Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2009 13:11 | Eljas Pölhö | ||
| Ennen kokonaan kielletty. Uusintatarkastuksen jälkeen sallittu kaikenikäisille. Leikkaamaton versio. | ||||
|
29.11.2009 18:44 | Eljas Pölhö | ||
| Sain kuvatekstin takaisin, joten tässä selitys ilman kuvaa: Riihimäen ja Pasilan välinen raidekaavio junasta piirrettynä. Liittyy keskusteluun Savion sivuraiteesta. Teoriassa pitäisi löytyä vanhempiakin versioita, mutta laitetaan nyt ensin tämä ja toivotaan, että saa pysyä täällä niin kauan, että alkuperäinen kysymys on ratkaistu. Piirtelin näitä kaavoja usein junamatkan ratoksi ja siten ne ovat enemmän suuntaa-antavia kuin eksakteja totuuksia. Kaavasta näkyy, että Keravan vetoraide jatkuu km-tolpan 28 eteläpuolelle, mutta ei Savion sivuraiteelle asti. Muistikuvani on siis ajalta, jolloin kolmatta raidetta joko rakennettiin tai sähköistettiin, mutta miten tilanne silloin tarkalleen meni joko tilapäisesti tai pysyvästi, jää minun puoleltani odottamaan sen ajan raidekaavion löytymistä. | ||||
|
Kuvasarja: Savion sivuraide |
29.11.2009 18:42 | Eljas Pölhö | ||
| Sain kuvatekstin takaisin, joten tässä selitystä ilman kuvaa: Riihimäen ja Pasilan välinen raidekaavio junasta piirrettynä. Liittyy keskusteluun Savion sivuraiteesta. Teoriassa pitäisi löytyä vanhempiakin versioita, mutta laitetaan nyt ensin tämä ja toivotaan, että saa pysyä täällä niin kauan, että alkuperäinen kysymys on ratkaistu. Piirtelin näitä kaavoja usein junamatkan ratoksi ja siten ne ovat enemmän suuntaa-antavia kuin eksakteja totuuksia. Kaavasta näkyy, että Keravan vetoraide jatkuu km-tolpan 28 eteläpuolelle, mutta ei Savion sivuraiteelle asti. Muistikuvani on siis ajalta, jolloin kolmatta raidetta joko rakennettiin tai sähköistettiin, mutta miten tilanne silloin tarkalleen meni joko tilapäisesti tai pysyvästi, jää minun puoleltani odottamaan sen ajan raidekaavion löytymistä. | ||||
|
Kuvasarja: Savion sivuraide |
29.11.2009 18:18 | Eljas Pölhö | ||
| Äkkiä se raidekaavio hävisi. Niila: se "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää länsipuolelen etelään matkatessa ja itäpuolen pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, jonka huomaa vasta muutama kilometri myöhemmin. Äsken tuli ilmoitus, että kaavio poistettu, koska se ei ole "rautatiekuva". Hankala selittää raiteiden ja vaihteiden kulku ilman kaaviota ja nyt selittävä teksti hävisi kanssa. | ||||
|
|
29.11.2009 18:15 | Eljas Pölhö | ||
| Äkkiä se raidekaavio hävisi. Niila: se "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää länsipuolelen etelään matkatessa ja itäpuolen pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, jonka huomaa vasta muutama kilometri myöhemmin. Äsken tuli ilmoitus, että kaavio poistettu, koska se ei ole "rautatiekuva". Hankala selittää raiteiden ja vaihteiden kulku ilman kaaviota ja nyt selittävä teksti hävisi kanssa. | ||||
|
|
29.11.2009 18:07 | Eljas Pölhö | ||
| Niila: "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää kaaviota länsipuoli etetelään matkatessa ja itäpuoli pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, joka selviää vasta muutama kilometri myöhemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Savion sivuraide |
