Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.08.2009 23:25 | Eljas Pölhö | ||
| No mutta Jorma, älä nyt noin paljoa yksinkertaista VR:n numerointia! Lumiauran numeron eteen kuuluu aina kirjaimia tai kirjain-numero-yhdistelmä, jos se halutaan yksilöidä. Etv-Rto 16 oli esim. aiemmin 1B (hylätty 13.12.1971), jos se oli tämä. | ||||
|
13.08.2009 19:13 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos varmistuksista. Turun Hv1 ja Tv1 kanssa on ongelmana, että osa vetureista laitettiin "pysyvässti" kylmäksi, mutta otettiin sitten kuitenkin lyhyeksi aikaa uudestaan ajoon. Kaikista minulla ei ole lainkaan tiedossa olevaa täysin vedenpitävää viimeistä ajoa ja osasta on "todennäköinen" viimeinen ajokuukausi. Minulta hävisivät Turun 1961-67 tiedot varastetun tietokoneen mukana ja olen vain osittain pystynyt paikkaamaan puutteet, kun olin myynyt/lahjoittanut/hävittänyt alkuperäisaineiston. | ||||
|
|
13.08.2009 17:47 | Eljas Pölhö | ||
| Onko 1964 varma vuosi? Minä siis EN epäile vuotta, mutta kun minulta puuttuu Turun varikon käyttötiedot vuosilta 1961 (osittain)-1964, niin mikäli 1964 on VARMA, niin se auttaa varmistamaan Hv1 549 viimeistä käyttövuotta. | ||||
|
29.07.2009 20:05 | Eljas Pölhö | ||
| Metsäliitolla on ollut Kirkniemellä useita Kisko-Kalleja. Jos tästä saisi valmistuslaatan tiedot (eli Tampellan valmistenumeron), niin kuvan veturin historiaa voisi selvittää. | ||||
|
Kuvasarja: Rc-vetureita Ruotsissa |
28.07.2009 20:54 | Eljas Pölhö | ||
| Pikku täsmennys vain, Rb-sarjoja oli kolme, Rb1, Rb2 ja Rb3, kaksi kutakin ja kaikki tekniikaltaan erilaisia, mutta ulkonäöltään aika samanlaisia. Rc1-sarjatunnus otettiin käyttöön 1968 ja sitä ennen veturit 1007-1026 kuuluivat sarjaan Rc. Tunnus Rc1 ei aiheuttanut muutoksia itse vetureihin, mutta kun tuli uusi versio Rc2... Ensimmäisen Rc:n (nro 1007) koeajot taisivat alkaa 12.12.1966 ja veturi otettiin vastaan SJ:lle 19.1.1967. Viimeinen, eli Rc6 1422 otettiin vastaan 24.2.1988. | ||||
|
28.07.2009 20:02 | Eljas Pölhö | ||
| Tukholma-Malmö-linjalla, jota käytän viikottain pari kertaa, on myöhästely ollut sääntö eikä poikkeus. Nyt pari kuukautta sitten normaalisti käyttämieni junien aikatauluja hidastettiin 10min ja täsmällisyys parani oleellisesti. Tuloaika perille on sama kuin ennenkin, mutta nyt juna ei ole myöhässä :) | ||||
|
27.07.2009 10:43 | Eljas Pölhö | ||
| Minne kuva 57560 on hävinnyt? Aihe kuulostaa harvinaisen mielenkiintoiselta. | ||||
|
19.07.2009 12:45 | Eljas Pölhö | ||
| Tasaisempi kulku, veturi ei "kiemurtele" kulkeissaan kun sylinterit ja niiden liikuntakoneisto työskentelevät lähellä veturin pituussuuntaista keskiakselia. Huomattava etu keveillä kiskoilla. Huonona puolena hankalampi huollettava. | ||||
|
|
19.07.2009 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| E2 sarjan sn on 70km/h. | ||||
|
18.07.2009 19:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos tästä tiedosta, nyt löytyi puukaasutinmuutostyölle jo valmistajakin. Onko lehden numero tiedossa? En muista koskaan lukeneeni systemaattisesti 30-luvun veturimieslehtiä, joten artikkelia on ehkä kierrätetty johonkin muuhunkin lehteen (tai sitten olen jostain saanut käsiini juuri tämän Veturimies-lehden numeron). Nyt on kuitenkin hyvä mahdollisuus etsiä artikkelia kirjastojen artikkelipalvelun kautta. | ||||
