 00:29 Eljas Pölhö  
  On se nätti ehostetuttunakin. Mutta vanhuksen maku on vanhuksen maku...
Kuvasarja:
Lievestuoreen lähialueen asema ja seisakkeet.
 
 01.10.2010 14:21 Eljas Pölhö  
  TAE:n kanssa käytiin vuosikaudet aina aikataulukauden vaihteessa 1-2 rataosaa läpi niin, että poikettiin kaikilla liikennepaikoilla, jotka olivat vuoden 1961 tai -63 rataosaselostuksessa (vanhimmat mitä meillä oli). En nyt yht'äkkiä muista, milloin Jy-Pm oli vuorossa, luultavasti 80-luvulla, koska Lievestuoreella oli jo varmuusvarasto, mutta rataosaa ei vielä oltu sähköistetty. Rataosa valittiin sen mukaan, missä oli eniten muutoksia, kuten Dm7-liikenne loppui tms. Tähän asti kaikki hyvin, MUTTA... Tyhmää kyllä, jos paikalla ei ollut rakennusta, kivilaituria tai kylttiä, niin asia tuli vain todettua ja kuva jäi ottamatta (ellei sattunut junaa paikalle, graafinen aikataulu oli mukana antamassa osviittaa). NYT jälkikäteen ajatellen kuva olisi pitänyt ottaa kumpaankin suuntaan radan myötäisesti ja seisakkeen paikka kummaltakin puolen rataa nähtynä. Mutta silloin ei ollut digikameroita. Kaiken kurjuuden kukkuraksi on minun kuvavarastoni vielä epämääräisemmässä järjestyksessä, kuin muut paperit. Minulla on rullatolkulla negatiivejä, joista en tiedä koska ja missä ne on otettu. Useimpia ei ikinä ole kehitetty kuviksi asti. Jos joku innokas tekisi listaa (vaikka vain omalta rataosaltaan), miltä liikennepaikoilta ei ole yhtään kuvaa, niin siinähän olisi vorgin kuvaajille hyvä projekti täyttää aukot (siis liikennepaikka+onko lp:sta kuvaa+onko lp:n paikasta kuvaa lakkauttamisen jälkeen = 3 saraketta).
kuva 01.10.2010 10:41 Eljas Pölhö  
  Hyvä huomio. Hr12-kierto oli vielä 26.9.60 P1 -> P2, mutta 1.10.60 P75 -> P2. Aivan tarkka muutospäivä ei ole vielä selvillä, mutta aika lähellä ollaan. Samana päivänä (ilmeisesti) muuttui myös Hr1-kierto siten, että P75 -> P76:sta tuli P1 -> P76. Tosin P1:stä ja P76:sta on käsillä vain yksi havainto samalta päivältä (9.10.60 1013 ajoi molemmat), joten on vielä vähän rohkeaa vahvistaa kierto tällaiseksi. P9 kulki kesällä 1960 990-sarjan Hv3:lla ja 1961 781-785 Hv3:lla. Muutaman kerran on junassa havaittu Hr1. Vastaava paluujuna oli P10.
Kuvasarja:
Lievestuoreen lähialueen asema ja seisakkeet.
 
 30.09.2010 22:19 Eljas Pölhö  
  Omalla tavallaan kiva nähdä näitä (ent.) seisakkeiden nykyilmeitä. Jotenkin kuitenkin tällainen pusikoituminen näyttää kauhealta, kun vertaa aikaan jotain 30-40v sitten, jolloin itse kiertelin kuvaamassa silloisia ja entisiä seisakkeita ja linjavaihteita. Mutta aikansa kutakin tyyliä.
kuva 30.09.2010 21:17 Eljas Pölhö  
  Höyryaikana veturikierto oli P75 Hki-Kv -> P76 Kv-Hki. Tällä perusteella viimeinen säännöllinen Hr1 havainto on 1.9.1961 ja ensimmäinen lopullisesti säännöllinen Hr12 havainto on 2.9.1961. Höyryhavainnot vs dieselhavainnot muuttuivat kuin veitsellä leikaten mainittuina päivinä ja sillä aikataulukaudella ei ole yhtään poikkeusta (vaikka niitä tietysti voi olla ollut todellisessa elämässä). Mutta jo edellisellä aikataulukaudella P75 näytetään ajetun Hr12:lla lokakuusta 1960 toukokuulle 1961 (n. 100 kertaa havaittu tällä välillä vs 1 kerta Hr1:llä). Tämä selittää oman muistikuvani, että P75 dieselöitiin paljon P67 jälkeen, koska matkani Hyvinkää-Mikkeli/Haukivuori tapahtuivat kesäkuukausina. P67 kulki pääsääntöisesti Hr12:lla heinäkuun 1959 jälkeen (poikkeuksellisesti sen jälkeen Nohabilla tai Hr1:llä jonkun kerran).