29.11.2009 15:24 | Eljas Pölhö | ||
| Asiaan liittyvä raidekaavio täällä https://vaunut.org/kuva/59876 Kopsatkaa kiireesti, ennekuin ylläpito huomaa sen. | ||||
|
|
29.11.2009 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| Raidekaavio täällä https://vaunut.org/kuva/59876 Kopsatkaa kiireesti, ennekuin ylläpito huomaa sen. | ||||
|
28.11.2009 00:01 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Tampellan veturi ja vuonna 1916 vielä TVH:n käytössä. VR:n Rautatierakennusosasto perustettiin vasta 1920-luvun alussa. TVH:n vetureista numerot 1-3 olivat Bagnallin valmistamia ja 4-7 Tampellan valmistamia, järjestyksessä 229/1914, 230/1914, 231/1914 ja 233/1914. Näistä numero 6 (231/14) oli pienempi, joten kolme jää jäljelle: TVH 4, 5 ja 7. Veturikohtaisista sijoituksista TVH:n ajalta minulla on vain tieto, että umero 6 sijoitettiin uutena Terijoen-Koiviston rautatierakennukselle. TVH:n vetureista 4 ja 5 tuli myöhemmin (ehkä vuoden 1926 tienoilla) Rautatierakennusosaston n:ot 1 ja 2. Näistä numero 2 on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Numerot 1, 5 ja 6 hylättiin 7.1.1954. | ||||
|
|
26.11.2009 14:32 | Eljas Pölhö | ||
| On se vain kurjaa kun aikanaan niin tavallisetkin asiat hämärtyvät vanhetessa. Muistan ihan hyvin kun seurasin teollisuusraiteen rakentamisen edistymistä Keravalle, mutta en enää koska. Seuraava lähes päivittäinen matkustamiseni paikan ohi sattui vuosille 1979-1980, joten se on sitten "toiseksi paras" mahdollisuus. | ||||
|
25.11.2009 12:51 | Eljas Pölhö | ||
| Kiito- ja pikatavarajunissa varsin yleistä ja käytössä raskaan kiskotuksen tuloon saakka, 60-luvulla esim. Turku-Tampere, Seinäjoki-Oulu ja Pieksämäki-Joensuu. Junat kulkivat pääasiassa pimeään aikaan, mikä on varmaan se kuvien lukumäärää rajoittava tekijä. | ||||
|
24.11.2009 23:30 | Eljas Pölhö | ||
| Ei sen enemmän tulkinnanvaraista kuin dieselvetureissakaan tai uusissa sähkövetureissa. Ei moottorit pysy samoissa vetureissa koko aikaa ja uusimmat veturit rakennetaan palasista, joita voi vaihdella eri vetureiden kesken konepajakeikkojen yhteydessä. Joissakin maissa kattila on muodostanut höyryveturin identiteetin, mutta useimmiten kehys on määräävä osa. Uusimmissa vetureissa se on numerokyltti, tai jos sellaista ei ole, niin kulloinenkin maalimerkintä. | ||||
|
24.11.2009 22:36 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt, Flirtin surkean töhräämisen seurauksena, pitää suunnitella matkaa seuraavaan Innotransiin ja erityisesti töhrynpoistofirman osastolle. http://www.innotrans-berlin.ru/english | ||||
|
|
24.11.2009 22:28 | Eljas Pölhö | ||
| Varmistamattoman muistikuvan mukaan: samalla, kun kolmas pääraide muutettiin alkamaan Savion eteläpuolelta, siirrettiin tehtaan raide idemmäksi eli neljänneksi koko matkan Keravalta. Siltä ei ollut yhteyttä pääraiteeseen, ainoastaan Keravan ratapihaan. Tämä tapahtui joskus 1968-69, jolloin matkustin tästä ohi säännöllisesti. Voi se mun muisti kyllä pettääkin. | ||||
|
|
