Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05.2010 17:03 | Eljas Pölhö | ||
| Mielenkiintoinen havainto. Kun katsoo kuvaa tarkemmin, niin vuosiluvun 6 ja valmistenumeron 6 ovat erilaisia. Olisikohan jälkimmäinen tarkoitettu olemaan 8, vaikkei yläympyrä ole ehjä. En ollut kyllä huomannut eroa kun aikoinaan kopsasin kaikki laatat paitsi vaunusta 23010. Herää epäilys systemaattisesta mokasta ja kaikkien Suomeen tulleiden vaunujen pitäisi silloin olla sarjassa 25813-25827 eikä --6--. Löytyykö muita vaihtoehtoja? | ||||
|
|
18.05.2010 17:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on CEit 2651 (Esslingen 25620/1960). Eit 23009 on Esslingen 25625/1960. | ||||
|
18.05.2010 09:40 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä kait kirjoittaja aina saa oman tekstinsä toistaa, jollei julkaisija ole ostanut siihen yksinoikeutta. | ||||
|
17.05.2010 14:59 | Eljas Pölhö | ||
| Näistä kokelasjunista minulla on Tr1-vedolla yksi kulkuaikaseuranta, jonka sain aikoinaan Tapio Keräseltä: 27.11.1969, Tr1 1084+13 Ei. Haminasta klo 17:02, Kouvolaan klo 18:21. Hamina-Salmenkylä 6min-Metsäkylä 17min 30s-Inkeroinen 32 min. Pysähdys 2min 20s. Ikr-Myllykoski 12min 10s. Pysähdys 6min 30s. Mki-Kv opastin 22min, pys 75s, Kouvola 25min 30s. | ||||
|
17.05.2010 14:22 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatieharrastajien vuokraama päätyikkunallinen EFi 22391 jäi sittemmin VR:n viimeiseksi päätyikkunalliseksi yleisen liikenteen vaunuksi. Helsinki-Riihimäki tultiin junassa P49 (veturi Sr12 2707) ja Hämeenlinna-Helsinki junassa P46 (veturi Hr12 2218). Tilausjuna kulki numeroilla Vy 1 (Ri-Vi) ja Vy 2 (Vi-Hl). Junan Vy 1 suurin nopeus oli 98km/h kilometrin matkalla Ri-Hl välillä. Loppumatka ajettiin hiljempaa, koska yksi vasemman puolen laakereista alkoi kuumeta. Toijala-Valkeakoski -välillä oli kaksi fotoajoa ja yksi fotostop (Metsäkansassa). Tuo 98km/h Paikulla taitaa olla minun mittaksissani sarjan "huippunopeus". Samaan on päästy muullonkin, esim. 22.2.1968 Pr1 771 ylimääräisessä junassa Keravan ja Riihimäen välillä (junan koko silloin vain 1 F = 13t). SJK:n tilausjunassa Ri-Kv-Ri 16-17.5.1969 saavutettiin nopeus 95km/h useampaan otteeseen. | ||||
|
15.05.2010 00:29 | Eljas Pölhö | ||
| Luulisin Jorman olevan ihan oikeassa. Se on kolmion keskellä kuvassa https://vaunut.org/kuva/52081 tai tässä linkissä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=HKR+talli&srs=EPSG%3A3067&y=6723027&mode=orto&x=381617&lang=fi | ||||
|
14.05.2010 22:54 | Eljas Pölhö | ||
| Matala veturi hämää. Eiköhän se ollut 600mm, vaikka en kyllä muista mitanneeni. | ||||
|
14.05.2010 15:14 | Eljas Pölhö | ||
| Forssassa liikennöi mm. kuvan Siemens 1647/1905 ja Tampereella AEG 799/1909. | ||||
|
14.05.2010 10:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos tarkkaavaisuudesta Jorma! Kyllä nyt on käynyt niin, että olen aikoinaan ottanut graafikosta väärään suuntaan kulkevan junan ja 2233 jälkimmäinen havainto on paluujunassa T1663. Uskomatonta saada tehdä korjauksia yli 30v vanhoihin havaintoihin. Dr12 2233 oli noina päivinä kovasti tyrkyllä, sillä 28.9 kohtasin sen tavarajunassa Tammisaaressa ja 29.9 tavarajunassa Loimaalla. | ||||