|
18.07.2009 16:22 | Eljas Pölhö | ||
| Lievestuoreella https://vaunut.org/kuva/54668 ja Haapajärvellä https://vaunut.org/kuva/27240 | ||||
|
16.07.2009 00:23 | Eljas Pölhö | ||
| Yksi helposti havaittava seikka: infotaulut ovat vaunujen keskiosassa ikkunoiden välissä kahdessa ensimmäisessä rungossa, muissa ovien vieressä. Vertaa ikkunalinjaa https://vaunut.org/kuva/44870 | ||||
|
Kuvasarja: HKL 8 poikkeusreitti |
12.07.2009 23:07 | Eljas Pölhö | ||
| Olipas minulla sitten hyvä tuuri kun päätin kuvata ja matkustaa jo lauantaina. Bussissa tuli niin kotoinen olo, kun mun kotikaupungissa bussit pysähtyvät ratikkapysäkeillä ja ajavat ratikkakaistaa pysäkkien välit. | ||||
|
Kuvasarja: HKL 8 poikkeusreitti |
12.07.2009 11:10 | Eljas Pölhö | ||
| ...kiskot ilmassa... | ||||
|
12.07.2009 10:29 | Eljas Pölhö | ||
| Oopperan kohdalla 8X:n pysäkki oli Mannerheimintiellä. Reitti kiersi Toivonkadun ja Mäntymäentien kautta takaisin Helsinginkadulle ja sitten Sturenkadun ja Läntisen Brahenkadun kautta Urheilutalolle. Pysäkeillä oli isot ilmoitukset poikkeusliikenteestä ja reittikartat, mutta Urheilutalon pysäkilläkin idänsuunnan matkaajat havahtuivat vasta 8:n saapuessa pitkin Läntistä Brahenkatua. Tutulla pysäkillä ei ilmoituksia näköjään lueskella. | ||||
|
Kuvasarja: HKL 8 poikkeusreitti |
12.07.2009 10:21 | Eljas Pölhö | ||
| Helsingin Energia asensi kaukolämpöputkea Helsinginkadulla ja rata oli poikki tai kirkot ilmassa työmaan kohdalla. | ||||
|
12.07.2009 10:12 | Eljas Pölhö | ||
| Unohdin, että aikajärjestyksessä viimeinen kuva olisi pitänyt lisätä ensimmäisenä, jotta looginen järjestys säilyisi. Saisikohan näiden järjestystä jotenkin sumplittua näin jälkikäteen. Larin mainitsema poikkeusreitti on oikein. | ||||
|
07.07.2009 11:12 | Eljas Pölhö | ||
| Alkupuhe tähän kuvaan on toisen kuvan yhteydessä https://vaunut.org/kuva/52694 Pyysin apuja Englannista ja John Rowlands sanoi kuvasta: Tämä on 3.5ton 20/28HP leveämpi kuin 600mm -tyyppinen veturi. Kysytty Simplex 9775 on valmistunut 1952 ja on tyyppiä 2.5ton 20/28HP 600mm. | ||||
|
|
07.07.2009 11:06 | Eljas Pölhö | ||
| Simplex löytyy täältä https://vaunut.org/kuva/57209 | ||||
|
|
06.07.2009 19:26 | Eljas Pölhö | ||
| Lehdessä, mistä tämän aikoinaan kuvasin, käsiteltiin pääasiassa VR:n uutta puukaasutinlaitteistolla varustettua moottorivaunua ja sen koeajoja. Ps1 11 luovutettiin koeajoille Pasilan konepajalta syyskuussa 1933 ja otettiin VR:n kirjoille joskus seuraavana vuonna. Siihen muutettiin dieselkoneisto vuonna 1936 (tunnus ja numero olivat Ds3 11 sen jälkeen). Tarkistan Simplexin kun käyn kotona parin viikon päästä. | ||||
|
|
06.07.2009 13:52 | Eljas Pölhö | ||
| Vaihdoin kuvauspaikaksi Oulu Pateniemi ja kuvausvuodeksi 1935. Korjaan sitten myöhemmin, jos meni taas pieleen. | ||||
|
|
06.07.2009 13:48 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvausvuoden on mielestäni oltava vähän aiempi, kun se oli julkaistu aikakaudella, jolloin VR oli jo saanut puukaasutinsähköisen moottorivaunun (Ps1), mutta sitä ei vielä oltu muutettu dieselsähköiseksi moottorivaunuksi (Ds3). | ||||
|
01.07.2009 20:24 | Eljas Pölhö | ||
| Hirsilän pohjoispuolinen ratalinjan muutos tai ent soraraide siellä? | ||||
|
01.07.2009 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Hirsilän pohjoispuolisen soraraiteen vaihde? | ||||
|
|
29.06.2009 21:10 | Eljas Pölhö | ||
| Oi kiitos täydennyksistä. En olisi kuvitellut saavani täydennöksiä omiin havaintoihini 20v myöhemmin. Silloisen muistikapasiteetin rajoituksista johtuen linjalla tehdystä havainnoista jäi liitevaunut ja yli kolmen menevät vetovaunut pois. | ||||
|
29.06.2009 21:04 | Eljas Pölhö | ||
| Sattuipas kiva satunnaiskuva. Olin jo unohtanut kakkosen kääntösilmukan. Vastaus Mikon kysymyksen ratikkaosaan löytyy SRS:n hienoilta sivuilta, esim kartta http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/ylekart/k161276.htm tai reittiseloste http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja2.htm | ||||
|
|
27.06.2009 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| 4133:sta minulla on havainto 26.5.88 junassa H904 (4135+4133+4143+411x, 4+2, muistitila päässä loppui kesken) ja H905 oli silloin 4125+4104 (2+1). 4135 muodosti junan H467 (Harjavallassa havaittu) 28.5.88. Sinä päivänä Rauman radalla pyörivät 4144+4163+4149 = H550/552/554 ja käänteisesti H551/553/555. 29.5.88 Tampereella oli näkyvillä vain 4162. | ||||
|
27.06.2009 23:26 | Eljas Pölhö | ||
| Oliko Hr12 yleinen junaparissa P11/P12, siis Imatran junassa? Minusta se oli Hr1 aika pitkään, sitten Hr13, sitten Dm9/viikonloppuna Dv12/2xDv12. Hr12 muistan parhaiten junaparista P1/P2, mihin sarja tuli varsin aikaisin Hr1/Pr2-kauden jälkeen. Itse asiassa hyväksyisin Hr12 yleiseksi kaikkiin muihin Kouvolan suunnan pikajuniin, paitsi P11/P12, MP13/MP14 ja P10. Mutta muisti- ja mielikuvat voivat yhtä hyvin tehdä tepposet minullekin. | ||||
|
|
27.06.2009 23:15 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä tupla-Dv12 kulki paljon liukkaammin kuin Dr12, ainakin matkustajavaunusta käsin seuraten, siis sekunttikellon ja muistikirjan kanssa matkaten. Joku vek voi sitten kertoa millainen tilanne oli veturin päältä katsoen, siitä en tiedä mitään. Vauhtiin päästyään kyllä loppupään Dr12:t saivat joskus suuremman nopeuden, jonnekin 135-140km/h tienoille, mihin Dv12 ei pysty (siellä on kai joku rajoitin). | ||||
|
|
27.06.2009 22:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos Jouni, nythän tosiaan ex-Hiltulasta pitäisi taas käydä ottamassa verrokkikuva. Erityisen suuri kiitos 4166+11637+4108 kierrosta 28.5.88. Harvoin enää nykyisin saan viiden junan viimeistä kalustoa selville yhden päivän aikana, tai edes kuukaudessa. | ||||
|
|
