Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	01.02.2010 19:07	Eljas Pölhö
		Radasta on tietoja ja lisää kuvia mm tuolla http://www.internationalsteam.co.uk/trains/laos01.htm Radan raideleveys oli kuitenkin käsittääkseni metri (1000mm). Sen rakennutti ja sillä liikennöi aluksi CMCF Compagnie des Messageries Fluviales de la Cochinchine ja sitten myöhemmin Chemin de Fer des Chutes de Khône. Rata avattiin liikenteelle 1882, vaikka muodollinen lupa (concessio) sille myönnettiin vasta 15.7.1897. Radalla oli liikennettä vielä 1939, mutta vuoteen 1950 mennessä se poistui siirtomaavaltatilastoista, joten 1946 on varmaan oikein. Radalla on ollut ainakin neljä veturia, joista kuvan Koppelin lisäksi on tiedossa yksi Pinguelyn valmistama 3-akselinen. Kaksi muuta tunnistamatonta ovat 2-akselisia ja niistä toisen nimi on ollut "Paul Doumer". Kirjallisuusviitteet: - Les Chemins de Fer de la France d’Outre-Mer, Volume 1, by Frédéric Hulot, Editions La Régordane - Continental Railway Journal, issue 111, p. 9, 10: The Chutes de Khône Railway by Uwe Bergmann
	01.02.2010 18:43	Eljas Pölhö
		Veturisarjaa O rakennettiin 1891-1909 useina eri versioina, Versiota Ov (Walschaertin luistiliikuntakoneisto) valmistettiin vuodesta 1901 alkaen.
	26.01.2010 16:45	Eljas Pölhö
		Wikin juttu on vähän ylimalkainen. Rata Mallaigiin avattiin 1.4.1901, mutta viaduktin rakennusaika oli heinäkuu 1897-lokakuu 1898. Vähän tarkemmat tiedot viaduktista ja kuva muistolaatasta: http://www.albamusic.net/glenfinnanviaduct.html ja itse radasta tietoja ja lisää kuvia http://www.railbrit.co.uk/Mallaig_Extension_Railway/frame.htm
	25.01.2010 00:28	Eljas Pölhö
		Niin kauan kuin junassa P30 oli Hr11, oli sen pari seuraavan aamun juna Helsingistä (esim. P29) ja P35 pari oli saman aamun juna Turusta. Sitten kun veturiksi tuli Hr12, muuttui kierron suunta ja P35 ja P30 taisivat tulla pareiksi muutaman tunnin kääntöajalla Turussa.
	24.01.2010 23:33	Eljas Pölhö
		Taisi olla sittenkin H27 ja H28A, vaikka kulkivatkin pikajunapysähdyksin ja -nopeudella. Vain lisäpikajuna oli LP28, ja siinäkin Hv2 579 sekä jouluna 1964 että pääsiäisenä 1965.
	24.01.2010 23:08	Eljas Pölhö
		Hr11 lienee turvallisin arvaus, kun sillä vedettiin enin osa Turun pikajunista noihin aikoihin. Hr12 oli yleisin laivapikajunassa P31/P32, mutta siinä oli teräsvaunuja (ja joskus Hr11 siinäkin). Mutta kyllä Dm4:llä on vedetty puuvaunuja, joskus kiitojunarunko+1 puuvaunu, joskus 2-4 puuvaunua. Harvakseltaan esiintyi myös erilaisia parivetoja, kuten Dm4+Dm4, Hr11+Dm4, Hr11+Hr11 ja Hr11+Hr12. Höyryveturi (Hv1, Hv2, Hr1 tai Tr1) veti pikajunaa muutaman kerran vuodessa, joskus vain osan matkaa ja samalla tavoin Vv15 veti osan matkaa jonkun kerran vuodessa, tyypillisesti Karjaa-Helsinki tai Karjaa-Turku, kun varsinainen veturi teki lakon. Hv2 oli vielä kesällä 1964 junissa P27 ja P28A (Helsinki-Hanko-Helsinki), ja näissä on havaintoja vetureista 579 ja 580. 10.5.1965 Hv2 588 toi P36:n Helsinkiin, mutta paluujunan P37 veturina oli Hr1 1010.
