Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.08.2009 02:18 | Eljas Pölhö | ||
| Jonkinmoinen kuva "Nurmesta" löytyy myös netistä http://members.liwest.at/shob/vt%20bboee.htm | ||||
|
|
23.08.2009 02:09 | Eljas Pölhö | ||
| Tästä sarjasta on ilmestynyt tänä vuonna hyvä ja kohtuuhintainen 92-sivuinen julkaisu "Die ÖBB Reihe 4010", esim (googlailemalla löytyy muitakin) http://merker-verlag.de/art/200901.html Julkaisussa on myös kuva Austro-Daimlerin valmistamasta moottorivaunusta VT 61.01, jonka lempinimi oli Nurmi (Paavo Nurmen mukaan). | ||||
|
23.08.2009 01:00 | Eljas Pölhö | ||
| Tavaraliikenne lakkautettiin toukokuussa 1992. Ennätysvuosi oli 1950, jolloin tavaraa kuljetettiin 77000 tonnia. | ||||
|
22.08.2009 11:00 | Eljas Pölhö | ||
| No ei se nyt samannäköinen ole, mutta samalle alustalle voi rakentaa erinäköisiä koreja ja sisustusratkaisuja, vrt. linja-autojen koritehtaiden erinäköiset mallit. Tekninen perusratkaisu lienee melko samanlainen, koska kaikilla on sama tehtaan tyyppimerkki eli tipo 1800 FS. Ulkonäön lisäksi toinen merkittävä ero on voimansiirto. ALn668 on 5-vaihteinen mekaaninen vaihteisto, mutta Y1 on OM-SRM Ds 0,9 3-portainen hydraulinen vaihteisto (OM on italialainen firma ja SRM ruotsalainen), minkä SRM on suunnitellut ja Fiat (OM) valmisti. Samalle alustalle voi myös sijoittaa erilaisia moottoreita, mutta tässä ne ovat aika lähellä (ALn668 1800-sarja Fiat 8217.12.031 ja Y1 Fiat 8217.12.150, mistä oli otettu irti hieman enemmän tehoa). Kuvan moottorivaunussa on vielä 30 heppaa tehokkaampi versio, Fiat 8217.32.035. Vaikka ALn668 ja Y1 ovatkin tekniikaltaan samalla sapluunalla suunniteltuja, ovat ne matkustajan kannalta hyvin erilaisia. Y1 sisustuksessa on käytetty paljon ruotsalaisia tuotteita, kuten Elektroluxin wc:t, Perstorpin laminaattilevyjä ja SJ:n suunnittelemia istuimia. Ovien sijoittelusta vielä sen verran, että SJ:llä vertailutestiajossa olleessa ALn668.1919:ssä olivat ovet eri paikoissa kuin Y1:ssä tai kuvan ALn668:ssa. Y1:n ovet ovat saksalaisen Büssingin mallia. | ||||
|
|
21.08.2009 19:03 | Eljas Pölhö | ||
| Sama kantaisä. Ruotsin Y1 on kuin toisenlaisella korilla varustettu ALn668 1800-1900-sarjan moottorivaunu. Tämä 3100-sarjalainen taas on uudempi kehitelmä samasta mallista. | ||||
|
21.08.2009 18:50 | Eljas Pölhö | ||
| Olisikohan joku varasto vain? Keravan tiilinen veturitalli on edelleen aseman pohjoispuolella. | ||||
|
20.08.2009 15:57 | Eljas Pölhö | ||
| ALe 781, valmistaja Breda, valmistettu 1939 (silloin ALe 400). 8kpl rakennemuutettu (trasformazione) 1964-1969 ja samalla sarja- ja numeromuutos. Tuntiteho 4x105kW (jatkuva 300kW), 115km/h, pituus 27667mm, pyörän ø 910mm, työpaino 39 t, istumapaikkoja 78. Nippelitietoa: 781.001-008 ovat entiset ALe 400.008/006/002/001/004/010/009/007 tässä järjestyksessä ja muutosvuodet samassa järjestyksessä 1964/64/66/66/67/67/68/69. Suurnopeusjuna voi olla vähän liian optimistinen ilmaisu tälle, sopii paremminkin esimerkiksi ETR 200-sarjalle vuosilta 1936-41, minkä päätyvaunun etupää oli samaa tyyliä kuin tässä. | ||||
