175-28616 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.12.2009 13:22 Eljas Pölhö  
  Kun pengoin laatikkoa lisää, niin löysin Kari Riutan 70-luvulla tekemiä kaivosrautatiehavaintoja. Veturitiedot stemmaavat omieni kanssa, mutta olivat käyttötiedoiltaan täydellisemmät: Kone Oy:n veturit 1, 2 ja 9 romutettu, nro 6 käytössä ja nro 7 museoitu. Mutta onko se tämä vai leikkikentällä oleva? Vai vielä joku muu?
kuva 10.12.2009 13:03 Eljas Pölhö  
  Tässä sanotaan, että Asean sähköveturi, mutta eihän sellaisia pitänyt olla Outokummussa? 1969 siellä oli tai oli ollut 5 kpl Kone Oy:n sähkövetureita, 10 kpl AEG:n sähkövetureita, 1 omatekoinen, 4 Valmettia ja 3 Lokomoa. 1970 tuli 2 kpl Asea LGBH-akkuveturia. Kone Oy:n veturituotanto on jäänyt vähän hämäräksi ja juolahti mieleen, josko heidän veturinsa olivat osittain tai kokonaan Asean osista koottuja. Kone Oy:n tuotannosta on (minulla) tiedossa vain muutama tehtaan mainos ja Outokumpu Oy:ltä saadut veturiluettelot. Olisiko sinulla, Perttu, mitään lisävalaistusta asiaan. Minun luettelossani Kone Oy:n vetureilla oli Outokummussa numerot 1, 2, 6, 7 ja 9. Kaksi ensimmäistä olivat vuodelta 1959 ja korvasivat jotain vanhempia samannumeroisia vetureita. 6, 7 ja 9 olivat vuosilta 1941, 1942 ja 1944.
kuva 10.12.2009 01:05 Eljas Pölhö  
  Näytän Noppomuisteloissani viittaavan myös kommentteihin https://vaunut.org/kuva/59746 ja https://vaunut.org/kuva/59552
kuva 10.12.2009 00:46 Eljas Pölhö  
  Vastaan vain hataran muistin varassa, että väli Hy-Kr sai raskaan kiskotuksen noin 1963-64. Sitä ennen tavarajunat ajettiin Tv1:llä ja Silk-juna Vv15:llä. Ennen Vv15 tuloa Silk-juna meni Vr11:llä, koska olin vielä kansakoulussa (50-luvulla) kun Silk-juna meni aina samaan aikaan kun kävelin bussipysäkille, jos koulu alkoi klo 9. Tuntia aikaisemmin meni Hv2-vetoinen postijuna, joten joka aamu näin junan :)
kuva 10.12.2009 00:23 Eljas Pölhö  
  Suomi on niin vauras maa, ettei ole pakko ajatella yleistä etua. Sama juttu kuin postin kuljetuksessa. Jossain toisessa maassa on pakko ottaa huomioon myös kokonaisvaltainen etu. Esimerkiksi Ruotsissa posti kuljetetaan runkolinjoilla postijunilla, joilla on korkeampi prioriteetti kuin IC-junilla ja suurempi matkanopeus samoin.
kuva 09.12.2009 21:51 Eljas Pölhö  
  T2037 on hyvä veikkaus, koska se ajettiin 60-luvun puolivälissä säännöllisesti höyryllä (Tr1 tai Tr2), lähtö Riihimäeltä oli 9:45 tai niillä main. Paluu yöllä junassa T2036. Minun "suosikkijunani" T2314 veturi meni etelään junassa T2035, joka ohitti Nopon siinä 23 tienoilla. Silk-juna oli aina Vv15 tai 2xVv15, mutta muissa vetovoima vaihteli.
