2938-105046 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.07.2010 02:59 Eljas Pölhö  
  Jarkon linkin https://vaunut.org/kuva/13370 perusteella Tornion toistaiseksi viimeisin höyryhavainto on 9.9.1989 eli neljä vuotta myöhemmin kuin uumoilin ylempänä viestiketjussa. Onko näin vai löytyykö vielä myöhempiä havaintoja? Olisiko tuo juhlatilaisuus onnistunut nykyisillä turvallisilla, mutta laittomilla, säännöillä?
kuva 09.07.2010 03:09 Eljas Pölhö  
  Ihan privaattisähköpostien perusteella vastaan yleisesti, että jos jotakuta kiinnostaa tietty rataosa tietyltä vuodelta, niin kysykää ihmeessä. Minulla on useimmat 1937-1971 ja useita uudempiakin. Vastaan kyllä jos pystyn ja laitan taulun joko tänne (jos keksin hyvän tekosyyn) tai blogiini. Voi mennä noin kuukausi, kun arkisto on neljässä paikassa ja minä aina menossa jonnekin. Nimimerkki: jo kypsä eläkkeelle. PS. Netissä oli jossain sivusto, jossa oli suomalaisia aikatauluja, mutta nyt en löydä. Missä se on? (laittakaa vaikka privaattiviesti)
kuva 09.07.2010 01:16 Eljas Pölhö  
  Hieno kuva ja kiva saada uusi päivitys tähän.
kuva 08.07.2010 23:41 Eljas Pölhö  
  Hmmm, mitenköhän sivu onnistui tulkitsamaan sanan "Töysä" sanaksi Dibuni??
kuva 08.07.2010 01:01 Eljas Pölhö  
  Kuten Mikko toteaa ja Timo osoittaa linkillä, niin Ruotsissa ihmisten harrastustoimintaa pidetään arvossaan ja sääntöjä sovelletaan joustavasti. Kansankodin asukkaita (Suomessa hallintoalamaisia) ei haluta kyykyttää.
kuva 06.07.2010 12:17 Eljas Pölhö  
  Virenojan tehtaalla oli kuusisatanen, mutta tavarat Lahteen lähetettiin LWJ:n 750millisellä.
kuva 06.07.2010 09:28 Eljas Pölhö  
  .....Tämä tosiaan alkaa olla byrokratian huippu - hauskaa on ruotsalaisilla. Eljashan voisi, omin sanoin, hieman kertoa ruotsalaisten tuntoja tapauksesta...... Vastaus: Suomalaisessa museojunassa: "Juna nytkähtää liikkeelle ja heti pysähtyy. Kuljettajan mukaan pitemmälle ei voi ajaa uusien turvallisuusmääräysten mukaan. Op. sylinterin mäntä ei saa liikkua taaksepäin matkustajia kuljettavassa junassa. Se voi unohtaa muuttaa suuntaa ja osua matkustajiin. Poikkeusluvalla vp. sylinterin mäntä saa liikkua taaksepäin yhden kerran." Norjalaisvitsit ovat olleet täällä aina suosittuja, vaikka aihe on aika loppuunkaluttu. Nyt häämöttää uusi aihe Suomen liikenneviranomaisten ruotsinkielisissä säännöksissä...
kuva 05.07.2010 23:18 Eljas Pölhö  
  Olisikohan huhti-toukokuulta 1956. 955 saapui Turkuun 4.4.1956 ja lähti sieltä 20.5.1956. Aika sopisi myös sikäli, että siinä näyttää jo olevan ulkoneva tila, mutta 961:ssä näyttäisi vielä olevan suorat hytin seinät.
kuva 05.07.2010 23:13 Eljas Pölhö  
  Kuva on väliltä 1949-1959 ja mieluummin kauden alkupäästä, koska hytin sivuseinät ovat suorat. Harvinainen kuva.
kuva 05.07.2010 22:42 Eljas Pölhö  
  Kuulostaa niin naurettavalta byrokraattiselta pelleilyltä kuin olla ja saattaa, ainakin näin kauempaa katsottuna. Jos henkilöliikenteen kieltävä kikkailu ei olisi tahallinen ja tarkoituksellinen, niin pykälään olisitehty poikkeus: "ei koske kansainvälistä vaihtotyötä."
