Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	21.04.2010 16:32	Eljas Pölhö
		Hv1 se on, mikäli kuvausvuosi on oikein. Turun viimeiset Hv2:t siirrettiin muualle toukokuussa 1962. Jos sellainen ihme olisi elokuussa 1963 sattunut, että vieraan varikon Hv2 olisi piipahtanut Turussa, niin ei se kyllä Uudenkaupungin radalle olisi päätynyt.
	16.04.2010 22:04	Eljas Pölhö
		Pertti: Joo, ota kello, kynä ja vihko mukaan. Minusta olisi kiva nähdä vähän nykyisiä ajoaikoja vertailuksi vanhoille. Hannu Haaki (yhdistyksen sihteeri monta vuotta ja museorautatien alkuperäisiä puuhamiehiä) matkusti opiskeluvuosinaan säännöllisesti Helsingin ja Lahden välillä ja harjoitti aktiivisesti mm. Dm4-junien kellottelua niiden viimeisinä kulkuaikoina. Jos tällaiselle harrastustoiminnalle alkaa löytyä kiinnostusta, niin julkaisen mielelläni näitä tuloksia esim. blogini liitteinä.
	16.04.2010 21:48	Eljas Pölhö
		P75:stä en ole vielä saanut kaivettua lisää tietoja, mutta eräistä muista pikajunista kyllä. Yhdistelemällä Tapani Kilpisen ja Jukka Nurmisen muistiinpanoja näyttää siltä, että huomattava lisäys Hr12-vetoisiin pikajuniin tapahtui joulukuussa 1961, olisiko ollut 14.12 alkaen (kirjoitan muistin varaisesti) ja saattaa olla, että P75 olisi siirtynyt samalla kertaa. Laitan vaikka blogiini havaitut "kuin veitsellä leikaten"-muutokset, kunhan olen jossain vaiheessa kotona vähän pitempään. Hr12 ajoi 28.5.61 alkaen junat T1073 (Kv 2:31-Pm) -T7930 (Pm-Kv 14:55)-T7317 (Kv 15:10-Kta)-T7318 (Kta-Kv)-T7349 (Kv-Kta)-T7350 (Kta-Kv) ja sitten yöpikajunassa Helsinkiin (Kierto on aikataulupaketissa 1b, ks ketjun lopulla https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1808.0 )
	16.04.2010 13:53	Eljas Pölhö
		Löytyykö siitä valmistusnumero, niin asian voisi tarkistaa jollakin todennäköisyydellä? Missä ja milloin Hämeenkylän Tiilitehtaalla on ollut savenkuljetusrataa? Vuonna 1971 haastatellessani tehtaan edustajaa, hän sanoi että savi on tuotu aina kuorma-autoilla ja vastaava tieto oli jo 50-luvulla jossain tiilialan ammattilehdessä tehdaskuvauksen yhteydessä.
	16.04.2010 00:19	Eljas Pölhö
		Antamani aikataulu P29:n osalta oli voimassa 1.6.1951-31.5.1953. Juuri nyt en pysty tarkistamaan, mutta luulen muutoksen tapahtuneen 1.6.1953. Kesällä 1955 oli kulussa jo kolme suoraa junaa H33 (Hki 7:20-Tku 12:45), P31 (Hki 13:40-Tku 18:10-satama 18:25) ja H35 (Hki 18:25-Tku 23:50). Toiseen suuntaan H36 (Tku 6:15-Hki 11:29), P32 (Tku satama 9.10-Tku 9:45-Hki 14:13) ja H34 (Tku 17:56-Hki 23:10). Kesällä 1956 radalla oli suoria junia jo 1 kiitojunapari, 3 pikajunaparia ja 1 henkilöjunapari)
	15.04.2010 22:55	Eljas Pölhö
		Kyllä on komea aikakauden kuva. Tuolloin, keväällä 1953, olivat laivajunat ainoat pikajunat Helsingin ja Turun välillä. Ainoa vaihtoehto suoraan Porkkalan läpi oli postijunapari H33/H36, mutta ne pysähtyivät kaikilla asemilla ja pysäkeillä. Junien lähtö- ja tuloajat olivat: H33 Hki 8:20-Karjaa 11:01/11:33-Salo 12:58/13:06-Turku 14:21 (21 välipysähdystä) P29 Hki 12:45-Kauklahti 13:12/13:21-Tähtelä 14:30/14:37-Inkoo 14:47-Karjaa 15:05/15:13-Koski 15:44-Perniö 15:58-Salo 16:16/16:18-Paimio 16:47-Turku 17:15/17:25-Turku sat. 17:35 H36 Turku 8:10-Salo 9:27/9:32-Karjaa 10:55/11:12-Helsinki 13:40 (21 välipysähdystä) P30 Turku sat. 10:50-Turku 11:00/12:00-Paimio 12:32-Salo 13:00/13:02-Perniö 13:25-Koski 13:40-Karjaa 14:10/14:20-Inkoo 14:46-Tähtelä 14:53/15:01-Kauklahti 16:07/1613-Helsinki 16:40 Näillä matka-ajoilla ei taitaisi nykyään löytyä kovin monia matkustajia.