kuva 09.12.2009 21:26 Eljas Pölhö  
  "Kodittomat" veturit löytyvät yleensä radanrakennustyömailta tai ovat teollisuuslaitoksille vuokrattuina. Tammikuussa 1928 G7 (Sk4) tilanne oli: 242 Oulu, 243 Karjaa, 244-245 Turku, 246-253 Karjaa, 306 Viipuri, 307 Seinäjoki, 308 Karjaa, 309-311 Turku, 312 Karjaa ja 313 Turku. Silloin ainoa vuokralla ollut veturi oli F1 115 Enso Oy:llä. Toukokuussa 1928 samat kuusi G7 olivat edelleen Turussa.
kuva 09.12.2009 12:05 Eljas Pölhö  
  Ja surullista kyllä, minulle nopeimmat Hr1-kyydit tarjonnut 1018 oli kaikkein lyhin käyttöaika, marraskuusta 1955 maaliskuuhun 1969.
kuva 09.12.2009 11:57 Eljas Pölhö  
  Pätkityt rungot sitten rengasreiteille, niin ei olisi tullut ongelmia kääntämisen kanssa. Esim Jns-Kv-Kuo-Jns tai Jy-Sk-Yv-Jy. :)
kuva 09.12.2009 00:32 Eljas Pölhö  
  Alle 18 vuoden jäivät (ilman onnettomuuksia) myös kaikki Vv12, Sv11 ja Hr11 yksiköt, samoin Dr15 siinä asussa. Myös muutama Trumanni (Tr2) jäi alle 18 vuoden työkauteen. 1960-luvulla oli pulakauden jälkeen niin suuri uudistusvimma päällä, että kaikki vanha piti saada kiireesti pois. Vielä hullumpaa se oli Englannissa, jossa uusimmat höyryveturit ja suuri joukko dieselvetureita sai tyytyä alle 10 vuoden työelämään.
kuva 09.12.2009 00:08 Eljas Pölhö  
  Siellä oli käytössä Hr1 1020 ja 1021 sekä tavarajunissa Tr1 1054, 1057-1063 (1055 lopetti ajonsa 1971 sekä 1052, 1053 ja 1056 vuonna 1973). Vaasan radan henkilöjunien höyrykilometrit olivat maaliskuussa Hr1 2368km, huhtikuussa Hr1 4810km ja Tr1 74km, toukokuussa Hr1 3034km ja kesäkuussa Hr1 148km. Veturikohtaiset kilometrit (kaikki ajot) 1020 maaliskuu on "jossain", huhtikuu 2675km ja toukokuu 888km. Hr1 1021 maaliskuu "jossain", huhtikuu 2785 km, toukokuu 2227km ja kesäkuu 148km. Maaliskuun kilometrit ovat tietysti Pieksämäen papruissa, koska ne siirrettiin Kouvolan kirjoilta sinne 19.4.1973, ja vasta maaliskuun 1974 kuluessa Seinäjoelle. Mutta niitä ei nyt löytynyt tähän hätään. Viimeiset liikennepäivät taisivat olla 1020 = 15.5.1974 ja 1021 = 3.6.1974.
kuva 08.12.2009 19:48 Eljas Pölhö  
  Muutin kuvausvuodeksi 1932. Alkuperäisessä kuvatekstissä ei tainnut olla mitään muuta oikeaa kuin sana "puukaasutinveturi". Hieno juttu, että Heikki ja Lasse ovat kaivaneet lisätietoja ja julkaisseet ne, jotta tämäkin historian harhaluulo on korjaantunut.
kuva 08.12.2009 13:41 Eljas Pölhö  
  Kuvasta tuli mieleen, että Dr14 (silloin Vr12) on joskus aidostikin vetänyt pika- ja henkilöjunia (hyvin satunnaisesti). Esim. kesäkuussa 1974 Vr12 veti 89km EP-junaa (veikkaus Pieksämäki-Kuopio). Elokuussa 1975 Vr12 veti henkilöjunaa 49km, mutta se saattaisi olla linjalta hakeminen.
kuva 08.12.2009 13:11 Eljas Pölhö  
  Ennen kokonaan kielletty. Uusintatarkastuksen jälkeen sallittu kaikenikäisille. Leikkaamaton versio.