|
|
13.05.2010 23:06 | Eljas Pölhö | ||
| Saattoi siltakin muuttua pyörätieksi, mutta en jaksa muistaa ihan varmasti. Sehän oli tuolloin alle 10v vanha. | ||||
|
|
13.05.2010 22:15 | Eljas Pölhö | ||
| Tästä sillalta Hyvinkäällepäin ratapenkka muutettiin pyörätieksi sisääntulotien viereen sen eteläpuolelle. En tiedä onko sitä enää. Jonkin matkaa lähenpänä Hyvinkäätä penkka ja pyörätie erkanivat ja se näkyi kyllä maastossa vielä 1980-luvulla. | ||||
|
13.05.2010 22:11 | Eljas Pölhö | ||
| Vertailuksi raidekaavio 1978 https://vaunut.org/kuva/62835 | ||||
|
|
13.05.2010 21:21 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatiesillan vieressä oli Hyvinkää-Kytäjä-Läyliäinen -tien silta. Samalla kohtaa on sisääntulo Hyvinkäälle moottoritieltä Veikkarin ja entisten Vakkurin kauppapuutarhan välisellä alueella. Vähän matkaa kuvaajan selän takana oli aikoinaan Hyvinkään Tiili Oy:n (Veikko Piekkarin tiilitehtaan) savirata. Tehdas oli valtatien Hyvinkään puolella ja savikuopat tien länsipuolella. | ||||
|
05.05.2010 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Eiks se olis helpompi sijoittaa laiturit siten, että toisen etelä- ja toisen pohjoispää ovat lähellä toisiaan. Yksi kulkutie palvelisi molempia kun laiturit eivät olisi tismalleen radan vastakkaisilla puolilla. Etenkin Suomessa, missä laituripolku+puomit on liian halpa vaihtoehto alikulkutunneleille. | ||||
|
04.05.2010 19:04 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin 1978 vielä oli sivuraiteita ja silloin oli Hietasessa junakohtauksiakin. Olisikohan poistettu sähköistyksen myötä? | ||||
|
03.05.2010 15:30 | Eljas Pölhö | ||
| Tai sitten siinä ei ollut enää nimikylttiä, niin en noteerannut sitä kaaviooni (suora viiva ilman sivuraiteita), tai sitten se vain jäi merkitsemättä kun oli niin vähän muutakaan... | ||||
|
|
03.05.2010 11:18 | Eljas Pölhö | ||
| Sampo: Kyllä kuvassa näkyvät kaikki VR:n rakenteet Massilanmäessä. Minusta siellä ei ole ollut liikennepaikkarakennusta edes 70-luvun lopulla, kun ei ole mukana silloisessa rataosan raidekaaviossani. | ||||
|
30.04.2010 18:20 | Eljas Pölhö | ||
| Minä sanoisin itärannikolla. Kun katsot kartasta Etnan sijainnin, niin rata tekee 3/4 ympyrän sen alarinteillä. Eteläinen pääteasema on Cataniassa ja pohjoinen Ripostossa. Niiden välin rannikkoa pitkin kulkee valtion rata Messina-Catania-Siracusa. | ||||
|
28.04.2010 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä se on. Alkuperäinen numero oli 52 7047, valmistaja WLF, Floridsdorf (Itävallassa), 1943. Sota-aikana veturi toimi Neuvostoliiton alueella, mistä siirrettiin Tsekkoslovakiaan. CSD:llä sillä oli aluksi numero 555 0221, joka muutettiin öljypolton käyttöönoton jälkeen numeroksi 555 3221. CSD:llä muutettiin iso joukko näitä vetureita öljypolttoisiksi vuosina 1963-73, ja tuolloin neljäs numero (0) muutettiin numeroksi 3, muiden numeroiden pysyessä ennallaan. | ||||