27.06.2009 13:37 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvauspäivä oli perjantai ja viimeinen Dm7 juna ajoi tällä rataosalla seuraavana päivänä, mutta silloin olin jo Rauman radan varrella kuvaamassa. Liian paljon muutoksia tässä aikataulukauden vaihteessa, joten piti vähän "fuskata" ja ottaa ennakkoa joidenkin rataosien kanssa. Jos joku muukin keräilee viimeisten (tai ensimmäisten) junien numeroita, niin tällöin toiseksi viimeisenä päivänä (siis 27.5.88) H911 (Pm-Sl) oli 4203+4104, H912 (Sl-Pm) oli 4166+4108, H914 oli 4104+4203 ja 26.5.88 H913 oli 4110+4136+4114 (3+2 eli 5-vaunuinen juna). Tuosta Jukan kommentista tuli mieleen se ongelma, että merkitäänkö liikenteen lakkauttamiseksi se päivä, jolloin liikennettä oli viimeisen kerran vai ensimmäinen päivä, jolloin ei ollut liikennettä. Luulisin, että en edes omissa papereissani ole aina ollut johdonmukaisesti jomman kumman tavan kannalla. | ||||
|
26.06.2009 11:16 | Eljas Pölhö | ||
| Saattaisiko Hangon rata olla taustalla ja juna entisellä tehtaalle johtaneella raiteella peruuttamassa pääraiteelle? | ||||
|
26.06.2009 01:40 | Eljas Pölhö | ||
| Silk-juna oli Hangon radan ensimmäinen dieselöity tavarajuna, olisiko ollut 1959, jolloin kaikki muut vielä menivät Tv1:llä. Tämä ehkä siksi, että vempua ei tarvinnut käydä kääntämässä Karjaalla. | ||||
|
24.06.2009 16:59 | Eljas Pölhö | ||
| On tosiaan vanhus laskettu yllättävän pitkälle matkalle kotoaan Turusta. Puoli vuotta myöhemmin, kesäkuussa 1974, 4003 ajoi viimeiset kilometrinsä. Juuri ja juuri ehti tulla 20v täyteen, kun vastaanottokoeajo oli ollut 5.5.1954 reitillä Tampere-Pori-Tampere. Toiseksi pitkä työelämä Dm6-vaunuista. | ||||
|
24.06.2009 16:21 | Eljas Pölhö | ||
| Photohopissa on nyt meneillään CS4-versio (vanhalla tavalla ilmeisesti 11. versio), mutta tuskin sitä kenenkään kannattaa hankkia, jollei ole todellista tarvetta. Joidenkin skannereiden mukana toimitetaan Photoshop Elements, jossa useimmat toiminnat toimivat, mutta kuvia ei voi tallentaa CMYK-väreissä, eli ei käy sellaisenaan julkaisutoiminnassa. Kumpikin vaatii riittävästi työmuistia koneelta, muutoin voi hommat mennä hitaanlaisiksi. | ||||
|
24.06.2009 16:06 | Eljas Pölhö | ||
| Jess, sitä taisi seurata useampi suomalainen harrastaja kuin SJK:n junaa. Meitä oli monta henkilöautolastillista siellä, mutta näköjään vasta yksi kuva vorgissa (etsin päivähaulla). https://vaunut.org/kuva/48084 | ||||
|
24.06.2009 12:48 | Eljas Pölhö | ||
| Vielä 1960-luvulla junanumerot H371-H378 viittasivat Turku-Loimaa-reitin juniin. | ||||
|
|
24.06.2009 12:45 | Eljas Pölhö | ||
| 1960-luvun loppupuolella joku Gbk tai Gg (puu- tai teräskorinen) oli varsin yleinen veturivetoisissa henkilöjunissa, puutavaravaunut vähän harvinaisempia. Aamun ensimmäinen Turku-Paimio ja illan viimeinen Paimio-Turku -juna olivat tyypillisesti hyvin sekalaisia vaunukalustoltaan. Ensinmainittu kulki tavarajunana ja toi Paimio-Turku-aamujunan vaunut Paimioon ja jälkimmäinen kulki varsin myöhään TH-nimikkeellä. Silloin vielä kun nämä junaparit kulkivat numeroilla aamulla T3206-H345-H N5-H N6 (Tku-Po-Tku-Nnl-Tku) ja illalla H354-H353 (Tku-Po-Tku) oli myös niiden vetokalusto mahdollisimman kirjavaa ja saattoi olla mikä tahansa seuraavista: Hv1-2, Tk3, Tv1, Vv12, Sv11, Hr11, Vv15 ja Dm4. | ||||
|
24.06.2009 00:42 | Eljas Pölhö | ||
| "Aukottomat" tilastot syntyvät puhujan suussa tai villissä toiveessa, ettei kukaan kuitenkaan tarkista laskelmia. Tällaisten tutkimusten tarkoitushan on tuoda vahvistusta tehdyille suunnitelmille ja antaa poliittisille päättäjille jotain kättä pidempää. Siksi niihin on pakko jättää aukkoja tai summata asioita käyttäen luovaa mielikuvitusta. | ||||