	22.01.2010 16:38	Eljas Pölhö
		Voi voi, se on ongelma. Minne sijoitetaan n. 100 hyllymetriä paperista rautatiematskua: kirjoja, aikatauluja, mapitettuja muistikirjoja sekä valokopioita? Siitä tulee komea kokko niemen nokkaan. Olen vakavasti kiinnostunut hyvistä ideoista, kun nyt olisi lisäksi järjestettävä myös Nurmisen Jukan arkisto. Harrastus alkoi kun syntymäkodin ikkunasta näkyi junia ja isä toi Englannista junakirjan ennen kuin edes osasin lukea. Yksi sivu on siitäkin jäljellä.
	22.01.2010 14:12	Eljas Pölhö
		Jotain tietoja 1081 elämästä: Lokomo 466/1955, toimitettu huhtikuussa 1955. Alkuperäinen kattila oli 5415 (TK 30.12.54). Sijoitettu Kouvolaan (viimeistään 24.8.1956), Tampereelle 14.4.1959, Kouvolaan 1.6.1961 Kattilamuutokset: kattila 5606 alkaen 5.10.1960, kattila 5708 alkaen 12.2.1964 (viimeinen tarkastus 29.10.1973) Tenderimuutokset: liikenteestä poistettaessa oli Hr1 1007:n alkup. tenderi Poistettu liikenteestä huhtikuussa 1974 ja sijoitettu Mikkelin talliin. Kestosuojattu Pieksämäellä 24.8.1976 ja lähetetty Ohenmäelle. Konepajakorjaukset: Hy Knp, luokka II, xx-560824; Hy knp, I, 571130-580108; Hy knp, IV, 580705-580711; Hy knp, IV, 590206; Hy knp, L1, xx-601005; Hy knp, L5, 610925-611018; Hy knp, L3, 620726-620825; Hy knp, L5, 621117-621126; Hy knp, L5, 631021-631031; Hy knp, L1, 640116-640212; Kuo knp, L3, 651119-651009, Kuo knp 670821-671006; Kuo knp, jälkitark, 671025-671031; Kuo knp, L1, 700209-700515; Kuo knp, L4, 730824-731030. Joku muu saa kertoa tapahtuma-ajat Ohenmäen jälkeen.
	13.01.2010 00:30	Eljas Pölhö
		Tuo 1300 tonnia oli maksimijunapaino VR:llä höyrykaudella. 1960-luvulla myös Hr12:lla (Dr12) ja Hr13:lla (Dr13) oli suurin sallittu junapaino 10 promillen mäessä 1300 t eikä yhtään enempää. Tr2 tapauksessa 1300 tonnia oli sallittu junissa, joiden perusnopeus oli 46-48km/h ja radan määräävä nousu 10‰. Kuljettajan luvalla 1300 tonnia samalla nopeudella oli sallittu myös Tr1:lle. Oltiin siis vielä kaukana todellisesta vetokyvyn rajasta.
	12.01.2010 11:34	Eljas Pölhö
		H16 vetovoimasta on täällä https://vaunut.org/kuva/58835 H15 ja H16 eivät kulkeneet samalla veturilla ja esimerkiksi H16 Rulla-Ristot vetivät Kouvolaan päin junaa T1071. H15 on varsin niukalti havaintoja ja veturi oli 1964-65 pääasiassa Hr12 ja sen jälkeen Hr13. Pahimmalta pakkaskaudelta 1966 talvelta on 3 höyryhavaintoa (660129=1019, 660203=1073 ja 660208=1009), mutta muita poikkeuksia ei ole tiedossa.
	11.01.2010 22:09	Eljas Pölhö
		Lauantain P17 veturi palasi sunnuntaina P10:ssä. Mutta miten H18/P18 veturi saapui Kouvolaan, on edelleen mysteeri. Se oli Pasilan Hr1 (muutamin poikkeuksin) marraskuuhun 1965 saakka, sen jälkeen Pasilan Sr12 (muutamin poikkeuksin).