kuva 05.07.2010 20:35 Eljas Pölhö  
  ....Tornion ja Haaparannan välinen liikenne katsotaan vaihtotyöksi ja Suomen sääntöjen mukaan matkustajia ei saa kuljettaa vaihtotyönä kahden liikennepaikan välillä.... Mitenkäs tämä näin voi olla? Sehän estää ulkomaalaisen liikennöitsijän matkustajaliikenteen kahden EU-maan välillä. Taitaa olla ainoa kahden EU-maan välinen raja, jossa on tehokkaasti torpedoitu kansainvälinen henkilöliikenne.
kuva 05.07.2010 20:28 Eljas Pölhö  
  Tuo tolppako se on se byrokraaatit autuaaksi tekevä liikennepaikka? Eikö se ollutkaan Kisko-Kallella ajo sallittu ja kielletty samalla kertaa?
kuva 05.07.2010 01:47 Eljas Pölhö  
  Ruotsalainen museohöyryveturi B 1147 kävi Torniossa 13.7.1985. Onkohan se viimeinen höyryjuna Torniossa? Mikähän ikioma suomalainen sääntö on nyt tullut eteen ja koskahan se on tehty ja etenkin KUKA on sen tehnyt ja hyväksynyt?
kuva 04.07.2010 13:07 Eljas Pölhö  
  Ihme, että tummanvihreät höyryveturit erottuivat kuusikosta, kun vielä kuljettivat omia pilviä mukanaan eikä kaasutuikut olleet päivällä päällä :)
kuva 30.06.2010 14:30 Eljas Pölhö  
  Täsmennyksenä aiempaan kommenttiini: Hr13 näyttäisi olleen 1968-71 koko ajan P3 pääasiallinen vetäjä, välillä myös Sr12 oli 3-4-vaunuisen junan kanssa kesällä. Dm4 näyttää palenneen keskellä viikkoa kulkeneen lyhyemmän junan vetäjäksi talvikausiksi 68-69 ja 69-70. Minun ollessa matkustajana 1968-71 on P3:ssa vaunustoina ollut ainakin seuraavia (ei tässä vaunujärjestyksessä välttämättä): 3 Ei+EFi+KCik+KEi+KEis, KEi+KEis+KCik+9 Ei, KEi+KEis+KCik, CEit+Eikt+EFit+2 Ei+5 Eit, KEis+KEi+KCik+Eik+4 Ei, 2 KCik+2 KEis+2 KEi+Ei, 2 KEi+2 KEis+2 KCik+Eit+6 Ei, KCik+KEis+KEi+Ei.
kuva 21.06.2010 22:21 Eljas Pölhö  
  Jukka ehtikin vastata sillä aikaa kun muistelin hitaasti menneitä aikoja. Matkustin suht'säännöllisesti junilla P1 -> H771, joten siksi ihmettelyni oudosta P1 vaunustosta.
kuva 21.06.2010 22:17 Eljas Pölhö  
  Kaukana kotoa muistellen P3 oli klo 11 ja P1 lähti jotain klo 15.20. Kun oli kesä, niin vastaavat aurinkoajat olivat kai 12 ja 16:20. Aurinko etelässä = P3 ja lounaassa = P1. Ovatko paikkakuntalaisetkin sitä mieltä, että aurinko paistaa lounaasta? Silloin on P1 todella poikkeuksellisella vaunustolla.
kuva 21.06.2010 21:04 Eljas Pölhö  
  Onkohan tämä varmasti P1? Kiitojunarunko kulki säännöllisesti junassa P3, enkä ole koskaan aikaisemmin nähnyt havaintoa siitä junassa P1. P3 kulki 1968 keskellä viikkoa nelivaunuisena Dm4:llä, mutta viikonloppuisin junan ollessa pitempi, siinä oli Hr13.
kuva 21.06.2010 13:44 Eljas Pölhö  
  Ilmeisesti esimerkiksi tässä olisi kulkulupa ollut avuksi https://vaunut.org/kuva/63604 Ei sillä ennenkään teollisuuslaitosten tai muille yksityisille alueille voinut mennä. En kyllä uskaltanut mennä konepaja-alueille tai varikoillekaan ilmoittautumatta, mutta kulkulupa varmaan helpotti paikallisen luvan saantia, kun siinä sanottiin, ettei VR ole vastuussa mahdollisista onnettomuuksista. Mutta ensisijaisesti tällainen lupa, tai joku muu sovittu tapa, olisi hyvä liikuttaessa radan varsilla ja pienemmillä liikennepaikoilla. Voisi aina näyttää kyselijöille, että on yksiselitteisesti luvallisesti liikkumassa rautatiealueella.