kuva 29.11.2009 18:44 Eljas Pölhö  
  Sain kuvatekstin takaisin, joten tässä selitys ilman kuvaa: Riihimäen ja Pasilan välinen raidekaavio junasta piirrettynä. Liittyy keskusteluun Savion sivuraiteesta. Teoriassa pitäisi löytyä vanhempiakin versioita, mutta laitetaan nyt ensin tämä ja toivotaan, että saa pysyä täällä niin kauan, että alkuperäinen kysymys on ratkaistu. Piirtelin näitä kaavoja usein junamatkan ratoksi ja siten ne ovat enemmän suuntaa-antavia kuin eksakteja totuuksia. Kaavasta näkyy, että Keravan vetoraide jatkuu km-tolpan 28 eteläpuolelle, mutta ei Savion sivuraiteelle asti. Muistikuvani on siis ajalta, jolloin kolmatta raidetta joko rakennettiin tai sähköistettiin, mutta miten tilanne silloin tarkalleen meni joko tilapäisesti tai pysyvästi, jää minun puoleltani odottamaan sen ajan raidekaavion löytymistä.
Kuvasarja:
Savion sivuraide
 
 29.11.2009 18:42 Eljas Pölhö  
  Sain kuvatekstin takaisin, joten tässä selitystä ilman kuvaa: Riihimäen ja Pasilan välinen raidekaavio junasta piirrettynä. Liittyy keskusteluun Savion sivuraiteesta. Teoriassa pitäisi löytyä vanhempiakin versioita, mutta laitetaan nyt ensin tämä ja toivotaan, että saa pysyä täällä niin kauan, että alkuperäinen kysymys on ratkaistu. Piirtelin näitä kaavoja usein junamatkan ratoksi ja siten ne ovat enemmän suuntaa-antavia kuin eksakteja totuuksia. Kaavasta näkyy, että Keravan vetoraide jatkuu km-tolpan 28 eteläpuolelle, mutta ei Savion sivuraiteelle asti. Muistikuvani on siis ajalta, jolloin kolmatta raidetta joko rakennettiin tai sähköistettiin, mutta miten tilanne silloin tarkalleen meni joko tilapäisesti tai pysyvästi, jää minun puoleltani odottamaan sen ajan raidekaavion löytymistä.
Kuvasarja:
Savion sivuraide
 
 29.11.2009 18:18 Eljas Pölhö  
  Äkkiä se raidekaavio hävisi. Niila: se "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää länsipuolelen etelään matkatessa ja itäpuolen pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, jonka huomaa vasta muutama kilometri myöhemmin. Äsken tuli ilmoitus, että kaavio poistettu, koska se ei ole "rautatiekuva". Hankala selittää raiteiden ja vaihteiden kulku ilman kaaviota ja nyt selittävä teksti hävisi kanssa.
kuva 29.11.2009 18:15 Eljas Pölhö  
  Äkkiä se raidekaavio hävisi. Niila: se "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää länsipuolelen etelään matkatessa ja itäpuolen pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, jonka huomaa vasta muutama kilometri myöhemmin. Äsken tuli ilmoitus, että kaavio poistettu, koska se ei ole "rautatiekuva". Hankala selittää raiteiden ja vaihteiden kulku ilman kaaviota ja nyt selittävä teksti hävisi kanssa.
kuva 29.11.2009 18:07 Eljas Pölhö  
  Niila: "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää kaaviota länsipuoli etetelään matkatessa ja itäpuoli pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, joka selviää vasta muutama kilometri myöhemmin.