|
24.04.2010 17:13 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1013 ja ensimmäisenä vaununa CEi sopii hyvin junaan H771, mutta pitää menne vuosi-pari taaksepäin. CEi jäi pois muistin mukaan jo ennen kesää 1969. Kesäisin 1968 lähtien Hr13 (Dr13) oli tyypillisin veturi, talvisin vielä Hr1. | ||||
|
23.04.2010 11:33 | Eljas Pölhö | ||
| O&K 7443 vuodelta 1919. | ||||
|
23.04.2010 10:59 | Eljas Pölhö | ||
| Eia-vaunujen 22651-22654 (12000-12003) vastaanottokoeajot tapahtuivat Hämeenlinnaan (22651, 2813 veti), loput Turkuun (2813+22652, 4014+22653 ja 4014+22654). Mielenkiintoista, että vetovaunun numero oli tuolloin jo muutettu, mutta liitevaunu annettiin muodossa 22653 (12002) ja 22654 (12003). | ||||
|
|
23.04.2010 10:46 | Eljas Pölhö | ||
| Säännöllinen liikenne Tampereen ja Toijalan välillä taisi alkaa 1.3.1958. Varhaisin minulta löytyvä tieto lätän ajamisesta kyseisen välin on kun vielä vastaanottamaton Dm6 2800 ja EFia 22451 (myöhemmin 4000+11500) tekivät 17-19.12.1953 kiertoajelun (vastaanottokoeajon) Tampere-Haapamäki-Pieksämäki-Kouvola-Riihimäki-Tampere. Kummankin luovutustarkastus suoritettiin 19.1.1954. Dm6- ja EFia-vaunujen vastaanottokoeajot 1954 suuntautuivat Tampereelta Raumalle (2802+22453), Poriin (2803+22454), Lahteen (2804+22455) ja Turkuun (2805-2814 ja 22456-22461). 2801+22452 koeajo minulta puuttuu. | ||||
|
23.04.2010 02:05 | Eljas Pölhö | ||
| 1960-luvulla Salpausselän kisajunia Helsingistä/Helsinkiin oli useimmiten kolme kumpaankin suuntaan. 1966 ja 1967 oli kaikissa dieselveturi (Hr12, Sr12). 1965 oli aika sekalainen joukko, Hr1 1003, Hr12 2211 ja Dm4 1608. 1959, 1960 ja 1962 kaikissa oli Hr1. Tr1 löytyy Tapani Kilpisen havainnoista vuodelta 1958: 9.3.58 klo 20:51 Helsinkiin saapui Tr1 1050 vetämä kisajuna. Sen edellä klo 20:20 saapuneessa kisajunassa oli pariveto Hr1 1021+1008. | ||||
|
22.04.2010 19:13 | Eljas Pölhö | ||
| Dm6 4004, alunperin numero 2804, luovutuskoeajo suoritettiin 17-18.5.1954 Tampere-Lahti-Tampere ja se vastaanotettiin VR:lle 19.5.1954. Koeajolla mukana seurasi liitevaunu EFia 22455 (sittemmin 11504). Viimeisen ajonsa 4004 suoritti toukokuussa 1972 ja se hylättiin (Ko) 11.9.1972 (Lko pvm 5.9.72 ja To pvm 19.9.72). Samoilla papereilla menivät Hr11 1950-1953, Dm6 4000, 4004-4006, 4008, 4009, 4012-4014, Dm7 4050, Trr 353 ja EFia 11501-11510. Jos joku ihmettelee mihin 1954 jäi, niin se oli hylätty jo aikaisemmin samana vuonna. | ||||
|
22.04.2010 18:48 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä olivat varmaan höyryvetoisia sekajunia. Viimeisessä rauhanajan aikataulussa (1.10.39-31.12.39, ei varmaan toiminut loppuun asti) junien luokkamerkintä oli M ja kulkuajat Riihimäki 7:15-Kesijärvi 8:05, Riihimäki 11:10-Kesijärvi 12:00, Kesijärvi 8:15-Riihimäki 9:15 ja Kesijärvi 14:30-Riihimäki 15:30. Mihinkähän tarkoitukseen radan aikataulut oli laadittu? Ei ainakaan työmatkaliikenteeseen eikä asiointiin Riihimäelläkään paljoa jätetty aikaa. | ||||