24.11.2009 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllähän noita osia aika paljon on vaihdeltu vetureiden kesken. Joskus 60-luvulla, kun romuvetureiden kanssa oli tunnistusvaikeuksia, alettiin rapsuttamaan pyörästöihin ym meislattuja numeroita ja niistä ottamaan vinkkiä mikä yksilö voisi olla kyseessä (esim. eniten pyöriä veturista x, niin se oli ykkösvaihtoehto). Kattila 5205 oli alunperin veturissa 1065 ja 1021 sai sen 28.8.1962 Hyvinkään konepajalla (tai jonkun päivän ennen, koska tuo on katsastuspäivä). Kylälän vetopuhallin oli ilmeisen hyvä kansainvälisestikin ajatellen, mutta VR ei sitä käyttänyt kuin kokeeksi. Syynä erimielisyys siitä kuuluuko Kylälän saada korvaus patentistaan vai ei. | ||||
|
|
24.11.2009 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Varastovetureista Jungin kattila oli 1977 seuraavissa kotimaisissa: 1037, 1038, 1049, 1052, 1082, 1090, 1092 ja 1096 sekä Hr1 1021 (vieläkö siinä on kattila 5205, mikä on Jungin tekemä?). Jungin kattiloiden numerot olivat 5201-5206 ja 5301-5314. | ||||
|
|
24.11.2009 21:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Jungin kattilat kiertyivät myös muihin. Ainakin 1049, 1090 ja 1096 ovat kantaneet Jungin kattilaa. | ||||
|
|
24.11.2009 19:16 | Eljas Pölhö | ||
| Vietiin Tampereen kautta. | ||||
|
|
24.11.2009 18:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1063, 1068, 1069 ja 1072 hinattiin Haapamäeltä Ruosniemeen 3-4.12.1987. Jungin vetureita kaikki. Viimeiset kaksi jollain lailla olemassa olevaa olivat kai 1063 ja 1068, joten ne voisivat olla "ehjimmät" näistä. | ||||
|
24.11.2009 17:51 | Eljas Pölhö | ||
| Linkitettyyn Td:n kuvaan liittyen. Vetureita toimitetaan 2 kpl kuukaudessa. Nykyinen tilaus käsittää 64 veturia vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi Green Cargolla on optio 38 lisäveturista. Jos joku haluaa bongata niitä lähiaikoina, niin kaksi ensimmäistä on jo Vännes'issä. Kaksi seuraavaa sijoitetaan Borlängeen ja sitä seuraavat kaksi Bodeniin. Ruotsissa sijoitustiedot eivät ole salaisia, vaikka liikennöitsijöitä on vaikka muille jakaa. | ||||
|
|
24.11.2009 15:48 | Eljas Pölhö | ||
| Austin A35 tuli vasta syyskuussa 1956. Kuvassa varmaan edellinen versio eli A30. | ||||
|
24.11.2009 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| Onpa taas vaikea saada tiedot kerralla oikein, kun omissakin papereissa on ristiriitoja. Windhoffin valmistusvuosi on 1941. Kuvatekstissä painovirhe. Mutta milloin siirtyi Virenojalle onkin sitten kinkkisempi juttu. Pidetään nyt voimassa raja-arvot 1950-1963, kunnes löytyy yksiselitteinen vastaus tai varma aikaa rajoittava tieto. EDIT: Yllättäen osasinkin korjata kuvatekstin, eli nyt siinä on oikea vuosi. | ||||
|
|
24.11.2009 15:01 | Eljas Pölhö | ||
| Tehtaan lopettaessa toimintansa tehdasrannuksen tuhonneeseen tulipaloon (n. 1975) siellä oli kaksi Motor Rail Simplex-veturia. Valmistenumerot 21558 ja 21564. Yllä hevosen ja Windhoffin käyttövuodet väärin. Windhoff oli ostettu 1963 Konnunsuolta, joten hevosveto ilmeisesti toimi siihen saakka. Simplexeistä 21558 oli ostettu Paloheimo Oy:ltä 1969 ja 21564 pari vuotta myöhemmin Rauhaniemi-Sipilä Oy:ltä Leppäkoskelta. Mutta vielä on varmistamatta oliko se alunperin Sipilän Tiilitehtaan vai Paloheimo Oy:n käytössä. Nykarlebyssä on tietääkseni Simplex 9844, vai onko siellä jo useampia? MotorRail Simplexien valmistusnumerot kulkevat eri malleilla eri numerosarjoissa (vrt Valmet Move-tyyppien numerot), mikä selityksenä isoihin numeroeroihin. | ||||
|
24.11.2009 14:44 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli siis LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Toimitettu uutema Alkon Rajamäen viinatehtaalle. Joko moottori- tai vaihteistovian takia se joutui pois käytöstä ja seisoi vuosikaudet tallissaan. Kuusakoski Oy osti sen 1976 ja kunnosti omaan käyttöönsä. | ||||
|
24.11.2009 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| Rajamäen viinatehtaan oma veturi hajosi ennenkuin sain ensimmäisen kamerani ja tehdas totesi helpoimmaksi tilata vaihtotyöt VR:ltä (ne mitä ei kumipyörätraktorilla tehty). Veturi oli ranskalaisvalmisteinen LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Vuonna 1976 se myytiin Kuusakoski Oy:lle, joka kunnosti sen omaan käyttöönsa Myllyojan (Heinolan lähellä) toimipisteen vaihtotyökoneeksi. Vaihtoivat siihen muistaakseni joko moottorin tai vaihteiston tai molemmat. https://vaunut.org/kuva/19626 | ||||
|
|
24.11.2009 14:02 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyy tavarajunassa olleen Hv1-2 veturina. Siitä ja kellonajasta päätellen kyseessä oli nopea tavarajuna T3407 Turusta Tampereelle (junan numero vuoden 1958 veturikierrosta). | ||||
|
|
22.11.2009 14:08 | Eljas Pölhö | ||
| Juolahti mieleen, että tiilien kuljetus junalla voi kuulostaa oudolta. Tuolloin osuuskaupat pitivät varastossa piipputiiliä (umpitiiliä) ja lukuisilla asemilla oli osuuskaupan varasto ja sille pieni sivuraiteen pätkä. Lieneekö yhtään enää jäljellä. | ||||
|
|
22.11.2009 13:54 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä ovat muinaisjäänteitä ajalta, jolloin oli toisenlainen liikennetarve ja -politiikka. Silloin oli paljon teollisuusraiteita ja ratapihoja, joilla lastattiin vaunu silloin toinen tällöin. Näillä keräiltiin niitä vaunuja ja järjesteltiin sopiviksi nipuiksi pitkänmatkan tavarajuniin liitettäviksi. Vielä pienempään tarpeeseen oli Tka-sarjan Sisu-vaihtotyörata-autoja ja Trr-sairjan Kisko-Kalleja. Käytännön esimerkki tuon ajan liikenteestä: Rajamäen vaihtotyökone haki tiilillä lastatun vaunun Nopon tiilitehtaalta, metallituotteilla lastatun vaunun Röykästä, joskus oli joku vaunu Kiljavan soraraiteellakin. Sitten suurimpana työnä oli vaunujen kerääminen Rajamäen viinatehtaalta. Nippu valmiiksi neljään mennessä. Silloin tuli Tr2-vetoinen tavarajuna Karjaalta, ja se pysähtyi Rajamäellä ottamaan nämä vaunut. Kun Viinatehtaan pilli soi töiden päättymisen merkiksi klo 16, lähti Tr2 kiihdyttämään tavarajunaansa kohti Hyvinkäätä ja Riihimäkeä. Se oli myös merkki rautatieharrastajalle siirtyä parvekkeelle kuuntelemaan Trumannin kiihdytystä ja näkemään siitä vilaus Periäisten seisakkeen ja tiilitehtaan välisellä peltoaukealla. Tve4:llä ja kaltaisillaan oli siis aikoinaan tärkeä tehtävä. Rajamäellä oli vain Trr ja sitten Tka, mutta idea ehkä selvisi. | ||||
|
22.11.2009 00:26 | Eljas Pölhö | ||
| Mikolla on hyvä käytäntö. Mulla oli aikanaan vastaava :) Ainoa tapa varmistaa, että kaikki valmistuslaatat tuli tarkastettua. Muistiin ei voinut luottaa. | ||||
|
19.11.2009 10:14 | Eljas Pölhö | ||
| Jussi: Hieno ratakartta, kiitos! | ||||
|
16.11.2009 21:08 | Eljas Pölhö | ||
| Pienemmät savunnostolevyt säästävät peltiä ja ovat tehokkaammat, ainakin teoriassa. Lisää saksaksi http://de.wikipedia.org/wiki/Windleitblech | ||||
|
13.11.2009 22:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta ei selvinnyt junan kokoonpano edes koko (?) kuvasarja tsekkaamalla. Vieläkö se on muistissa, vai kadonnut historian hämäriin uumeniin? | ||||
|
11.11.2009 17:14 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 2005 vuosikertomuksessa oli 725 raitiovaunua ja hammasradan vaunua. Jälkimmäisiä oli 7kpl 2-vaunuisia junia, joten raitiovaunuja 711. http://www.bkv.hu/english/evesjelentes/2005/angol_web.pdf Unkarin Wikipedia antaa määräksi 625. http://hu.wikipedia.org/wiki/Budapesti_Közlekedési_Zrt. ja Statisztiká otsikon alta kiryit-nuolesta tilastoon. Edit: linkki katkeaa, copy+paste _Zrt. mukaanlukien. | ||||
|
08.11.2009 21:06 | Eljas Pölhö | ||
| Tka7 221 on vastaanotettu 6.2.1987. Onkohan siihen kiinnitetyissä kilvissä vuosi 1987? Voisiko joku tarkistaa kun pääsee kyllin likelle? Jos mahdollista kummaltakin puolelta, sillä niinkin on käynyt, että oikean ja vasemman puolet kilvet eivät ole samanlaiset. | ||||
|
06.11.2009 12:25 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä se oli http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Nopon+pys%C3%A4kki&y=6717427&x=2543518&lang=FI | ||||
|
05.11.2009 16:40 | Eljas Pölhö | ||
| Raideleveys tuossa on 900mm. Veturi on puolalaista standardityyppiä WLP-50 (tai sen johdannainen). Edelleen kehitettyä mallia valmistetaan yhä. Tässä jotain saksaksi sivun alalaitaa kohti rullaten http://www.interlok.info/WLP50.htm Nykyinen versio on täällä http://www.energomechanik.com.pl/e,s,gornictwo,g,wlp50em.html | ||||
|
04.11.2009 16:57 | Eljas Pölhö | ||
| Noin paljon erilaista piuhaa ja nopeusrajoitusmerkki. Veikkaan vanhaa mutkaista Savon rataa ja vaikka Kouvolan ja Harjun välissä. | ||||
|
|
04.11.2009 14:30 | Eljas Pölhö | ||
| Nopon pysäkin tähtihetki oli aina aamuisin klo 7 aikaan kun Riihimäki-Hanko -postijuna pysähtyi sinne jättämään kylän postin ja ottamaan matkaansa lähtevät kirjeet. Postijunan veturina oli aina Riihimäen Hv2, pari vuotta senkin jälkeen kun muut junat olivat jo lättähattuja. Odotin junan aina Hyvämäen tasoristeyksessä ja sitten jatkoin kiireesti kilometrin päähän bussipysäkille, kun bussi lähti Rajamäeltä 7:10 kohti Hyvinkäätä. Joskus kansakouluaikaan sain hiihtää kouluun Hyvinkäänkylään (7km) ja silloin olin Nopon pysäkillä samaan aikaan junan kanssa. Paluupostijuna Hangosta Riihimäelle ei pysähtynyt Nopossa. Harmillista on, etten yhtä ainutta kertaa kirjoittanut yhdenkään veturin numeroa muistiin sen enempää Nopon pysäkillä kuin Hyvämäentien risteyksessä, vaikka muualla maassa tein kyllä muistiinpanoja. | ||||
|
03.11.2009 23:05 | Eljas Pölhö | ||