Kuvasarja:
Savion sivuraide
 
 29.11.2009 15:24 Eljas Pölhö  
  Asiaan liittyvä raidekaavio täällä https://vaunut.org/kuva/59876 Kopsatkaa kiireesti, ennekuin ylläpito huomaa sen.
kuva 29.11.2009 15:23 Eljas Pölhö  
  Raidekaavio täällä https://vaunut.org/kuva/59876 Kopsatkaa kiireesti, ennekuin ylläpito huomaa sen.
kuva 28.11.2009 00:01 Eljas Pölhö  
  Tämä on Tampellan veturi ja vuonna 1916 vielä TVH:n käytössä. VR:n Rautatierakennusosasto perustettiin vasta 1920-luvun alussa. TVH:n vetureista numerot 1-3 olivat Bagnallin valmistamia ja 4-7 Tampellan valmistamia, järjestyksessä 229/1914, 230/1914, 231/1914 ja 233/1914. Näistä numero 6 (231/14) oli pienempi, joten kolme jää jäljelle: TVH 4, 5 ja 7. Veturikohtaisista sijoituksista TVH:n ajalta minulla on vain tieto, että umero 6 sijoitettiin uutena Terijoen-Koiviston rautatierakennukselle. TVH:n vetureista 4 ja 5 tuli myöhemmin (ehkä vuoden 1926 tienoilla) Rautatierakennusosaston n:ot 1 ja 2. Näistä numero 2 on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Numerot 1, 5 ja 6 hylättiin 7.1.1954.
kuva 26.11.2009 14:32 Eljas Pölhö  
  On se vain kurjaa kun aikanaan niin tavallisetkin asiat hämärtyvät vanhetessa. Muistan ihan hyvin kun seurasin teollisuusraiteen rakentamisen edistymistä Keravalle, mutta en enää koska. Seuraava lähes päivittäinen matkustamiseni paikan ohi sattui vuosille 1979-1980, joten se on sitten "toiseksi paras" mahdollisuus.
kuva 25.11.2009 12:51 Eljas Pölhö  
  Kiito- ja pikatavarajunissa varsin yleistä ja käytössä raskaan kiskotuksen tuloon saakka, 60-luvulla esim. Turku-Tampere, Seinäjoki-Oulu ja Pieksämäki-Joensuu. Junat kulkivat pääasiassa pimeään aikaan, mikä on varmaan se kuvien lukumäärää rajoittava tekijä.
kuva 24.11.2009 23:30 Eljas Pölhö  
  Ei sen enemmän tulkinnanvaraista kuin dieselvetureissakaan tai uusissa sähkövetureissa. Ei moottorit pysy samoissa vetureissa koko aikaa ja uusimmat veturit rakennetaan palasista, joita voi vaihdella eri vetureiden kesken konepajakeikkojen yhteydessä. Joissakin maissa kattila on muodostanut höyryveturin identiteetin, mutta useimmiten kehys on määräävä osa. Uusimmissa vetureissa se on numerokyltti, tai jos sellaista ei ole, niin kulloinenkin maalimerkintä.
kuva 24.11.2009 22:36 Eljas Pölhö  
  Nyt, Flirtin surkean töhräämisen seurauksena, pitää suunnitella matkaa seuraavaan Innotransiin ja erityisesti töhrynpoistofirman osastolle. http://www.innotrans-berlin.ru/english
kuva 24.11.2009 22:28 Eljas Pölhö  
  Varmistamattoman muistikuvan mukaan: samalla, kun kolmas pääraide muutettiin alkamaan Savion eteläpuolelta, siirrettiin tehtaan raide idemmäksi eli neljänneksi koko matkan Keravalta. Siltä ei ollut yhteyttä pääraiteeseen, ainoastaan Keravan ratapihaan. Tämä tapahtui joskus 1968-69, jolloin matkustin tästä ohi säännöllisesti. Voi se mun muisti kyllä pettääkin.
kuva 24.11.2009 22:00 Eljas Pölhö  
  Kyllähän noita osia aika paljon on vaihdeltu vetureiden kesken. Joskus 60-luvulla, kun romuvetureiden kanssa oli tunnistusvaikeuksia, alettiin rapsuttamaan pyörästöihin ym meislattuja numeroita ja niistä ottamaan vinkkiä mikä yksilö voisi olla kyseessä (esim. eniten pyöriä veturista x, niin se oli ykkösvaihtoehto). Kattila 5205 oli alunperin veturissa 1065 ja 1021 sai sen 28.8.1962 Hyvinkään konepajalla (tai jonkun päivän ennen, koska tuo on katsastuspäivä). Kylälän vetopuhallin oli ilmeisen hyvä kansainvälisestikin ajatellen, mutta VR ei sitä käyttänyt kuin kokeeksi. Syynä erimielisyys siitä kuuluuko Kylälän saada korvaus patentistaan vai ei.