|
|
21.04.2010 17:14 | Eljas Pölhö | ||
| Loppuopastinvalojen sijoitus ovien pielissä oli alempana kuin Dm7-kalustolla. | ||||
|
21.04.2010 16:54 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä vaunussa on A 11.67, 4021:ssä A 10.67, 4022:ssa A 6.67, 4023:ssa A 12.61, 4024:ssä A 9.61, 4025:ssä A 12.66 jne. Tuoreempia A merkintöjä 4075 A 2.68 (edellinen A 12.66), 4131 A 7.69, 4148 A 12.68, 4156 A 4.69 (edellinen A 10.66), 4165 A 1.70, 4166 A 1.68, 4170 A 5.68, 4171 A 5.68, 4176 A 3.68, 4177 A 1.69, 4178 A 7.68, 4180 A 11.68, 4181 A 9.68, 11550 A 1.69, 11578 A 2.68, 11618 A 3.69, 11622 A 6.69, 11626 A 9.69, 11629 A 2.69, 11631 A 11.69 jne. Ei minullakaan ihan kaikkia ole, mutta 1.70 taitaa olla uusin merkintä. | ||||
|
21.04.2010 16:32 | Eljas Pölhö | ||
| Hv1 se on, mikäli kuvausvuosi on oikein. Turun viimeiset Hv2:t siirrettiin muualle toukokuussa 1962. Jos sellainen ihme olisi elokuussa 1963 sattunut, että vieraan varikon Hv2 olisi piipahtanut Turussa, niin ei se kyllä Uudenkaupungin radalle olisi päätynyt. | ||||
|
16.04.2010 22:04 | Eljas Pölhö | ||
| Pertti: Joo, ota kello, kynä ja vihko mukaan. Minusta olisi kiva nähdä vähän nykyisiä ajoaikoja vertailuksi vanhoille. Hannu Haaki (yhdistyksen sihteeri monta vuotta ja museorautatien alkuperäisiä puuhamiehiä) matkusti opiskeluvuosinaan säännöllisesti Helsingin ja Lahden välillä ja harjoitti aktiivisesti mm. Dm4-junien kellottelua niiden viimeisinä kulkuaikoina. Jos tällaiselle harrastustoiminnalle alkaa löytyä kiinnostusta, niin julkaisen mielelläni näitä tuloksia esim. blogini liitteinä. | ||||
|
16.04.2010 21:48 | Eljas Pölhö | ||
| P75:stä en ole vielä saanut kaivettua lisää tietoja, mutta eräistä muista pikajunista kyllä. Yhdistelemällä Tapani Kilpisen ja Jukka Nurmisen muistiinpanoja näyttää siltä, että huomattava lisäys Hr12-vetoisiin pikajuniin tapahtui joulukuussa 1961, olisiko ollut 14.12 alkaen (kirjoitan muistin varaisesti) ja saattaa olla, että P75 olisi siirtynyt samalla kertaa. Laitan vaikka blogiini havaitut "kuin veitsellä leikaten"-muutokset, kunhan olen jossain vaiheessa kotona vähän pitempään. Hr12 ajoi 28.5.61 alkaen junat T1073 (Kv 2:31-Pm) -T7930 (Pm-Kv 14:55)-T7317 (Kv 15:10-Kta)-T7318 (Kta-Kv)-T7349 (Kv-Kta)-T7350 (Kta-Kv) ja sitten yöpikajunassa Helsinkiin (Kierto on aikataulupaketissa 1b, ks ketjun lopulla https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1808.0 ) | ||||
|
16.04.2010 13:53 | Eljas Pölhö | ||
| Löytyykö siitä valmistusnumero, niin asian voisi tarkistaa jollakin todennäköisyydellä? Missä ja milloin Hämeenkylän Tiilitehtaalla on ollut savenkuljetusrataa? Vuonna 1971 haastatellessani tehtaan edustajaa, hän sanoi että savi on tuotu aina kuorma-autoilla ja vastaava tieto oli jo 50-luvulla jossain tiilialan ammattilehdessä tehdaskuvauksen yhteydessä. | ||||
|
16.04.2010 00:19 | Eljas Pölhö | ||