	10.01.2010 12:33	Eljas Pölhö
		Olen vähän penkonut Tapani Kilpisen havaintoja ja pitää korjata omia käsityksiä: P10 kulki höyryllä 1965-66 säännöllisesti vain sunnuntaisin (sopii hyvin omiin matkoihini, mistä väärä yleiskäsitys tilanteesta) ja muulloin pääasiallisesti Hr13:lla (poikkeuksellisesti Hr12 tai Sr12 ja kerran-pari höyryllä).
	28.12.2009 22:38	Eljas Pölhö
		Ainakin täällä https://vaunut.org/kuva/34998 on asiaa käsitelty. Pitää vain korjata Dm9 Dm8-9:ksi.
	19.12.2009 17:46	Eljas Pölhö
		Näinhän se P11/12 kalusto vaihteli. Dm9 oli aika tyypillisesti 2xDm9 (välillä jopa 3xDm9) ja niiden kausi jatkui marraskuun loppuun 1967. Sen jälkeen palattiin Sr12-kauteen, paitsi viikonloppuisin Hr12/Hr13 (60-luvun puolella). Kovasti harmittaa, etten ollut mukana 21.5.1968, jolloin Vv15 1957 toi junan P12 Helsinkiin (2712 oli simahtanut matkalla).
	19.12.2009 12:04	Eljas Pölhö
		Eri maa, eri matsku käsillä. Kuva on otettu 15.7.1964 (ei elokuussa). Kouvolan Rulla-Ristoja alettiin käyttää tässä junassa jo viikkoa myöhemmin ja niiden käyttö jatkui marraskuun loppuun 1964. Joulukuun alusta veturiksi tuli Hr12 ja niiden käyttö jatkui syyskuun loppuun 1965, jolloin H16 veturiksi tuli Hr13. Satunnaiset poikkeukset tähän sääntöön olivat kyllä mahdollisia.
	19.12.2009 01:25	Eljas Pölhö
		P11 oli viimeinen päivittäinen höyrypikajuna Helsingistä. Lopullinen muutos dieselille tapahtui heinäkuussa 1964 (varma ajoitus), aluksi Hr13:lle ja seuraavasta aikataulukauden vaihteesta Sr12:lle kesäkuussa 1965 (varma ajoitus). Satunnaisia poikkeuksia on tietysti ollut.
	17.12.2009 22:52	Eljas Pölhö
		Pitää paikkansa, että Hr12:lla ajettiin lyhyehköja kausia myös pikajunia Kouvolasta pohjoiseen. Omakohtaista muistikuvaa ei ole, mutta muistan niiden esiintyneen Tapani Kilpisen matkakertomuksissa. Säännöllisesti (pitempiaikaisesti) niillä oli heti 60-luvun alussa yksi tavarajunapari Kv-Pm. Se näkyy Hr12 veturikierrossa joko 60 tai 61 (en voi tarkistaa just nyt). Hr13 käyttöä pikajunissa talvikaudella alkuvuosina jarrutti höyrynkehittimen puute tai vaihtoehtoisesti ilmaisten yksikkölämmitteisten vaunujen puute. Höyrypikajunien määrä Kouvolasta Kuopioon 1964 pitäisi olla runsas 500 vuoroa ja paluu samoin (2 junaa=730 vuoroa vuodessa/suunta+lisäpikajunat). Kesälauantaisin taisi olla yksi pikajuna enemmän Kv-Pm, P17, aluksi Dm4:llä (3-numeroinen junanumero, vai oliko silloin jp Kv-Mi?) ja sitten Sr12:lla. En muista sitä koskaan höyryllä, mutta havaintojen määrä oli vähäinen. P81/82 oli höyryllä sitten vähintään 330 kertaa/suunta. Vastaako tilastoja nämä höyryjunien määrät? En voi itse tarkistaa kun olen joululomamatkalla.
	17.12.2009 21:15	Eljas Pölhö
		Kyllä on hieno bussi. Scania-Vabis B62 Valmetin korilla.