	15.04.2010 22:02	Eljas Pölhö
		Yksi vanhan mallinen ja värinen kantsisi säilyttää esim. aikakauteen sopivia tv- ja teatterielokuvia varten. Niin kuin Saksassa ja muuallakin. Olisi vuokrata sopivaa kalustoa kuvauksia varten. Tietysti VR:n henkilöliikenne voi pitää itseään niin suurena, ettei sitä elokuva yms kiinnosta.
	15.04.2010 21:07	Eljas Pölhö
		Hv2 777 lähti viimeisen kerran Turusta 31.5.1962. Täytyy toistaa yllä jo todetut: Upea kuva.
	15.04.2010 21:04	Eljas Pölhö
		"Turun veturit ja junat julkaisussani" (löytyy tuolla myyntipuolella) on listattu Saloon 40-luvun puolivälissä sijoitetut veturit. Eri aikoina niitä olivat Sk1 165, Sk2 317, Sk3 382, 384 ja 386, Vk2 456 ja Tv1 611 ja 912. Tv1:t varmaan ratatöitä varten. Hk1 ajoi lisäksi paikkua Turkuun, viimeiset niistä olivat 241, 296 ja 327. Hienoja kuvia ajalta, jolta ei paljoa junakuvia ole julkaistu.
	14.04.2010 19:41	Eljas Pölhö
		Jos "Päättävistä Tahoista" joku lukee näitä viestejä, niin kannattaa katsoa kuvan https://vaunut.org/kuva/42823 tekstit, etenkin Tepon kommentti, ja ehkä vetää johtopäätöksiä ja ilmoitella esim. elokuvayhtiöille.
	13.04.2010 17:06	Eljas Pölhö
		Vertailun vuoksi raiteisto 1976 https://vaunut.org/kuva/62246
	13.04.2010 16:21	Eljas Pölhö
		Ferkeltaxe, esim http://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_VT_2.09 Edit. Jouni ehti ensin ja taxe taitaa olla monikossa.
	13.04.2010 13:00	Eljas Pölhö
		Moottorivaunuissa käytetään yleensä Power car (vetovaunu), trailer/trailer car (moottoriton vaunu), paitsi ohjaamollinen liitevaunu on driving trailer.
	11.04.2010 10:24	Eljas Pölhö
		Siis tämä kuvahan sivuaa myös Suomen rautatiehistoriaa. Tällainen olisi ollut Dm5 moottorivaunu, joita VR alustavasti tilasi Uerdingeniltä. Muistinvaraisesti, kun en ole kotona: Myöhemmin (1958?) VR joutui maksamaan Uerdingenille korvauksia, koska ennakkotilaus katsottiin riittävän päteväksi ja sitä ei kai koskaan oltu peruttu. Näin olivat VR:n lakimiehetkin asian tulkinneet ja riitaa ei viety käräjille.
	11.04.2010 01:48	Eljas Pölhö
		Ei ollut tällainen MAN-lättähattu, vaan Uerdingen-lättähattu https://vaunut.org/kuva/8768
	10.04.2010 00:45	Eljas Pölhö
		Mitäs jos se oliskin Kielissä, syntymäpaikkakunnallaan? Kiel-Schönberger Eisenbahn V61. Värikin taitaa sopia.
	07.04.2010 12:15	Eljas Pölhö
		Rolls Royce C8TFL-MkIV. Kymmeneen, ei kuitenkaan kuvan veturiin, vaihdettiin 70-luvulla Deutz KHDF12M716 ja kuvanottoaikaa myöhemmin yksi sai Cummins KT1150L.
	06.04.2010 23:47	Eljas Pölhö
		Kuvan kaivinkone on TVH:n. En tiedä siirtyikö se VR:n Rautatierakennusosastolle, kun sellainen perustettiin 1920-luvun alussa. Muuten VR:llä kyllä on ollut koko joukko höyrykaivinkoneita. Vuosina 1951-52 ainakin seuraavat: Orivesi-Jämsänkoski rrs: 411 (kattila 2401) ja 222 (kattila 1424), Pohjois-Suomen radankorjauksessa Salmivaarassa Rro 8 (kattila 9616), Vihannin rrs: Bucyrus 1408 (kattila 9934), Murtomäki-Otamäki rrs: Rro 9/7677 (kattila 2206), 3542 (kattila 3916), Rro 5/410 (kattila 2313) ja 2103/103-C (kattila 0013) sekä Äänekoski-Haapajärvi rrs: Rro 7/445 (kattila 2314). Kattila 0013 oli ennen siirtoa kaivinkoneeseen veturissa C2 42.
	05.04.2010 17:15	Eljas Pölhö
		Jos se on Etv-Rto 95, niin se on entinen 11B (11. rtj Savonlinna, sitten 11. rtj Pm ja edelleen 7. rp Pm). 11B on mahdollisesti 50-luvun tuote, koska edellinen 11B, joka oli valmistettu 1921, hylättiin 1952. Uuden 11B:n eli Etv-Rto 95:n valmistusvuosi minulta puuttuu. Onkohan kukaan kurkannut mitä Pasilan (?) valmistuslaatta sanoo?
	05.04.2010 13:33	Eljas Pölhö
		Silloin kun noita käytettiin niin junat kulki vähän paremmin. Kai sen numero on katsottu, niin saisi laatikkolumiauralistaan taas yhden päivityksen?
	31.03.2010 01:18	Eljas Pölhö
		Mutta aina voi toivoa nopeaa loppua, jottei tarvi kitua pitkään.
	31.03.2010 01:14	Eljas Pölhö
		Näin hyvän kuvan kun sais nähdä jokaisesta "vuoden veturista" tästä lähtein. Multa loppuu vuodet kyllä ennen kuin "vuoden veturit", mutta ihailkoon sitten nuoremmat Vv16 (Dv16)-sarjan loppuun.
	28.03.2010 22:04	Eljas Pölhö
		Kaikissa Hollannin versioissa (500/600/700-sarja) oli sähköinen voimansiirto. Näitä on muuten ollut myös Tanskassa ja Ruotsissa.
	28.03.2010 19:37	Eljas Pölhö
		Tämä oli siis paras kaikille osapuolille, tehtaalle myyntimenestys ja käyttäjälle erittäin luotettava työjuhta. Ei se ollut moottoriteholtaan kovin kummoinen, 350 heppaa noin pääsääntöisesti, mutta vetokyky oli hyvä. Paino oli luokkaa 50 tonnia, eli 10 tonnia enemmän kuin samantehoisessa Vv13:ssa. Edit. Tämä on ollut myös erittäin pitkäikäinen malli, simppeli kovaan työhön tehty rakenne.
	28.03.2010 19:32	Eljas Pölhö
		Lisäyksenä Tuukan listaan vielä se tärkein versio, 08. http://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_08
	28.03.2010 16:25	Eljas Pölhö
		Kannattaa katsoa kunnioittaen, sillä kuvassa on yksi veturiteollisuuden parhaista tuotteista kautta aikojen. Tätä 50-luvun versiota oli yksistään Englannin rautateillä yli 1000kpl ja päälle viellä teollisuuslaitoksille ja vientiin valmistetut. Hollannissa näitä oli 125kpl (ja 10 edellistä malliversiota).