kuva 21.06.2010 12:53 Eljas Pölhö  
  En olisi uskonut, että sahalla on edelleen raidekalustoa, olisi sittenkin pitänyt poiketa siellä joskus. Kiitos kuvasta, täsmennän blogimerkintää seuraavassa teollisuusraideosion päivityksessä.
kuva 19.06.2010 22:46 Eljas Pölhö  
  Lisää vaunusta http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/personvagnar-i-trafik/s11
kuva 19.06.2010 18:08 Eljas Pölhö  
  Siinähän olisi SRHS:n hallitukselle tehtävä selvittää onko tai jos ei, niin voisiko saada uudestaan käyttöön.
kuva 17.06.2010 20:43 Eljas Pölhö  
  Normaaliraiteisen kaarrevastus löytyy RAMOn kohdasta 2.3.4 (sivut 11-13) http://www.finlex.fi/pdf/normit/11471-RAMO_2.pdf
kuva 17.06.2010 20:37 Eljas Pölhö  
  Kaarrevastus (kg/tonnia) 750mm radoilla tulee kaavasta: Wk = 350:(R-10), missä R on kaarteen säde metreissä. 600mm radoilla vastaava kaava on Wk = 200:(R-5) ja metrisillä radoilla Wk = 400:(R-20)
kuva 17.06.2010 02:15 Eljas Pölhö  
  Tuskin olen kovin paljoa väärässä, jos sanon, että Huopalahdessa on kopioitu ohi ajavien junien numeroita enemmän kuin missään muualla Suomessa. Siitä piti huolen Tapani Kilpinen, joka on minun silmissäni Suomen junabongarien ykkönen ja oppi-isä minulle ja muillekin vanhoille bongareille. Hän bongasi jotkut junat kolmisen sataa kertaa vuosittain vuodesta toiseen ja kirjanpito oli parasta mitä minä tiedän vuodesta 1956 eteenpäin. Ei kuvan rakennuksista, mutta radan vierestä Hoplaksista kuitenkin.
kuva 17.06.2010 02:02 Eljas Pölhö  
  Jos junalla haluaa matkustaa, niin kyllä kyllä pitää kestää sade ja tuisku sen tulevan nautinnon vuoksi. Aina vaan vähemmän ihmetyttää miksi Suomessa junissa on paljon vapaita istumapaikkoja.
kuva 16.06.2010 22:32 Eljas Pölhö  
  Kari: http://www.trenomania.org/fotogallery/index.php?cat=66
ja http://it.wikipedia.org/wiki/Settebello_(treno)
Kuski istui todella ylempänä ja ensimmäisen luokan lipun lunastaneet rautatieharrastajat ja maisemien ihailijat salongissa junan keulilla.
kuva 13.06.2010 11:14 Eljas Pölhö  
  Ihan oikeesti, onko tämä business-luokka? Penkit 2+2 ja aika tiuhassa. Missä on käytäväpaikan pistorasia? Ruotsissa on kesällä 1. luokassa 50% alennus SJ:n asiakaskorttilaisille ja vaihtuvat hinnat kun on, niin hinta menee usein 2. luokan hinnan alle. Onnistuin taas 4 kertaa :) Lisäpalveluina on päivän lehdet, ilmaiset kahvit ja virvokkeet, hedelmiä ja makeisia, ilmainen nettiyhteys (ilman mokkulaakin) ja oma pistorasia joka istuimelle (2+1). Mutta yhtä täyttä on kuin toisessa luokassa.
kuva 09.06.2010 21:30 Eljas Pölhö  
  Veturiin 1035 tehtiin vahingossa laatta 507/1942, mikä oli tarkoitettu tähän veturiin. Tähän päätettiin sitten laittaa veturiin 1035 suunniteltu laatta 505/1942, mutta jonkun väärinkäsityksen vuoksi laattaan tulikin numero 1035. Laattaa Tampella 505 ei ole ollut missään veturissa.
kuva 07.06.2010 22:34 Eljas Pölhö  
  Lähtöjärjestys Äänekoskella on kuvassa https://vaunut.org/kuva/63352
kuva 06.06.2010 18:36 Eljas Pölhö  
  Lisäsin Orivesi-Jämsänkoski kesäaikataulun 1960: https://vaunut.org/kuva/63329
kuva 05.06.2010 22:58 Eljas Pölhö  
  Ei tarvinnut korjata, mutta täydennetään: 1.1.1959 oli jäljellä puumotit n:ot 13-15 ja 17 neljännessä konejaksossa (Tampere ym) ja 18 seitsemännessä konejaksossa (Kouvola ym). 1.1.1961 jäljellä oli vain kaksi, n:ot 13 ja 15, molemmat neljännessä konejaksossa. Nyt on enää ongelmana kummalta radalta puumotti poistui ensin, Pori-Parkano vai Orivesi-Jämsänkoski.
kuva 05.06.2010 19:56 Eljas Pölhö  
  Muistin varaisesti viimeisiä olivat yksi junapari Pori-Parkano ja kaksi junaparia Orivesi-Jämsänkoski (toinen oli makuuvaunujunapari). Aika myöhään taisivat olla myös Lappeenranta-Vainikkala-junat. Jos löytyy muuta faktaa, niin korjataan sitten.
kuva 05.06.2010 19:30 Eljas Pölhö  
  Uskoisin, että kesäaikataulu 1960 pitää paikkansa, koska P42 oli niitä vanhimpia varmoja Hr12 junia. En vain uskaltanut sanoa sitä, kun ei käsillä ollut mitään varmaa. Tiedot on kyllä olemassa, muttei täällä.
kuva 05.06.2010 01:09 Eljas Pölhö  
  Valmet oli teräsvaunujen ja Dm8-9-kaluston maalimerkinnöissä Val. VMT on vanhempaa perua, käyttö taisi loppua 50-luvun alussa.
kuva 05.06.2010 01:00 Eljas Pölhö  
  Tuohon aikaan joka motilla oli oma kiertonsa. Tähän loppui faktat ja loppu on arvailua: Ehkä ei haluttu sotkea kahden motin kiertoa yhdeksi 2-päiväiseksi kierroksi. Motteja oli melkein yhtä montaa mallia kuin yksilöitä, Ehkä kuljettajilla oli koulutus vain osaan malleista (esim Tampereen tapauksessa Dm-, Bm- tai Ds-tyyppeihin. Ehkä oli helpompi järjestää korvaava G-veturi+E+F, jos oli vain yhden varikon junista kyse (Pori tai Tampere). Muutkin arvaukset ovat yhtä päteviä kuin minun, kunnes joku lyö faktoja pöytään.
kuva 04.06.2010 21:32 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen puumotti tuli liikenteeseen 1928 ja viimeinen poistui 1961. Esimerkiksi kesäkuussa 1937 Tampereen päävarikolle oli sijoitettu motit 1 (9492km), 2 (3744km), 5 (8484km), 14 (10714km) ja 17 (10244km). Kilometrit ovat kesäkuun kilometrit kilometritilaston mukaan. Mainittujen Pori-Mäntyluoto ja Pori-Parkano lisäksi niillä ajettiin reiteillä Tampere-Orivesi, Tpe-Hirsilä, ja Tpe-Haapamäki, Vilppula-Mänttä, Tampere-Tyrvää, Pori-Tyrvää ja Pori-Nakkila. Mielenkiintoinen oli yksi noista Tyrvään junapareista: Tpe 8:08-Tyrvää 9:36--9:44-Tampere 11:20 ja vastapari Pori 7:36-Tyrvää 9:34 -- 9:41-Pori 11:50. Motilla koko matka kumpaankin suuntaan, mutta junan vaihto Tyrväällä. Noista kilometreistä vielä sen verran, että Tampereen höyryvetureistakin vain kaksi ylitti samassa kuussa 10 000km (H9 585 11048km ja H9 586 10816km), joten motit olivat hyvin tehokkaassa käytössä.
kuva 04.06.2010 21:10 Eljas Pölhö  
  Tämä taitaa olla "uusi" P42. Vanhoille ihmisille "vanha" P42 oli niitä junia, jotka hyvin varhaisessa vaiheessa tulivat Hr12-juniksi. En nyt näe suoraan koska, mutta joka tapauksessa 28.5.61 alkaneella aikataulukaudella oli Hr12 alusta alkaen. Monilla muilla vaihtui höyryltä dieseliin 14.12.61 alkaen. Silloin P42 veturi oli seuraavassa kierrossa ---P95 Hki 22:15-Tpe 1:16 -- P42 Tpe 17:20-Hki 20:00 -- P71 Hki 21:50-Kv 0:55 -- T1073 Kv-Pm ---jne.
kuva 03.06.2010 22:16 Eljas Pölhö  
  Vielä kun joku kopsaisi ja vaikka julkistaisi vaunujen alkuperäiset korjaus- ja taaramerkinnät. Voin kyllä toimia kirjurina, jos ketään muuta vapaaehtoista ei löydy, mutta epäilen etteivät nuo vaunut tule käymään Norrköpingissä tai Malmössä mun elinaikanani ja sikäli omat havainnot tulevat jäämään satunnaisiksi. Miksi muuten vaunuilla on sekä euro- että vanhakantaiset numerot? Eikö se ole tiedon tuplausta?
kuva 03.06.2010 18:49 Eljas Pölhö  
  ".... Olis kiva kuulla jo ihan tosiasiaa siittä mikä se todellinen syy vaihtoon on ollu...." Siis Sm1 tapauksessa se oli paino, kuten edellä sanoin. Se ei ollut mielipide tai mutu-juttu. Ylipainoisia Sm1 vaunuja ei voitu palauttaa Valmetille ja tilata uusia jostain muualta, koska olisi syntynyt liian mehevä skandaali. Siksi vaunujen ylipainosta oli riivittävä "sata kiloa" sieltä ja toiset täältä.
kuva 01.06.2010 19:33 Eljas Pölhö  
  Jormahan jo sanoi, että oli *painava* syy virroittimien vaihtoon. Samasta painavasta syystä tehtiin protoja seuraaviin juniin muitakin muutoksia. Vaunut olivat siis ylipainoisia ja ongelmaa ratkottiin poistamalla helmalevyt, keventämällä pyöriä, yksivartisella virroittimella ja lämmityksen muuttamisella 220V jännitteiseksi suoraan päämuuntajasta. En nyt löydä viiden ensimmäisen alkuperäistä painoa, mutta kuudes vaunu 6006+6206 oli enää 1040kg ylipainoinen (95040kg).
kuva 31.05.2010 20:53 Eljas Pölhö  
  Dm7 4162 täyttää tänään 50 vuotta. Mikähän sen kunto mahtaa olla? Koska täällä jo oli kuva, niin osallistuin merkkipäivään laittamalla blogiini kaksi 4162:n nopeustaulukkoa Karjaa-Hanko -radalta. Vertailun vuoksi mukana on myös Hv2, Hv4 ja kolme Vv15 ajoa. http://poelhoe.blogit.fi ja siellä kohta Karjaa-Hanko ajoja.
kuva 31.05.2010 17:26 Eljas Pölhö  
  Tuolla vaunun keskellä runkopalkissa näkyy valmistuslaatta. Mitä se sanoo? 23.8.2008 Porvoon ratapihalla näkyivät BT 01180 (ex-CEm 2420), XT 01605, BT 01346 ja "saunavaunu", jossa on laatta Pasila 1929.
kuva 31.05.2010 12:14 Eljas Pölhö  
  Ja luettelo muutetuista ja muutosajoista on täällä (vaunut 1b) http://poelhoe.blogit.fi/ Pystyisikö joku täydentämään puutteet Ci-vaunujen kohdalla?
kuva 29.05.2010 15:27 Eljas Pölhö  
  Muistikirja on nyt esillä ja voin todeta, että olipa hyvä juttu, että Robert aloit kyseenalaistaa merkintääni. Olet nimittäin varmasti oikeassa ja minä aivan varmasti väärässä. Siihen on kolme todistetta:

1) MotorRail Simplexillä ei ole olemassa valmistusnumeroa 27598, Kyseisen 20/28 H.P. mallin valmistenumerot asettuvat väleille 5851-10000, 20001-21636 ja 24011-24026 (mitkään sarjat eivät ole täysiä).

2) Muistikirjassani lukee 27598 MotorRail Simplex ja 3 vaunua. En koskaan kirjoita valmistusnumeroa ennen tehtaan nimeä, joten tällä merkinnällä kyseessä pitäisi olla veturin numero. Eli VAPOn antama konenumero.

3) Näyn olleen matkalla Haukivuorelta Yli-Ähtärin kylään kyläilemään eläkkeellä olleen Seinäjoen veturimestarin Väinö Mäkelän luo. Mukana vaimo ja kaksi koiraa = ei perusteellista tutkimustyötä. Mökkikuvista näkyy, että minulla on ollut vaaleat housut eli en varmasti ole saanut tunkea veturitalliin paikkaan, mistä olisi voinut lukea valmistuslaatan tiedot.