| Raidesopimus VR:n ja Salpausselän Tiilitehdas Oy:n välillä tehtiin 7.2.1946. Raiteen pituus oli noin kilometri ja tehtaan päässä oli ympäriajoraide, joka muutettiin kahdeksi lastaussiltaan päättyväksi raiteeksi 60-luvun puolivälissä. Muistan nähneeni raiteella Vr1, Vv15, Tka-Lko (Sisu) ja Trr-Lko (Kisko-Kalle) tuomassa tai hakemassa vaunuja (kivihiiltä tuli ja tiiliä lähti). Viimeisen kerran raidetta käytettiin aivan 70-luvun alussa. Ikinä en ottanut valokuvaa tehdasraiteella olevasta junasta ja tämä taitaa olla ainoa kuvani Hyvämäentien tasoristeyksestä, vaikka junan näin siinä jokseenkin päivittäin. | ||||
|
|
03.11.2009 21:35 | Eljas Pölhö | ||
| Ylitin tämän tasoristeyksen jokaisena koulupäivänäni 1956-1968 ja melko monena muunakin päivänä aiemmin ja myöhemmin, joten tapaus ei ole jäänyt mieleen mitenkään erityisesti. | ||||
|
03.11.2009 00:04 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä, kiitos. Näkyy tosiaan olevan kaaviokuva Rantarata-kirjassa, mutta jotenkin olen vain hypännyt sen ohi. Taisin keskittyä liikaa Littoisten verkatehtaan rataan. | ||||
|
02.11.2009 22:34 | Eljas Pölhö | ||
| Sääli ettei muutoksia enää kirjata samalla tavoin kuin ennen vaunujen runkolaattoihin eli uusi tieto ja päiväys vanhan alapuolelle. | ||||
|
|
02.11.2009 22:31 | Eljas Pölhö | ||
| Kerro vähän lisää siitä rilliradasta. Se on jäänyt minulta kirjaamatta ylös. Esim. menikö radasta pohjoiseen vai etelään ja koska vielä oli olemassa. | ||||
|
02.11.2009 18:38 | Eljas Pölhö | ||
| Mitenkähän VR:n kuorma-autot menevät "ihan oikeasti": Vanhin oli varasto-osaston T-1, Ford 1923, Sijoitukset Hki 1923, Tku 1927, hylätty Turussa 1.3.1935. Liikenne-osaston vanhimmat olivat tunnukseltaan Vs 1, Vs 2, Tku 1 ja Tku 2. Tässä järjestyksessä niistä tuli liikenneosaston T-1 -- T-4. T-1 konekortti puuttui, kun kävin niitä läpi ja se lienee sitten tämä museoitu yksilö, mutta sen pitäisi olla Vaasasta. T-2, T-3 ja T-4 olivat kaikki Ford vm 1929. T-2 (sijainti Vaasassa) hylättiin 8.8.1951, T-3 (Turku) hylätty 6.7.1945 ja T-4 (Turku) hylätty 11.5.1950. T-5 oli myös Ford (29/30), sijainti Pietarsaari ja hylätty 23.5.1948. Vuoden 1933 VR Liikenneosaston suurinumeroisin auto oli Kta 2, sittemmin T-27 ja viimeksi K-27. Se oli Ford AA, vm 1933. Varasto-osastolla oli tuolloin 3 kuorma-autoa ja liikenneosastolla 7 linja-autoa ja 1-3 seka-autoa (HT 1 ja HT 3 konekortit puuttuivat), joten 33 autoa liikennekäytössä lienee aika oikein (linjureita saattoi olla vielä koritehtaalla). 1938 lopussa liikenneosaston suurin numero oli T 88 (Ford 917T), mutta osa pienemmistä numeroista toimitettiin vasta 1939, Seka-autoja oli 6 ja linja-autoja 29 tai 30 (nro 30 konekortti puuttui). Nro 31 oli Sisu SH-8 vm 1939. Rataosasto sai ensimmäiset kuorma-autonsa helmikuussa 1945, 10kpl Ford vm 1938-40, tulivat käytettyinä puolustusvoimilta. | ||||
|
02.11.2009 00:09 | Eljas Pölhö | ||