	17.12.2009 19:54	Eljas Pölhö
		Tänään Vikinglinen laiva Tukholmasta oli tunnin myöhässä. Viimeiset 4T:t lähtivät ja pari raitiovaunullista ihmisiä hytisi pysäkillä odottaen seuraavaa. Lopulta joku katoksen alle päässyt hoksasi katsoa aikataulusta, että seuraava tulee vasta iltapäivällä. Sitten koko lauma marssi nelosen pysäkille ja täytti muutaman seuraavan nelosen. Tuli vain mieleen, että olisikohan ollut mahdotonta ohjata joku nelosista 4T:n päättärille tai keksiä jotain muuta ratkaisua, kun laivan myöhästyminen oli kuitenkin tiedossa tai havaittu jo aiemmin.
	17.12.2009 19:02	Eljas Pölhö
		Minä kannatan vaihtoehtoa P71/P76, koska P75 muuttui dieseljunaksi myöhemmin kuin olin odottanut. Joka tapauksessa vielä osan kesää 1964 P75 meni varmasti Hr1:llä, koska jonkun kerran katsoin Rokkalantornista sen lähtöä Mikkelistä (kesä 1964 on aikaisin vaihtoehto, koska tuttavani muutti marraskuussa 63 siihen taloon). 200 vuoroa molempiin suuntiin on vasta 100 päivänä P71 ja P75 ja sitten 30 kertaa P81 (ja paluut P72, P76 ja P82).
	15.12.2009 21:56	Eljas Pölhö
		Hyvinkää 0km, Kytäjä 11km, Läyliäinen 24km, Vaskijärvi 30km, Hunsala 36km, Karkkila 45km. LWJ oli 82km, Niemi (Vesijärvi)-Valko. JR oli 22,4km (Humppila-Forssan asema).
	15.12.2009 20:31	Eljas Pölhö
		Junan kulkuaikatiedot on täällä https://vaunut.org/kuva/60092 joten voisi ottaa pois tästä ketjusta. En osannutkaan tehdä sitä itse.
	15.12.2009 20:10	Eljas Pölhö
		Tapio: Nyt kannattaa päivittää sivu. Enempää vasemmalle en päässyt.
	15.12.2009 18:31	Eljas Pölhö
		Neckarin vuosimalliakin voisi pohtia. Ehkä ennen 1964. Muistaakseni Neckarin etuovet saranoitiin etupuolelta jo joskus 1964 kuluessa ja Fiat 600:n pari vuotta myöhemmin. Aikoinaan monia harrastajia harmitti, jos asemakuviin tuli autoja. Nykyisin nuo vanhat autot aiheuttavat paljon iloa ja keskustelua niin täällä kuin ruotsalaisillakin kuvasivuilla.
	15.12.2009 18:25	Eljas Pölhö
		Menomatkalla juna pysähtyi Kytäjällä (ajoaika 22:55), Läyliäisissä (ajoaika Kytäjältä 28:50), Vaskijärvellä (12:45), Hunsalassa (11:05) ja Porin pikatien sillan alla (17:10). Veturi kävi ensin yksin asemalla vetämässä tavaravaunut pois kulkutieltä ja haki sitten vappujunan. Paluumatkalla oli samat pysähdykset ja ajoajat pysähdysten väleillä olivat Karkkila-Hunsala 18:25, Vaskijärvi 11:02, Läyliäinen 12:00, Kytäjä 24:30 ja Hyvinkää 23:00. Matkanopeus oli enimmillään vähän yli 30km/h.
	15.12.2009 16:46	Eljas Pölhö
		Aivan oikein, ilmetty Neckar! Olinpa huolimaton. Korjasin kuvatekstiin.
	14.12.2009 23:13	Eljas Pölhö
		Siinähän se jo tulikin. Milläköhän perusteella Fiskarsin rata on usein muulloinkin merkitty, mutta monta vastaavaa jätetty pois. Tästäkin puuttuu noista pidemmistä Lohjan rata (VR), Mustion sähkörata, Ojakkala-Olkkala, Harvialan metsärata, Kuurilan kartanon metsärata, Vuojoen metsärata (lopetettu edellisenä vuonna), Kyröskosken sähkörata ja Toijalan satamarata (VR).