| Antamani aikataulu P29:n osalta oli voimassa 1.6.1951-31.5.1953. Juuri nyt en pysty tarkistamaan, mutta luulen muutoksen tapahtuneen 1.6.1953. Kesällä 1955 oli kulussa jo kolme suoraa junaa H33 (Hki 7:20-Tku 12:45), P31 (Hki 13:40-Tku 18:10-satama 18:25) ja H35 (Hki 18:25-Tku 23:50). Toiseen suuntaan H36 (Tku 6:15-Hki 11:29), P32 (Tku satama 9.10-Tku 9:45-Hki 14:13) ja H34 (Tku 17:56-Hki 23:10). Kesällä 1956 radalla oli suoria junia jo 1 kiitojunapari, 3 pikajunaparia ja 1 henkilöjunapari) | ||||
|
|
15.04.2010 22:55 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä on komea aikakauden kuva. Tuolloin, keväällä 1953, olivat laivajunat ainoat pikajunat Helsingin ja Turun välillä. Ainoa vaihtoehto suoraan Porkkalan läpi oli postijunapari H33/H36, mutta ne pysähtyivät kaikilla asemilla ja pysäkeillä. Junien lähtö- ja tuloajat olivat: H33 Hki 8:20-Karjaa 11:01/11:33-Salo 12:58/13:06-Turku 14:21 (21 välipysähdystä) P29 Hki 12:45-Kauklahti 13:12/13:21-Tähtelä 14:30/14:37-Inkoo 14:47-Karjaa 15:05/15:13-Koski 15:44-Perniö 15:58-Salo 16:16/16:18-Paimio 16:47-Turku 17:15/17:25-Turku sat. 17:35 H36 Turku 8:10-Salo 9:27/9:32-Karjaa 10:55/11:12-Helsinki 13:40 (21 välipysähdystä) P30 Turku sat. 10:50-Turku 11:00/12:00-Paimio 12:32-Salo 13:00/13:02-Perniö 13:25-Koski 13:40-Karjaa 14:10/14:20-Inkoo 14:46-Tähtelä 14:53/15:01-Kauklahti 16:07/1613-Helsinki 16:40 Näillä matka-ajoilla ei taitaisi nykyään löytyä kovin monia matkustajia. |
||||
|
15.04.2010 22:02 | Eljas Pölhö | ||
| Yksi vanhan mallinen ja värinen kantsisi säilyttää esim. aikakauteen sopivia tv- ja teatterielokuvia varten. Niin kuin Saksassa ja muuallakin. Olisi vuokrata sopivaa kalustoa kuvauksia varten. Tietysti VR:n henkilöliikenne voi pitää itseään niin suurena, ettei sitä elokuva yms kiinnosta. | ||||
|
15.04.2010 21:07 | Eljas Pölhö | ||
| Hv2 777 lähti viimeisen kerran Turusta 31.5.1962. Täytyy toistaa yllä jo todetut: Upea kuva. | ||||
|
15.04.2010 21:04 | Eljas Pölhö | ||
| "Turun veturit ja junat julkaisussani" (löytyy tuolla myyntipuolella) on listattu Saloon 40-luvun puolivälissä sijoitetut veturit. Eri aikoina niitä olivat Sk1 165, Sk2 317, Sk3 382, 384 ja 386, Vk2 456 ja Tv1 611 ja 912. Tv1:t varmaan ratatöitä varten. Hk1 ajoi lisäksi paikkua Turkuun, viimeiset niistä olivat 241, 296 ja 327. Hienoja kuvia ajalta, jolta ei paljoa junakuvia ole julkaistu. | ||||
|
|
14.04.2010 19:41 | Eljas Pölhö | ||
| Jos "Päättävistä Tahoista" joku lukee näitä viestejä, niin kannattaa katsoa kuvan https://vaunut.org/kuva/42823 tekstit, etenkin Tepon kommentti, ja ehkä vetää johtopäätöksiä ja ilmoitella esim. elokuvayhtiöille. | ||||
|
13.04.2010 17:06 | Eljas Pölhö | ||
| Vertailun vuoksi raiteisto 1976 https://vaunut.org/kuva/62246 | ||||
|
13.04.2010 16:21 | Eljas Pölhö | ||
| Ferkeltaxe, esim http://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_VT_2.09 Edit. Jouni ehti ensin ja taxe taitaa olla monikossa. | ||||
|
13.04.2010 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Moottorivaunuissa käytetään yleensä Power car (vetovaunu), trailer/trailer car (moottoriton vaunu), paitsi ohjaamollinen liitevaunu on driving trailer. | ||||
|
11.04.2010 10:24 | Eljas Pölhö | ||
| Siis tämä kuvahan sivuaa myös Suomen rautatiehistoriaa. Tällainen olisi ollut Dm5 moottorivaunu, joita VR alustavasti tilasi Uerdingeniltä. Muistinvaraisesti, kun en ole kotona: Myöhemmin (1958?) VR joutui maksamaan Uerdingenille korvauksia, koska ennakkotilaus katsottiin riittävän päteväksi ja sitä ei kai koskaan oltu peruttu. Näin olivat VR:n lakimiehetkin asian tulkinneet ja riitaa ei viety käräjille. | ||||
|
11.04.2010 01:48 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ollut tällainen MAN-lättähattu, vaan Uerdingen-lättähattu https://vaunut.org/kuva/8768 | ||||
|
10.04.2010 00:45 | Eljas Pölhö | ||
| Mitäs jos se oliskin Kielissä, syntymäpaikkakunnallaan? Kiel-Schönberger Eisenbahn V61. Värikin taitaa sopia. | ||||
|
07.04.2010 12:15 | Eljas Pölhö | ||
| Rolls Royce C8TFL-MkIV. Kymmeneen, ei kuitenkaan kuvan veturiin, vaihdettiin 70-luvulla Deutz KHDF12M716 ja kuvanottoaikaa myöhemmin yksi sai Cummins KT1150L. | ||||
|
06.04.2010 23:47 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan kaivinkone on TVH:n. En tiedä siirtyikö se VR:n Rautatierakennusosastolle, kun sellainen perustettiin 1920-luvun alussa. Muuten VR:llä kyllä on ollut koko joukko höyrykaivinkoneita. Vuosina 1951-52 ainakin seuraavat: Orivesi-Jämsänkoski rrs: 411 (kattila 2401) ja 222 (kattila 1424), Pohjois-Suomen radankorjauksessa Salmivaarassa Rro 8 (kattila 9616), Vihannin rrs: Bucyrus 1408 (kattila 9934), Murtomäki-Otamäki rrs: Rro 9/7677 (kattila 2206), 3542 (kattila 3916), Rro 5/410 (kattila 2313) ja 2103/103-C (kattila 0013) sekä Äänekoski-Haapajärvi rrs: Rro 7/445 (kattila 2314). Kattila 0013 oli ennen siirtoa kaivinkoneeseen veturissa C2 42. | ||||
|
05.04.2010 17:15 | Eljas Pölhö | ||
| Jos se on Etv-Rto 95, niin se on entinen 11B (11. rtj Savonlinna, sitten 11. rtj Pm ja edelleen 7. rp Pm). 11B on mahdollisesti 50-luvun tuote, koska edellinen 11B, joka oli valmistettu 1921, hylättiin 1952. Uuden 11B:n eli Etv-Rto 95:n valmistusvuosi minulta puuttuu. Onkohan kukaan kurkannut mitä Pasilan (?) valmistuslaatta sanoo? | ||||
|
|
05.04.2010 13:33 | Eljas Pölhö | ||
| Silloin kun noita käytettiin niin junat kulki vähän paremmin. Kai sen numero on katsottu, niin saisi laatikkolumiauralistaan taas yhden päivityksen? | ||||
|
31.03.2010 01:18 | Eljas Pölhö | ||
| Mutta aina voi toivoa nopeaa loppua, jottei tarvi kitua pitkään. | ||||
|
31.03.2010 01:14 | Eljas Pölhö | ||
| Näin hyvän kuvan kun sais nähdä jokaisesta "vuoden veturista" tästä lähtein. Multa loppuu vuodet kyllä ennen kuin "vuoden veturit", mutta ihailkoon sitten nuoremmat Vv16 (Dv16)-sarjan loppuun. | ||||
|
28.03.2010 22:04 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikissa Hollannin versioissa (500/600/700-sarja) oli sähköinen voimansiirto. Näitä on muuten ollut myös Tanskassa ja Ruotsissa. | ||||