|
23.06.2009 02:22 | Eljas Pölhö | ||
| Jos nyt jotenkin muistan paikkaa, niin jossain nuolen tietämillä on tämä kuva otettu. Korjatkaa paikkakuntalaiset, jos muistan ihan pieleen. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=soraraide&y=6997079&x=3533791&lang=FI | ||||
|
22.06.2009 22:12 | Eljas Pölhö | ||
| Soraraide oli käytössä vielä ainakin kesällä 1971. https://vaunut.org/kuva/56948 | ||||
|
22.06.2009 13:22 | Eljas Pölhö | ||
| Minun on kyllä vaikea kuvitella, että nämä olisivat muuttuneet salaisiksi tai edes piilossapidettäviksi, ja vielä Suomessa. Nykyisinhän nämä ovat rautateiden jakamaa tietoa entisissä itäblokin maissakin ja julkaistaan kirjoissa ja lehdissä. En vain tunne VR:n nykyistä organisaatiota edes sen vertaa, että osaisin arvata kenelle sijoitustietojen ylläpito kuuluu. Ehkä joku SRHS:n puolelta voisi ottaa selvää ja pyytää luvan julkaista virallinen versio. Tai antakaa yhteystieto minulle vaikka privaattipostin kautta, niin selvinnee sitten. | ||||
|
22.06.2009 13:02 | Eljas Pölhö | ||
| Outokummun kaivoksessa oli minun listoissani 1kpl Valmet Move41 ja 3kpl Move412. Näiden kaivosnumerot olivat 30-32 ja 34 ja toimitusvuodet 1955-1958, yksi kunakin vuonna. Numerot 30 ja 32 siirrettiin Kotalahteen 14.4.1971 ja jompikumpi niistä oli siellä vielä 1978. Numerot 31 ja 34 on minun tietojeni mukaan myyty, mutta en tiedä koska ja minne, kuitenkin ennen 70-luvun loppua. Romukauppias on vahvoilla arvailuissa. En tiedä mitä eroa Move41 ja Move412 välillä oli, mutta Outokumpuun toimitetuissa yksilöissä teho ja paino on ilmoitettu samoiksi: 35hv, 14km/h ja 4,5tn (Valmet Oy Lentokonetehdas, 1973-03-12 päivätty moniste vetureiden toimituksista). | ||||
|
|
22.06.2009 11:25 | Eljas Pölhö | ||
| Vieläkö näitä sijoituslistoja julkaistaan? Ei ole näkynyt Resiinassa pitkään aikaan enkä löytänyt Isovaaleen sivuiltakaan. Ei kai ne ole Suomessa salaisiksikaan voineet muuttua, kun eivät missään muuallakaan. Pikemmin voisi kuvitella, että niiden informaatioarvo on vähentynyt, ainakin linjavetureiden osalta. Juhanin kommenttiin (tuossa yllä) lisäisin, että hylkäykset noteerattiin aina heti, mutta sijoitusten muutokset näkyivät pakosta joskus jonkun viikon jälkikäteen, kun listoja uusittiin kerran kuussa ja muutoksia tapahtui pitkin kuuta. Tilapäisiä lainoja varikoilta toisille ei noteerattu, eikä sitä seisoiko veturi kylmänä vai oliko ajossa. Alkukysymykseen palatakseni: Mitkä Dv12 ja Dr16 veturit ovat Oulussa kirjoilla? | ||||
|
|
22.06.2009 02:13 | Eljas Pölhö | ||
| Aikanaan (60-luvun lopulla taisi olla) Paikallisliikenteen kannattavuustutkimuksessa oli Karjaa-Hanko ainoa paikallisliikenteessä taloudellisesti kannattava rataosa. Ja sekin oli laskuvirhe, kun tekijät eivät ymmärtäneet lähdeaineistoaan oikein. Joissakin junissa konduktööri ilmeisesti vaihtui Tammisaaressa ja matkustajalaskentojen tuloksissa laskettiin (tässä tutkimuksessa) samat matkustajat kahdesti. Konduktööri A laski matkustajat Hangosta lähdettäessä ja Tammisaareen saavuttaessa ja konduktööri B Tammisaaresta lähdettäessä ja Karjaalle