	14.12.2009 22:53	Eljas Pölhö
		4 ja 5 on samaa rataa (Rauman Rautatiet). Luulin, että 6) olisi vaikea "hoksata", joten aika hyvin kuitenkin. Yksi puuttuu vielä.
	14.12.2009 22:30	Eljas Pölhö
		Kartalla taitaa olla 6 muuta kuin VR:n rataa (1933 tilanne) merkittynä.
	14.12.2009 17:36	Eljas Pölhö
		Jos muisti ei olisi niin huono, niin väittäisin että P75/76 muuttui Hr13:lle ensin keskikesäksi 1964, palasi Hr1:lle talveksi ja sitten muuttui pysyvästi Hr13-vetoon. Mutta kun muisti on mitä on, niin vuosiluku on +/- 1 yllä oleva. P73/74 oli jo välillä Hr13-juna Kv-Pm, mutta palasi sitten yhdeksi talvikaudeksi Hr1:lle. Vetureiden kierto oli silloin P73-H772 ja H771-P74. Pm-Kuo välillä P73/P74 taisi suurimman osan aikaa olla Hr1/Tr1-vetoinen ja pienemmän osan aikaa Sv12. Talvella olen matkustanut siinä joskus yhdistelmällä Sv12+Hr1 (siis 2500-sarjan Dv12, ei 2700-sarjalainen). Nämä tiedot siis aikakaudelta 1968-1973.
	14.12.2009 17:17	Eljas Pölhö
		Minä laitoin tuon Martinin kuvan ja tekstin, joten pitää puolustautua: Me maalaiset kutsuttiin kaikkia vaaleita puuvaunuja maitovaunuiksi ja kun en ollut varma mikä se kuvassa on, niin laitoin jotain ympäripyöreää. Silloin kuin itse matkustin H771/772:ssa, se maitovaunu oli usein Ggp (eläinvaunu), mutta jostain syystä tuo ei näytä samalta. Niitä oikeita maitovaunuja ei tainnut enää olla 1970.
	14.12.2009 16:13	Eljas Pölhö
		Juhani tuossa edellä kysyi, josko 1020 ja 1021 käytettiin 1973 muuhun kuin konepajamatkoihin. Unohtui vastata, että käytettiin toki, jopa matkustajajunissa. Yksi erikoisemmista 1020 tekemistä töistä oli RUK:n juna Haminasta Kouvolaan 22.11.1973.
	14.12.2009 00:07	Eljas Pölhö
		Olisko Tapiolle sattunut pieni ajatusvirhe: Jos ennen sotia matkasi Helsingistä Joensuuhun Pieksämäen kautta, niin samalla piti kiertää Kontiomäen kautta. Tai sitten kiertää "takaisinpäin" Elisenvaaran kautta. Pieksämäki-Joensuu-väli valmistui vasta huhtikuussa 1940. Ennen sotia Helsingistä ei ollut suoria makuu- eikä istumavaunuja Joensuuhun. Viipurissa oli junanvaihto.
	13.12.2009 22:15	Eljas Pölhö
		Eihän tämä kuva ole kuin 53kt pakattuna (pakkaamattomana 268,7kt Mac/Photoshopilla katsottuna). Pakkaamaton kuva voi olla huomattavasti suurempi, jotta se olisi pakattuna sen sallitun 400kt kokoinen.
	13.12.2009 21:31	Eljas Pölhö
		Linnanmäkeä vastapäätä olevilta kallioilta. Edessä oli enemmän pusikoita kuin muistin 40 vuoden takaa. Ei mulla ole teletötteröä, mutta Olympuksessa (SP 560UZ) on pitkä zoomi.
	12.12.2009 01:00	Eljas Pölhö
		Eikö se ollut Åbo Jernmanufaktur/Turun Rautateollisuusyhtiö, sitten Åbo Waggonfabrik C. Wrede ja sitten Pultti Oy, vai toimivatko nämä kaikki vain radan toisella puolen? Turun vaunupaja kai toimi siinä vanhassa veturitallissa konepajan itäpuolella.
	12.12.2009 00:34	Eljas Pölhö
		Rulla-Pekkoja olivat vain kaksi viimeistä eli 1020 ja 1021. Juuri ne Vaasan radalla piipahtaneet. Rulla-Ristoja olivat neljä viimeistä Tr1-veturia eli 1093-1096. Kaikki Rulla-Pekat ja Rulla-Ristot valmistuivat 1957.
	10.12.2009 13:22	Eljas Pölhö
		Kun pengoin laatikkoa lisää, niin löysin Kari Riutan 70-luvulla tekemiä kaivosrautatiehavaintoja. Veturitiedot stemmaavat omieni kanssa, mutta olivat käyttötiedoiltaan täydellisemmät: Kone Oy:n veturit 1, 2 ja 9 romutettu, nro 6 käytössä ja nro 7 museoitu. Mutta onko se tämä vai leikkikentällä oleva? Vai vielä joku muu?
	10.12.2009 13:03	Eljas Pölhö
		Tässä sanotaan, että Asean sähköveturi, mutta eihän sellaisia pitänyt olla Outokummussa? 1969 siellä oli tai oli ollut 5 kpl Kone Oy:n sähkövetureita, 10 kpl AEG:n sähkövetureita, 1 omatekoinen, 4 Valmettia ja 3 Lokomoa. 1970 tuli 2 kpl Asea LGBH-akkuveturia. Kone Oy:n veturituotanto on jäänyt vähän hämäräksi ja juolahti mieleen, josko heidän veturinsa olivat osittain tai kokonaan Asean osista koottuja. Kone Oy:n tuotannosta on (minulla) tiedossa vain muutama tehtaan mainos ja Outokumpu Oy:ltä saadut veturiluettelot. Olisiko sinulla, Perttu, mitään lisävalaistusta asiaan. Minun luettelossani Kone Oy:n vetureilla oli Outokummussa numerot 1, 2, 6, 7 ja 9. Kaksi ensimmäistä olivat vuodelta 1959 ja korvasivat jotain vanhempia samannumeroisia vetureita. 6, 7 ja 9 olivat vuosilta 1941, 1942 ja 1944.
	10.12.2009 01:05	Eljas Pölhö
		Näytän Noppomuisteloissani viittaavan myös kommentteihin https://vaunut.org/kuva/59746 ja https://vaunut.org/kuva/59552
	10.12.2009 00:46	Eljas Pölhö
		Vastaan vain hataran muistin varassa, että väli Hy-Kr sai raskaan kiskotuksen noin 1963-64. Sitä ennen tavarajunat ajettiin Tv1:llä ja Silk-juna Vv15:llä. Ennen Vv15 tuloa Silk-juna meni Vr11:llä, koska olin vielä kansakoulussa (50-luvulla) kun Silk-juna meni aina samaan aikaan kun kävelin bussipysäkille, jos koulu alkoi klo 9. Tuntia aikaisemmin meni Hv2-vetoinen postijuna, joten joka aamu näin junan :)
	10.12.2009 00:23	Eljas Pölhö
		Suomi on niin vauras maa, ettei ole pakko ajatella yleistä etua. Sama juttu kuin postin kuljetuksessa. Jossain toisessa maassa on pakko ottaa huomioon myös kokonaisvaltainen etu. Esimerkiksi Ruotsissa posti kuljetetaan runkolinjoilla postijunilla, joilla on korkeampi prioriteetti kuin IC-junilla ja suurempi matkanopeus samoin.
	09.12.2009 21:51	Eljas Pölhö
		T2037 on hyvä veikkaus, koska se ajettiin 60-luvun puolivälissä säännöllisesti höyryllä (Tr1 tai Tr2), lähtö Riihimäeltä oli 9:45 tai niillä main. Paluu yöllä junassa T2036. Minun "suosikkijunani" T2314 veturi meni etelään junassa T2035, joka ohitti Nopon siinä 23 tienoilla. Silk-juna oli aina Vv15 tai 2xVv15, mutta muissa vetovoima vaihteli.
	09.12.2009 21:26	Eljas Pölhö
		"Kodittomat" veturit löytyvät yleensä radanrakennustyömailta tai ovat teollisuuslaitoksille vuokrattuina. Tammikuussa 1928 G7 (Sk4) tilanne oli: 242 Oulu, 243 Karjaa, 244-245 Turku, 246-253 Karjaa, 306 Viipuri, 307 Seinäjoki, 308 Karjaa, 309-311 Turku, 312 Karjaa ja 313 Turku. Silloin ainoa vuokralla ollut veturi oli F1 115 Enso Oy:llä. Toukokuussa 1928 samat kuusi G7 olivat edelleen Turussa.
	09.12.2009 12:05	Eljas Pölhö
		Ja surullista kyllä, minulle nopeimmat Hr1-kyydit tarjonnut 1018 oli kaikkein lyhin käyttöaika, marraskuusta 1955 maaliskuuhun 1969.
	09.12.2009 11:57	Eljas Pölhö
		Pätkityt rungot sitten rengasreiteille, niin ei olisi tullut ongelmia kääntämisen kanssa. Esim Jns-Kv-Kuo-Jns tai Jy-Sk-Yv-Jy. :)
	09.12.2009 00:32	Eljas Pölhö
		Alle 18 vuoden jäivät (ilman onnettomuuksia) myös kaikki Vv12, Sv11 ja Hr11 yksiköt, samoin Dr15 siinä asussa. Myös muutama Trumanni (Tr2) jäi alle 18 vuoden työkauteen. 1960-luvulla oli pulakauden jälkeen niin suuri uudistusvimma päällä, että kaikki vanha piti saada kiireesti pois. Vielä hullumpaa se oli Englannissa, jossa uusimmat höyryveturit ja suuri joukko dieselvetureita sai tyytyä alle 10 vuoden työelämään.
	09.12.2009 00:08	Eljas Pölhö
		Siellä oli käytössä Hr1 1020 ja 1021 sekä tavarajunissa Tr1 1054, 1057-1063 (1055 lopetti ajonsa 1971 sekä 1052, 1053 ja 1056 vuonna 1973). Vaasan radan henkilöjunien höyrykilometrit olivat maaliskuussa Hr1 2368km, huhtikuussa Hr1 4810km ja Tr1 74km, toukokuussa Hr1 3034km ja kesäkuussa Hr1 148km. Veturikohtaiset kilometrit (kaikki ajot) 1020 maaliskuu on "jossain", huhtikuu 2675km ja toukokuu 888km. Hr1 1021 maaliskuu "jossain", huhtikuu 2785 km, toukokuu 2227km ja kesäkuu 148km. Maaliskuun kilometrit ovat tietysti Pieksämäen papruissa, koska ne siirrettiin Kouvolan kirjoilta sinne 19.4.1973, ja vasta maaliskuun 1974 kuluessa Seinäjoelle. Mutta niitä ei nyt löytynyt tähän hätään. Viimeiset liikennepäivät taisivat olla 1020 = 15.5.1974 ja 1021 = 3.6.1974.
	08.12.2009 19:48	Eljas Pölhö
		Muutin kuvausvuodeksi 1932. Alkuperäisessä kuvatekstissä ei tainnut olla mitään muuta oikeaa kuin sana "puukaasutinveturi". Hieno juttu, että Heikki ja Lasse ovat kaivaneet lisätietoja ja julkaisseet ne, jotta tämäkin historian harhaluulo on korjaantunut.
	08.12.2009 13:41	Eljas Pölhö
		Kuvasta tuli mieleen, että Dr14 (silloin Vr12) on joskus aidostikin vetänyt pika- ja henkilöjunia (hyvin satunnaisesti). Esim. kesäkuussa 1974 Vr12 veti 89km EP-junaa (veikkaus Pieksämäki-Kuopio). Elokuussa 1975 Vr12 veti henkilöjunaa 49km, mutta se saattaisi olla linjalta hakeminen.
	08.12.2009 13:11	Eljas Pölhö
		Ennen kokonaan kielletty. Uusintatarkastuksen jälkeen sallittu kaikenikäisille. Leikkaamaton versio.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset