701-145246 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.06.2010 21:10 Eljas Pölhö  
  Tämä taitaa olla "uusi" P42. Vanhoille ihmisille "vanha" P42 oli niitä junia, jotka hyvin varhaisessa vaiheessa tulivat Hr12-juniksi. En nyt näe suoraan koska, mutta joka tapauksessa 28.5.61 alkaneella aikataulukaudella oli Hr12 alusta alkaen. Monilla muilla vaihtui höyryltä dieseliin 14.12.61 alkaen. Silloin P42 veturi oli seuraavassa kierrossa ---P95 Hki 22:15-Tpe 1:16 -- P42 Tpe 17:20-Hki 20:00 -- P71 Hki 21:50-Kv 0:55 -- T1073 Kv-Pm ---jne.
kuva 03.06.2010 22:16 Eljas Pölhö  
  Vielä kun joku kopsaisi ja vaikka julkistaisi vaunujen alkuperäiset korjaus- ja taaramerkinnät. Voin kyllä toimia kirjurina, jos ketään muuta vapaaehtoista ei löydy, mutta epäilen etteivät nuo vaunut tule käymään Norrköpingissä tai Malmössä mun elinaikanani ja sikäli omat havainnot tulevat jäämään satunnaisiksi. Miksi muuten vaunuilla on sekä euro- että vanhakantaiset numerot? Eikö se ole tiedon tuplausta?
kuva 03.06.2010 18:49 Eljas Pölhö  
  ".... Olis kiva kuulla jo ihan tosiasiaa siittä mikä se todellinen syy vaihtoon on ollu...." Siis Sm1 tapauksessa se oli paino, kuten edellä sanoin. Se ei ollut mielipide tai mutu-juttu. Ylipainoisia Sm1 vaunuja ei voitu palauttaa Valmetille ja tilata uusia jostain muualta, koska olisi syntynyt liian mehevä skandaali. Siksi vaunujen ylipainosta oli riivittävä "sata kiloa" sieltä ja toiset täältä.
kuva 01.06.2010 19:33 Eljas Pölhö  
  Jormahan jo sanoi, että oli *painava* syy virroittimien vaihtoon. Samasta painavasta syystä tehtiin protoja seuraaviin juniin muitakin muutoksia. Vaunut olivat siis ylipainoisia ja ongelmaa ratkottiin poistamalla helmalevyt, keventämällä pyöriä, yksivartisella virroittimella ja lämmityksen muuttamisella 220V jännitteiseksi suoraan päämuuntajasta. En nyt löydä viiden ensimmäisen alkuperäistä painoa, mutta kuudes vaunu 6006+6206 oli enää 1040kg ylipainoinen (95040kg).
kuva 31.05.2010 20:53 Eljas Pölhö  
  Dm7 4162 täyttää tänään 50 vuotta. Mikähän sen kunto mahtaa olla? Koska täällä jo oli kuva, niin osallistuin merkkipäivään laittamalla blogiini kaksi 4162:n nopeustaulukkoa Karjaa-Hanko -radalta. Vertailun vuoksi mukana on myös Hv2, Hv4 ja kolme Vv15 ajoa. http://poelhoe.blogit.fi ja siellä kohta Karjaa-Hanko ajoja.
kuva 31.05.2010 17:26 Eljas Pölhö  
  Tuolla vaunun keskellä runkopalkissa näkyy valmistuslaatta. Mitä se sanoo? 23.8.2008 Porvoon ratapihalla näkyivät BT 01180 (ex-CEm 2420), XT 01605, BT 01346 ja "saunavaunu", jossa on laatta Pasila 1929.
kuva 31.05.2010 12:14 Eljas Pölhö  
  Ja luettelo muutetuista ja muutosajoista on täällä (vaunut 1b) http://poelhoe.blogit.fi/ Pystyisikö joku täydentämään puutteet Ci-vaunujen kohdalla?
kuva 29.05.2010 15:27 Eljas Pölhö  
  Muistikirja on nyt esillä ja voin todeta, että olipa hyvä juttu, että Robert aloit kyseenalaistaa merkintääni. Olet nimittäin varmasti oikeassa ja minä aivan varmasti väärässä. Siihen on kolme todistetta:

1) MotorRail Simplexillä ei ole olemassa valmistusnumeroa 27598, Kyseisen 20/28 H.P. mallin valmistenumerot asettuvat väleille 5851-10000, 20001-21636 ja 24011-24026 (mitkään sarjat eivät ole täysiä).

2) Muistikirjassani lukee 27598 MotorRail Simplex ja 3 vaunua. En koskaan kirjoita valmistusnumeroa ennen tehtaan nimeä, joten tällä merkinnällä kyseessä pitäisi olla veturin numero. Eli VAPOn antama konenumero.

3) Näyn olleen matkalla Haukivuorelta Yli-Ähtärin kylään kyläilemään eläkkeellä olleen Seinäjoen veturimestarin Väinö Mäkelän luo. Mukana vaimo ja kaksi koiraa = ei perusteellista tutkimustyötä. Mökkikuvista näkyy, että minulla on ollut vaaleat housut eli en varmasti ole saanut tunkea veturitalliin paikkaan, mistä olisi voinut lukea valmistuslaatan tiedot.

Kiitos tarkkaavaisuudesta. Nyt saatiin veturin 9844 historiaan lisätieto ja samalla voidaan poistaa yksi muista yhteyksistä tuntematon muka-valmistenumero.

Päivän muut havainnot: H962 = 4088+10208, P78 = 2335 (junasta on kuva Vorgissa). Konneveden kirkonkylässä oli tiiliputkitehdas, mutta sillä ei ollut rataa. 2735 lähti 10:55 rautakanavajunassa Suolahden satamasta. Saarijärvellä oli Trr 368 ja Matosalmen lossi oli Eklöf 63/1964. Kyläpaikassa oli veturin 651 soittokello.
kuva 28.05.2010 23:13 Eljas Pölhö  
  Aikoinaan Suomessa asuessani minulla oli VR:n (ehkä rataosaston myöntämä) radallakulkulupa, voimassa kaikilla radoilla, uusittiin anomuksesta vuosittain. Lupaehdoissa oli jotain siihen malliin, että VR ei ollut vastuussa, jos minulle sattui jotain, vaan minä itse. Se oli mielestäni oikein ja maalaisjärjen mukaista. Vieläkö Suomessa on tällaisia lupia ja jos on, kuka ne nykyisin myöntää?
kuva 28.05.2010 21:54 Eljas Pölhö  
  Malmö C:n remppa johtuu siitä, että kohta valmistuu oikorata Köpiksen sillan juureen Malmön kaupungin läpi. Uusi Malmön keskustan asema tulee parin sadan metrin päähän mun nykyisestä työpaikasta. Toistaiseksi en tiedä tuleeko siitä minulle jonkun minuutin lyhennys työmatkaani vai ei. Pari vuotta sitten Malmön alla työskenteli iso joukko kapearaiteisia kaivosvetureita, mutta nyt ne on jo kaikki lähetetty muualle. Malmö C pysyy siis paikallaan ja vain keskimmäiset raiteet johdetaan uuteen tunneliin.
kuva 28.05.2010 20:21 Eljas Pölhö  
  Minullakin on kyllä muistikuva, että myös P75/P72 Kv-Kuo-Kv kulki jonkun aikaa Hr12:lla, mutta en yht'äkkiä muista vuotta. Olisikohan ollut keskikesää, jolloin tavaraliikenne oli pienimmillään, oli vuosi sitten mikä tahansa.
kuva 28.05.2010 20:08 Eljas Pölhö  
  Ylöjärven veturi, Move4 n:o 10 (23.4.1951) on entinen Renlundin Tiili Oy, Vehmainen, n:o 1
kuva 28.05.2010 19:36 Eljas Pölhö  
  Ruotsin postijunat on muuten nopeampia kuin IC:t ja niillä on etuajo-oikeus matkustajajuniin nähden. Niiden takia Green Cargolla on 160km/h nopeuksisia vetureita.
kuva 28.05.2010 02:28 Eljas Pölhö  
  Mun suosikkijunani 60-luvulla olivat H771 ja H772 ja ne osaltaan saivat innostumaan kellottamaan (aina) junien kulkua. Kumpikin pystyi Kouvolan ja Haukivuoren välillä petraamaan aikataulua (=ottamaan myöhästymistä kiinni) reilut puoli tuntia. Ennätys on muistin mukaan 40 minuuttia. Hv3- ja Tr1-vetoisina aikatauluissa näytti olevan vähän vähemmän löysää. Hr13 tultua junaan oli aikataulu aivan selvästi turhankin löysä ja kaikkein selvimmät erot Hr1-vetoisiin juniin olivat nousut Mäntyharjulta Mynttilään ja Mikkelistä Hiirolaan tai etelään mennessä nousu Mikkelistä Otavaan. Siinä mielessä tehtävä ei ollut "toisarvoinen", että juna jäi tyypillisesti myöhään Kouvolan vaihtotöisssä (Vr1:llä oli vaikeuksia jakaa juna P1 kolmeen osaan) ja tarvittiin hyvä veturi tuomaan päivän posti (ja Hesari) mahdollisimman ajallaan maakuntaan junaa innokkaasti odottaville kyläläisille. Nykyisin taitaa esim. Hesari saapua Haukivuorelle ja Mikkeliin ihan eri suunnasta.
kuva 28.05.2010 02:07 Eljas Pölhö  
  MP kattoi myös Hr11-junat. Turisti oli siinä mielessä vähän epäluotettava, kun kun kuitenkin osa Hr11-junista oli "vain" P-tunnuksen alla. Esimerkiksi maaliskuussa 1961 junan MP29 vetureina on havaiittu 14.3=1618, 15.3=1615, 16.3-26.3=1951, 27-28.3=1950. Sikäli epäreilu kommenti, että siinä ovat mukana sekä 1950 että 1951 ensimmäiset paluujunat Turkuun. Hr11 1950 ja 1951 lähtivät edellisinä päivänä junassa P30 ensimmäistä kertaa turkulaisina vetureina.
kuva 28.05.2010 01:41 Eljas Pölhö  
  Kuvan toisen vaunun tuuletusikkunoiden järjestys ei kyllä vastaa CEit-vaunua, vaan taitaa se sittenkin olla Cit, koska 1. luokka oli edessä Kouvolasta pohjoiseen. Keltainen viiva tuli vasta myöhemmin helpottamaan tunnistusta.
kuva 28.05.2010 01:27 Eljas Pölhö  
  Kalakukossa oli Rk aina Eikt tuloon saakka, ja pian taas uudelleen. Ei "koskaan?" Eik. Ravintola- ja kahvilavaunujunat vaunusarjoittain 60-luvulla voi kopsata mun blogista, jos ne kiinnosta http://poelhoe.blogit.fi/ Tuohon täyshelmaplootuun, että eikö Cit kulkenut junissa P31/P32 Helsingin ja Turun sataman välillä? Junissa P75 ja P76 oli CEit (ainakin toisessa rungossa :) vielä 1964). Kv-Kuo-Kv junaparit P75/P72 ja P71/P76 olivat Hr1 1020 ja 1021 heiniä tuolloin, ja vain jomman kumman ollessa kattilanpesussa tai huollossa, oli junissa muu Hr1. Sikäli todella harvinainen kuva kyseiseltä ajalta. Aiemmin mainitussa blogissa on myös mm Esslingenien alkuperäiset taarat ja niistä voi ehkä päätellä missä on ollut helmapellit ja missä ei.
kuva 28.05.2010 00:19 Eljas Pölhö  
  Höh, saako olla lievästi eri mieltä. Nykyisin kun on niin vähän erilaista kalustoa verrattuna siihen kun silloin kun olin nuori, niin kaikki vaihtelu on kivaa. Mulla on varmaan joku dokumentointimania, mutta jos kaikki on samoin kuin viime kuussa, niin innostus kärsii kolauksen. Tänäänkin mun ruotsalaisessa IC:ssä oli monenvärisia vaunuja, enää ei kaikki ollut hailean sinisiä eikä kaikki olleet vielä mustia. Oli molempia vaunuja ja vielä yksi punainen joukossa. Taas tekisi mieli mainostaa, etta 1. luokassa pääsi taas kerran 435km 19 eurolla, ja koko juna 8 vaunua oli täysi, mutta jääköön väliin. On se toisaalta kiva Suomessa käydessä kun saa olla lähes yksin toisessakin luokassa kovaan hintaan.
kuva 26.05.2010 18:06 Eljas Pölhö  
  Tämä sama kuva oli kirjassa Nordens Järnvägar 1975, viimeisellä sivulla. Siten kuvauspaikka varmistui Rastunsuoksi täällä duunimestassakin.
kuva 26.05.2010 18:01 Eljas Pölhö  
  No, kunhan palaan kotiin loppuviikolla niin kaivan alkuperäisen muistikirjani esiin. Kuvatekstiä varten otin valmistusnumeron Kuopion läänin yhteenvetoluettelostani. Numero on varmaan tuossa pienessä laatassa moottorisuojan kyljessä, vai kuinka? Sikäli minun ei pitäisi tehdä noin suurta mokaa numerossa. Otin veturista muistaakseni muitakin kuvia, mutta alkuperäisen negatiiviliuskan löytäminen voi olla kovan työn takana. Se olisi sitten se toinen mahdollinen moka eli että kuvan veturi on ihan joku muu kuin mikä tekstissä mainitaan. Missä 9844 oli ennen Kalajokea? Siellä en ole koskaan käynyt ja Olkkalassa tätä en ole nähnyt. Eikö Kalajoella ollut kaksi Simplexiä? Ettei vain olisi konepelti vaihtunut vetureiden kesken joko siellä tai mistä se tuli Kalajoelle.
kuva 25.05.2010 19:17 Eljas Pölhö  
  Robert: Nyt en ole kotona, niin en voi tarkistaa mitä muistikirjassani lukee ja tietysti olen voinut tehdä lukemavirheen tai kirjoitusvirheen (niinkuin sinunkin kysymyksessäsi on yksi numero liikaa). Edit: Lähinnä tulee mieleen, että se voisi olla 21598, koska sakarallinen ykkönen ja seiska menee helpolla sekaisin muistikirjaakin lukiessa.
kuva 19.05.2010 17:25 Eljas Pölhö  
  Toisaalta Cit 2351 on minun kirjanpidossani 25627/1961 ja seuraava numero 25628 olisi vuodelta 1961 oleva moottorivaunu. En siis lähde välittömästi muuttamaan vaunulistojani Toistaiseksi kirjaan vaan ristiriitaisuuden. http://www.privat-bahn.de/Esslinger_Lieferliste.html
kuva 19.05.2010 17:03 Eljas Pölhö  
  Mielenkiintoinen havainto. Kun katsoo kuvaa tarkemmin, niin vuosiluvun 6 ja valmistenumeron 6 ovat erilaisia. Olisikohan jälkimmäinen tarkoitettu olemaan 8, vaikkei yläympyrä ole ehjä. En ollut kyllä huomannut eroa kun aikoinaan kopsasin kaikki laatat paitsi vaunusta 23010. Herää epäilys systemaattisesta mokasta ja kaikkien Suomeen tulleiden vaunujen pitäisi silloin olla sarjassa 25813-25827 eikä --6--. Löytyykö muita vaihtoehtoja?
kuva 18.05.2010 17:38 Eljas Pölhö  
  Tämä on CEit 2651 (Esslingen 25620/1960). Eit 23009 on Esslingen 25625/1960.
kuva 18.05.2010 09:40 Eljas Pölhö  
  Kyllä kait kirjoittaja aina saa oman tekstinsä toistaa, jollei julkaisija ole ostanut siihen yksinoikeutta.
kuva 17.05.2010 14:59 Eljas Pölhö  
  Näistä kokelasjunista minulla on Tr1-vedolla yksi kulkuaikaseuranta, jonka sain aikoinaan Tapio Keräseltä: 27.11.1969, Tr1 1084+13 Ei. Haminasta klo 17:02, Kouvolaan klo 18:21. Hamina-Salmenkylä 6min-Metsäkylä 17min 30s-Inkeroinen 32 min. Pysähdys 2min 20s. Ikr-Myllykoski 12min 10s. Pysähdys 6min 30s. Mki-Kv opastin 22min, pys 75s, Kouvola 25min 30s.
kuva 17.05.2010 14:22 Eljas Pölhö  
  Rautatieharrastajien vuokraama päätyikkunallinen EFi 22391 jäi sittemmin VR:n viimeiseksi päätyikkunalliseksi yleisen liikenteen vaunuksi. Helsinki-Riihimäki tultiin junassa P49 (veturi Sr12 2707) ja Hämeenlinna-Helsinki junassa P46 (veturi Hr12 2218). Tilausjuna kulki numeroilla Vy 1 (Ri-Vi) ja Vy 2 (Vi-Hl). Junan Vy 1 suurin nopeus oli 98km/h kilometrin matkalla Ri-Hl välillä. Loppumatka ajettiin hiljempaa, koska yksi vasemman puolen laakereista alkoi kuumeta. Toijala-Valkeakoski -välillä oli kaksi fotoajoa ja yksi fotostop (Metsäkansassa). Tuo 98km/h Paikulla taitaa olla minun mittaksissani sarjan "huippunopeus". Samaan on päästy muullonkin, esim. 22.2.1968 Pr1 771 ylimääräisessä junassa Keravan ja Riihimäen välillä (junan koko silloin vain 1 F = 13t). SJK:n tilausjunassa Ri-Kv-Ri 16-17.5.1969 saavutettiin nopeus 95km/h useampaan otteeseen.
kuva 15.05.2010 00:29 Eljas Pölhö  
  Luulisin Jorman olevan ihan oikeassa. Se on kolmion keskellä kuvassa https://vaunut.org/kuva/52081 tai tässä linkissä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=HKR+talli&srs=EPSG%3A3067&y=6723027&mode=orto&x=381617&lang=fi
kuva 14.05.2010 22:54 Eljas Pölhö  
  Matala veturi hämää. Eiköhän se ollut 600mm, vaikka en kyllä muista mitanneeni.
kuva 14.05.2010 15:14 Eljas Pölhö  
  Forssassa liikennöi mm. kuvan Siemens 1647/1905 ja Tampereella AEG 799/1909.
kuva 14.05.2010 10:58 Eljas Pölhö  
  Kiitos tarkkaavaisuudesta Jorma! Kyllä nyt on käynyt niin, että olen aikoinaan ottanut graafikosta väärään suuntaan kulkevan junan ja 2233 jälkimmäinen havainto on paluujunassa T1663. Uskomatonta saada tehdä korjauksia yli 30v vanhoihin havaintoihin. Dr12 2233 oli noina päivinä kovasti tyrkyllä, sillä 28.9 kohtasin sen tavarajunassa Tammisaaressa ja 29.9 tavarajunassa Loimaalla.
kuva 13.05.2010 23:06 Eljas Pölhö  
  Saattoi siltakin muuttua pyörätieksi, mutta en jaksa muistaa ihan varmasti. Sehän oli tuolloin alle 10v vanha.
kuva 13.05.2010 22:15 Eljas Pölhö  
  Tästä sillalta Hyvinkäällepäin ratapenkka muutettiin pyörätieksi sisääntulotien viereen sen eteläpuolelle. En tiedä onko sitä enää. Jonkin matkaa lähenpänä Hyvinkäätä penkka ja pyörätie erkanivat ja se näkyi kyllä maastossa vielä 1980-luvulla.
kuva 13.05.2010 22:11 Eljas Pölhö  
  Vertailuksi raidekaavio 1978 https://vaunut.org/kuva/62835
kuva 13.05.2010 21:21 Eljas Pölhö  
  Rautatiesillan vieressä oli Hyvinkää-Kytäjä-Läyliäinen -tien silta. Samalla kohtaa on sisääntulo Hyvinkäälle moottoritieltä Veikkarin ja entisten Vakkurin kauppapuutarhan välisellä alueella. Vähän matkaa kuvaajan selän takana oli aikoinaan Hyvinkään Tiili Oy:n (Veikko Piekkarin tiilitehtaan) savirata. Tehdas oli valtatien Hyvinkään puolella ja savikuopat tien länsipuolella.
kuva 05.05.2010 13:00 Eljas Pölhö  
  Eiks se olis helpompi sijoittaa laiturit siten, että toisen etelä- ja toisen pohjoispää ovat lähellä toisiaan. Yksi kulkutie palvelisi molempia kun laiturit eivät olisi tismalleen radan vastakkaisilla puolilla. Etenkin Suomessa, missä laituripolku+puomit on liian halpa vaihtoehto alikulkutunneleille.
kuva 04.05.2010 19:04 Eljas Pölhö  
  Ainakin 1978 vielä oli sivuraiteita ja silloin oli Hietasessa junakohtauksiakin. Olisikohan poistettu sähköistyksen myötä?
kuva 03.05.2010 15:30 Eljas Pölhö  
  Tai sitten siinä ei ollut enää nimikylttiä, niin en noteerannut sitä kaaviooni (suora viiva ilman sivuraiteita), tai sitten se vain jäi merkitsemättä kun oli niin vähän muutakaan...
kuva 03.05.2010 11:18 Eljas Pölhö  
  Sampo: Kyllä kuvassa näkyvät kaikki VR:n rakenteet Massilanmäessä. Minusta siellä ei ole ollut liikennepaikkarakennusta edes 70-luvun lopulla, kun ei ole mukana silloisessa rataosan raidekaaviossani.
kuva 30.04.2010 18:20 Eljas Pölhö  
  Minä sanoisin itärannikolla. Kun katsot kartasta Etnan sijainnin, niin rata tekee 3/4 ympyrän sen alarinteillä. Eteläinen pääteasema on Cataniassa ja pohjoinen Ripostossa. Niiden välin rannikkoa pitkin kulkee valtion rata Messina-Catania-Siracusa.
kuva 28.04.2010 11:46 Eljas Pölhö  
  Kyllä se on. Alkuperäinen numero oli 52 7047, valmistaja WLF, Floridsdorf (Itävallassa), 1943. Sota-aikana veturi toimi Neuvostoliiton alueella, mistä siirrettiin Tsekkoslovakiaan. CSD:llä sillä oli aluksi numero 555 0221, joka muutettiin öljypolton käyttöönoton jälkeen numeroksi 555 3221. CSD:llä muutettiin iso joukko näitä vetureita öljypolttoisiksi vuosina 1963-73, ja tuolloin neljäs numero (0) muutettiin numeroksi 3, muiden numeroiden pysyessä ennallaan.
kuva 24.04.2010 17:13 Eljas Pölhö  
  Hr1 1013 ja ensimmäisenä vaununa CEi sopii hyvin junaan H771, mutta pitää menne vuosi-pari taaksepäin. CEi jäi pois muistin mukaan jo ennen kesää 1969. Kesäisin 1968 lähtien Hr13 (Dr13) oli tyypillisin veturi, talvisin vielä Hr1.
kuva 23.04.2010 11:33 Eljas Pölhö  
  O&K 7443 vuodelta 1919.
kuva 23.04.2010 10:59 Eljas Pölhö  
  Eia-vaunujen 22651-22654 (12000-12003) vastaanottokoeajot tapahtuivat Hämeenlinnaan (22651, 2813 veti), loput Turkuun (2813+22652, 4014+22653 ja 4014+22654). Mielenkiintoista, että vetovaunun numero oli tuolloin jo muutettu, mutta liitevaunu annettiin muodossa 22653 (12002) ja 22654 (12003).
kuva 23.04.2010 10:46 Eljas Pölhö  
  Säännöllinen liikenne Tampereen ja Toijalan välillä taisi alkaa 1.3.1958. Varhaisin minulta löytyvä tieto lätän ajamisesta kyseisen välin on kun vielä vastaanottamaton Dm6 2800 ja EFia 22451 (myöhemmin 4000+11500) tekivät 17-19.12.1953 kiertoajelun (vastaanottokoeajon) Tampere-Haapamäki-Pieksämäki-Kouvola-Riihimäki-Tampere. Kummankin luovutustarkastus suoritettiin 19.1.1954. Dm6- ja EFia-vaunujen vastaanottokoeajot 1954 suuntautuivat Tampereelta Raumalle (2802+22453), Poriin (2803+22454), Lahteen (2804+22455) ja Turkuun (2805-2814 ja 22456-22461). 2801+22452 koeajo minulta puuttuu.
kuva 23.04.2010 02:05 Eljas Pölhö  
  1960-luvulla Salpausselän kisajunia Helsingistä/Helsinkiin oli useimmiten kolme kumpaankin suuntaan. 1966 ja 1967 oli kaikissa dieselveturi (Hr12, Sr12). 1965 oli aika sekalainen joukko, Hr1 1003, Hr12 2211 ja Dm4 1608. 1959, 1960 ja 1962 kaikissa oli Hr1. Tr1 löytyy Tapani Kilpisen havainnoista vuodelta 1958: 9.3.58 klo 20:51 Helsinkiin saapui Tr1 1050 vetämä kisajuna. Sen edellä klo 20:20 saapuneessa kisajunassa oli pariveto Hr1 1021+1008.
kuva 22.04.2010 19:13 Eljas Pölhö  
  Dm6 4004, alunperin numero 2804, luovutuskoeajo suoritettiin 17-18.5.1954 Tampere-Lahti-Tampere ja se vastaanotettiin VR:lle 19.5.1954. Koeajolla mukana seurasi liitevaunu EFia 22455 (sittemmin 11504). Viimeisen ajonsa 4004 suoritti toukokuussa 1972 ja se hylättiin (Ko) 11.9.1972 (Lko pvm 5.9.72 ja To pvm 19.9.72). Samoilla papereilla menivät Hr11 1950-1953, Dm6 4000, 4004-4006, 4008, 4009, 4012-4014, Dm7 4050, Trr 353 ja EFia 11501-11510. Jos joku ihmettelee mihin 1954 jäi, niin se oli hylätty jo aikaisemmin samana vuonna.
kuva 22.04.2010 18:48 Eljas Pölhö  
  Nämä olivat varmaan höyryvetoisia sekajunia. Viimeisessä rauhanajan aikataulussa (1.10.39-31.12.39, ei varmaan toiminut loppuun asti) junien luokkamerkintä oli M ja kulkuajat Riihimäki 7:15-Kesijärvi 8:05, Riihimäki 11:10-Kesijärvi 12:00, Kesijärvi 8:15-Riihimäki 9:15 ja Kesijärvi 14:30-Riihimäki 15:30. Mihinkähän tarkoitukseen radan aikataulut oli laadittu? Ei ainakaan työmatkaliikenteeseen eikä asiointiin Riihimäelläkään paljoa jätetty aikaa.
kuva 21.04.2010 17:14 Eljas Pölhö  
  Loppuopastinvalojen sijoitus ovien pielissä oli alempana kuin Dm7-kalustolla.
kuva 21.04.2010 16:54 Eljas Pölhö  
  Tässä vaunussa on A 11.67, 4021:ssä A 10.67, 4022:ssa A 6.67, 4023:ssa A 12.61, 4024:ssä A 9.61, 4025:ssä A 12.66 jne. Tuoreempia A merkintöjä 4075 A 2.68 (edellinen A 12.66), 4131 A 7.69, 4148 A 12.68, 4156 A 4.69 (edellinen A 10.66), 4165 A 1.70, 4166 A 1.68, 4170 A 5.68, 4171 A 5.68, 4176 A 3.68, 4177 A 1.69, 4178 A 7.68, 4180 A 11.68, 4181 A 9.68, 11550 A 1.69, 11578 A 2.68, 11618 A 3.69, 11622 A 6.69, 11626 A 9.69, 11629 A 2.69, 11631 A 11.69 jne. Ei minullakaan ihan kaikkia ole, mutta 1.70 taitaa olla uusin merkintä.
kuva 21.04.2010 16:32 Eljas Pölhö  
  Hv1 se on, mikäli kuvausvuosi on oikein. Turun viimeiset Hv2:t siirrettiin muualle toukokuussa 1962. Jos sellainen ihme olisi elokuussa 1963 sattunut, että vieraan varikon Hv2 olisi piipahtanut Turussa, niin ei se kyllä Uudenkaupungin radalle olisi päätynyt.
<<   >>