|
17.08.2009 01:05 | Eljas Pölhö | ||
| Tulipas hieno sattumakuva. Sääli, että tällaiset on nykyisin kiellettyjä vorgissa. Kuvan alueella on ollut kapearaiteisia ratoja esim Talman tiilitehtaalla (heti pysäkin eteläpuolella). Talmasta pohjoiseen lähteneen soraraiteen varrella, parilla tiilitehtaalla Keravan ja Savion välillä ja aiemmassa kommentissa mainittu Elannon Backaksen kartanon rata, joka päättyi nykyiselle lentokenttäalueelle (hevosvetovoima, vaikka oli pitkä) sekä AB Malmin rata nykyisen lentokentän poikki (linkitetyssä kartassa). Terrisuon pitkä 2-haarainen rata Tuusulassa jää juuri ja juuri kartan ulkopuolelle. Ihan lyhyt rata oli myös Ahjon kyllästyslaitoksella ja varmaan alueella on ollut joitakin puutavaraliikkeitä omine raiteistoineen. | ||||
|
17.08.2009 00:49 | Eljas Pölhö | ||
| Onpa nätti auto. Just sellainen, johon katse kääntyi kakrunakin pois höyryvetureista. Toivottavasti Akaassa (vai Toijalassa, mikä on poliittisesti korrekti paikkakunta?) on sivistyneempiä ihmisiä kuin veturin entisessä kotipaikassa. Tästä kulmasta näyttää varsin kivalta paikalta. | ||||
|
16.08.2009 23:52 | Eljas Pölhö | ||
| Ofotbanen meni nurin lokakuussa 2008, mutta järjestettiin heti uudelleen. Nyt se ajaa tavarajunia ja tilausjunia. SJ hoitaa sen puolesta matkustajajunaliikennettä Narvikista Ruotsin puolelle. Ofotbanen oli ottanut hoitaakseen NSB:n henkilöliikenteen Narvikissa 2003. Tässä Ofotbanen (markkinanimi) tarkoittaa yhtiötä Ofotbanen Drift AS (edeltäjä oli Ofotbanen AS). Ofotbanen on myös norjalaisten käyttämä yleisnimi malmiradalle Narvikista Ruotsiin. Voi kuulostaa vähän sekavalta. | ||||
|
16.08.2009 23:20 | Eljas Pölhö | ||
| Sk-koneiden sn oli 65km/h, eikä niistä ole mitään isoja huippunopeushuhuja tiedossani. Tk1-2 sn 45-50km/h, mutta huhujen mukaan 115km/h (heh heh, sanon minä), Hk1 80km/h, mutta olivat tiettävästi aika nopeakulkuisia, joten yli 100km/h ei ole poisluettu. Lahden seudulta minulla ei ole 50-luvun vaunuluetteloita, vain akselilukuja. Ne olivat paikallisjunissa tyypillisesti välillä 10-20 akselia. Veikkaisin 2xEi (4-aks)+F ja siitä sitten lisävaunut 2- tai 4-akselisia. Kaikki Sk:t olivat alkujaan märkähöyrykoneita, mutta osa sai myöhemmin tulistinkattilan. Kuvan Hk1-veturit olivat myös valmistuessaan märkähöyrykoneita, mutta saivat myöhemmin tulistinkattilat. Märkähöyrykoneina niissä oli tasoluistit, jotka korvattiin mäntäluisteilla tulistinkattilan asennuksen yhteydessä. Kuvan veturissa on mäntäluistit, joten myös tulistinkattila. | ||||
|
|
16.08.2009 18:31 | Eljas Pölhö | ||
| Jorman kommenttiin liittyen: Vuotta aikaisemmin (18.1.1955) sama juna Lh-Ri oli varmaan H264, kun Sk3 392:lla oli vähän vaikeuksia sen kanssa: Lähtö Lh 15:40 (-5min), Hr 16:09-16:10, Tennilä 16:20-16:37 (höyryn keitto), Jr 16:50-17:21 (odotti P2), La 17:34-17:35, Mla 17:45-17:46, Oi 17:55-17:56, Hk 18:05-18:06, Ri 18:22 (-81min). Hk1 oli vielä seuraavana talvena käytössä Lahden ja Heinolan välillä, kun 4.12.56 Hk1 322 veti junan H292 hienosti Ha 25min myöh-->Lh 14min myöh. Nämä sinänsä kuvaan liittymättömät kulkuaikahavainnot ovat johdanto kysymykseen: Kiinnostaako kulkuajat ketään muuta niin paljoa, että olisi muistiinpanoja vastaavista (vanhoista tai uusista)? Laita vaikka yksityisviesti. (edit lisäsin kulkupäivän H264:lle) | ||||