kuva 27.09.2010 10:16 Eljas Pölhö  
  Postimoottorivaunuja on monissa maissa, esimerkiksi Belgiassa http://www.belrail.be/F/fiches/emu/apt54.html Onkohan siellä pitemmät välimatkat kuin Suomessa? Näyttää niitä TGV-postijunia olevan edelleen http://fr.wikipedia.org/wiki/TGV_postal
kuva 27.09.2010 02:38 Eljas Pölhö  
  Myyjää haastateltiin jo silloin, kun TAE suoritti vetureiden mittauksen. Voi tietysti toivoa, että paikalle sattuisi joku "uusi" tietäjä. Aina on kuitenkin riski, että edellisen tenttaajan kertomat arvelut siirtyvät faktoina seuraavalle kyselijälle. Mistä veturit tulivat lienee jo selvitetty ja samoin etummaisen tyyppi. Takimmaisen moottorista löytyneet laatat eivät tuoneet lisävalaistusta.
kuva 27.09.2010 02:25 Eljas Pölhö  
  Suomessa taitaa olla aika lyhyet välimatkat, kun postivaunuja ei tarvita. Huhu kertoo (ja tilastot), että postin kuljetus rautateillä lopetettiin, koska VR ja Postilaitos eivät päässeet yksimielisyyteen postivaunujen kulkemista kilometrimääristä. Junilla kulkeva posti ei kuitenkaan ole menneen talven lumia, sillä esimerkiksi Ruotsissa on pelkistä postivaunuista koostuvia junia ja niillä on "etuajo-oikeus" kaikkiin muihin juniin nähden. Ne ovat myös syy, miksi Green Cargolla on 160km/h vetureita.
kuva 23.09.2010 13:37 Eljas Pölhö  
  Tekijänoikeuslain 49a§:ssä sanotaan: "Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin."

Kun tekijänoikeuden suoja-aikaa pidennettiin 1995, sanoi uusi laki sen soveltamisesta: "Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin teoksiin sekä 45, 46, 48 ja 49 a §:ssä tarkoitettuihin suojan kohteisiin, jotka on luotu, tallennettu tai valmistettu ennen tämän lain voimaantuloa ja jotka ovat edelleen suojattuja." Huomaa sana "edelleen".

Kysyin silloin (Suomen Veturit-kirjaa varten) Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskukselta selväsanaista selitystä, mikä ENNEN JULKAISTU valokuva ei ENÄÄ nauti suojaa. Epävirallinen tulkinta oli, että ennen vuotta 1965 julkaistut ovat menettäneet suojan. Tulkinta oli epävirallinen siksi, että asiaa ei oltu testattu oikeudessa.
Kuvasarja:
Kaupallista höyryliikennettä Nummelassa 4.9.1981
 
 19.09.2010 15:12 Eljas Pölhö  
  Lähtö Riihimäeltä oli vajaan minuutin myöhässä ja tulo Karjaalle 4 min myöhässä. Seuraavana päivänä 5.9.81 1004 ajoi vakijunan H428 (sillä kertaa 5 vaunua) Karjaa-Hanko ja palasi tenderi edellä (lisäjunassa H441, mikäli muistikirjassani on junanumero oikein/vakijuna olisi ollut H421). Löytyykö vahvistusta puoleen tai toiseen? Junan H428 lähtö oli vähän yli 8min myöhässä. Aikataulun mukainen ajoaika pysähdyksineen 57min. Todellinen ajoaika 50min 26s+pysähdykset 8min 6s = 58min 32s. Nopein kilometri matkalla Ri-Kr oli 42s (85,7km/h) ja Kr-Hnk oli 37s (97,3km/h). Paluumatkalla Hnk-Kr sn oli 50km/h.