saavuttaessa. Nämä laskettiin kylmästi yhteen ja tulos olisi ollut oikea vain silloin, jos kaikki matkustajat olisivat vaihtuneet Tammisaaressa. Näin jäi vuosiksi vallalle käsitys, että Hangon paikallisliikenne on kannattavaa. Tämä virhe kuitenkin vain tasasi sitä kaikkia paikallisjunia rasittanutta systemaattista virhettä, jossa kaluston kuoletus laskettiin kiinteällä summalla mk/km. Eli mitä enemmän kalustoa (Dm6-7) käytettiin, sitä kannattamattomampia ne olivat. Oikeasti kalusto kuoletettiin aikapohjaisesti, eli mitä VÄHEMMÄN käytettiin, sitä suurempi oli km-kustannus ja mitä enempi käytettiin, sitä pienempi oli km-kustannus. Sama virhe oli mennyt läpi höyryveturit vs. dieselöinti laskelmissä kymmenisen vuotta aikaisemminkin, joten oli luonnollista käyttää samaa tapaa uudestaan haluttaessa päästä sopivaan lopputulokseen riittävän näyttävästi. | ||||
|
21.06.2009 23:24 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsin Rautatiemuseon ystävien sivuilla keskustellaan juuri höyryvetureiden nopeusennätyksistä Ruotsissa ja vähän muuallakin. Laitan linkin keskustelun keskelle, missä mielestäni pääasia Ruotsin osalta on esitetty ytimekkäästi. Ao tekstistä puuttuu maininta, että Uppsala-Järva väli on 59 km (siis niinkuin Hyvinkää-Hki). H3s ajo taas oli vastaava kuin Lahti-Kouvola, 38 min ja risat v. 1914. http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=32653 | ||||
|
19.06.2009 15:20 | Eljas Pölhö | ||
| Vedetään vän takaisin edellistä kommenttiani. Vanhan "The Finnish Timber and Paper Calendar" mukaan saha perustettiin 1932 ja rekisteröitiin 1946 nimellä "Kiepin Saha Oy". Täten ainakin 1946 jälkeen "Kiepin" on oikein, koska se on rekisteröidyssä nimessä siten. | ||||
|
|
19.06.2009 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| Saha on Kiepinsalmen rannalla ja sen nimi tulee siitä. Sahana sen nimi on kuitenkin "Kieppi". Nyt tarvittaisiin sitä Topin ehdottamaa off-topic aluetta [ https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=641.msg3342 ] väittelylle, pitäisikö oikeaoppisesti sanoa Kieppin sahan raide, vaikka VR avasikin "Kiepin raiteen" vaunukuormin (Tt) "Kiepin Sahan tarvetta varten" 1.12.1946. Paikalla oli kyllä paljon aikaisemminkin pieni saha, mutta sille ei ehkä ollut omaa raidetta. | ||||
|
15.06.2009 19:38 | Eljas Pölhö | ||
| Cadillac vm 1928 (rata-autoksi muutettu 1945) | ||||
|
14.06.2009 11:39 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö Access'in kehittäminen jo lopetettu (epävarma muistikuva tällaisesta uutisesta)? Yksi vaihtoehto olisi FileMaker, jonka etuna on, että taulukot avautuvat ainakin sekä Windows- että Mac-käyttöjärjestelmissä (mutta vaatii itse ohjelman). Iso haitta on tietysti FileMakerin hinta, joka pudottaa pois kaikki, jotka eivät sitä tarvitse työn tai muun välittömän tarpeen takia. Tietokannan ylläpitoon se olisi kuitenkin hyvä ja mietittäväksi jäisi mikä olisi paras tapa jakaa tieto muille kiinnostuneille. Sitä käyttävät mm monet laajat veturitietokannat netissä. | ||||
|
13.06.2009 12:58 | Eljas Pölhö | ||
| Vertailuksi pienempi Ardelt Ruotsista: http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=32170 | ||||