| Dm3 1500 oli ajalla 26.1.53-4.2.53 käytössä seuraavasti: Kouvola - H254 - Riihimäki - H253 Kouvola, paitsi la ja su Lahti-Kouvola junassa H255. Samalla viikolla muut Dm3:t ajoivat reiteillä: 1501 Kouvola-Kotka (H745-746, myös osittain 733-734 ja 731-732), 1502 Kouvola-Mikkeli (H779-782), 1503 Kv-Pm (H775-778), 1504 Ikr-Hma (H751-752-753-754-755-756-757-758-761-762), 1505 Kv-Kau (H262-261) + varalla edellisiin, 1506 Turku-Toijala ja Turku-Karjaa (H364-363 ja H34-35), 1507 Turku-Naantali (N7-N8-N9-N10-N13-N14), 1508 Riihimäki-Heinola H235-236 ja mahdollisuuksien mukaan Riihimäki-Kouvola H257-258 sekä 1509 Toijala-Valkeakoski (kaikki junat 1-16). | ||||
|
01.11.2009 22:06 | Eljas Pölhö | ||
| Hienoa, tuli lisää yksi Hv1-keikka kiitotavarajuniin. Pari lisäystä edelliseen listaani: 1054 toimitettiin hieman myöhästyneenä heinäkuussa 1954. Oulun Tr1:t hinattiin yhdessä 12-veturin nipussa sieltä Iisalmeen. Oulusta Kontiomäelle hinauksen suoritti *mahdollisesti* 28.6.76 Hr12 2229 junana LT5470. Kontiomäeltä Iisalmeen tieto on varma, veturi Hr13 2323, päivä 29.6.76 ja junan numero LT6290. | ||||
|
01.11.2009 21:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kemijärven jäärata oli avoinna seuraavat ajat: 15.1.47- 16.4.47, 10.1.48-9.4.48, 28.12.48-23.4.49, 13.1.50-15.4.50 ja 9.1.51-16.4.51. Olen edelleen sitöä mieltä, että kuvan päiväys on väärin. |
||||
|
|
01.11.2009 20:45 | Eljas Pölhö | ||
| Jos oli Tapiolle 1054 harvakseltaan nähty tuttavuus, niin se oli minullekin. Yhtään kertaa en näytä sen vetämällä junalla matkustaneen. Listojeni mukaan se ei ollut mikään aktiivinen Lisäpikajunien vetäjä, vain seuraavat merkinnät: LP51 (Hki-Tpe, 23.12.59), LP83 (Hki-Kv, 23.12.60) ja paluu LP74 (Kv-Hki, 24.12.60) ja LP83 (Hki-Kv, 19.4.62). Lisäksi se oli mukana parivedossa 1053+1054 (Ri-Hki, ylimääräinen tyhjävaunujuna 7.2.66). Muita ylöskirjattuja tietoja sen elämästä: Tampella jättänyt tarjouksen (Tr1 1049-1054) 28.3.51, tarjouksesta neuvoteltu 15.6.51, tilattu 7.7.51 ja tilaus vahvistettu 4.9.51. Toimitusajaoiksi sovittu 4kpl 31.12.53 mennessä ja 2kpl 31.3.1954 mennessä. Koeajo 50km tyhjänä ja 50km lastissa. Veturin viimeinen kattila oli 5318, täyskorjattu 23.11.72. Viimeinen tenderi 1077. Viimeksi liikenteessä 27.2.75, jolloin veti junan T6057 Ylivieskasta Ouluun. Veturi kestosuojattu 23.7.76 ja varastoitu Ohenmäelle. Se oli yksi eniten ajettuja viimeisen täyskorjauksen jälkeen, "mittarissa" 106195km. Mutta romutusaika ja -paikka näyttävät puuttuvan listaltani. Voisiko joku lisätä sen. | ||||
|
31.10.2009 00:07 | Eljas Pölhö | ||
| Voi itkut! Missä vaiheessa TNK on alettu kirjoittamaan näin eikä Tnk. Koskeeko kaikkia nostureita? Päivitän nosturilistaani kun saan vähän lisää faktaa. ks https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=963.msg5700 | ||||
|
28.10.2009 19:06 | Eljas Pölhö | ||
| Muistaako joku milloin Moskovan vaunut siirrettiin junan hänniltä sen keulille? Minä muistan ne vain loppupäässä, jolloin vaunustojärjestys oli Kouvolan jatkojen mukaan P1+H771+P9, kuten https://vaunut.org/kuva/55537 Ajettiinkohan vaunut Vainikkalaan saakka samalla veturilla muutoksen tapahduttua ja silloinhan se voisi olla myös muutoksen syy? | ||||
|
28.10.2009 12:25 | Eljas Pölhö | ||
| Joskus ennen muinoin Airakselassa oli Tve1 406, ex Tve-Ko 9, Saalasti/Turenki 35 (1961). Voisiko tämä olla se? | ||||