|
15.08.2009 10:38 | Eljas Pölhö | ||
| Se oli virallisesti Canadian Pacific Railway (ei P-Amerikalle tyypillisempi Railroad), mutta sen kalustomerkintä (Reporting mark) oli vain CP. Kirjallisuudessa, ilmeisesti myös yhtiön omissa julkaisuissa, on on käytetty lyhennettä CPR, etenkin silloin kun on tarkoitettu nimenomaan yhtiön rautateitä, yhtiöllä oli nimittäin myös laivoja, hotelleja, radiasemia ym. Vuosina 1968-1996 rautatie tunnettiin nimellä CP Rail (tämä siis oli koko nimi, ei lyhenne). Rautatien omastavan yhtiön nimi on Canadian Pacific Railway Limited. | ||||
|
15.08.2009 10:27 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä höyryvetureita on rakennettu öljypolttoisiksi, samoin muutettu kiinteiltä polttoaineilta öljylle, myös Suomessa. | ||||
|
15.08.2009 02:32 | Eljas Pölhö | ||
| Veikkaisin, että tämä on paikallisjuna H214, mikäli kuva on otettu joskus puoliltapäivin. H214 oli yksi viimeisistä Hr1-vetoisista paikallisjunista Riihimäeltä Helsinkiin, mutta aika huonosti havainnoitu sen kulkuajasta riippuen. Oltiin innokkaimmat havainnoijat silloin joko koulussa tai töissä. | ||||
|
15.08.2009 02:22 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin 6.1967-12.1968 sama Sr12 veti P/H 13-14 koko matkan Hki-Kotka-Hki. | ||||
|
|
15.08.2009 01:38 | Eljas Pölhö | ||
| Vettä tuossa pönttöosassa oli. Tätä tenderimallia kutsuttiin nimellä Vanderbilt tender. Vähän selityksiä englanniksi http://www.steamlocomotive.com/tenders/ | ||||
|
|
15.08.2009 01:21 | Eljas Pölhö | ||
| CP=Canadian Pacific. Kaksikirjaimisia tunnuksia ei riitä omia kaikille rautateille. | ||||
|
14.08.2009 21:06 | Eljas Pölhö | ||
| Lokomon moottoriveturiluettelon mukaan tämä toimitettiin 5.2.1938, paino 10t, moottori MWM RS220D, 63hv/950kierr/min. Toppila Oy:llä oli myös vanhempi Lokomo, Lokomo nro 1, 23.6.1931, 8t, Fordson-moottori. Oulu Oy:llä oli myös 8t:n Lokomo, Lokomo 10, 13.2.1937, MWM GS113V, 35hv/1200kierr/min. | ||||
|
14.08.2009 20:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kun etsin muuta, niin putkahti esiin Lokomon taulukko moottorivetureista. 750mm vetureita on toimitettu neljä: Lokomo 3, 30.4.34 Kajaanin Puutavara Oy, Kajaani, 3t, Andros LS-41, 20hv; Lokomo 6, 21.9.1935 VR:n rakennusosasto, Helsinki, 6t, MWM GS17z, 25hv; Lokomo 7, 4.11.1935 Valtion Ruutitehdas, Vihtavuori, 10t, MWM RSK20D, 63hv ja Lokomo 22, 17.5.1939 Kajaanin Puutavara Oy, Kajaani, 3t, Andros LSM-41, 20hv. | ||||
|
14.08.2009 20:38 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitti!! Se on nyt tuorein havainto veturista 549 liikenteessä minun kirjanpidossani. Turun Hv1:t ovat nyt (+= tai myöhemmin) 545=4.65, 547=4.65, 548=2.65, 549=5.65+, 550=2.66, 551=63-66, 552=3.65, 553=63-66, 554=2.67, 555=9.64+, 556=5.67, 557=63-66, 558=29.5.59 lähti pois, 559=29.5.59 lähti pois, 560=30.6.53 lähti pois, 561=11.11.47 lähti pois, 562=9.1.47 lähti pois, 565=18.4.56 lähti pois. | ||||