kuva 18.09.2010 01:07 Eljas Pölhö  
  Eiköhän paljon matkustava ruotsalainenkin hoksaa, että kannattaa ostaa pitkän matkan lippu 5-6vk ennen mahdollista matkaa 10 eurolla. Ei ole katastrofi jos jää käyttämättä. Näin ainakin siitä päätellen, että halvimmat liput loppuvat "parhaista" junista muutamassa tunnissa. SJ yritti saada lippuja riittämään pitempään tekemällä lipuista henkilökohtaisia, kun ilmeni mustan pörssin kauppaa halvoilla lipuilla (ryökäleet vaativat jopa 30-50€ 600km:n matkalipuista ja silleen), vaan eipä tuo auttanut. Yhtä nopeasti halvimmat liput katoavat edelleenkin. Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että öljyriippuvuudesta on päästävä eroon. Siksi kaikki kannattavat julkista liikennettä, sähköjunia ja maakaasubusseja. Malmö oli ensimmäinen kapunki maailmassa, missä ei ollut dieselbusseja julkisessa liikenteessä. Näin ainakin Malmön kaupunki väitti 10 vuotta sitten. Mitä tulee istumaspaikkalippuihin, niin ne ovat kyllä tarpeen ainakin päälinjoilla. Minäkin ole monasti junassa kehoittanut suomenkielisiä valtaamaan klappi-istuimet heti. Parin pysähdyksen jälkeen on istumapaikoista jäljellä vain oma rinkka käytävällä.
kuva 17.09.2010 00:43 Eljas Pölhö  
  Kyllä Norrköpingissä on yleensä kaksi SJ:n henkilöä asemalla lipunmyynnissä/infossa suurimman osan päivää. Minäkin olen käynyt siellä monet kerrat vaihtamassa lippua kun junavuoroni on peruttu. On siellä myös kaksi lippuautomaattia odotussalissa.
kuva 16.09.2010 11:02 Eljas Pölhö  
  Niin, jatkuva hintahaitarin alapää olisi tietysti paras, mutta X2000-junien määrä ja kapasiteetti ei varmaan riittäisi siihen. Veolia ajaa kiinteillä hinnoilla ja on ruuhka-aikoina halvin vaihtoehto. Veolian hinnoilla tekisi kaksi Hki-Jns menopaluumatkaa ja rahaa jäisi yli muutamaan kahviin ja pullaan. Olen matkustanut Veolian kyydissä myös lauantai-iltajunalla Malmöstä Norrköpingiin ja siellä oli hyvää tilaa. 8-vaunuisen junan täyttöaste oli jotain 50% luokkaa, mutta kyllä se enemmän tuotti kuin 5-6 henkeä vaunussa VR:n hinnoilla.
kuva 16.09.2010 01:34 Eljas Pölhö  
  Ai niin, joulukuuhun asti monet junat ajavat Malmö Syd-asemalle ja jos haluaa ehdottomasti päästä Malmö C-asemalle, niin se voi olla kalliinpaa (kun pitää käyttää kahta eri firmaa).
kuva 16.09.2010 01:31 Eljas Pölhö  
  Täällä Ruotsissa hinnat nousee sitä mukaa kuin junat täyttyy. Ihan viime päivinä halvahko lippu voi olla minuuteista kiinni. Halvimmillaan liput ovat 6 viikkoa ennen matkaa, sitä aikaisemmin ja myöhemmin ovat kalliimpia ainakin osassa junia.
kuva 16.09.2010 01:26 Eljas Pölhö  
  Ei ole höyry ollut usein vakijunassa. Hr1 1004 on ajanut kerran tai pari Riihimäki-Karjaa ja Karjaa-Hanko. Tr1 1082 on ajanut ainakin kerran Karjaa-Kirkkonummi-Karjaa. Muita vakijunatöitä ei tule yht'äkkiä mieleen (ennalta ilmoitettuja höyryjunia on tietysti ollut muitakin).
kuva 16.09.2010 01:06 Eljas Pölhö  
  Väärä junanvalinta sulla, sorry. Yli 390SEK ei maksa ainakaan Ruotsista ostettuna. Kun tietää SJ:n systeemin, niin ostaa liput oikeina päivinä. Ulkomaalaiset maksaa mahdollisesti liikaa aina, mutta se ei ole kotimaan lipunostajan murhe. Halvimmat liput saa tietysti SJ:n huutokaupasta, mutta niitä en ota huomioon, kun loppuhinta on aina arvoitus (halvimmillaan 1 €).
kuva 16.09.2010 00:21 Eljas Pölhö  
  Ei voi olla VR:n malli onnistuneempi. Sieltä kun ostaa lipun Hki-Jns-Hki, niin se maksoi 127e. Sillä hinalla olisin tehnyt KUUSI yhtä pitkää edestakaista matkaa Norrköping-Malmö tai KOLME edestakaista matkaa 1. luokassa. VR:n eduksi voidaan tietysti laskea, että IC:ssä Jns-Hki oli minun vaunussani vain vain 6 muuta matkustajaa, eli oli tilaa levittäytyä. Mutta kenen idea tai hyöty on ajaa kalliita junia tyhjinä?. Eikö Ruotsin malli ajaa täysiä junia sopuhintaan olisi parempi? Hieno tai vielä hienompi lippumyymälä on jotenkin toisarvoinen juttu.
kuva 16.09.2010 00:00 Eljas Pölhö  
  Toivottavasti kaikki junat on tullut bongattua. Oli tämä VR:n taholta hieno operaatio. Kenelle kuuluu kiitos? Moitteet menee aina tj:lle, joten myös kiitos kuuluu kai hänelle, jollei muuta osoiteta.
kuva 15.09.2010 23:50 Eljas Pölhö  
  Pikajunissa Tr1-sarjaa on käytetty rataosilla Hki-Tpe-Sk, Hki-Kv-Imr/Vna, Hpk-Pm-Jns ja Kv-Pm-Ilm. Satunnaisersti muuallakin.
kuva 15.09.2010 23:46 Eljas Pölhö  
  Tr1-sarjaa on käytetty säännöllisesti henkilöjunissa ainakin rataosilla Hki-Kkn, Hki-Ri-Tpe-Sk-Vs, Hpk-Pm, Ri-Kv-Imr, Kv-Pm ja usein muuallakin.
kuva 15.09.2010 23:42 Eljas Pölhö  
  Hr1-sarjalaiset ovat tehneet suuren päivätyön kiitotavarajunissa rataosilla Hki-Tpe, Hki-Kv-Imr, Kv-Pm-Jns ja satunnaisesti muuallakin.
kuva 13.09.2010 20:32 Eljas Pölhö  
  Sain Pekka Honkaselta muutaman havainnon junista H91/H92 (tai P91/P92) väliltä Haapamäki-Pieksämäki: 17.10.59 H92=Hv2 679, 6.12.62 H91=Hv2 681, 3.7.63 H91=Tr1 1066, 20.2.65 H91=Hr1 1017, 11.3.65 H92=Hr1 1015, 2.9.65 H92=Hr1 1019, 2.9.65 H91=Hr1 1016. Vanhinta lukuunottamatta kaikki olivat uudempia kuin Petrin kysymä ajanjakso (syksy 58-kevät 61), mutta vanhinkin oli höyryvedolla syyskaudella.
Kuvasarja:
Aikatauluja
 
 13.09.2010 00:08 Eljas Pölhö  
  Ylläpito kai voi korjata typon -> kuvakommentteihin (ei onnistu tähän yhteistekstiin, tai sitten huomasin liian myöhään?) ja sitten poistaa tämän turhan viestin.
kuva 12.09.2010 21:16 Eljas Pölhö  
  Nyt täytyy tunnustaa, ettei ole muistikuvaa asiasta. Yritän löytää jotain kun olen kotona muutaman päivän päästä. Olisikohan kuitenkin ainakin kesällä ollut liian raskas Dm4:lle. Esim. 14.6.1959 H91 Pm-Sl oli Hv2 678+20aks. 5 vaunua on kyllä mäkisellä Hpk-Jy-Pm-välillä liikaa Dm4:lle, ell Hr11 tai Hv3 jäävät todennäköisemmiksi vaihtoehdoiksi.

Jyväskylän lähiliikenteessä käytettiin puumotteja aina siihen saakka kunnes Dm7:t tulivat tilalle.
kuva 12.09.2010 18:17 Eljas Pölhö  
  Kyllä Norrköpingissä on lipunmyynti/info auki suurimman osan aikaa (yleensä 2 henkilöä), samoin lehtikioski, baari ja asemarakennuksessa oleva matkustajakoti. Muista mainituista asemista en osaa sanoa.
kuva 12.09.2010 10:48 Eljas Pölhö  
  Kari: En tiedä ikääsi, mutta parhaat muisteluvuodet olisivat 1954-56. Muulloin ei Dm4 tainnut ajaa säännöllisesti Jy-Pm kuin mainitsemassasi viikonloppujunassa. Minulla ei ole mitään käsitystä kumpi pää edellä Tpe-Hpk ja Hpk-Jy-Pm-Sl ajettiin, mutta en oikein usko moottorivaunua käännetyn Haapamäellä. Perusteina ajan vähyys ja ennen kaikkea vaunu oli täynnä matkustajia. Katso aikataulua http://poelhoe.blogit.fi/kiitojuna-savonlinna-pieksamaki/
kuva 11.09.2010 09:01 Eljas Pölhö  
  No sittenhän se on kiva Pasilassa katsoa, että siinä se auto menee etelään, toivottavasti joskus tulee takaisin. Tarkoitus oli kyllä kysyä ennemminkin, että kuinka? Ei se siirtyminen kaikille ole niin helppoa etenkään, jos siirtomatka jää jalkapatikan varaan. Onko muuten koskaan ollut keskustelua, että autovaunuja voisi kuljettaa myös päiväjunilla? Näkisi matkailija myös Keski-Suomea. Vaunuthat ehtisivät hyvin kulkea edestakaisin 24h:n kuluessa, joten niiden lukumäärää ei tarvitsisi lisätä. Tulisi käyttö vähän tehokkaammaksi.
kuva 10.09.2010 20:15 Eljas Pölhö  
  Miten ja missä auton kuljettaja ja matkustajat siirtyvät junaan sitten kun autojen lastaus on siirretty Pasilaan/Ilmalaan?
kuva 08.09.2010 23:56 Eljas Pölhö  
  Vuonna 1968 elokuussa P75 lähti Helsingistä 9:25 ja P67 9:40.
kuva 07.09.2010 02:05 Eljas Pölhö  
  EMD allekirjoitti Nohabin kanssa lisenssivalmistussopimuksen 29.8.1949. Nohabin ensimmäisissä tarjouspiirustuksissa 1951 veturin ulkonäkö oli kuin kaksiohjaamoinen F7. Mutta siitä sitten nokka madaltui ja ikkunat suurenivat lopullisiin piirustuksiin vuonna 1953. Nohab sai luvan suunnitella veturin ulkomuoto kokonaan uusiksi, koska alkuperäinen F7 oli liian kookas Euroopan rautateiden kuormanulottumille.
kuva 05.09.2010 00:15 Eljas Pölhö  
  Jo alkaa ratapenger viheriöidä ja ratavarsi pusikoitua siihen malliin, ettei oikein vanhusta ilahduta. Kiva kuitenkin, että Dr13-vetoinen tavarajuna on tullut ikuistettua Savonlinnassa. Olihan se aika säännöllinen esiintyjä n. 1964-2000, mutta minulle sattui (kameran kanssa) eteen T-juna vain Dv16- ja Dv12-vedolla (ja ehkä jollain mustalla savuavalla möykyllä).
kuva 04.09.2010 22:26 Eljas Pölhö  
  Compagnie Orientaux / Oriental Railways (CO, Compagnie d'exploitation des chemins de fer Orientaux) started to built its network from Banja Luka, Saloniki (Thessaloniki) and Constantinople (Istanbul). They had ten small 2-axle construction/shunting tank locomotives (401-408 and 411-412), built by Tubize and Krauss. This CO 406 -> TCDD 2251 is the only one of them remaining (and possibly the only of them working at all) in Turkey. It was preserved and plinthed in the 1960s.
kuva 04.09.2010 21:42 Eljas Pölhö  
  Hyvä kun Kimmo viitsi laskea. Ei tässä ainakaan painovirheestä Nohabin puolelta ole kyse, koska esim SJ:n/Green Cargon T44:lle ( https://vaunut.org/kuva/65003 ) Nohab antaa jatkuvaksi vetovoimaksi 19200kg ja DSB:n 3300 hv:n Mz-vetureille 25700kp (style vihreä https://vaunut.org/kuva/39960 ) ja 3900hv:n Mz-vetureille 29500kp. Yritin etsiä Nohabin dieselveturien vetovoimakäppyröitä, mutten löytänyt tähän hätään. Arvelin luvun olevan käppyrän "kulmasta", missä vetovoimakäyrä muuttuu liki vaakatasosta jyrkästi laskevaksi, ja Kimmo näyttää vahvistavan sen. Eli jatkuvan vetovoiman määritelmää voi, tai on voitu, tulkita eri tavoin.
kuva 04.09.2010 20:40 Eljas Pölhö  
  Turun Vv13-veturit olivat tietysti 1775 ja 1776. On se ihme miten kauan kestää havaita omat näppäilyvirheet :(
<<   >>