kuva 24.11.2009 21:36 Eljas Pölhö  
  Varastovetureista Jungin kattila oli 1977 seuraavissa kotimaisissa: 1037, 1038, 1049, 1052, 1082, 1090, 1092 ja 1096 sekä Hr1 1021 (vieläkö siinä on kattila 5205, mikä on Jungin tekemä?). Jungin kattiloiden numerot olivat 5201-5206 ja 5301-5314.
kuva 24.11.2009 21:27 Eljas Pölhö  
  Kyllä Jungin kattilat kiertyivät myös muihin. Ainakin 1049, 1090 ja 1096 ovat kantaneet Jungin kattilaa.
kuva 24.11.2009 19:16 Eljas Pölhö  
  Vietiin Tampereen kautta.
kuva 24.11.2009 18:57 Eljas Pölhö  
  Tr1 1063, 1068, 1069 ja 1072 hinattiin Haapamäeltä Ruosniemeen 3-4.12.1987. Jungin vetureita kaikki. Viimeiset kaksi jollain lailla olemassa olevaa olivat kai 1063 ja 1068, joten ne voisivat olla "ehjimmät" näistä.
kuva 24.11.2009 17:51 Eljas Pölhö  
  Linkitettyyn Td:n kuvaan liittyen. Vetureita toimitetaan 2 kpl kuukaudessa. Nykyinen tilaus käsittää 64 veturia vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi Green Cargolla on optio 38 lisäveturista. Jos joku haluaa bongata niitä lähiaikoina, niin kaksi ensimmäistä on jo Vännes'issä. Kaksi seuraavaa sijoitetaan Borlängeen ja sitä seuraavat kaksi Bodeniin. Ruotsissa sijoitustiedot eivät ole salaisia, vaikka liikennöitsijöitä on vaikka muille jakaa.
kuva 24.11.2009 15:48 Eljas Pölhö  
  Austin A35 tuli vasta syyskuussa 1956. Kuvassa varmaan edellinen versio eli A30.
kuva 24.11.2009 15:23 Eljas Pölhö  
  Onpa taas vaikea saada tiedot kerralla oikein, kun omissakin papereissa on ristiriitoja. Windhoffin valmistusvuosi on 1941. Kuvatekstissä painovirhe. Mutta milloin siirtyi Virenojalle onkin sitten kinkkisempi juttu. Pidetään nyt voimassa raja-arvot 1950-1963, kunnes löytyy yksiselitteinen vastaus tai varma aikaa rajoittava tieto. EDIT: Yllättäen osasinkin korjata kuvatekstin, eli nyt siinä on oikea vuosi.
kuva 24.11.2009 15:01 Eljas Pölhö  
  Tehtaan lopettaessa toimintansa tehdasrannuksen tuhonneeseen tulipaloon (n. 1975) siellä oli kaksi Motor Rail Simplex-veturia. Valmistenumerot 21558 ja 21564. Yllä hevosen ja Windhoffin käyttövuodet väärin. Windhoff oli ostettu 1963 Konnunsuolta, joten hevosveto ilmeisesti toimi siihen saakka. Simplexeistä 21558 oli ostettu Paloheimo Oy:ltä 1969 ja 21564 pari vuotta myöhemmin Rauhaniemi-Sipilä Oy:ltä Leppäkoskelta. Mutta vielä on varmistamatta oliko se alunperin Sipilän Tiilitehtaan vai Paloheimo Oy:n käytössä. Nykarlebyssä on tietääkseni Simplex 9844, vai onko siellä jo useampia? MotorRail Simplexien valmistusnumerot kulkevat eri malleilla eri numerosarjoissa (vrt Valmet Move-tyyppien numerot), mikä selityksenä isoihin numeroeroihin.
kuva 24.11.2009 14:44 Eljas Pölhö  
  Tämä oli siis LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Toimitettu uutema Alkon Rajamäen viinatehtaalle. Joko moottori- tai vaihteistovian takia se joutui pois käytöstä ja seisoi vuosikaudet tallissaan. Kuusakoski Oy osti sen 1976 ja kunnosti omaan käyttöönsä.
kuva 24.11.2009 14:40 Eljas Pölhö  
  Rajamäen viinatehtaan oma veturi hajosi ennenkuin sain ensimmäisen kamerani ja tehdas totesi helpoimmaksi tilata vaihtotyöt VR:ltä (ne mitä ei kumipyörätraktorilla tehty). Veturi oli ranskalaisvalmisteinen LLD-Batignolles 825-10.264 vuodelta 1948. Vuonna 1976 se myytiin Kuusakoski Oy:lle, joka kunnosti sen omaan käyttöönsa Myllyojan (Heinolan lähellä) toimipisteen vaihtotyökoneeksi. Vaihtoivat siihen muistaakseni joko moottorin tai vaihteiston tai molemmat. https://vaunut.org/kuva/19626
kuva 24.11.2009 14:02 Eljas Pölhö  
  Näkyy tavarajunassa olleen Hv1-2 veturina. Siitä ja kellonajasta päätellen kyseessä oli nopea tavarajuna T3407 Turusta Tampereelle (junan numero vuoden 1958 veturikierrosta).
kuva 22.11.2009 14:08 Eljas Pölhö  
  Juolahti mieleen, että tiilien kuljetus junalla voi kuulostaa oudolta. Tuolloin osuuskaupat pitivät varastossa piipputiiliä (umpitiiliä) ja lukuisilla asemilla oli osuuskaupan varasto ja sille pieni sivuraiteen pätkä. Lieneekö yhtään enää jäljellä.
kuva 22.11.2009 13:54 Eljas Pölhö  
  Nämä ovat muinaisjäänteitä ajalta, jolloin oli toisenlainen liikennetarve ja -politiikka. Silloin oli paljon teollisuusraiteita ja ratapihoja, joilla lastattiin vaunu silloin toinen tällöin. Näillä keräiltiin niitä vaunuja ja järjesteltiin sopiviksi nipuiksi pitkänmatkan tavarajuniin liitettäviksi. Vielä pienempään tarpeeseen oli Tka-sarjan Sisu-vaihtotyörata-autoja ja Trr-sairjan Kisko-Kalleja. Käytännön esimerkki tuon ajan liikenteestä: Rajamäen vaihtotyökone haki tiilillä lastatun vaunun Nopon tiilitehtaalta, metallituotteilla lastatun vaunun Röykästä, joskus oli joku vaunu Kiljavan soraraiteellakin. Sitten suurimpana työnä oli vaunujen kerääminen Rajamäen viinatehtaalta. Nippu valmiiksi neljään mennessä. Silloin tuli Tr2-vetoinen tavarajuna Karjaalta, ja se pysähtyi Rajamäellä ottamaan nämä vaunut. Kun Viinatehtaan pilli soi töiden päättymisen merkiksi klo 16, lähti Tr2 kiihdyttämään tavarajunaansa kohti Hyvinkäätä ja Riihimäkeä. Se oli myös merkki rautatieharrastajalle siirtyä parvekkeelle kuuntelemaan Trumannin kiihdytystä ja näkemään siitä vilaus Periäisten seisakkeen ja tiilitehtaan välisellä peltoaukealla. Tve4:llä ja kaltaisillaan oli siis aikoinaan tärkeä tehtävä. Rajamäellä oli vain Trr ja sitten Tka, mutta idea ehkä selvisi.
kuva 22.11.2009 00:26 Eljas Pölhö  
  Mikolla on hyvä käytäntö. Mulla oli aikanaan vastaava :) Ainoa tapa varmistaa, että kaikki valmistuslaatat tuli tarkastettua. Muistiin ei voinut luottaa.