Kiitos tarkkaavaisuudesta. Nyt saatiin veturin 9844 historiaan lisätieto ja samalla voidaan poistaa yksi muista yhteyksistä tuntematon muka-valmistenumero.

Päivän muut havainnot: H962 = 4088+10208, P78 = 2335 (junasta on kuva Vorgissa). Konneveden kirkonkylässä oli tiiliputkitehdas, mutta sillä ei ollut rataa. 2735 lähti 10:55 rautakanavajunassa Suolahden satamasta. Saarijärvellä oli Trr 368 ja Matosalmen lossi oli Eklöf 63/1964. Kyläpaikassa oli veturin 651 soittokello.
kuva 28.05.2010 23:13 Eljas Pölhö  
  Aikoinaan Suomessa asuessani minulla oli VR:n (ehkä rataosaston myöntämä) radallakulkulupa, voimassa kaikilla radoilla, uusittiin anomuksesta vuosittain. Lupaehdoissa oli jotain siihen malliin, että VR ei ollut vastuussa, jos minulle sattui jotain, vaan minä itse. Se oli mielestäni oikein ja maalaisjärjen mukaista. Vieläkö Suomessa on tällaisia lupia ja jos on, kuka ne nykyisin myöntää?
kuva 28.05.2010 21:54 Eljas Pölhö  
  Malmö C:n remppa johtuu siitä, että kohta valmistuu oikorata Köpiksen sillan juureen Malmön kaupungin läpi. Uusi Malmön keskustan asema tulee parin sadan metrin päähän mun nykyisestä työpaikasta. Toistaiseksi en tiedä tuleeko siitä minulle jonkun minuutin lyhennys työmatkaani vai ei. Pari vuotta sitten Malmön alla työskenteli iso joukko kapearaiteisia kaivosvetureita, mutta nyt ne on jo kaikki lähetetty muualle. Malmö C pysyy siis paikallaan ja vain keskimmäiset raiteet johdetaan uuteen tunneliin.
kuva 28.05.2010 20:21 Eljas Pölhö  
  Minullakin on kyllä muistikuva, että myös P75/P72 Kv-Kuo-Kv kulki jonkun aikaa Hr12:lla, mutta en yht'äkkiä muista vuotta. Olisikohan ollut keskikesää, jolloin tavaraliikenne oli pienimmillään, oli vuosi sitten mikä tahansa.
kuva 28.05.2010 20:08 Eljas Pölhö  
  Ylöjärven veturi, Move4 n:o 10 (23.4.1951) on entinen Renlundin Tiili Oy, Vehmainen, n:o 1
kuva 28.05.2010 19:36 Eljas Pölhö  
  Ruotsin postijunat on muuten nopeampia kuin IC:t ja niillä on etuajo-oikeus matkustajajuniin nähden. Niiden takia Green Cargolla on 160km/h nopeuksisia vetureita.
kuva 28.05.2010 02:28 Eljas Pölhö  
  Mun suosikkijunani 60-luvulla olivat H771 ja H772 ja ne osaltaan saivat innostumaan kellottamaan (aina) junien kulkua. Kumpikin pystyi Kouvolan ja Haukivuoren välillä petraamaan aikataulua (=ottamaan myöhästymistä kiinni) reilut puoli tuntia. Ennätys on muistin mukaan 40 minuuttia. Hv3- ja Tr1-vetoisina aikatauluissa näytti olevan vähän vähemmän löysää. Hr13 tultua junaan oli aikataulu aivan selvästi turhankin löysä ja kaikkein selvimmät erot Hr1-vetoisiin juniin olivat nousut Mäntyharjulta Mynttilään ja Mikkelistä Hiirolaan tai etelään mennessä nousu Mikkelistä Otavaan. Siinä mielessä tehtävä ei ollut "toisarvoinen", että juna jäi tyypillisesti myöhään Kouvolan vaihtotöisssä (Vr1:llä oli vaikeuksia jakaa juna P1 kolmeen osaan) ja tarvittiin hyvä veturi tuomaan päivän posti (ja Hesari) mahdollisimman ajallaan maakuntaan junaa innokkaasti odottaville kyläläisille. Nykyisin taitaa esim. Hesari saapua Haukivuorelle ja Mikkeliin ihan eri suunnasta.
<<   >>