	27.03.2010 22:45	Eljas Pölhö
		RRF 2 = ent. NS 689 (ex-652), EE 2149/VF D339 -1956, RRF 3 = ent. NS 679 (ex-614), EE 2111/VF D301 -1956, RRF 5 = ent. NS 683 (ex-621), EE 2159/VF D349 -1956. (EE=English Electric, VF=Vulcan Foundry)
	20.03.2010 02:34	Eljas Pölhö
		Kiljavan soraraiteella romutettiin Vr2 954, Tv1 1211 ja Hv3 784. Dv15 1956 hinasi ne sinne 30.8.1977. Riihimäeltä lähdettäessä klo 9:24.15 letka oli 1956 +(2218-2561-954-1211-784). Tulo Hyvinkäälle 10:12.15 ja dieselit jätettiin sinne ja Dr13 2318 hinasi ne Hyvinkään asemalta konepajalle. Romuvetureiden letkaa pukattiin takaisinpäin 10:31.10 ja 10:34.50 matka jatkui Hangon radan vaihteelta kohti Kiljavaa.
	19.03.2010 16:04	Eljas Pölhö
		Tai ilmailuasiantuntijoille :) Tuskin noita ilmakuvia kovin paljoa otettiin ennen 20-luvun puoliväliä.
	19.03.2010 15:58	Eljas Pölhö
		Parista Dm8:a korvaavasta Dm7-junasta löytyi kulkuaikatietoja: 6.2.1966 MP87 Pm 11min myöh-Jns 52min myöh. 7.2.1966 MP88 Jns lähti ajallaan-Pm 12min myöh. 7.2.1966 MP87 Pm 45min myöh-Jns 56min myöh. Jälkimmäisen päivän perusteella Dm7 näytti selviävän ihan siedettävästi pikajunan aikataulusta, vain 11-12min ajan menetys, vaikka keli ei varmaan ollut paras mahdollinen (kylmää ja lunta). Juuri kyseisellä viikolla Hv1, Hr1 ja Tr1 saivat tuurata monessa pikajunassa eri puolilla maata.
	19.03.2010 12:51	Eljas Pölhö
		Laitoin Loviisan vetureista havaintojani osoitteeseen http://poelhoe.blogit.fi/
	19.03.2010 11:40	Eljas Pölhö
		Ainakin helmikuussa 1966, kun Dm8-junat Joensuuhun oli peruttu, ajettiin korvaava juna Dm7:llä muutaman kerran. Ei kuitenkaan koko yllä mainittua kautta, vaan junavuoro peruttiin kokonaan useaksi viikoksi.
	18.03.2010 23:58	Eljas Pölhö
		Pohjoismaissa sisällä on lämmintä, vaikka ulkona on kylmä. Guernseyn saarella, missä asuin kolme vuotta, sisälämpötila seurasi aika hyvin ulkolämpötilaa. Esim ulkona +10 = sisällä +15, ulkona +5 = sisällä +11. Osa paikallisista kulki vielä silloin shortseissa, vaikka minä kaipailin jo lämmintä ylle. Minä tukin ikkunoita lakanoista revityillä suikaleilla, mutta paikalliset piti vielä ikkunoita auki. Se on niin erilaista muualla.