|
14.08.2009 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Ajalla 26.1.53-4.2.53 radalla liikennöi Bm2 20. Bm3 21 liikennöi samalla ajanjaksolla Raahe-Tuomioja-junia ja Bm3 22 oli tämän kauden varalla 20:lle ja 21:lle. Rataosan kiskoautokierto oli seuraava: Pietarsaari H552 Uusikaarlepyy H551 Kovjoki H554 Uusikaarlepyy H553 Pietarsaari H556 Uusikaarlepyy H555 Kovjoki H558 Uusikaarlepyy H557 Pietarsaari H548 Pännäinen H547 Pietarsaari H550 Pännäinen H549 Pietarsaari H560 Pännäinen H559 Pietarsaari (yöpyy Pietarsaaressa ja seuraavana päivänä sama kierto). | ||||
|
14.08.2009 00:51 | Eljas Pölhö | ||
| Sattuipas hankala vuosi. Mikä lienee vehkeen numerointivuosi? Joko 16/rtj tai 16A...16B...16C... jne | ||||
|
|
13.08.2009 23:25 | Eljas Pölhö | ||
| No mutta Jorma, älä nyt noin paljoa yksinkertaista VR:n numerointia! Lumiauran numeron eteen kuuluu aina kirjaimia tai kirjain-numero-yhdistelmä, jos se halutaan yksilöidä. Etv-Rto 16 oli esim. aiemmin 1B (hylätty 13.12.1971), jos se oli tämä. | ||||
|
|
13.08.2009 19:13 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos varmistuksista. Turun Hv1 ja Tv1 kanssa on ongelmana, että osa vetureista laitettiin "pysyvässti" kylmäksi, mutta otettiin sitten kuitenkin lyhyeksi aikaa uudestaan ajoon. Kaikista minulla ei ole lainkaan tiedossa olevaa täysin vedenpitävää viimeistä ajoa ja osasta on "todennäköinen" viimeinen ajokuukausi. Minulta hävisivät Turun 1961-67 tiedot varastetun tietokoneen mukana ja olen vain osittain pystynyt paikkaamaan puutteet, kun olin myynyt/lahjoittanut/hävittänyt alkuperäisaineiston. | ||||
|
|
13.08.2009 17:47 | Eljas Pölhö | ||
| Onko 1964 varma vuosi? Minä siis EN epäile vuotta, mutta kun minulta puuttuu Turun varikon käyttötiedot vuosilta 1961 (osittain)-1964, niin mikäli 1964 on VARMA, niin se auttaa varmistamaan Hv1 549 viimeistä käyttövuotta. | ||||
|
29.07.2009 20:05 | Eljas Pölhö | ||
| Metsäliitolla on ollut Kirkniemellä useita Kisko-Kalleja. Jos tästä saisi valmistuslaatan tiedot (eli Tampellan valmistenumeron), niin kuvan veturin historiaa voisi selvittää. | ||||
|
Kuvasarja: Rc-vetureita Ruotsissa |
28.07.2009 20:54 | Eljas Pölhö | ||
| Pikku täsmennys vain, Rb-sarjoja oli kolme, Rb1, Rb2 ja Rb3, kaksi kutakin ja kaikki tekniikaltaan erilaisia, mutta ulkonäöltään aika samanlaisia. Rc1-sarjatunnus otettiin käyttöön 1968 ja sitä ennen veturit 1007-1026 kuuluivat sarjaan Rc. Tunnus Rc1 ei aiheuttanut muutoksia itse vetureihin, mutta kun tuli uusi versio Rc2... Ensimmäisen Rc:n (nro 1007) koeajot taisivat alkaa 12.12.1966 ja veturi otettiin vastaan SJ:lle 19.1.1967. Viimeinen, eli Rc6 1422 otettiin vastaan 24.2.1988. | ||||
|
28.07.2009 20:02 | Eljas Pölhö | ||
| Tukholma-Malmö-linjalla, jota käytän viikottain pari kertaa, on myöhästely ollut sääntö eikä poikkeus. Nyt pari kuukautta sitten normaalisti käyttämieni junien aikatauluja hidastettiin 10min ja täsmällisyys parani oleellisesti. Tuloaika perille on sama kuin ennenkin, mutta nyt juna ei ole myöhässä :) | ||||
|
27.07.2009 10:43 | Eljas Pölhö | ||
| Minne kuva 57560 on hävinnyt? Aihe kuulostaa harvinaisen mielenkiintoiselta. | ||||
|
19.07.2009 12:45 | Eljas Pölhö | ||
| Tasaisempi kulku, veturi ei "kiemurtele" kulkeissaan kun sylinterit ja niiden liikuntakoneisto työskentelevät lähellä veturin pituussuuntaista keskiakselia. Huomattava etu keveillä kiskoilla. Huonona puolena hankalampi huollettava. | ||||
|
|
19.07.2009 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| E2 sarjan sn on 70km/h. | ||||
|
|
18.07.2009 19:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos tästä tiedosta, nyt löytyi puukaasutinmuutostyölle jo valmistajakin. Onko lehden numero tiedossa? En muista koskaan lukeneeni systemaattisesti 30-luvun veturimieslehtiä, joten artikkelia on ehkä kierrätetty johonkin muuhunkin lehteen (tai sitten olen jostain saanut käsiini juuri tämän Veturimies-lehden numeron). Nyt on kuitenkin hyvä mahdollisuus etsiä artikkelia kirjastojen artikkelipalvelun kautta. | ||||
|
18.07.2009 16:22 | Eljas Pölhö | ||
| Lievestuoreella https://vaunut.org/kuva/54668 ja Haapajärvellä https://vaunut.org/kuva/27240 | ||||
|
16.07.2009 00:23 | Eljas Pölhö | ||
| Yksi helposti havaittava seikka: infotaulut ovat vaunujen keskiosassa ikkunoiden välissä kahdessa ensimmäisessä rungossa, muissa ovien vieressä. Vertaa ikkunalinjaa https://vaunut.org/kuva/44870 | ||||
|
Kuvasarja: HKL 8 poikkeusreitti |
12.07.2009 23:07 | Eljas Pölhö | ||
| Olipas minulla sitten hyvä tuuri kun päätin kuvata ja matkustaa jo lauantaina. Bussissa tuli niin kotoinen olo, kun mun kotikaupungissa bussit pysähtyvät ratikkapysäkeillä ja ajavat ratikkakaistaa pysäkkien välit. | ||||
|
Kuvasarja: HKL 8 poikkeusreitti |
12.07.2009 11:10 | Eljas Pölhö | ||
| ...kiskot ilmassa... | ||||
|
12.07.2009 10:29 | Eljas Pölhö | ||
| Oopperan kohdalla 8X:n pysäkki oli Mannerheimintiellä. Reitti kiersi Toivonkadun ja Mäntymäentien kautta takaisin Helsinginkadulle ja sitten Sturenkadun ja Läntisen Brahenkadun kautta Urheilutalolle. Pysäkeillä oli isot ilmoitukset poikkeusliikenteestä ja reittikartat, mutta Urheilutalon pysäkilläkin idänsuunnan matkaajat havahtuivat vasta 8:n saapuessa pitkin Läntistä Brahenkatua. Tutulla pysäkillä ei ilmoituksia näköjään lueskella. | ||||
|
Kuvasarja: HKL 8 poikkeusreitti |
12.07.2009 10:21 | Eljas Pölhö | ||
| Helsingin Energia asensi kaukolämpöputkea Helsinginkadulla ja rata oli poikki tai kirkot ilmassa työmaan kohdalla. | ||||
|
12.07.2009 10:12 | Eljas Pölhö | ||
| Unohdin, että aikajärjestyksessä viimeinen kuva olisi pitänyt lisätä ensimmäisenä, jotta looginen järjestys säilyisi. Saisikohan näiden järjestystä jotenkin sumplittua näin jälkikäteen. Larin mainitsema poikkeusreitti on oikein. | ||||
|
07.07.2009 11:12 | Eljas Pölhö | ||
| Alkupuhe tähän kuvaan on toisen kuvan yhteydessä https://vaunut.org/kuva/52694 Pyysin apuja Englannista ja John Rowlands sanoi kuvasta: Tämä on 3.5ton 20/28HP leveämpi kuin 600mm -tyyppinen veturi. Kysytty Simplex 9775 on valmistunut 1952 ja on tyyppiä 2.5ton 20/28HP 600mm. | ||||
|
|
07.07.2009 11:06 | Eljas Pölhö | ||
| Simplex löytyy täältä https://vaunut.org/kuva/57209 | ||||
|
|
06.07.2009 19:26 | Eljas Pölhö | ||
| Lehdessä, mistä tämän aikoinaan kuvasin, käsiteltiin pääasiassa VR:n uutta puukaasutinlaitteistolla varustettua moottorivaunua ja sen koeajoja. Ps1 11 luovutettiin koeajoille Pasilan konepajalta syyskuussa 1933 ja otettiin VR:n kirjoille joskus seuraavana vuonna. Siihen muutettiin dieselkoneisto vuonna 1936 (tunnus ja numero olivat Ds3 11 sen jälkeen). Tarkistan Simplexin kun käyn kotona parin viikon päästä. | ||||
|
|
06.07.2009 13:52 | Eljas Pölhö | ||
| Vaihdoin kuvauspaikaksi Oulu Pateniemi ja kuvausvuodeksi 1935. Korjaan sitten myöhemmin, jos meni taas pieleen. | ||||
|
|
06.07.2009 13:48 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvausvuoden on mielestäni oltava vähän aiempi, kun se oli julkaistu aikakaudella, jolloin VR oli jo saanut puukaasutinsähköisen moottorivaunun (Ps1), mutta sitä ei vielä oltu muutettu dieselsähköiseksi moottorivaunuksi (Ds3). | ||||
|
01.07.2009 20:24 | Eljas Pölhö | ||
| Hirsilän pohjoispuolinen ratalinjan muutos tai ent soraraide siellä? | ||||
|
01.07.2009 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Hirsilän pohjoispuolisen soraraiteen vaihde? | ||||
|
|
29.06.2009 21:10 | Eljas Pölhö | ||
| Oi kiitos täydennyksistä. En olisi kuvitellut saavani täydennöksiä omiin havaintoihini 20v myöhemmin. Silloisen muistikapasiteetin rajoituksista johtuen linjalla tehdystä havainnoista jäi liitevaunut ja yli kolmen menevät vetovaunut pois. | ||||
|
29.06.2009 21:04 | Eljas Pölhö | ||
| Sattuipas kiva satunnaiskuva. Olin jo unohtanut kakkosen kääntösilmukan. Vastaus Mikon kysymyksen ratikkaosaan löytyy SRS:n hienoilta sivuilta, esim kartta http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/ylekart/k161276.htm tai reittiseloste http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja2.htm | ||||
|
|
27.06.2009 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| 4133:sta minulla on havainto 26.5.88 junassa H904 (4135+4133+4143+411x, 4+2, muistitila päässä loppui kesken) ja H905 oli silloin 4125+4104 (2+1). 4135 muodosti junan H467 (Harjavallassa havaittu) 28.5.88. Sinä päivänä Rauman radalla pyörivät 4144+4163+4149 = H550/552/554 ja käänteisesti H551/553/555. 29.5.88 Tampereella oli näkyvillä vain 4162. | ||||
|
27.06.2009 23:26 | Eljas Pölhö | ||
| Oliko Hr12 yleinen junaparissa P11/P12, siis Imatran junassa? Minusta se oli Hr1 aika pitkään, sitten Hr13, sitten Dm9/viikonloppuna Dv12/2xDv12. Hr12 muistan parhaiten junaparista P1/P2, mihin sarja tuli varsin aikaisin Hr1/Pr2-kauden jälkeen. Itse asiassa hyväksyisin Hr12 yleiseksi kaikkiin muihin Kouvolan suunnan pikajuniin, paitsi P11/P12, MP13/MP14 ja P10. Mutta muisti- ja mielikuvat voivat yhtä hyvin tehdä tepposet minullekin. | ||||