kuva 19.11.2009 10:14 Eljas Pölhö  
  Jussi: Hieno ratakartta, kiitos!
kuva 16.11.2009 21:08 Eljas Pölhö  
  Pienemmät savunnostolevyt säästävät peltiä ja ovat tehokkaammat, ainakin teoriassa. Lisää saksaksi http://de.wikipedia.org/wiki/Windleitblech
kuva 13.11.2009 22:47 Eljas Pölhö  
  Tuli sattumakuvana, mutta ei selvinnyt junan kokoonpano edes koko (?) kuvasarja tsekkaamalla. Vieläkö se on muistissa, vai kadonnut historian hämäriin uumeniin?
kuva 11.11.2009 17:14 Eljas Pölhö  
  Vuoden 2005 vuosikertomuksessa oli 725 raitiovaunua ja hammasradan vaunua. Jälkimmäisiä oli 7kpl 2-vaunuisia junia, joten raitiovaunuja 711. http://www.bkv.hu/english/evesjelentes/2005/angol_web.pdf Unkarin Wikipedia antaa määräksi 625. http://hu.wikipedia.org/wiki/Budapesti_Közlekedési_Zrt. ja Statisztiká otsikon alta kiryit-nuolesta tilastoon. Edit: linkki katkeaa, copy+paste _Zrt. mukaanlukien.
kuva 08.11.2009 21:06 Eljas Pölhö  
  Tka7 221 on vastaanotettu 6.2.1987. Onkohan siihen kiinnitetyissä kilvissä vuosi 1987? Voisiko joku tarkistaa kun pääsee kyllin likelle? Jos mahdollista kummaltakin puolelta, sillä niinkin on käynyt, että oikean ja vasemman puolet kilvet eivät ole samanlaiset.
kuva 06.11.2009 12:25 Eljas Pölhö  
  Tässä se oli http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Nopon+pys%C3%A4kki&y=6717427&x=2543518&lang=FI
kuva 05.11.2009 16:40 Eljas Pölhö  
  Raideleveys tuossa on 900mm. Veturi on puolalaista standardityyppiä WLP-50 (tai sen johdannainen). Edelleen kehitettyä mallia valmistetaan yhä. Tässä jotain saksaksi sivun alalaitaa kohti rullaten http://www.interlok.info/WLP50.htm Nykyinen versio on täällä http://www.energomechanik.com.pl/e,s,gornictwo,g,wlp50em.html
kuva 04.11.2009 16:57 Eljas Pölhö  
  Noin paljon erilaista piuhaa ja nopeusrajoitusmerkki. Veikkaan vanhaa mutkaista Savon rataa ja vaikka Kouvolan ja Harjun välissä.
kuva 04.11.2009 14:30 Eljas Pölhö  
  Nopon pysäkin tähtihetki oli aina aamuisin klo 7 aikaan kun Riihimäki-Hanko -postijuna pysähtyi sinne jättämään kylän postin ja ottamaan matkaansa lähtevät kirjeet. Postijunan veturina oli aina Riihimäen Hv2, pari vuotta senkin jälkeen kun muut junat olivat jo lättähattuja. Odotin junan aina Hyvämäen tasoristeyksessä ja sitten jatkoin kiireesti kilometrin päähän bussipysäkille, kun bussi lähti Rajamäeltä 7:10 kohti Hyvinkäätä. Joskus kansakouluaikaan sain hiihtää kouluun Hyvinkäänkylään (7km) ja silloin olin Nopon pysäkillä samaan aikaan junan kanssa. Paluupostijuna Hangosta Riihimäelle ei pysähtynyt Nopossa. Harmillista on, etten yhtä ainutta kertaa kirjoittanut yhdenkään veturin numeroa muistiin sen enempää Nopon pysäkillä kuin Hyvämäentien risteyksessä, vaikka muualla maassa tein kyllä muistiinpanoja.
<<   >>