	15.03.2010 20:34	Eljas Pölhö
		Lisää numeroleikkiä: Hv4 757-760 olivat vakiovetureita aluksi Oulu-Rovaniemi, sitten Kemi-Rovaniemi (H61/62 ja lisäpikajunat). 758 kävi viimeisen kerran Rovaniemellä ennen lokakuuta 1962, 759 kävi viimeksi 9.10.1964 (H61-H62), 760 kävi viimeksi 21.10.1964 (H61-H62) ja 757 kävi viimeksi 24.10.1964 (H61-H62). Seuraavasta päivästä lähtien junaparin vetovoimaksi tuli Hv1, ensimmäisenä 564 (25.10.64 ja 26.10.64), sitten 560 (27.10.64), 562 (28.10.64) jne. Ajalla 8.1.55-31.5.55 Rovaniemellä käväisivät Hv4:t 524, 525, 526, 527, 528, 529, 751, 757, 758, 759 ja 760. Saapuvat junat olivat H61, LP61A, H65, S567 ja lähtevät H62, LP62A, H66, S568 ja Kemijärven suuntaan S65 ja S66, jotka kulkivat pääasiassa Hk3:lla (447 oli sijoitettu Kemijärvelle sekä 438 ja 471 Ouluun). Hk3 veti myös junat H65 ja H66 Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Junalakon ajan 16.3.55-26.3.55 Rovaniemen tallilla oleilivat veturit 219, 313, 527, 529, 619, 632, 758, 759, 805 ja 1155. Dm6 alkoi ajaa Kemin ja Kemijärven välillä 1.6.54, mutta vasta seuraavan aikataulukauden alusta 1.6.55 alkaen Dm6 alkoi yöpyä Rovaniemellä. Ensimmäinen yövieras oli Dm6 4004, joka lähti Ouluun 1.6.55 klo 05:30 junassa H664 (tuloaika jäänyt kirjaamatta, sorry).
	14.03.2010 23:09	Eljas Pölhö
		Voisiko Pr-Sk olla myös Hk1?
	14.03.2010 21:29	Eljas Pölhö
		Vanhat 43:t oli jo hylätty, mutta öljypolttoiset 44:t olivat tuolloin sarjaa 043. Sota-aikaan rakennetuista 50-sarjan vetureista poistettiin kaikki tarpeeton metallin säästämiseksi ja akselipainon alentamiseksi.
	14.03.2010 20:26	Eljas Pölhö
		Tai jos tarkoitit tällaista laatikkoa, niin se oli DDR:n puolella Reko-kattiloissa. http://www.trainnet.org/Libraries/Lib014/50NGUN.JPG
	14.03.2010 20:18	Eljas Pölhö
		Esilämmittimen pönttökö? Ei ollut, mutta sellainen oli kyllä myös monessa 44:ssä. Tässä kuvassa näkyy 44:n massiivinen etupää pönttöineen. http://www.db-bahnarchiv.de/webseite/images/044.gif
	14.03.2010 16:01	Eljas Pölhö
		Minusta kattila on liian ohukainen sarjaan 44. Sylinterin ja kattilan välisen höyryputken etupuoli näyttää tyhjältä, niin kuin 50:ssä. 44:ssä alue on paljon umpinaisempi.
	11.03.2010 23:28	Eljas Pölhö
		Jos Rc-veturit tuottavat ongelmia, niin täällä on kuvitettu tiedosto (laitan linkin Rc4-sivulle) http://www.jimhell.se/rc/?lok=Rc4 Kuka tekee vastaavan Dv12 sarjasta?
	11.03.2010 12:17	Eljas Pölhö
		Kuvan veturi on alkuperäinen Ten-wheeler (4-6-0 tai 2'C), OKB H 24, Motala 737/1928. SJ:llä ollessaan veturilla oli numero 1509 ja sarjamerkki OKa, vuodesta 1942 A3. Ajoittain siihen on ollut kytkettynä 4-akselinen tenderi ja viimeisinä käyttövuosinaan sillä oli Witte-malliset savunnostolevyt (siis mallia Rulla-Pekka/Rulla-Risto). Veturi poistettiin käytöstä 60-luvun alussa, hylättiin 1970 ja luovutettiin museointitarkoitukseen 1973. Atlanticeista muutetut Ten-wheelerit eroavat siten, että niissä on auranmallinen hytti (vindklyvarhytt) ja 4-akseliset tenderit. OKB osti SJ:ltä viisi Atlanticia 1926-27 ja muutti ne Ten-wheelereiksi kuvan veturin mallin mukaan. Niitä oli hankittu kaksi SJ:n kattilamallilla (H 24 ja 25). SJ otti mallia OKB:stä ja muutti kolme Atlanticia Ten-wheelereiksi 1930, mutta varusti ne suuremmalla kattilalla. Loput 18 Atlanticia saivat pitää pyörästönsä hylkäämiseensä saakka.
	10.03.2010 21:29	Eljas Pölhö
		Jukka Nurmisen papereista löytyy merkintöjä pikajunien vetureista 1960-luvun taitteessa ja niiden mukaan P75 Hki-Kv siirtyi Hr1:ltä Hr12:lle vuoden 1961 kuluessa. Vuonna 1960 Helsingistä lähteviä Hr12-junia olivat mm. P1, P5, P53, P61, P65, P67 ja P95. Tampereelta pohjoiseen Hr12 veti ainakin P61, P63 ja P65. P67:stä on havaintoja sarjoista Hv1, Hv3 ja Hr12. Huomattakoon, että minun havainnoissani oli P5 Hr1-vetoinen 1962 (ks yllä). Yritän keksiä jonkun paremman paikan tällaisille havainnoille, kun ei niitä täältä kukaan osaa etsiä.
	10.03.2010 21:03	Eljas Pölhö
		Kivihiiltä seuraavien sivujen mukaan http://galaxyrailway.com/C62/outline/comparison.html ja http://ja.wikipedia.org/wiki/国鉄C62形蒸気機関車 Kohdassa 特徴ある車両 [編集] on veturikohtaisia poikkeuksia. Poikkeuksellisia polttoainemerkintöjä en pikaluvulla huomannut, mutta veturilla 62 17 sanotaan olleen 1067mm ratojen höyryjen nopeusennätys 129km/h. Se on kyllä vähän kotiinpäinvetoa, kun Etelä-Afrikan 16E-sarjan höyryllä ajettiin samalla raideleveydellä 156km/h. http://de.wikipedia.org/wiki/SAR-Klasse_16E
	04.03.2010 21:13	Eljas Pölhö
		Neuvottelussa 10-11.5.1957 koneosaston johtaja Ivalo ilmoitti, että VR tarvitsee Co'Co'-pyörästöisen version. Kuitenkin neuvottelussa 14.10.1957 suomalaiset halusivat hintavertailun vetureista varustettuna neljällä D32 ratamoottorilla ja vaihtoehtoisesti kuudella D29 ratamoottorilla. Nohab antoi vetovoimakäyrät ja junapainotaulukot kummastakin versiosta. Se, että VR halusi A1A'A1A' -pyörästöisen version oli enemmän taloudellinen kuin liikennetarvetta vastaava ratkaisu.
	01.03.2010 10:41	Eljas Pölhö
		Eiköhän tämä ole yhdistetty aggregaatti/ohjausvaunu. Mac kääntään japanilaiselta Wikipedialta vastaavat muotoon "power source car". Esimerkiksi täällä kohta 21 http://ja.wikipedia.org/wiki/国鉄20系客車
	22.02.2010 12:54	Eljas Pölhö
		Se Djurgårdenin liikennepaikka oli kai niillä nurkin. missä useimmat junat pysähtyvät edelleen vanhasta tottumuksesta Pasilan ja Helsingin välillä ;-)
	21.02.2010 01:53	Eljas Pölhö
		600mm (keskimäärin)
	21.02.2010 01:49	Eljas Pölhö
		Voi luoja sentään, vetää ihan sanattomaksi...
	21.02.2010 00:52	Eljas Pölhö
		Suomessa ei sitten taida olla mitään instanssia, jonka tehtävänä olisi vahtia, että yksiraiteisellakin rataosalla olisi kohtauspaikkoja (vrt. Ruotsin militärmötesplats, jos ei muuta tarvetta ole)?
	19.02.2010 20:11	Eljas Pölhö
		Minäkin kannatan uutta väritystä. Ei sillä niin väliä mikä väri milloinkin on, kunhan kalustoa on mahdollisimman monenvärisenä liikenteessä. Ravintolavaunut voisivat olla taas eriväriset kuin mitkään muut vaunut jne.
	17.02.2010 01:49	Eljas Pölhö
		Tuskin, Sr1 on monta vuotta vanhempi.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset